pelikoukussa olevalle

adhd:lle pitää

Ostaa tanssimatto! Se nimittäin koukuttaa ihan yhtähyvin, ja kunto kohenee tuota pikaa. Ja se koukuttaa koko perheen, -ERITTÄIN HYVÄ harrastus.

Meillä on kaksi mattoa, joilla jo vedetään kilpaa koko perhe.

En ole nähnyt näin paljon liikettä meillä moneen vuoteen.

54

2073

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ulosreippailemaan

      Jos pelaaminen on tullut ongelmaksi, kannattaa unohtaa koko laite. Pystyvätkö lapset olemaan erossa pelaamisesta tanssimaton avulla?
      Se on kai se asian ydin.
      Tai sitten sen ongelman voi lakaista maton alle.
      Eli jihuu uusi peli - jee liikuntaa - taas voi sitten hyvällä omallatunnolla jatkaa pelaamista.

      Ottakaa vanhempina vastuu TOSISSANNE!

      • tarvitse POISTAA

        Riittää kun sitä kontroloi. Pelimatto on hyvä tähän asiaan. Kunto kasvaa ja kordinatiokyky kehittyy.

        Ei todellakaan syytä palata kivikaudelle ja poistaa pelikonetta, koskapa pelaaminen kehittää aivoja.

        Toi edellinen ei ymmärtänyt asiaa alkuunkaan. Reippailkoon ulkona. Toivottavasti polkunsa vie samantien saunan taakse, kun antaa täällä noin huonoja neuvoja.

        Ei kukaan toivo lastensa lopettavan pelaamista kokonaan, ei todellakaan. Miksi toivoisi? Mitä hyötyä siitä lapselleni olisi? Ei mitään. Pelatessaan he ovat oppineet paljon.

        Kuvan käsittelyä
        todella sujuvan englannin kielen
        kordinaatio kykyä
        suunnittelukykyä todella monimutkaisiin, kauaskantoisiin visioihin, jotka ovat päässeet toteuttamaan myös!
        ryhmätyökykyä
        ryhmänjohtamisen kykyjä
        reaktionopeutta
        Kykyä tulla toimeen ja työskennellä yhteisissä projekteissa ihmisten kanssa ympäri maapallon.

        Näistä kyvyistä on lapselleni vielä hyötyä ammattisarallakin, metsässä juoksentelemisestä ei kukaan mitään maksa!


      • kenellekin
        tarvitse POISTAA kirjoitti:

        Riittää kun sitä kontroloi. Pelimatto on hyvä tähän asiaan. Kunto kasvaa ja kordinatiokyky kehittyy.

        Ei todellakaan syytä palata kivikaudelle ja poistaa pelikonetta, koskapa pelaaminen kehittää aivoja.

        Toi edellinen ei ymmärtänyt asiaa alkuunkaan. Reippailkoon ulkona. Toivottavasti polkunsa vie samantien saunan taakse, kun antaa täällä noin huonoja neuvoja.

        Ei kukaan toivo lastensa lopettavan pelaamista kokonaan, ei todellakaan. Miksi toivoisi? Mitä hyötyä siitä lapselleni olisi? Ei mitään. Pelatessaan he ovat oppineet paljon.

        Kuvan käsittelyä
        todella sujuvan englannin kielen
        kordinaatio kykyä
        suunnittelukykyä todella monimutkaisiin, kauaskantoisiin visioihin, jotka ovat päässeet toteuttamaan myös!
        ryhmätyökykyä
        ryhmänjohtamisen kykyjä
        reaktionopeutta
        Kykyä tulla toimeen ja työskennellä yhteisissä projekteissa ihmisten kanssa ympäri maapallon.

        Näistä kyvyistä on lapselleni vielä hyötyä ammattisarallakin, metsässä juoksentelemisestä ei kukaan mitään maksa!

        No jos haluaa uskotella että pelaamisesta olisi noin paljon iloa...saa tehdä niin.
        Oletko tutustunut haittoihin?
        Liikunta edistää terveyttä, mutta kaikilla ei liene siihen tarvetta.

        aika hurjalta tuntuu väite että kaikki vanhemmat haluaisivat lastensa pelaavan...huh huh.


      • haluavat
        kenellekin kirjoitti:

        No jos haluaa uskotella että pelaamisesta olisi noin paljon iloa...saa tehdä niin.
        Oletko tutustunut haittoihin?
        Liikunta edistää terveyttä, mutta kaikilla ei liene siihen tarvetta.

        aika hurjalta tuntuu väite että kaikki vanhemmat haluaisivat lastensa pelaavan...huh huh.

        Tämä keskustelualue on tarkkaavaisuushäiriöisten vanhemmille. On suoranainen ihme että lapsi jolla on ADHD pystyy keskittymään samaan asiaan enemmän kuin puoli tuntia.

        Jos lapsi pystyy pelaamaan tuntitolkulla, niin tottakai häntä täytyy kannustaa tekemään samaa - se on hyvää harjoitusta.

        Jos pelaamisen määrä menee yli kahdeksan tuntia päivässä (työpäivän pituus), niin siinä vaiheessa sitä kannattaa alkaa rajoittamaan.

        Eipä niin ihme että ADHD-lapsella ei koulussa mene hyvin, jos kotonakin pompotellaan askareesta toiseen lähes joka tunti.


      • lääkäri suosittelee?
        haluavat kirjoitti:

        Tämä keskustelualue on tarkkaavaisuushäiriöisten vanhemmille. On suoranainen ihme että lapsi jolla on ADHD pystyy keskittymään samaan asiaan enemmän kuin puoli tuntia.

        Jos lapsi pystyy pelaamaan tuntitolkulla, niin tottakai häntä täytyy kannustaa tekemään samaa - se on hyvää harjoitusta.

        Jos pelaamisen määrä menee yli kahdeksan tuntia päivässä (työpäivän pituus), niin siinä vaiheessa sitä kannattaa alkaa rajoittamaan.

        Eipä niin ihme että ADHD-lapsella ei koulussa mene hyvin, jos kotonakin pompotellaan askareesta toiseen lähes joka tunti.

        ok. jos haluaa lapselleen sähköisiä ärsykkeitä,
        impulsiivisuutta, epäsosiaalisuutta, agressiivisuutta - niin lääkkeeksihän sen pelaamisenkin voi luokitella : )

        Ehdottomasti! Olet varmasti saanut myös opettajalta suositukset lapsesi pelaamiselle!

        Ymmärrän että keskittymisharjoituksia on vaikea alkaa ihan lapsen kanssa kahdestaan tekemään/keksimään.

        Samalla kun lapsi pelaa saat vapaasti toteuttaa itseäsi niin helppoa se on.


      • normaalia
        haluavat kirjoitti:

        Tämä keskustelualue on tarkkaavaisuushäiriöisten vanhemmille. On suoranainen ihme että lapsi jolla on ADHD pystyy keskittymään samaan asiaan enemmän kuin puoli tuntia.

        Jos lapsi pystyy pelaamaan tuntitolkulla, niin tottakai häntä täytyy kannustaa tekemään samaa - se on hyvää harjoitusta.

        Jos pelaamisen määrä menee yli kahdeksan tuntia päivässä (työpäivän pituus), niin siinä vaiheessa sitä kannattaa alkaa rajoittamaan.

        Eipä niin ihme että ADHD-lapsella ei koulussa mene hyvin, jos kotonakin pompotellaan askareesta toiseen lähes joka tunti.

        Kannattaa miettiä myös hankitko lapsellesi seuraavaksi peliriippuvuuden kun luulet hoitavasi hänen tarkkaavaisuushäiriötään...


      • ei opita
        tarvitse POISTAA kirjoitti:

        Riittää kun sitä kontroloi. Pelimatto on hyvä tähän asiaan. Kunto kasvaa ja kordinatiokyky kehittyy.

        Ei todellakaan syytä palata kivikaudelle ja poistaa pelikonetta, koskapa pelaaminen kehittää aivoja.

        Toi edellinen ei ymmärtänyt asiaa alkuunkaan. Reippailkoon ulkona. Toivottavasti polkunsa vie samantien saunan taakse, kun antaa täällä noin huonoja neuvoja.

        Ei kukaan toivo lastensa lopettavan pelaamista kokonaan, ei todellakaan. Miksi toivoisi? Mitä hyötyä siitä lapselleni olisi? Ei mitään. Pelatessaan he ovat oppineet paljon.

        Kuvan käsittelyä
        todella sujuvan englannin kielen
        kordinaatio kykyä
        suunnittelukykyä todella monimutkaisiin, kauaskantoisiin visioihin, jotka ovat päässeet toteuttamaan myös!
        ryhmätyökykyä
        ryhmänjohtamisen kykyjä
        reaktionopeutta
        Kykyä tulla toimeen ja työskennellä yhteisissä projekteissa ihmisten kanssa ympäri maapallon.

        Näistä kyvyistä on lapselleni vielä hyötyä ammattisarallakin, metsässä juoksentelemisestä ei kukaan mitään maksa!

        jonkinlaisen laitteen avulla : )

        Ne opitaan ihan muulla tavalla : ))))


      • tuollaista...
        lääkäri suosittelee? kirjoitti:

        ok. jos haluaa lapselleen sähköisiä ärsykkeitä,
        impulsiivisuutta, epäsosiaalisuutta, agressiivisuutta - niin lääkkeeksihän sen pelaamisenkin voi luokitella : )

        Ehdottomasti! Olet varmasti saanut myös opettajalta suositukset lapsesi pelaamiselle!

        Ymmärrän että keskittymisharjoituksia on vaikea alkaa ihan lapsen kanssa kahdestaan tekemään/keksimään.

        Samalla kun lapsi pelaa saat vapaasti toteuttaa itseäsi niin helppoa se on.

        ...suosittele. Miten voisivatkaan? Eihän suurinta osaa heitä ole koulutettu opettamaan muita kuin normaaleja lapsia, saati sitten jakelemaan kasvatusneuvoja.

        Suositukset tulevat lääkäreiltä. Voitte kysyä asiantuntijoilta itse jos epäilyttää; tosin huomatkaa, asiantuntijoiksi näissä asioissa ei lasketa kouluterveydenhoitajia tai opettajia.

