Presidentti Mauno Koivisto on seurannut laajasti venäläistä kirjallisuutta Venäjän imperialismista ja varsinkin aikomuksesta hyökätä länteen kesällä 1941. Koivisto näyttää olevan hyvin vakuuttunut Venäjän aikomuksesta hyökätä länteen – mutta tapansa mukaan ei sano sitä aivan suoraan.
Koivisto:
”Minulla on ollut tilaisuus tutustua jossain määrin tästä asiasta Saksassa käytyyn keskusteluun, mutta ennen kaikkea olen pyrkinyt huolella seuraamaan Venäjällä aiheesta käytyä keskustelua.”
”Kiistattomalta näyttää, että monesta syystä Neuvostoliitto oli kesällä 1941 varustautumaton puolustautumaan mutta oli varustautumassa hyökkäykseen. Neuvostoliitossa vallalla ollut poliittinen ajattelu oli offensiivista, hyökkäyksellistä, Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ajattelu oli hyökkäysvoittoisen taistelutavan etevämmyyttä korostava. Neuvostoliiton keväällä 1941 mobilisoimat joukot olivat asettuneet hyökkäys-, eivät puolustusasemiin. Varastojen sijoittelu oli tehty hyökkäyksellisistä lähtökohdista. Puolustuslaitteita oli pikemminkin purettu kuin rakennettu lisää.”
Neuvostoliiton hyökkäysaikeeseen kesällä 1941 ovat osoittaneet kirjoituksillaan uskovansa erittäin monet tutkijat
Erkki Nordberg, eversti
Ohto Manninen, professori
Sampo Ahto, eversti
Tapani Havia, professori
Tapio Tiihonen, tohtori
Russel Stolfi, professori
Juri L. Djakov, historioitsija
Tatjana S. Bushujeva, historioitsija
I. V. Pavlova, historioitsija
Edvard Radzinski, historioitsija
Professori Lev Bezymenskin mukaan tuon Neuvostoliitossa 15.5.1941 päivätyn hyökkäyssuunnitelman mukaisesti ensimmäisen salamahyökkäyksen jälkeen neuvostojoukkojen oli määrä kääntyä luoteeseen ja pohjoiseen. Tavoitteena oli Saksan pohjoisen rintaman tuhoaminen, ja samalla Itä-Preussin ja koko Puolan miehittäminen. Samanaikaisesti pohjoiseen sijoitetun puna-armeijan piti miehittää Suomi. Lev Bezymenskin mukaan tämä Zhukovin selkeä hyökkäyssuunnitelma täsmennettiin Stalinin 5.5. Neuvostoliiton sotilasakatemiassa pitämän puheen jälkeen, jossa Stalin korosti suunnitelmien hyökkäyksellisyyden ensisijaisuutta puolustautumisen sijaan.
Suunnitelma esiteltiin Stalinille 15.5.1941. Ja se hyväksyttiin 15.5.1941. Mm. käskyistä löytyy lisää tietoja täältä.
Kenraalieversti J. A. Gorkov: ”Strateginen suunnitelma, jonka Yleisesikunta teki ja jonka valtion poliittinen johto hyväksyi 15.5.1941, on sotilaspiirien operatiivisten materiaalien joukossa johtavalla kohdalla.”
Sitä suunnitelmaa myös toteutettiin, joukot keskitettiin länteen sen suunnitelman mukaisesti. Keskityskuljetukset olivat tosin osittain kesken 22.6.1941 kun Saksa ennättikin ensin tehdä ennakoivan iskun itään.
Koivisto:
”Minulla on ollut tilaisuus tutustua jossain määrin tästä asiasta Saksassa käytyyn keskusteluun, mutta ennen kaikkea olen pyrkinyt huolella seuraamaan Venäjällä aiheesta käytyä keskustelua.”