        Koulu vastaa lapsille samaa kuin työ meille, ja ADHD-lapselle jo pelkkä tavallinen koulupäivä vastaa rankkaa työpäivää. Heille on annettava riittävästi aikaa palautua kotona ollessaan.

        Jokin kiinnostava harrastus, kuten pelaaminen, on yksi hyvä keino. Toki kannattaa miettiä sitä, mitä lapsen antaa pelata. Esimerkiksi se, että pelaa vain yhtä ja samaa peliä useita viikkoja ei ole suositeltavaa.

        Lähinnä kannattaa ostaa lapselle seikkailu-, strategia-, rooli-, ynnä muita sellaisia pelejä jotka vaativat ongelmanratkontaa ja aktiivista ajattelua. PC:lle niitä on enemmän, mutta konsoleille hyvin vähän. Ainakin räiskintä- ja kaahauspelejä kannattaa välttää.

        Toki kunto laskee jonkin verran jos pelkästään istuu pelaamassa, joten kannattaa myös yrittää löytää joku lapselle mieleinen liikunnan muoto. Pakkoliikunnasta ei ole iloa kenellekkään, se vain saa lapsen karttamaan liikuntaa kunhan aikuistuu.
        Pahimmissa tapauksissa - jos lasta ei saa liikkumaan millään - niin muistakaa että moni on aloittanut aktiiviliikunnan myöhemmällä iällä, kunhan liikunnasta on jäänyt lapsuuden ajalta positiiviset muistot.

        Muistakaa siis: älkää käskekö ja pakottako, vaan kannustakaa.


      • mukaan
        haluavat kirjoitti:

        Tämä keskustelualue on tarkkaavaisuushäiriöisten vanhemmille. On suoranainen ihme että lapsi jolla on ADHD pystyy keskittymään samaan asiaan enemmän kuin puoli tuntia.

        Jos lapsi pystyy pelaamaan tuntitolkulla, niin tottakai häntä täytyy kannustaa tekemään samaa - se on hyvää harjoitusta.

        Jos pelaamisen määrä menee yli kahdeksan tuntia päivässä (työpäivän pituus), niin siinä vaiheessa sitä kannattaa alkaa rajoittamaan.

        Eipä niin ihme että ADHD-lapsella ei koulussa mene hyvin, jos kotonakin pompotellaan askareesta toiseen lähes joka tunti.

        Olisi aika "hupaisaa" jos luettelisin lapseni harrastukseksi pelaamisen ja samaan hengenvetoon
        toteaisin hänen olevan tarkkaavaisuushäiriöinen.

        Kuinka lapsi voisi saada sen avulla elämäänsä rauhaa ja tasapainoa. Virtuaalimaailma on hyvin epätodellinen. Mielestäni ei voi verrata että jos on hyvä "johtaja" peleissä niin olisi myös oikeassa elämässä. Kyllä pelien maailma on hyvin paljon erilainen kuin oikea todellisuus.

        Lapset usein sekoittavat nämä kaksi maailmaa ja kommunikointi sujuu pelkäästään pelien kielellä.
        Ei osata kysyä ihan normaaleja kysymyksiä vaan puhutaan vain mitä peleissä tapahtuu. Surullista mutta totta!

        En halua luoda lapselleni epätodellista maailmaa.
        Siinä tekisin karhunpalveluksen.


      • Wilson
        mukaan kirjoitti:

        Olisi aika "hupaisaa" jos luettelisin lapseni harrastukseksi pelaamisen ja samaan hengenvetoon
        toteaisin hänen olevan tarkkaavaisuushäiriöinen.

        Kuinka lapsi voisi saada sen avulla elämäänsä rauhaa ja tasapainoa. Virtuaalimaailma on hyvin epätodellinen. Mielestäni ei voi verrata että jos on hyvä "johtaja" peleissä niin olisi myös oikeassa elämässä. Kyllä pelien maailma on hyvin paljon erilainen kuin oikea todellisuus.

        Lapset usein sekoittavat nämä kaksi maailmaa ja kommunikointi sujuu pelkäästään pelien kielellä.
        Ei osata kysyä ihan normaaleja kysymyksiä vaan puhutaan vain mitä peleissä tapahtuu. Surullista mutta totta!

        En halua luoda lapselleni epätodellista maailmaa.
        Siinä tekisin karhunpalveluksen.

        Tämä asiahan ei minulle kuulu, mutta eipä ole sattunut kohdalle yhtään lasta jotka olisivat sekoittaneet todellisuuden peleihin tai fantasiakirjoihin tai vaikka elokuviin ja tv sarjoihin.

        Taitaa olla pelkkää vanhojen akkojen pölinää sellainen. Jos joku noista sekoaa, niin silloin on ollut jo ennestään päässä jotain vialla.


      • osaa erottaa...
        Wilson kirjoitti:

        Tämä asiahan ei minulle kuulu, mutta eipä ole sattunut kohdalle yhtään lasta jotka olisivat sekoittaneet todellisuuden peleihin tai fantasiakirjoihin tai vaikka elokuviin ja tv sarjoihin.

        Taitaa olla pelkkää vanhojen akkojen pölinää sellainen. Jos joku noista sekoaa, niin silloin on ollut jo ennestään päässä jotain vialla.

        Sinun kohdallesi on sattunut vain järkeviä lapsia, jotka ymmärtävät eron todellisuuden ja pelimaailman välillä.

        Lähinnä pienillä lapsilla sekoittaa hyvin päätä jos annetaan pelata isompien poikien pelejä. Räiskintää, väkivaltaa jne. Ei se kuulu pienen lapsen maailmaan, paitsi jos vanhemmat niin haluavat. Seuraukset voivat olla kauaskantoiset eikä yhteyttä peleihin edes tajuta.

        Jos otetaan vertailuun lapsi joka ei ole pelannut koskaan ja lapsi joka pelannut pienestä iästään asti ERO on varmasti nähtävissä.

        Kyllä ihminen tarvitsee ihan oikean elämän harjoittelua - yhä enemmän olemme me ihmiset hukassa monessa asiassa.


      • Wilson
        osaa erottaa... kirjoitti:

        Sinun kohdallesi on sattunut vain järkeviä lapsia, jotka ymmärtävät eron todellisuuden ja pelimaailman välillä.

        Lähinnä pienillä lapsilla sekoittaa hyvin päätä jos annetaan pelata isompien poikien pelejä. Räiskintää, väkivaltaa jne. Ei se kuulu pienen lapsen maailmaan, paitsi jos vanhemmat niin haluavat. Seuraukset voivat olla kauaskantoiset eikä yhteyttä peleihin edes tajuta.

        Jos otetaan vertailuun lapsi joka ei ole pelannut koskaan ja lapsi joka pelannut pienestä iästään asti ERO on varmasti nähtävissä.

        Kyllä ihminen tarvitsee ihan oikean elämän harjoittelua - yhä enemmän olemme me ihmiset hukassa monessa asiassa.

        Olen pääosin samaa mieltä.
        Ei niissä peleissä turhaan ikärajoja ole, kannattaa muistaa niiden olemassaolo. Ei kai kukaan teistäkään esimerkiksi anna kahdeksanvuotiaan lapsensa katsoa jotain K18-elokuvaa? Sama juttu pelien kohdalla.

        Jossain määrin vain kummastuttaa näin ohikulkijana, että täällä syytä lapsen erikoiseen käytökseen yritetään etsiä pelaamisesta tai muusta sellaisesta. Aivan kuin jotkut täällä eivät hyväksyisi sitä että lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, vaan uskottelevat itselleen että "lapsi on normaali, se on vaan pelien syytä".

        Poikkeavan käytöksen syy löytyy itse ADHD:stä, ei mistään ulkoisista tekijöistä. Ei peleistä, ei tv:tä, eikä myöskään vanhemmista. Lapsi on vain syntynyt erilaiseksi, se ei tee hänestä yhtään vähempiarvoista kuin kenestäkään muustakaan, eikä vanhemmista yhtään huonompia.

        Kieltämättä se pistää minut hiljaiseksi, kun mietin erästä epäonnista ihmisrauniota jonka tunsin. Häntä, jonka vanhemmat olivat väkipakolla yrittäneet kasvattaa hänestä normaalia, vaikka oli jo syntyessään erilainen eikä kyennyt olemaan normaali vaikka kuinka yritti harjoitella.


      • Annio
        Wilson kirjoitti:

        Olen pääosin samaa mieltä.
        Ei niissä peleissä turhaan ikärajoja ole, kannattaa muistaa niiden olemassaolo. Ei kai kukaan teistäkään esimerkiksi anna kahdeksanvuotiaan lapsensa katsoa jotain K18-elokuvaa? Sama juttu pelien kohdalla.

        Jossain määrin vain kummastuttaa näin ohikulkijana, että täällä syytä lapsen erikoiseen käytökseen yritetään etsiä pelaamisesta tai muusta sellaisesta. Aivan kuin jotkut täällä eivät hyväksyisi sitä että lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, vaan uskottelevat itselleen että "lapsi on normaali, se on vaan pelien syytä".

        Poikkeavan käytöksen syy löytyy itse ADHD:stä, ei mistään ulkoisista tekijöistä. Ei peleistä, ei tv:tä, eikä myöskään vanhemmista. Lapsi on vain syntynyt erilaiseksi, se ei tee hänestä yhtään vähempiarvoista kuin kenestäkään muustakaan, eikä vanhemmista yhtään huonompia.

        Kieltämättä se pistää minut hiljaiseksi, kun mietin erästä epäonnista ihmisrauniota jonka tunsin. Häntä, jonka vanhemmat olivat väkipakolla yrittäneet kasvattaa hänestä normaalia, vaikka oli jo syntyessään erilainen eikä kyennyt olemaan normaali vaikka kuinka yritti harjoitella.

        Yritin tuolla toisessa aloituksessa vähän puolustella näitä pelejä, mutta en tainnut osata oikein ulostuoda ajattelemaani. Tässä kirjoitusessa se suurinpiirtein on, kuten ajattelen. Ei ne pelit pelkästään, ja kohtuus kaikessa kuitenkin on oltava, kohtuus myös kaikessa kieltämisessä.