”Kiistattomalta näyttää, että monesta syystä Neuvostoliitto oli kesällä 1941 varustautumaton puolustautumaan mutta oli varustautumassa hyökkäykseen. Neuvostoliitossa vallalla ollut poliittinen ajattelu oli offensiivista, hyökkäyksellistä, Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ajattelu oli hyökkäysvoittoisen taistelutavan etevämmyyttä korostava. Neuvostoliiton keväällä 1941 mobilisoimat joukot olivat asettuneet hyökkäys-, eivät puolustusasemiin. Varastojen sijoittelu oli tehty hyökkäyksellisistä lähtökohdista. Puolustuslaitteita oli pikemminkin purettu kuin rakennettu lisää.”
Neuvostoliiton hyökkäysaikeeseen kesällä 1941 ovat osoittaneet kirjoituksillaan uskovansa erittäin monet tutkijat
Erkki Nordberg, eversti
Ohto Manninen, professori
Sampo Ahto, eversti
Tapani Havia, professori
Tapio Tiihonen, tohtori
Russel Stolfi, professori
Juri L. Djakov, historioitsija
Tatjana S. Bushujeva, historioitsija
I. V. Pavlova, historioitsija
Edvard Radzinski, historioitsija
Professori Lev Bezymenskin mukaan tuon Neuvostoliitossa 15.5.1941 päivätyn hyökkäyssuunnitelman mukaisesti ensimmäisen salamahyökkäyksen jälkeen neuvostojoukkojen oli määrä kääntyä luoteeseen ja pohjoiseen. Tavoitteena oli Saksan pohjoisen rintaman tuhoaminen, ja samalla Itä-Preussin ja koko Puolan miehittäminen. Samanaikaisesti pohjoiseen sijoitetun puna-armeijan piti miehittää Suomi. Lev Bezymenskin mukaan tämä Zhukovin selkeä hyökkäyssuunnitelma täsmennettiin Stalinin 5.5. Neuvostoliiton sotilasakatemiassa pitämän puheen jälkeen, jossa Stalin korosti suunnitelmien hyökkäyksellisyyden ensisijaisuutta puolustautumisen sijaan.
Suunnitelma esiteltiin Stalinille 15.5.1941. Ja se hyväksyttiin 15.5.1941. Mm. käskyistä löytyy lisää tietoja täältä.
Kenraalieversti J. A. Gorkov: ”Strateginen suunnitelma, jonka Yleisesikunta teki ja jonka valtion poliittinen johto hyväksyi 15.5.1941, on sotilaspiirien operatiivisten materiaalien joukossa johtavalla kohdalla.”
Sitä suunnitelmaa myös toteutettiin, joukot keskitettiin länteen sen suunnitelman mukaisesti. Keskityskuljetukset olivat tosin osittain kesken 22.6.1941 kun Saksa ennättikin ensin tehdä ennakoivan iskun itään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Listan kolme ensimmäistä nimeä ovat, kuin teenruohoja, jäniksenkäpälä ja kuunsirpin heijastuma. Niin hyviä arvaajia ne ovat!
Stalin aavisteli Hitlerin hyökkäystä ja halusi ettei yhteenotto tapahtuisi Venäjän maaperällä.
Stalin tiesi että Suomen johto oli ainakin vuodesta 1940 alkaen ollut suunnittelemassa operaatio Barbarossaa Hitlerin kanssa. Koiviston tarkoitus
osoittaa että nk. "jatkosota"-hypoteesi (elikkä että Suomessa kansa olisi toivonut revanssia) ei pidä paikkaansa. Barbarossaa suunniteltiin salassa Saksan ja Suomen johdon piirissä. Rytin teeskennellyn yllättynyt puhe kansalle kuvastaa tätä ristiriitaa tarinoiden ja tapahtuneen välillä.