        Tuolla toisalla äiti sis kysyi, mikä on liikaa pelaamista, kun poika pelaa tunnin viikossa Lego-sivujen pelejä. Pelejä vastustavien kommentit olivat hyvin vanhempia syyllistäviä, kuinka antavat moisen tapahtua, vastuuntonta jne jne. Tunti viikossa Lego-pelejä?


      • Mutta laitteen kanssa kyllä!
        ei opita kirjoitti:

        jonkinlaisen laitteen avulla : )

        Ne opitaan ihan muulla tavalla : ))))

        Tanssimatto; se on 'laite', mutta aika usein suuri sosiaalinen tapahtuma, kun kaksi tanssii ja monta katsoo. Sellaista se on vaikkapa tenniskin, mutta kyllä tanssimatto sosiaalisempaa on :)

        Kumma pelko joillain kaikkia tietokoneisiin liittyvää kohtaan. On tosi paljon harratuksia, urheilullisia ja ei, jotka eivät todellakaan kehitä sosiaalisia taitoja, kyllä jotkut pelit sitä tekevät paljon enemmin. Ja nyt pitää kiinnittää huomio, että jotkin. SIMS-peli kaverin kanssa on kiva, tanssimatto on kiva, ja on näit muitakin. Ei kannata tuijottaa niin yksisilmäisesti, että peli on peli ja pahasta, kun on peli.


      • huikean paljon
        Wilson kirjoitti:

        Olen pääosin samaa mieltä.
        Ei niissä peleissä turhaan ikärajoja ole, kannattaa muistaa niiden olemassaolo. Ei kai kukaan teistäkään esimerkiksi anna kahdeksanvuotiaan lapsensa katsoa jotain K18-elokuvaa? Sama juttu pelien kohdalla.

        Jossain määrin vain kummastuttaa näin ohikulkijana, että täällä syytä lapsen erikoiseen käytökseen yritetään etsiä pelaamisesta tai muusta sellaisesta. Aivan kuin jotkut täällä eivät hyväksyisi sitä että lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, vaan uskottelevat itselleen että "lapsi on normaali, se on vaan pelien syytä".

        Poikkeavan käytöksen syy löytyy itse ADHD:stä, ei mistään ulkoisista tekijöistä. Ei peleistä, ei tv:tä, eikä myöskään vanhemmista. Lapsi on vain syntynyt erilaiseksi, se ei tee hänestä yhtään vähempiarvoista kuin kenestäkään muustakaan, eikä vanhemmista yhtään huonompia.

        Kieltämättä se pistää minut hiljaiseksi, kun mietin erästä epäonnista ihmisrauniota jonka tunsin. Häntä, jonka vanhemmat olivat väkipakolla yrittäneet kasvattaa hänestä normaalia, vaikka oli jo syntyessään erilainen eikä kyennyt olemaan normaali vaikka kuinka yritti harjoitella.

        Olen törmännyt huikean paljon vanhempiin jotka eivät todellakaan välitä mitä lapset pelaavat ja katselevat.

        Lapset oireilevat, mutta vanhemmat eivät tajua yhteyttä koska ovat itsekin niiltä kohdin solmussa.

        Surullista mutta totta.

        Kohdallani on erittäin pieni vähemmistö niitä jotka todella noudattavat ikärajoja peleissä ja elokuvissa.


      • tanssimatto
        Mutta laitteen kanssa kyllä! kirjoitti:

        Tanssimatto; se on 'laite', mutta aika usein suuri sosiaalinen tapahtuma, kun kaksi tanssii ja monta katsoo. Sellaista se on vaikkapa tenniskin, mutta kyllä tanssimatto sosiaalisempaa on :)

        Kumma pelko joillain kaikkia tietokoneisiin liittyvää kohtaan. On tosi paljon harratuksia, urheilullisia ja ei, jotka eivät todellakaan kehitä sosiaalisia taitoja, kyllä jotkut pelit sitä tekevät paljon enemmin. Ja nyt pitää kiinnittää huomio, että jotkin. SIMS-peli kaverin kanssa on kiva, tanssimatto on kiva, ja on näit muitakin. Ei kannata tuijottaa niin yksisilmäisesti, että peli on peli ja pahasta, kun on peli.

        ajautuu syrjään ja muut pelit viehättävät enemmän.
        Jos sosiaalisia taitoja on mahdollista opetella ihan livenä ihmiseltä ihmiselle niin aina parempi.

        Kaikenlaiset laitteet hallitsevat nykypäivänä ihmisten elämää melko lailla.

        Hyvä olisi miettiä monestako laitteesta minä olen riippuvainen ja millaiset ovat esimerkiksi ihmissuhdetaitoni?

        Toki nykypäivänä kaikki voidaan keskittää "laitteen kautta tapahtuviksi asioiksi". Mihin ihminen enää tarvitsee omia aivojaan.

        Ai niin joo voisihan ne aikuiset pelailla vaikka niitä aivotyöskentelyä vaativia pelejä...niistähän oppii : )

        Voisi olla että ilman noita laitteita ihmiset olisivat hukassa.

        Toteutetaanko teidän kotonanne liikuntaharrastukset tanssimaton avulla?

        Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?

        Laite on laite ja ihminen elävä, tunteva olento.

        Aika vääristyneitä kuvia saa ihmisistä pelaamalla.Yleensä kuvaan tulee mukaan epärehellisyys. Kirjoitetaan mitä huvittaa, muutakuin totuuksia.
        Piilee siis vaara että menee ohi aitojen kohtaamistilanteiden...
        Useat elävät mieluummin illuusioiden varassa kuin todellisuudessa. Sallittakoon se heille.

        Ymmärrän että haluat tukea lastesi kasvua valitsemallasi tavalla -
        Onnea sinulle.


      • Wilson
        tanssimatto kirjoitti:

        ajautuu syrjään ja muut pelit viehättävät enemmän.
        Jos sosiaalisia taitoja on mahdollista opetella ihan livenä ihmiseltä ihmiselle niin aina parempi.

        Kaikenlaiset laitteet hallitsevat nykypäivänä ihmisten elämää melko lailla.

        Hyvä olisi miettiä monestako laitteesta minä olen riippuvainen ja millaiset ovat esimerkiksi ihmissuhdetaitoni?

        Toki nykypäivänä kaikki voidaan keskittää "laitteen kautta tapahtuviksi asioiksi". Mihin ihminen enää tarvitsee omia aivojaan.

        Ai niin joo voisihan ne aikuiset pelailla vaikka niitä aivotyöskentelyä vaativia pelejä...niistähän oppii : )

        Voisi olla että ilman noita laitteita ihmiset olisivat hukassa.

        Toteutetaanko teidän kotonanne liikuntaharrastukset tanssimaton avulla?

        Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?

        Laite on laite ja ihminen elävä, tunteva olento.

        Aika vääristyneitä kuvia saa ihmisistä pelaamalla.Yleensä kuvaan tulee mukaan epärehellisyys. Kirjoitetaan mitä huvittaa, muutakuin totuuksia.
        Piilee siis vaara että menee ohi aitojen kohtaamistilanteiden...
        Useat elävät mieluummin illuusioiden varassa kuin todellisuudessa. Sallittakoon se heille.

        Ymmärrän että haluat tukea lastesi kasvua valitsemallasi tavalla -
        Onnea sinulle.

        "Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?"

        Eiköhän tuo olisi parasta kysyä toisinpäin. Missä harrastuksessa ne kehittyvät? Eipä yht'äkkiä tule montaa mieleen.

        Valokuvaus, eräretkeily, sukututkimus, kalastus, postimerkkien tai hyönteisten keräily? Kehittävät kaikki sosiaalisia taitoja tarkalleen yhtä hyvin kuin pelaaminen: eli vain silloin jos noita ei harrasta yksin.

        Mikä on siis sellainen harrastus jossa sosiaaliset taidot oikeastaan kehittyvät? Turha sanoa esimerkiksi joukkuepelit, paikallisen nuorisojoukkueen jäsenet eivät edes tiedä toistensa nimiä.


      • Tanssimatto
        tanssimatto kirjoitti:

        ajautuu syrjään ja muut pelit viehättävät enemmän.
        Jos sosiaalisia taitoja on mahdollista opetella ihan livenä ihmiseltä ihmiselle niin aina parempi.

        Kaikenlaiset laitteet hallitsevat nykypäivänä ihmisten elämää melko lailla.

        Hyvä olisi miettiä monestako laitteesta minä olen riippuvainen ja millaiset ovat esimerkiksi ihmissuhdetaitoni?

        Toki nykypäivänä kaikki voidaan keskittää "laitteen kautta tapahtuviksi asioiksi". Mihin ihminen enää tarvitsee omia aivojaan.

        Ai niin joo voisihan ne aikuiset pelailla vaikka niitä aivotyöskentelyä vaativia pelejä...niistähän oppii : )

        Voisi olla että ilman noita laitteita ihmiset olisivat hukassa.

        Toteutetaanko teidän kotonanne liikuntaharrastukset tanssimaton avulla?

        Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?

        Laite on laite ja ihminen elävä, tunteva olento.

        Aika vääristyneitä kuvia saa ihmisistä pelaamalla.Yleensä kuvaan tulee mukaan epärehellisyys. Kirjoitetaan mitä huvittaa, muutakuin totuuksia.
        Piilee siis vaara että menee ohi aitojen kohtaamistilanteiden...
        Useat elävät mieluummin illuusioiden varassa kuin todellisuudessa. Sallittakoon se heille.

        Ymmärrän että haluat tukea lastesi kasvua valitsemallasi tavalla -
        Onnea sinulle.

        Kuinka monessa harrastuksessa on mukana jokin laite? Milloin asia luokitellaan harrastukseksi ja milloin ei? Tanssimatto ei ole sosiaalinen eikä harratus, vaikka sitä harrastaisi kavereiden kanssa? Onko ammunta harrastus? Radalla seistään yksi korvakuulokkeet korvilla? Ei kai, koska siinä on laite? Entäpä pyöräily?

        Sinä olet aika mustavalkoiien ajatustesi kanssa, ja väittely käy aika kehnosti, jos kommenttisi ovat yhtä alentuvia "Ymmärrän että haluat tukea lastesi kasvua valitsemallasi tavalla - Onnea sinulle." Hyvin olet oppinut tällaisen sosiaalisen kanssakäymisen, miten toista kauniisti halveksutaan :)

        Itse elaan, mm sudokua, paperi- ja tietokoneversioina, eipä todella lainkaan sosiaalinen peli. Hyväksytkö sen? Olen erittäin epäsosiaalisessä työssä, tietokonealalla, joka taas on hyvä siitä, että kotona en tietokonetta saati tv:tä itselleni avaa. Miksi minun pitää todistella oikeastaan mitään, vain koska sinä et pysty näkemään asiaa objektiivisesti?


      • haluavat
        Wilson kirjoitti:

        "Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?"

        Eiköhän tuo olisi parasta kysyä toisinpäin. Missä harrastuksessa ne kehittyvät? Eipä yht'äkkiä tule montaa mieleen.

        Valokuvaus, eräretkeily, sukututkimus, kalastus, postimerkkien tai hyönteisten keräily? Kehittävät kaikki sosiaalisia taitoja tarkalleen yhtä hyvin kuin pelaaminen: eli vain silloin jos noita ei harrasta yksin.

        Mikä on siis sellainen harrastus jossa sosiaaliset taidot oikeastaan kehittyvät? Turha sanoa esimerkiksi joukkuepelit, paikallisen nuorisojoukkueen jäsenet eivät edes tiedä toistensa nimiä.

        Toiset haluavat puolustella esim pleikalla pelaamista henkeen ja vereen.

        Tietokone ei kuitenkaan ole ihmisen veroinen.

        Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.


      • Wilson
        haluavat kirjoitti:

        Toiset haluavat puolustella esim pleikalla pelaamista henkeen ja vereen.

        Tietokone ei kuitenkaan ole ihmisen veroinen.

        Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.

        Jaahas.
        Taas samat väitteet, nuo samat olet jo tainnut mainita muutaman kymmenen kertaa. Mitään kunnollisia perusteluita ei sinulla ole vieläkään esittää?

        Vastaa nyt edes siihen kysymykseen: missä harrastuksessa sosiaaliset taidot kehittyvät?

        Tai olkoon. Kysymyksellä ei ole merkitystä. Lasten sosiaalisten taitojen on tarkoitus kehittyä pääasiassa koulussa.

        Kukaan normaali ihminen ei vietä kaikkea aikaansa muiden ihmisten seurassa.

        Juoruakkoja lukuunottamatta, mutta heillä vasta useimmiten huonot sosiaaliset taidot ovatkin. Sosiaaliseen kanssakäymiseen näet lasketaan sellaiset tärkeät asiat kuin muiden mielipiteiden kuuntelu ja huomioon ottaminen.


      • olisi tämä
        Wilson kirjoitti:

        "Kerrotko missä harrastuksessa ei kehity sosiaaliset taidot?"

        Eiköhän tuo olisi parasta kysyä toisinpäin. Missä harrastuksessa ne kehittyvät? Eipä yht'äkkiä tule montaa mieleen.

        Valokuvaus, eräretkeily, sukututkimus, kalastus, postimerkkien tai hyönteisten keräily? Kehittävät kaikki sosiaalisia taitoja tarkalleen yhtä hyvin kuin pelaaminen: eli vain silloin jos noita ei harrasta yksin.

        Mikä on siis sellainen harrastus jossa sosiaaliset taidot oikeastaan kehittyvät? Turha sanoa esimerkiksi joukkuepelit, paikallisen nuorisojoukkueen jäsenet eivät edes tiedä toistensa nimiä.

        valokuvaus: joutuu olemaan kosketuksessa elävään elämään. Ympärillä luultavasti eläviä ihmisiä ja luontoa.

        eräretkeily: sama kuin edellä

        sukututkimus: kiinnostus ihmisistä, omasta historiasta

        kalastus: ympärillä elävä luonto, aidot kokemukset

        hyönteisten keräily : sama kuin edellä

        yhtäkään näistä harrastuksista ei voi verrata tietokoneella istumiseen tai pleikalla pelaamiseen. Jäävät kakkoseksi aivan varmasti.


        "pelaamisella" ei ole ainoastaan se haittapuoli etteivät sosiaaliset taidot kehity. Niitä on pitkä liuta lisää.

        "pelaamisella" jäädään paitsi arkisista huippuhetkistä. Milloin olette viimeksi laittaneet ruokaa yhdessä.... tai...?

        Pelaamisella syrjäytetään monta tärkeää asiaa.
        Puutokset huomataan vasta myöhemmin.


      • Malachias
        olisi tämä kirjoitti:

        valokuvaus: joutuu olemaan kosketuksessa elävään elämään. Ympärillä luultavasti eläviä ihmisiä ja luontoa.

        eräretkeily: sama kuin edellä

        sukututkimus: kiinnostus ihmisistä, omasta historiasta

        kalastus: ympärillä elävä luonto, aidot kokemukset

        hyönteisten keräily : sama kuin edellä

        yhtäkään näistä harrastuksista ei voi verrata tietokoneella istumiseen tai pleikalla pelaamiseen. Jäävät kakkoseksi aivan varmasti.


        "pelaamisella" ei ole ainoastaan se haittapuoli etteivät sosiaaliset taidot kehity. Niitä on pitkä liuta lisää.

        "pelaamisella" jäädään paitsi arkisista huippuhetkistä. Milloin olette viimeksi laittaneet ruokaa yhdessä.... tai...?

        Pelaamisella syrjäytetään monta tärkeää asiaa.
        Puutokset huomataan vasta myöhemmin.

        Olet ikävä kyllä pahasti väärässä.
        Minä en tehnyt seitsemänvuotiaasta alkaen oikeastaan muuta kuin pelasin. Lähinnä strategia- ja englannin kielisiä tekstiseikkailupelejä. Jälkimmäisistä en aluksi ymmärtänyt mitään, mutta lapsena oli paljon aikaa oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä.

        Miten tämä vaikutti koulunkäyntiini? Vaikka diagnoosina on AS ja ADHD, oli todistuksessa aina käytös ja huolellisuus kymmenen, ja keskiarvo luokan paras.

        Nykyään muuten sattumoisin harrastan lähes kaikkea tuota mitä Wilson listasi. Ehtii sitä myöhemmäläkin iällä.


      • Malachias
        Malachias kirjoitti:

        Olet ikävä kyllä pahasti väärässä.
        Minä en tehnyt seitsemänvuotiaasta alkaen oikeastaan muuta kuin pelasin. Lähinnä strategia- ja englannin kielisiä tekstiseikkailupelejä. Jälkimmäisistä en aluksi ymmärtänyt mitään, mutta lapsena oli paljon aikaa oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä.

        Miten tämä vaikutti koulunkäyntiini? Vaikka diagnoosina on AS ja ADHD, oli todistuksessa aina käytös ja huolellisuus kymmenen, ja keskiarvo luokan paras.

        Nykyään muuten sattumoisin harrastan lähes kaikkea tuota mitä Wilson listasi. Ehtii sitä myöhemmäläkin iällä.

        Aluksi en tehnyt muuta kuin pelasin, mutta vähitellen huomasin että tietokoneella pystyy tekemään monia muitakin asioita.

        Vain yksi kymmenestä assista on töissä, ja vaikka minulla on vielä lisäksi ADHD, niin olen ATK-alalla töissä. Voin siis sanoa että kasvatus onnistui minun kohdallani paljon paremmin kuin monilla muilla asseilla.

        En tiedä miten olisi käynyt jos minulla olisi ollut PC:n sijasta vain jokin pelikone, kuten Playstation. Todennäköisesti huonommin.


      • Tanssimato
        haluavat kirjoitti:

        Toiset haluavat puolustella esim pleikalla pelaamista henkeen ja vereen.

        Tietokone ei kuitenkaan ole ihmisen veroinen.

        Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.

        Tämä väitteesi on naurettava
        "Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.". Niimpä Niim.

        Mihin tutkimuksiin nämä väitteesi perustuvat? Eikö lapsella saa olla mitään omaa rauhaa, joka hetki pitää olla 'harjoittamassa sosiaalisia suhteita ja tunteita'. Tällainen lapsi stressaantuu kyllä aika pian, jos ei saa viettää aikaansa vähän muutakin tehden. Koulussa lapsi viettää kuitenkin aika monta tuntia päivässä, joten kyllä se sosiaalisuus sieltä opitaan.

        Onko sinulla nyt silmissäsi kuva lapsesta, joka pelaa omaan huoneeseensa sulkeutuneena kaiken ajan siitä, kun tulee kotiin, siihen kun menee nukkumaan (jos menee). Me emme puhu tällaisista tapauksista, näitä on todella harvassa, sen verran vastuuntuntoisia vanhemmat ovat. Suurin osa lapsista pelaa kohtuullisesti, eikä siinä ole mitään pahaa.

        Muutamakin tuollainen tapaus, jossa vanhemmat eivät ota vastuuta lapsestaan, on toki liikaa, mutta aivan tasan tarkkaan on enemmän tapauksia, jossa lapsi ei pelaa, mutta vanhemmat toimivat muuten väärin lastaan kohtaan. Kyllä sinä sen tiedät, olet vain saanut jostain fiksaation, että kaikki pelaaminen on pahasta. Tietokoneet ja pelit eivät taida olla kovin tuttuja sinulle? Kaikki vierashan ihmistä yleensä pelottaa, ymmärrän.


      • -----
        Malachias kirjoitti:

        Olet ikävä kyllä pahasti väärässä.
        Minä en tehnyt seitsemänvuotiaasta alkaen oikeastaan muuta kuin pelasin. Lähinnä strategia- ja englannin kielisiä tekstiseikkailupelejä. Jälkimmäisistä en aluksi ymmärtänyt mitään, mutta lapsena oli paljon aikaa oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä.

        Miten tämä vaikutti koulunkäyntiini? Vaikka diagnoosina on AS ja ADHD, oli todistuksessa aina käytös ja huolellisuus kymmenen, ja keskiarvo luokan paras.