Oli melko selvää, että Stalinin ja Hitlerin liitto ei tulisi olemaan pitkäikäinen. Yhteistä näille valtioille oli totalitaarinen hirmuhallinto. Tuo pelkästään ei ollut kovin luja tae pysyvälle liittolaisuudelle. Kysymys olikin siitä kumpi käy ensiksi toisen kurkkuun. Saksa ehti ensin.
Toisen maailmansodan lopputuloksen kannalta asialla ei sinänsä ole kovin suurta merkitystä. Kummassakin vaihtoehdossa (kumpi siis ensin ehtii hyökätä) Neuvostoliitto ja länsimaat olisivat olleet samalla puolella Saksan vihollisina.
Jos Neuvostoliitto olisi ehtinyt ensin, sota olisi saattanut loppua hieman aiemmin, riippuen Saksan kyvystä torjua hyökkäys ja lähteä mahdolliseen vastahyökkäykseen. Suomen nuorallatanssi taas ei välttämättä olis onnistunut niin hyvin kuin todellisuudessa kävi, jos Stalin olisi aloittanut vaikka toukokuussa hyökkäyksen Suomeen. Vaikea sanoa, olisivatko venäläiset siinäkään tapauksessa onnistuneet valloittamaan maata. Joukkoja kun todennäköisesti olisi tarvittu paljon enemmän Saksan lyömisessä kuin Suomen miehittämisessä. Saattaa olla, että olisimme onnistuneet irtautumaan sodasta jo paljon aiemminkin?
niin silloin he olisivat luultavasti marssineet Pariisiin saakka.
Onnex Aatu hiffas.
...neuvostoliiton suuren sotavoiman ihannoijille: Edes venäjää ei olisi enää olemassa ilman yhdysvaltain aseapua ja muita tukia. Ainiin sori tehän istuttekin siellä venäläinen historiankirja kädessä. venäjän pelasti USA. Heh siksi onkin huvittavaa katsoa sitä venäjän voiton-päivän juhlintaa ja neuvostoliiton voiman ihailua hehee.
Tuskin Neuvostoliitto olisi menestynyt kuvitteellisessa hyökkäyksessäänkään kovin hyvin. Hieman aiempi tavisota ja kesän 1941 tapahtumat eivät ainakaan osoita, että heillä olisi keväällä 1941 ollut mitenkään kovin onnistunut hyökkäys.
Tuntuu myös melko epätodennäköiseltä, että Stalin tuossa kuvitelmassa olisi aloittanut suoraan toista sotaa liittolaistaan, Ranskaa, vastaan voitettuaan jo vihollisensa, Saksan.
miehittämä ja tällöin kyseessä olisi ollut Ranskan vapautus fasismin kahleista. Siinä sivussa sitten kommunismi olisi levinnyt vähän niin kuin automaattisesti Ranskan viralliseksi valtiojärjestelmäksi.
Samoinhan kävi esim. Puolankin kun puna-armeija jyräsi siitä toistamiseen ylitse.
Saksan ja Venäjän välinen tila oli siinä mielessä kulminoitunut, että aloitteen tekijällä oli tässä äärimmäisen suuri merkitys. Venäläistenhän ei olisi tarvinnut kuin onnistua katkaisemaan öljyn saanti Romaniasta Saksalle niin peli olisi sillä ollut pelattu. Sen vuoksi käsittääkseni Hitler alkoikin varautua Venäjän kanssa käytävään sotaan. Eli puna-armeija oli liian lähellä Saksalle herkkiä alueita ja muutkin lähteet/Stalinin tekemiset (esim. juuri tuo puna-armeijan sijainti rajan lähellä) viittasivat sotatoimien valmisteluihin NL:n taholta.