        Nykyään muuten sattumoisin harrastan lähes kaikkea tuota mitä Wilson listasi. Ehtii sitä myöhemmäläkin iällä.

        Kuinkas ihmissuhdetaidot?
        Olet varmaan siinäkin paras: )

        Pelaaminen siis kannattaa!


      • tarkoittanut koko ajan
        Tanssimato kirjoitti:

        Tämä väitteesi on naurettava
        "Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.". Niimpä Niim.

        Mihin tutkimuksiin nämä väitteesi perustuvat? Eikö lapsella saa olla mitään omaa rauhaa, joka hetki pitää olla 'harjoittamassa sosiaalisia suhteita ja tunteita'. Tällainen lapsi stressaantuu kyllä aika pian, jos ei saa viettää aikaansa vähän muutakin tehden. Koulussa lapsi viettää kuitenkin aika monta tuntia päivässä, joten kyllä se sosiaalisuus sieltä opitaan.

        Onko sinulla nyt silmissäsi kuva lapsesta, joka pelaa omaan huoneeseensa sulkeutuneena kaiken ajan siitä, kun tulee kotiin, siihen kun menee nukkumaan (jos menee). Me emme puhu tällaisista tapauksista, näitä on todella harvassa, sen verran vastuuntuntoisia vanhemmat ovat. Suurin osa lapsista pelaa kohtuullisesti, eikä siinä ole mitään pahaa.

        Muutamakin tuollainen tapaus, jossa vanhemmat eivät ota vastuuta lapsestaan, on toki liikaa, mutta aivan tasan tarkkaan on enemmän tapauksia, jossa lapsi ei pelaa, mutta vanhemmat toimivat muuten väärin lastaan kohtaan. Kyllä sinä sen tiedät, olet vain saanut jostain fiksaation, että kaikki pelaaminen on pahasta. Tietokoneet ja pelit eivät taida olla kovin tuttuja sinulle? Kaikki vierashan ihmistä yleensä pelottaa, ymmärrän.

        vain väkivalta yms pelejä, sellaista pelaamista jossa vanhemmat syrjäyttävät vastuunsa.
        Sitä tapahtuu paljon. Oppimiseen pohjautuvat pelit ovat ok ellei niihin muodostu riippuvuutta.

        Pelaaminen on ok, jos siihen on sovittu säännöt ja vanhemmat tietävät mitä lapset pelaavat.
        Usein ei ole näin. Lasten pahoinvointi kasvaa.
        ongelmat näkyvät eri alueilla.

        Usein lapsi pelatessaan sijoittaa itsensä toimijan (väkivaltaiseen)

        rooliin, eikä se vastaa hänen omaa ikätasoaan - mitä siitä sitten seuraa...lapsen olisi ymmärrettävä konfliktien ja vaaran kokemukset ja niihin liittyvät seuraamukset - usein näin ei ole. Lapsi on lapsi.

        Tilanteiden hallitseminen ja oppiminen saattaa kääntyä negatiiviseksi lapsen persoonallisuuden kehityksen kannalta.

        Millainen moraali kehittyy lapselle, joka pelaa pelejä joissa useasti naiset ovat seksisymboleja ja raiskauksen kohteita.

        Jos lapsi tarvitsee omaa aikaa - mielestäni tietokone ei ole se paras vaihtoehto siihen tilanteeseen. Tietokoneelta saadut ärsykkeet eivät anna tilaa juurikaan omille ajatuksille, tahi hiljentymiselle.

        Jos vanhempi kokee että kantaa vastuunsa lapsen pelaamisessa - tällöin kaikki kunnossa...eikä hätää ole!!!!

        PS. tiedossani ei ole ketään oikeasti tunnollista vanhempaa pelaamisen suhteen...lapset pelaavat kaikkea ja vapaasti...


      • rauhassa vaan
        Wilson kirjoitti:

        Jaahas.
        Taas samat väitteet, nuo samat olet jo tainnut mainita muutaman kymmenen kertaa. Mitään kunnollisia perusteluita ei sinulla ole vieläkään esittää?

        Vastaa nyt edes siihen kysymykseen: missä harrastuksessa sosiaaliset taidot kehittyvät?

        Tai olkoon. Kysymyksellä ei ole merkitystä. Lasten sosiaalisten taitojen on tarkoitus kehittyä pääasiassa koulussa.

        Kukaan normaali ihminen ei vietä kaikkea aikaansa muiden ihmisten seurassa.

        Juoruakkoja lukuunottamatta, mutta heillä vasta useimmiten huonot sosiaaliset taidot ovatkin. Sosiaaliseen kanssakäymiseen näet lasketaan sellaiset tärkeät asiat kuin muiden mielipiteiden kuuntelu ja huomioon ottaminen.

        Pääasiassa sosiaaliset taidot opitaan kotoa.
        Koira on omistajansa näköinen sanotaan - niin myös lapset.
        Ihan sieltä vauvasta asti tulee pohja vuorovaikutustaidoille.
        Olet sitä mitä syöt : )
        Kaikki se mitä olet ympäristöstäsi ammentanut pienen ikäsi - sitä sinä olet!

        Koulussa sitten jo käytetään opittuja malleja - niin se taitaa mennä....toki siellä sitten kouliinnutaan ruotuun tai sitten ei. Kokemus opettaa...

        ihan rakkaudella...


      • ikkuna
        Wilson kirjoitti:

        Jaahas.
        Taas samat väitteet, nuo samat olet jo tainnut mainita muutaman kymmenen kertaa. Mitään kunnollisia perusteluita ei sinulla ole vieläkään esittää?

        Vastaa nyt edes siihen kysymykseen: missä harrastuksessa sosiaaliset taidot kehittyvät?

        Tai olkoon. Kysymyksellä ei ole merkitystä. Lasten sosiaalisten taitojen on tarkoitus kehittyä pääasiassa koulussa.

        Kukaan normaali ihminen ei vietä kaikkea aikaansa muiden ihmisten seurassa.

        Juoruakkoja lukuunottamatta, mutta heillä vasta useimmiten huonot sosiaaliset taidot ovatkin. Sosiaaliseen kanssakäymiseen näet lasketaan sellaiset tärkeät asiat kuin muiden mielipiteiden kuuntelu ja huomioon ottaminen.

        Sen perusteella mitä olet lapsuudesta saanut irti----joko koet olosi hyväksi ihmisten lähellä tai vielä paremmaksi olemalla yksin.

        Sosiaalisia taitoja arvostetaan AIKA lailla.
        Se että otat huomioon toisen,
        arvostat,
        autat,
        tuet,
        ymmärrät,
        kuuntelet,
        jne...

        nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä - - - ne opitaan.

        Tietokoneelle/pelissä voit esittää käskyjä ilman että sinua kyseenalaistetaan...näin toimiva ihminen on helposti vallanhaluinen tyranni...


      • selvästi
        Malachias kirjoitti:

        Olet ikävä kyllä pahasti väärässä.
        Minä en tehnyt seitsemänvuotiaasta alkaen oikeastaan muuta kuin pelasin. Lähinnä strategia- ja englannin kielisiä tekstiseikkailupelejä. Jälkimmäisistä en aluksi ymmärtänyt mitään, mutta lapsena oli paljon aikaa oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä.

        Miten tämä vaikutti koulunkäyntiini? Vaikka diagnoosina on AS ja ADHD, oli todistuksessa aina käytös ja huolellisuus kymmenen, ja keskiarvo luokan paras.

        Nykyään muuten sattumoisin harrastan lähes kaikkea tuota mitä Wilson listasi. Ehtii sitä myöhemmäläkin iällä.

        yli-ihminen...
        todellinen nero, mutta epäuskottava.
        Sorry,
        Wilson tunnistan käsialasi : )


      • bakumbakum
        Tanssimato kirjoitti:

        Tämä väitteesi on naurettava
        "Usein lasten tunteet jäävät kehittymättä ja niimpä sitten tulee törmäyksiä koulussa ja muuallakin.". Niimpä Niim.

        Mihin tutkimuksiin nämä väitteesi perustuvat? Eikö lapsella saa olla mitään omaa rauhaa, joka hetki pitää olla 'harjoittamassa sosiaalisia suhteita ja tunteita'. Tällainen lapsi stressaantuu kyllä aika pian, jos ei saa viettää aikaansa vähän muutakin tehden. Koulussa lapsi viettää kuitenkin aika monta tuntia päivässä, joten kyllä se sosiaalisuus sieltä opitaan.

        Onko sinulla nyt silmissäsi kuva lapsesta, joka pelaa omaan huoneeseensa sulkeutuneena kaiken ajan siitä, kun tulee kotiin, siihen kun menee nukkumaan (jos menee). Me emme puhu tällaisista tapauksista, näitä on todella harvassa, sen verran vastuuntuntoisia vanhemmat ovat. Suurin osa lapsista pelaa kohtuullisesti, eikä siinä ole mitään pahaa.

        Muutamakin tuollainen tapaus, jossa vanhemmat eivät ota vastuuta lapsestaan, on toki liikaa, mutta aivan tasan tarkkaan on enemmän tapauksia, jossa lapsi ei pelaa, mutta vanhemmat toimivat muuten väärin lastaan kohtaan. Kyllä sinä sen tiedät, olet vain saanut jostain fiksaation, että kaikki pelaaminen on pahasta. Tietokoneet ja pelit eivät taida olla kovin tuttuja sinulle? Kaikki vierashan ihmistä yleensä pelottaa, ymmärrän.

        sosiaalisia suhteita pitäisi harjoittaa koko ajan.
        Tarkoitan että ihmiskontakti aina parempi kuin tietokone...

        Toki on hienoa jos lapsi pystyy olemaan ihan itsekseen - omien ajatustensa kanssa...ilman tietokonetta.
        Sosiaalisuus opitaan ihan toisessa paikassa, nimittäin kodissa..


      • Malachias
        ----- kirjoitti:

        Kuinkas ihmissuhdetaidot?
        Olet varmaan siinäkin paras: )

        Pelaaminen siis kannattaa!

        Täytyykö todellakin kysyä?
        Diagnoosiksi listasin Aspergerin Syndrooman ja ADHD:n, lisäksi prosopagnosia eli kasvosokeus. Päättele siitä.