Mitä talvisotaan tulee niin täysi fiaskohan se puna-armeijalle oli mutta se ei kuitenkaan kerro puna-armeijan todellisesta voimasta vielää oikeastaan paljoakaan. Venäjä torjuttiin talvella -40 juuri talven vuoksi. Puna-armeija oli auttamattoman huono noissa olosuhteissa. Lisäksi maasto sopi puolustukseen ja "sivustojen kutitteluun" parhaiten. Ainoa missä puna-armeijan voidaan katsoa saaneen tulosta aikaiseksi oli juuri kannaksella -eli siellä missä suomalaisilla ei ollut "varaa" peräytyä. Tuolla tuloksella tarkoitan juuri kuluttavaa sotaa, jossa siis tykistö pääsi oikeuksiina.
Euroopassahan oli täysin toinen tilanne. Eli aakeeta laaketa silmäkantamattomiin, joka nimenomaan nostaa massojen käytön hyökkäyksissä arvoon arvaamattomaan.
Täsmälleen samoin kuin talvisodassakin, Suomi pystyi torjumaan puna-armeijan hyökkäykset Tali-Ihantalassa mutta saksalaiset sitä eivät kyenneet tekemään Euroopan kentillä.
Missäs vaiheessa Ranskasta tuli muuten Stalinin liittolainen? Minä kun luulin, että Ranska oli julistamassa sotaa Stalinille ennen Saksan miehitystä..
"Missäs vaiheessa Ranskasta tuli muuten Stalinin liittolainen? Minä kun luulin, että Ranska oli julistamassa sotaa Stalinille ennen Saksan miehitystä.."
Siinä vaiheessa, kun Saksan ja Neuvostoliiton ystävyys vaihtui Saksan ja Neuvostoliiton vihollisuuteen. Näin siis todellisessa historiassa - ja niin myös tuossa kuvitellussa historiassa. Maailmansodassa ei ollut kuin kaksi puolta, joko Saksan puolella tai sitä vastaan. Tämähän on se meille suomalaisille vaikea kohta toisessa maailmansodassa.
Vakuuttelet myös miten paljon helpompaa, vuodenajasta ja maasto-olosuhteista johtuen, Neuvostoliiton olisi ollut voittaa Saksan armeija ja valloittaa koko Eurooppa vuonna 1941 kuin onnistua Suomen armeijan lyömisessä ja maamme miehittämisessä edellisenä vuonna.
Uskotko itse todisteluihisi?
Saksasta tuli NL:n vihollinen. Tietty kaikenlaisia huuhaa-pakolaishallituksia on voinut olla hajallaan pitkin Atlantia mutta minun nähdäkseni virallinen Ranska oli tuolloin Hitlerin asettama nukke Ranska. Tosin en ala tuosta väittelemään, joten voidaan yleisen solidaarisuuden nimissä sopia asian olevan niin kuin sanoit.
Kyllä Venäjällä olisi ollut helppo nakki valloittaa Suomi talvisodassa mikäli Stalin olisi käyttänyt enemmän joukkojaan tuohon tarkoitukseen. Stalinin sodanjohto aliarvioi Suomen täysin tuona talvisodan aattona. Tällöin Stalin varmisti muita rajojaan vahvoilla joukoilla ja ryhtyi Suomen valloittamiseen myöskin massiivisella ylivoimalla. Se oli jo noilla joukoilla hiuskarvan varassa etteikö Suomi olisi luhistunut. Mikäli sää olisi pysynyt lauhana vähän pidempään niin olisiko raatteentien mottiakaan koskaan syntynyt. Ja siltikin Stalinilla oli vielä huomattavasti suuremmat reservit tosikoitosta varten odottamassa.
Vai niin. Kenes puolella Ruotsi muuten oli?
Oliko Ruotsikin mukana toisessa maailmansodassa!?
Olen elänyt siinä luulossa, että Ruotsi, toisin kuin Suomi, onnistui välttämään maaimansotaan osallistumisen.
Puna-armeija ei edes tuntenut käsitettä puolustussota. Koko sen strategia lähti aina siitä, että sota käydään vihollisen maaperällä. Ts. hyökkäys oli aina sen lähtökohta. Puna-armeija oli sotilaallinen käsivarsi kommunistiselle laajentumispolitiikalle. Sen tehtäviin kului tuhota, murskata vastustaja ja terrorisoida siviili matelevaksi.