        Sama kuin kysyisi sokealta "kuinka hyvä näkösi on?"
        Toivottavasti edes häpeät hieman.


      • Malachias
        selvästi kirjoitti:

        yli-ihminen...
        todellinen nero, mutta epäuskottava.
        Sorry,
        Wilson tunnistan käsialasi : )

        Jos tuo mielestäsi kuvaa yli-ihmistä, niin suuresti ihmettelen että millainen mielestäsi on tavallinen ihminen.

        Jos niitä vaadit, niin voin toimittaa kopiot peruskoulun todistuksesta ja diagnooseista kunhan maksat kulut.


      • Ihan tuosta vaa?
        ikkuna kirjoitti:

        Sen perusteella mitä olet lapsuudesta saanut irti----joko koet olosi hyväksi ihmisten lähellä tai vielä paremmaksi olemalla yksin.

        Sosiaalisia taitoja arvostetaan AIKA lailla.
        Se että otat huomioon toisen,
        arvostat,
        autat,
        tuet,
        ymmärrät,
        kuuntelet,
        jne...

        nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä - - - ne opitaan.

        Tietokoneelle/pelissä voit esittää käskyjä ilman että sinua kyseenalaistetaan...näin toimiva ihminen on helposti vallanhaluinen tyranni...

        Eli kaikki se vauvasta asti opittu vuorovaikutus, kaikki taaperoikäisenä oppittu, kaikki koulussa opittu, kaikki kotona vanhemopien kanssa opittu, kaikki ne menee viemäristä alas, suurinpiirtein samantien kuin tietokoneeseen koskee tai pleikkarin ohjaimen käteensä ottaa?

        Ajattele nyt hieman, kuinka fundamentalistisesti ajattelet :)


      • kiiiiikari
        Ihan tuosta vaa? kirjoitti:

        Eli kaikki se vauvasta asti opittu vuorovaikutus, kaikki taaperoikäisenä oppittu, kaikki koulussa opittu, kaikki kotona vanhemopien kanssa opittu, kaikki ne menee viemäristä alas, suurinpiirtein samantien kuin tietokoneeseen koskee tai pleikkarin ohjaimen käteensä ottaa?

        Ajattele nyt hieman, kuinka fundamentalistisesti ajattelet :)

        Kuka sanoi että ne katoavat jonnekin?
        Ei.
        Tietokone ei tue sosiaalista kehitystä. Kontaktia näyttöruutuun, tietokoneeseen ei voi verrata ihmisen kohtaamiseen.

        Kone ei opeta ihmisyyttä.

        Tietokone ei ole ihminen.

        Keskustelu on alkujaan lähtöisin tilanteesta, jossa pelaaminen ei ole hallittua, vanhemmat eivät kanna vastuutaan, ikäsuosituksia ei noudateta, koneenkäyttöön ei ole olemassa sääntöjä, pelaaminen on riippuvuutta jne.
        Suurinpiirtein näin.


      • itsekullekin
        Malachias kirjoitti:

        Täytyykö todellakin kysyä?
        Diagnoosiksi listasin Aspergerin Syndrooman ja ADHD:n, lisäksi prosopagnosia eli kasvosokeus. Päättele siitä.

        Sama kuin kysyisi sokealta "kuinka hyvä näkösi on?"
        Toivottavasti edes häpeät hieman.

        toisille menestys, toisille joku muu.
        Näin hän se menee...


      • sokeapiste
        Malachias kirjoitti:

        Jos tuo mielestäsi kuvaa yli-ihmistä, niin suuresti ihmettelen että millainen mielestäsi on tavallinen ihminen.

        Jos niitä vaadit, niin voin toimittaa kopiot peruskoulun todistuksesta ja diagnooseista kunhan maksat kulut.

        Syy miksi tartut niin voimakkaasti aiheeseen on se että tiedät ihmissuhteissasi olevan ongelmia ja
        ehkä sisimmässäsi tiedät ettei menestys ja hyvät todistukset sekä mieltymyksesi tietokoneeseen kaikkine sfääreineen ole tuottanut elämääsi tyydytystä. Kerrot käyneesi psykologilla, mikä osaltaan kertoo että olet hakenut apua ja ollut huolissasi itsestäsi, ehkä.


        Lapsuudenasioiden käsittelyn olet kokenut
        turhaksi etkä niistä mitään apua saanut...

        Luultavasti lapsuudessasi on jotain käsiteltävää, niinkuin meillä kaikilla. Asioita ei kannata juosta pakoon koska niissä olen yleensä aina kasvun mahdollisuus. Kohtaaminen on se avainjuttu.

        Ärsyynnyt kommenteistani ja ryhdyt puolustuskannalle hyvin voimakkaasti, menemällä äärimmäisyyksiin.

        Sinua ottaa päähän koska se mistä yritän puhua koskettaa sinua jollakin tapaa. Olet ehkä hämilläsi. Sanot: "tajuatko olen selvinnyt hyvillä arvosanoilla!" ...vaikka se ei näytä riittävän minulle. Ulkoisesti voi sanoa olevasi menestyjä entä sisäisesti. Ovatko vanhempasi vaatineet sinulta liikaa - oletko toteuttanut jonkun toisen toiveita?

        Ihminen joka puhuu numeroidensa kautta tuntuu itsekin aika numerolta. Missä on se elämä?


        Mitä jos miettisit todellisia motiivejasi ja puolustuskantaasi, joka ajaa "hieman liian lujaa ohi"? Ymmärrät tekstini tahallisesti väärin - vai johtuuko se jostain muusta.

        Rakas ystävä, minulle ei ole koskaan merkinneet numerot paperilla. Olen aina arvostanut enemmän jotain muuta. Ihminen ei voi olla numero. Älä ole sinäkään. Elämä voi aika tyhjää...

        Kuulostat kiukkuiselta ja sinulla on varmasti syysi.

        Oikaise jos olen väärässä.

        En ole parempi muita ja todistukseni on keskiarvoinen. Käsittelen edelleen lapsuuttani psykologin avulla.


      • Malachias
        sokeapiste kirjoitti:

        Syy miksi tartut niin voimakkaasti aiheeseen on se että tiedät ihmissuhteissasi olevan ongelmia ja
        ehkä sisimmässäsi tiedät ettei menestys ja hyvät todistukset sekä mieltymyksesi tietokoneeseen kaikkine sfääreineen ole tuottanut elämääsi tyydytystä. Kerrot käyneesi psykologilla, mikä osaltaan kertoo että olet hakenut apua ja ollut huolissasi itsestäsi, ehkä.


        Lapsuudenasioiden käsittelyn olet kokenut
        turhaksi etkä niistä mitään apua saanut...

        Luultavasti lapsuudessasi on jotain käsiteltävää, niinkuin meillä kaikilla. Asioita ei kannata juosta pakoon koska niissä olen yleensä aina kasvun mahdollisuus. Kohtaaminen on se avainjuttu.

        Ärsyynnyt kommenteistani ja ryhdyt puolustuskannalle hyvin voimakkaasti, menemällä äärimmäisyyksiin.

        Sinua ottaa päähän koska se mistä yritän puhua koskettaa sinua jollakin tapaa. Olet ehkä hämilläsi. Sanot: "tajuatko olen selvinnyt hyvillä arvosanoilla!" ...vaikka se ei näytä riittävän minulle. Ulkoisesti voi sanoa olevasi menestyjä entä sisäisesti. Ovatko vanhempasi vaatineet sinulta liikaa - oletko toteuttanut jonkun toisen toiveita?

        Ihminen joka puhuu numeroidensa kautta tuntuu itsekin aika numerolta. Missä on se elämä?


        Mitä jos miettisit todellisia motiivejasi ja puolustuskantaasi, joka ajaa "hieman liian lujaa ohi"? Ymmärrät tekstini tahallisesti väärin - vai johtuuko se jostain muusta.

        Rakas ystävä, minulle ei ole koskaan merkinneet numerot paperilla. Olen aina arvostanut enemmän jotain muuta. Ihminen ei voi olla numero. Älä ole sinäkään. Elämä voi aika tyhjää...

        Kuulostat kiukkuiselta ja sinulla on varmasti syysi.

        Oikaise jos olen väärässä.

        En ole parempi muita ja todistukseni on keskiarvoinen. Käsittelen edelleen lapsuuttani psykologin avulla.

        Liiallista arvailua muutaman lauseen pohjalta.
        Aivan aluksi täytyy todeta etten ymmärrä miksi oletit minun ärsyyntyneen kommenteistasi. Vaaditaan todella paljon että minut saa ärsyyntymään, siihen eivät nettikeskustelut riitä.

        En yleensä erota ihmisiä toisistaan kuin kampausten ja vaatteiden perusteella, enkä esimerkiksi pysty seuraamaan keskusteluja jos useampi kuin yksi henkilö puhuu tai ympärillä on muuta melua. Tuo todellakin tekee sosiaalisen kanssakäymisen kohtalaisen hankalaksi, puhumattakaan siitä kuinka väsyttävää se on.
        Tietokone on minulle yksi niistä harvoista asioista joiden parissa pystyy rentoutumaan. Ne ovat täysin loogisia ja ennalta arvattavia. Mieli lepää kun keskittyy miettimään esimerkiksi shakin siirtoja tai kirjoittaa jotain monimutkaista koodinpätkää.

        Ihminen ei voi geeneilleen mitään. Jos on syntynyt vammaiseksi, niin mitä nopeammin oman vajavaisuutensa hyväksyy sen parempi.

        Menestys on otettava sieltä mistä pystyy. Jos yhdellä saralla ei voi menestyä, niin sitten jollain muulla. Mielestäni tuo on täysin loogista.

        Mutta ei tästä aiheesta sen enempää. Olen kirjoittanut "tarinani" aikoinaan AS-palstalla josta se on yhä luettavissa. En näe mitään syytä toistaa sitä Suomi24:ssa.

        (Todistuksesta lisään sen verran että vaikka se oli luokan paras, niin tuo ei mikään yli-ihmiseen viittaava ominaisuus ole. Kyseessä oli kohtalaisen pieni kyläkoulu, ja vähän oppilaita.)