Fakta oli että sekä Saksa että NL olivat valmistautuneet hyökkäämään kesällä 1941. Jos NL olisi saanut aloitteen ennen Saksaa, niin se ei olisi missään tapauksessa kärsinyt sellaisia tappioita mitä se kärsi jouduttuaan saksalaisten yllättämäksi. Hyökkäysryhmityksessä oleva sotavoima on kaikkein heikoimmassa asemassa jos sen kimppuun hyökätään.
"Hyökkäysryhmityksessä oleva sotavoima on kaikkein heikoimmassa asemassa jos sen kimppuun hyökätään."
Saksalainen kenraali von Manstein varmasti tiesi paremmin kuin sinä tai muutama revisionisti vakoilija neukkujen ryhmityksen 22.6. Mansteinin mukaan neukut oli syvässä puolustusryhmityksessä joka toki oli muutettavissa myös hyökkäykselliseksi. Mutta näinhän aina ryhmitytään, jos ei aiota hyökätä, ollaan ensisijaisesti aina puolustusryhmityksessä.
Muuten USA:n kansallisarkistossa on saksalaisten kaappaamat neukkujen ryhmitystiedot sodan alun ajalta. Ne eivät tue Suvorovin ja muiden amatöörien väitteitä neukkujen hyökkäysaikeesta 22.6. John Erickson, John Lucas ja Stephen Zaloga mm. ovat esittäneet kirjoissaan nämä dokumentit tarkkoine arkistoviitteineen.
Lue nyt ensin vaikka tuo Bezymenskin kirja "Stalin und Hitler, Das pokerspiel der Diktatoren". Bezymenski kertoo 15.05. suunnitelman olleen Zukovin yritys saada Stalin hyväksymään hänen "ennalta ehkäisevän iskun suunnitelmansa" natsien hyökkäyskeskityksiä vastaan. Zukov ja muu sodanjohto oli selvillä natsien keskityksistä ja niiden tarkoituksesta ja siksi Zukov suunnitelmansa Timosenkon avulla junaili.
Toisin kuin tekstissäsi satuillaan, Stalin ei Bezymenskinkään mukaan hyväksynyt Zukovin suunnitelmaa vaan päinvastoin haukkui tämän lyttyyn "Oletteko hullu, haluatteko sytyttää sodan maidemme välille väkisin ?"
Bezymenski muuten on nähnyt kyseisen suunnitelman Venäjän sota-arkistossa ja antaa tarkat viitetiedot dokumentista joten uskon hänen kertomaansa hylkäyksestä enemmän kuin kenenkään suoraan Putkisen hupisivuilta apinoimaasi historiotsijaan.
PS. Muuten Tiihonen ei ole tutkinut Barbarossan alkua, Razinski oli ja on teatterinäytelmien kirjoittaja, ei historoitsija, Bushuejeva, Pavlova ja Djakov ovat Suvorovin teorian kritiikittömiä apinoitsijoita (ei mitään omaa uutta) ja Nordberg lainaa kirjansa Barbarossa osiossa myös häpeilemättä vakoilija-loikkari Suvorov/Rezunia.
Kaikki nämä väitteet näyttävät päätyvän Suvoroviin, myös Koiviston osalta. Mieheen joka jäi kiinni "Jäänsärkijä" kirjansa osalta valehdellusta arkistotietojen käytöstä.
siten ryhmitetty, että suunta on länteen eikä itään. En oikein usko sitäkään, että Zukov toteuttaa itseään joukkojen ryhmittelyssä täysin irroitettuna kokonaisstrategiasta. Ei Zukovkaan niin pässi sentään ollut, vaikka ei häntä miksikään neroksikaan voi luonnehtia.
Mutta hyvä, että jo myönnätte, että venäläisjoukot olivat hyökkäysmuodostelmassa. Tästä se lähtee.