      • Kompromissi
        kiiiiikari kirjoitti:

        Kuka sanoi että ne katoavat jonnekin?
        Ei.
        Tietokone ei tue sosiaalista kehitystä. Kontaktia näyttöruutuun, tietokoneeseen ei voi verrata ihmisen kohtaamiseen.

        Kone ei opeta ihmisyyttä.

        Tietokone ei ole ihminen.

        Keskustelu on alkujaan lähtöisin tilanteesta, jossa pelaaminen ei ole hallittua, vanhemmat eivät kanna vastuutaan, ikäsuosituksia ei noudateta, koneenkäyttöön ei ole olemassa sääntöjä, pelaaminen on riippuvuutta jne.
        Suurinpiirtein näin.

        Ei, tietokone ei korvaa ihmistä, mutta ei ihmisen koko päivä pidäkään olla sosiaalisuuteen oppimista.

        Tämä viestiketju alkaa siitä, että alkuperäinen kertoo keinon, jolla hän on saanut lapsensa POIS tietokoneelta, pelikoukusta. Ja jos sinun mielestäsi tanssimatto-harrastus ei ole sosiaalista toimintaa, et tiedä mistä puhut tai olet sama henkilö, joka sanoo "kaikki laiteet ovat pahasta". Ei ne 'laiteet' nyt niin pelottavia ole :) Kyllä tätä tanssia voi harrastaa ilman 'laitettakin', mutta onko se sitten enemmän arvoista, onko? Saako olla edes musiikki stereoista, vai onkohan sekin 'paha laite'.


      • on tietokone
        Kompromissi kirjoitti:

        Ei, tietokone ei korvaa ihmistä, mutta ei ihmisen koko päivä pidäkään olla sosiaalisuuteen oppimista.

        Tämä viestiketju alkaa siitä, että alkuperäinen kertoo keinon, jolla hän on saanut lapsensa POIS tietokoneelta, pelikoukusta. Ja jos sinun mielestäsi tanssimatto-harrastus ei ole sosiaalista toimintaa, et tiedä mistä puhut tai olet sama henkilö, joka sanoo "kaikki laiteet ovat pahasta". Ei ne 'laiteet' nyt niin pelottavia ole :) Kyllä tätä tanssia voi harrastaa ilman 'laitettakin', mutta onko se sitten enemmän arvoista, onko? Saako olla edes musiikki stereoista, vai onkohan sekin 'paha laite'.

        Laitteella tarkoitin vain tietokonetta. Ajattelin että se olisi loogisesti yhdistettävissä - ei ollut.

        Juu, siis en ole myöskään sanonut että koko päivä pitäisi olla sosiaalisuuden oppimista.
        Hienoa jos lapsi pystyy oleman hiljaa IHAN itsekseen, vaikka iman mitään....

        Minun mielestäni on aika suppeaa ajatella tanssimattoa lapsen harrastuksena jos samalla paheksuu esim. liikuntaa raittiissa ilmassa

        Mielestäni en ole paheksunut mitenkään musiikkia tai mitään siihen liittyvää. En kuulu mihinkään uskonlahkoon.

        Yleisesti totesin että elämä on keskittynyt laitteisiin...aika huonostihan se on ymmärrettävissä. sorry.

        Alkuperäinen ei kerro kuinka paljon hänen lapsensa silti pelaavat...tai kuinka usein tanssimattoa todellisuudessa käytetään - vai oliko se vain hetken huumaa...tiedä häntä.


      • Malachias kirjoitti:

        Olet ikävä kyllä pahasti väärässä.
        Minä en tehnyt seitsemänvuotiaasta alkaen oikeastaan muuta kuin pelasin. Lähinnä strategia- ja englannin kielisiä tekstiseikkailupelejä. Jälkimmäisistä en aluksi ymmärtänyt mitään, mutta lapsena oli paljon aikaa oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä.

        Miten tämä vaikutti koulunkäyntiini? Vaikka diagnoosina on AS ja ADHD, oli todistuksessa aina käytös ja huolellisuus kymmenen, ja keskiarvo luokan paras.

        Nykyään muuten sattumoisin harrastan lähes kaikkea tuota mitä Wilson listasi. Ehtii sitä myöhemmäläkin iällä.

        Minulla on ADHD-poika ja as-epäily poika.
        Meillä pelit kuuluu jokapäiväiseen elämään. Ainoa rauhoituskeino ADHD-pojalle on pelihetki. Ei itse pelaaminen vaan autojen rakentelu (lego-ralli)samoin assille rakentelu on tärkeämpää kuin pelaaminen. Meillä poikien pelaamissa peleissä on K-3. Itse ovat ne valinneet.
        Ainoa "räiskintäpeli" on lego-star wars.

        Ihmiset jotka eivät ole päivittäin tekemisissä ADHD ja asperger-lasten kanssa eivät todellakaan tiedä miten tärkeitä pelit ovat heille muiden harrastusten lisäksi.

        Niin ja meillä last.neurolääkäri muuten suositteli rakentelu- ja strategiapelejä!


      • Kompromissi
        on tietokone kirjoitti:

        Laitteella tarkoitin vain tietokonetta. Ajattelin että se olisi loogisesti yhdistettävissä - ei ollut.

        Juu, siis en ole myöskään sanonut että koko päivä pitäisi olla sosiaalisuuden oppimista.
        Hienoa jos lapsi pystyy oleman hiljaa IHAN itsekseen, vaikka iman mitään....

        Minun mielestäni on aika suppeaa ajatella tanssimattoa lapsen harrastuksena jos samalla paheksuu esim. liikuntaa raittiissa ilmassa

        Mielestäni en ole paheksunut mitenkään musiikkia tai mitään siihen liittyvää. En kuulu mihinkään uskonlahkoon.

        Yleisesti totesin että elämä on keskittynyt laitteisiin...aika huonostihan se on ymmärrettävissä. sorry.

        Alkuperäinen ei kerro kuinka paljon hänen lapsensa silti pelaavat...tai kuinka usein tanssimattoa todellisuudessa käytetään - vai oliko se vain hetken huumaa...tiedä häntä.

        Olemme nyt varmaan taas periaatteessa sama mieltä, mutta eri sanoin. Toivottavasti lapsi osaa olla myös itsekseen ilman mitään, totta. Eipä se silti sulje pois itsekseen koneellakin oloa (todellakin kohtuullistä määrää). Meillä (ADHD)lapsi ei ole koskaan yksin koneella, aina on veli tai sisko, (tai minä) selän takana kommentoimassa peliä, rakennettua virtuaaliautoa (uusi suosikki: autojen tuunaaminen :) tai suomentamassa buu-klubbenin ohjeita tai muuten vaan odottamassa omaa vuoroa.

        Meillä lapset tuntuvat aina haluavan jakaa sen kokemuksen, joka tietokoneella tulee. Pitää kyllä olla tosin tarkkana, että pelaaminen ei tulevaisuudessakaan pääse vaivihkaa menemään siihen 'yksin ja pitkään' -himopelaamiseksi. Vielä ei ole pelkoa ovat niin suht' nuoria kuitenkin. Meillä on sekin 'pakkososiaalisuus'aspekti, että lapsia on kolme, alle kahden vuoden sisään syntyneet kaikki. Eli erilaisia lähtökohtia on aina olemassa.

        Luultavasti hermostin enemmän vähän väärään keskusteluketjuun, mutta olen muutaman bastauksen kirjoittanut myös tuonne toiseen aloitukseen, jossa äiti kysyy mikä on liikaa pelaamista, kun poika pelaa tunnin viikossa. Ja niin moni vastaaja syyllisti vanhemmat vastuuttomiksi, elämässään ja kasvatuksessaan suorastaan epäonnistuneiksi.


      • tanssimattoaloituskin
        tuollaista... kirjoitti:

        ...suosittele. Miten voisivatkaan? Eihän suurinta osaa heitä ole koulutettu opettamaan muita kuin normaaleja lapsia, saati sitten jakelemaan kasvatusneuvoja.

        Suositukset tulevat lääkäreiltä. Voitte kysyä asiantuntijoilta itse jos epäilyttää; tosin huomatkaa, asiantuntijoiksi näissä asioissa ei lasketa kouluterveydenhoitajia tai opettajia.

        Koulu vastaa lapsille samaa kuin työ meille, ja ADHD-lapselle jo pelkkä tavallinen koulupäivä vastaa rankkaa työpäivää. Heille on annettava riittävästi aikaa palautua kotona ollessaan.

        Jokin kiinnostava harrastus, kuten pelaaminen, on yksi hyvä keino. Toki kannattaa miettiä sitä, mitä lapsen antaa pelata. Esimerkiksi se, että pelaa vain yhtä ja samaa peliä useita viikkoja ei ole suositeltavaa.

        Lähinnä kannattaa ostaa lapselle seikkailu-, strategia-, rooli-, ynnä muita sellaisia pelejä jotka vaativat ongelmanratkontaa ja aktiivista ajattelua. PC:lle niitä on enemmän, mutta konsoleille hyvin vähän. Ainakin räiskintä- ja kaahauspelejä kannattaa välttää.

        Toki kunto laskee jonkin verran jos pelkästään istuu pelaamassa, joten kannattaa myös yrittää löytää joku lapselle mieleinen liikunnan muoto. Pakkoliikunnasta ei ole iloa kenellekkään, se vain saa lapsen karttamaan liikuntaa kunhan aikuistuu.
        Pahimmissa tapauksissa - jos lasta ei saa liikkumaan millään - niin muistakaa että moni on aloittanut aktiiviliikunnan myöhemmällä iällä, kunhan liikunnasta on jäänyt lapsuuden ajalta positiiviset muistot.

        Muistakaa siis: älkää käskekö ja pakottako, vaan kannustakaa.

        varmaan on tonne laitettu.


      • Ja puutun puheeseen.
        Malachias kirjoitti:

        Liiallista arvailua muutaman lauseen pohjalta.
        Aivan aluksi täytyy todeta etten ymmärrä miksi oletit minun ärsyyntyneen kommenteistasi. Vaaditaan todella paljon että minut saa ärsyyntymään, siihen eivät nettikeskustelut riitä.

        En yleensä erota ihmisiä toisistaan kuin kampausten ja vaatteiden perusteella, enkä esimerkiksi pysty seuraamaan keskusteluja jos useampi kuin yksi henkilö puhuu tai ympärillä on muuta melua. Tuo todellakin tekee sosiaalisen kanssakäymisen kohtalaisen hankalaksi, puhumattakaan siitä kuinka väsyttävää se on.
        Tietokone on minulle yksi niistä harvoista asioista joiden parissa pystyy rentoutumaan. Ne ovat täysin loogisia ja ennalta arvattavia. Mieli lepää kun keskittyy miettimään esimerkiksi shakin siirtoja tai kirjoittaa jotain monimutkaista koodinpätkää.

        Ihminen ei voi geeneilleen mitään. Jos on syntynyt vammaiseksi, niin mitä nopeammin oman vajavaisuutensa hyväksyy sen parempi.

        Menestys on otettava sieltä mistä pystyy. Jos yhdellä saralla ei voi menestyä, niin sitten jollain muulla. Mielestäni tuo on täysin loogista.

        Mutta ei tästä aiheesta sen enempää. Olen kirjoittanut "tarinani" aikoinaan AS-palstalla josta se on yhä luettavissa. En näe mitään syytä toistaa sitä Suomi24:ssa.

        (Todistuksesta lisään sen verran että vaikka se oli luokan paras, niin tuo ei mikään yli-ihmiseen viittaava ominaisuus ole. Kyseessä oli kohtalaisen pieni kyläkoulu, ja vähän oppilaita.)

        Tekstiäsi on ollut ilo lukea, vaikkakin usein minulle tulee olo, että täällä netissä jakaa "helmiä sioille" kun tänne saavat kaiken tasoiset ihmiset aivan kaikellaisella pohjalla kirjoittaa.

        Ehkäpä as:sää tai adhd:tä tai muuta erilaisuutta ei pysty ymmärtämään ellei sitä ole itse tarpeeksi läheltä kokenut. Toivotan sinulle kaikkea hyvää elämässäsi, toivottavasti edelleenkin saan lukea "notkeita" kommenttejasi, mielestäni kielenkäyttösi on niin sujuvan sutjakasta ja asian ytimeen menevää, etten esim, minä pysty lainkaan samoin itseäni ilmaisemaan vaikka tahtoisinkin.


      • ihmiskontaktista
        bakumbakum kirjoitti:

        sosiaalisia suhteita pitäisi harjoittaa koko ajan.
        Tarkoitan että ihmiskontakti aina parempi kuin tietokone...

        Toki on hienoa jos lapsi pystyy olemaan ihan itsekseen - omien ajatustensa kanssa...ilman tietokonetta.
        Sosiaalisuus opitaan ihan toisessa paikassa, nimittäin kodissa..

        Aina paremman kuin tietokone tekee?

        En allekirjoita väittämää, että ihmiskontakti olisi aina parempi. Ei ole. Kyllä ihmiskontakti voi olla paljon huonompikin kuin tietokone. Voi olla että joku joutuu olemaan kontaktissa sinun kanssasi.


      • olemme erilaisia
        Ja puutun puheeseen. kirjoitti:

        Tekstiäsi on ollut ilo lukea, vaikkakin usein minulle tulee olo, että täällä netissä jakaa "helmiä sioille" kun tänne saavat kaiken tasoiset ihmiset aivan kaikellaisella pohjalla kirjoittaa.

        Ehkäpä as:sää tai adhd:tä tai muuta erilaisuutta ei pysty ymmärtämään ellei sitä ole itse tarpeeksi läheltä kokenut. Toivotan sinulle kaikkea hyvää elämässäsi, toivottavasti edelleenkin saan lukea "notkeita" kommenttejasi, mielestäni kielenkäyttösi on niin sujuvan sutjakasta ja asian ytimeen menevää, etten esim, minä pysty lainkaan samoin itseäni ilmaisemaan vaikka tahtoisinkin.

        suostun olemaan sika, ei tuota ongelmia.

        jos se sinua helpottaa.


      • puhua
        ihmiskontaktista kirjoitti:

        Aina paremman kuin tietokone tekee?

        En allekirjoita väittämää, että ihmiskontakti olisi aina parempi. Ei ole. Kyllä ihmiskontakti voi olla paljon huonompikin kuin tietokone. Voi olla että joku joutuu olemaan kontaktissa sinun kanssasi.

        itsestäsi...
        En lähtisi noin törkeälle linjalle.
        Menee ohi aiheen.
        Harmittaa ihan sun puolesta...
        Aika karskia.
        No onhan tämä yksi keskustelumuoto tämäkin ja osoittaa jonkinlaisia ihmissuhdetaitoja ja millä tasolla ne ovat...


      • on puhua itsestäni
        puhua kirjoitti:

        itsestäsi...
        En lähtisi noin törkeälle linjalle.
        Menee ohi aiheen.
        Harmittaa ihan sun puolesta...
        Aika karskia.
        No onhan tämä yksi keskustelumuoto tämäkin ja osoittaa jonkinlaisia ihmissuhdetaitoja ja millä tasolla ne ovat...

        Minähän olen kontaktissa sinun kanssasi. Niin että niinkin huonosti voi ihmisellä mennä. Harmittaa toki minuakin. En vaihtaisi koneella istumista sinun tapaamiseen luonnossa, sillä häviäisin kaupassa ja ison siivun sittenkin. Eli teoriasi on todellakin surkea, vähän niin kuin itsekin olet.


    • opetettava

      ADHD lapsen äippänä, mietin lasteni tulevaisuutta. Sitä päivää kun muuttaa kotoa. Osaako lapsi silloin varoa uhkapelejä ja muuta... Kun saa itse päättää mitä tekee.
      Siis meillä näin: pelata saa, mutta valvotusti. Yritetään opettaa samalla, minkälainen pelaaminen on ok ja minkälainen ei.
      Ettei koko päivää tarvitse pelaamiseen mennä...

      • ollut mitään

        Mielipidettä tohon tanssimattoon? Siitähän tässä kyse oli!


    • uudelleen

      Aloituksesi sisältää sanat:

      pelikoukussa
      AD/HD
      tanssimatto

      ehkä sallinet keskustelun näiden sanojen ympärillä? Vai pitikö kirjoittaa ainoastaan tanssimatosta? Oliko kommentointi tosiaan muilta kuin tietynlaisten vanhempien osalta kielletty?
      Mitä muita vaatimuksia mitä en ymmärtänyt.

      Aikamoisia vaatimuksia.
      Anteeksi että olen osallistunut ketjuun typerillä mielipiteillä.

      Onneksi sinulla on se tanssimatto.
      Elämäntaso nousee!

      • tekstisi oikein!

        Jotta joku voisi vaahtoamisestasi jotain selvää saada. Tuollainen tunteiden kuohu on varsin ylimitoitettua.

        Kyllä. Näin ollen mielipiteesi todellakin näyttää typerältä, ja syy on yksin omasi.


      • yritys sulta

        aivottomalta olla Malachias, toki näen kellonajoista kuka se sika on.


      • tekstiä
        yritys sulta kirjoitti:

        aivottomalta olla Malachias, toki näen kellonajoista kuka se sika on.

        Täytyy sanoa, että olet pahasti sekaisin.
        Ajattelet tekeväsi hienoa salapoliisityötä...
        (eiköhän olisi syytä hieman rauhoittua)
        En todellakaan ole ottanut malachias nimimerkkiä itselleni. Olet vainoharhainen. Sinulla on ilmeisesti jotain ongelmia elämässäsi ja haluat purkaa ne tälle palstalle.

        Teksisi ei ole enää asiallista.
        Kannattaisi päättää haluatko puhua tanssimatosta vai arvostella oman mielipiteensä sanoneita haukkumalla heitä siaksi. Ei vaikuta kovin kypsältä tai aikuismaiselta ollenkaan.En ole törmännyt moiseen vihaan, kiukkuun, raivoon, syyttelyyn jne kertaakaan ja siksi se tuntuu oudolta. En katso myöskään sopivaksi että joku alkaa syyttä suotta minua nimittelemään ja haukkumaan mielipiteitteni takia.

        Jos joku mielipide ei sinua miellytä niin kannattaa varmaan miettiä mille linjalle lähtee.
        Tällä tavoin teet itsesi aika naurettavaksi. Imeisesti vaadit myös läheisiltäsi että ajattelevat sinun tavallasi? Onneksi me olemme kaikki erilaisia.


      • sikuri5
        tekstiä kirjoitti:

        Täytyy sanoa, että olet pahasti sekaisin.
        Ajattelet tekeväsi hienoa salapoliisityötä...
        (eiköhän olisi syytä hieman rauhoittua)
        En todellakaan ole ottanut malachias nimimerkkiä itselleni. Olet vainoharhainen. Sinulla on ilmeisesti jotain ongelmia elämässäsi ja haluat purkaa ne tälle palstalle.

        Teksisi ei ole enää asiallista.
        Kannattaisi päättää haluatko puhua tanssimatosta vai arvostella oman mielipiteensä sanoneita haukkumalla heitä siaksi. Ei vaikuta kovin kypsältä tai aikuismaiselta ollenkaan.En ole törmännyt moiseen vihaan, kiukkuun, raivoon, syyttelyyn jne kertaakaan ja siksi se tuntuu oudolta. En katso myöskään sopivaksi että joku alkaa syyttä suotta minua nimittelemään ja haukkumaan mielipiteitteni takia.

        Jos joku mielipide ei sinua miellytä niin kannattaa varmaan miettiä mille linjalle lähtee.
        Tällä tavoin teet itsesi aika naurettavaksi. Imeisesti vaadit myös läheisiltäsi että ajattelevat sinun tavallasi? Onneksi me olemme kaikki erilaisia.

        Pelikoukku, olkoon se tanssimatto tai tietokonepeli, ei tee kenellekään hyvää. ADHD jää vielä helpommin koukkuun.
        t. 24-v adhd, pelikoukussa jälleen ja ahdistaa


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      16
      2178
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2128
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1397
    4. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1306
    5. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      84
      1207
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      146
      1188
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      896
    8. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      173
      874
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      78
      869
    10. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      63
      854
    Aihe