Ja sitä paitsi Stalin itse siirteli sellaisia alueita omavaltaisesti itseleen Saksan lähituntumasta, joita ei ollut merkitty M-R-paktiin, eikä niistä muutenkaan neuvoteltu. Noiden Saksan kannalta herkkien alueiden liittäminen oli Stalinille täysin yhdentekeviä jos taka-ajatuksena ei ollut päästä Saksan "takapihalle" herkkään selustaan hyökkäys mielessä. Vähän niin kuin Leningradin tilannekin -39.
Saksa veti tuosta omat johtopäätökset ja ne olivat oikeat. Saksa törmäsi hyökkäysryhmityksessä olleeseen viholliseen, joka ei ollut etulinjassa olleidelle tykistöpattereiden ammuksille edes etsinyt säällistä suojaa vaan ammukset olivat siis taivasalla. Kyse oli siis päivistä eikä kuukausista tai vuosista niin kuin stallarit yrittävät tuotakin asiaa väännellä.
Saksalaiset ehtivät siis ensin ja Operaatio Barbarossa onkin yksi historian onnistuneimmista sotaoperaatioista.
länttä kohti. Ei kai nyt sentään selkä edellä puolustauduta vaikka ei venäläisistä aina tiedä :)
"Mutta hyvä, että jo myönnätte, että venäläisjoukot olivat hyökkäysmuodostelmassa. Tästä se lähtee."
En ole sellaista myöntänyt tai väittänyt. Vakoilija (Suvorov)ja perskärpäset sellaista väittävät, vakavammin otettavat tutkijat eivät sitä vahvista.
"Saksa törmäsi hyökkäysryhmityksessä olleeseen viholliseen, joka ei ollut etulinjassa olleidelle tykistöpattereiden ammuksille edes etsinyt säällistä suojaa vaan ammukset olivat siis taivasalla. Kyse oli siis päivistä eikä kuukausista tai vuosista niin kuin stallarit yrittävät tuotakin asiaa väännellä."
Olet lukenut Putkisen sivuilta hänen eestin kielestä kääntämiään Suvorov-vitsejä :-)
Tiesitkö sinäkään edes Neuvostoliiton olleen parhaillaan rakentamassa Molotov-linjaa uudelle rajalle kun saksalaiset hyökkäsivät. No et varmaan kun Suvorov ei sellaisesta kerro mitään :DDDDDD
"Saksalaiset ehtivät siis ensin ja Operaatio Barbarossa onkin yksi historian onnistuneimmista sotaoperaatioista."
Natsit olivat kiistaton aloittaja ja eivät he tarvinneet muuten kuin propagandasyyksi tämän venäläisten hyökkäysuhan.
Tämän propagandan keksijä oli Göbbels ja sitä sinäkin raukka näytät uskovan kun Suvorov sen sinulle uudelleen lämmitti.
Suunnitelmiahan voi aina olla. Tosiasia on, ettei kesällä -41 ainakaan Suomea vastaan ollut mitään käytännön valmisteluja puna-armeijan hyökkäyksellisestä toiminnasta.
Suomalaisten kesän -41 hyökkäys Karjalaan onnistui helposti ja nopeasti. Muistelmat todistavat yksimielisesti vastustuksen vähäisyydestä. Poikkeuksen muodostivat jotkut pistemäiset puolustuskeskukset, joiden haltuuunotto vaati paljon verta. Mistään ei löytynyt puna-armeijan joukkojen keskityksiä, joiden tavoitet olisi ollut hyökkäyksellinen.
Tämä läpi koko Karjalan taisteluiden läpikäyvä trendi todistaa selvääkin selvemmin, ettei käytännön tasolla puna-armeijalla ollut tarkoitusta hyökätä Suomeen ainakaan kesällä -41.
perusteella, joita minä olen kuullut. Tuntematon sotilaskin on pääasiassa yhtä vuodatusta alusta loppuun saakka sodan kovuudesta.
Mikäli Saksalaisia joukkoja ei olisi ollut pohjoisessa ja Suomi siis olisi itse vastanut koko valtakunnan puolustuksesta niin Karjala olisi jäänyt valtaamatta takaisin. Eli niin kova vastus siellä oli.
Sama linja jatkui koko rajan mitan. Eteneminen oli siis kautta linjan vaikeaa ja vihollinen oli tasaväkinen kaikkialla vaikka esim. Kiestingin suunnalla oli kosolti saksalaisia joukkoja vielä tukemassa.
Joten ei tuo siltä vaikutan, että Suomen raja olisi jätetty vähän niin kuin "omilleen".
Tottakai Puna-armeija oli keskittänyt suurimman osan joukoistaan juuri Eurooppaan lännen invaasio mielessään.
NL:lla oli 21 divisioonaa Suomea vastassa kesäkuussa 1941, ei siis muu kuin hyökkäysryhmittely menossa olihan NL:n suunnitteleman hyökkäyksen määrä alkaa vasta aikaisintaan heinäkuun toisella viikolla. Hyökkäyksen täsmällinen päivämäärä oli vielä kesäkuussa 1941 avoin. Zhukovin mukaan joukkot olisivat olleet valmiina hyökkäykseen 5.7.1941.
Kun Saksa iski sitten ensin, joutui NL vetämään kaoottisessa tilanteessa reservejä kaikkialta muualta myös Suomen vastaiselta raja-alueelta.
Täysin selvä juttuhan oli, että puna-armeijan osastot olivat hyökkäysryhmityksessä. Juuri siksi ne olivat ensimmäisten parin viikon aikana niin kuin tarjottimella saksalaisille. Jos ne olisivat odottaneet saksalaisten hyökkäystä olisi ne rakentanee puolustusasemia. Nyt Stalin mukamas Saksan mieliksi purki rajavarustuksiaan. Tosiasiassa kyseessä oli vain osasuunnitelmaa hyökkäystä ennen.
"NL:lla oli 21 divisioonaa Suomea vastassa kesäkuussa 1941, ei siis muu kuin hyökkäysryhmittely menossa olihan NL:n suunnitteleman hyökkäyksen määrä alkaa vasta aikaisintaan heinäkuun toisella viikolla. Hyökkäyksen täsmällinen päivämäärä oli vielä kesäkuussa 1941 avoin."
Sähän varsinainen vitsiniekka olet :D
Ainoa hyökkäyssuunnitelma mikä oli olemassa toukokuulta 1941, oli Zukovin "ennalta ehkäisevän iskun" suunnitelma joka oli suunnattu saksalaisia vastaan. Stalin vain sattui hylkäämään suunnitelman kun ei halunnut ärsyttää saksalaisia sotaan valmistautumatonta puna-armeijaa vastaan.
"Täysin selvä juttuhan oli, että puna-armeijan osastot olivat hyökkäysryhmityksessä. Juuri siksi ne olivat ensimmäisten parin viikon aikana niin kuin tarjottimella saksalaisille."
Oikeat tutkijat eivät tätä vahvista. Suvorov perskärpäsineen tälläistä väittää mutta kuka nyt lähdetietojenkin valehtelijaa uskoisi :D
Suvorov ei ole edes nähnyt joukkojen keskityskarttoja Venäjän sota-arkistoista, kuten vaikkapa esimerkiksi Bezymenski on, ja on siksi pihalla todellisesta tilanteesta kuin lumiukko :-)
Saksan hyökkäys NL:oon alkoi 22.6. Suomalaisten hyökkäys Korpiselässä alkoi kolme viikkoa myöhemmin ja kannaksella kaksi kuukautta myöhemmin. Venäläiset vetivät Suomen rintamalta tuona aikana joukkojaan saksalaisia vastaan.