Vuoden 2007 eduskuntavaaleja leimasi kasvatettu
epädemokraattisuus. Kansanedustajat olivat
hyväksyneet annettavaksi eduskuntapuolueille
erillistä vaalitukea 2,5 miljoonaa euroa ja tämän
lisäksi tälle vuodelle puoluetukea 12,5 sekä
puoluelehtitukea 8 miljoonaa euroa. Kaikki nämä
ovat kansalta kerättyjä verorahoja. Tämä näkyi
eduskuntapuolueiden valtavan suurena
vaalimainontana. Yleisradio osaltaan loi
epädemokraattista käytäntöä antamalla radion ja
TV:n vaaliohjelmien lähetysajat lähes yksinomaan
eduskunnassa olleille puolueille ja eniten saivat
ohjelma-aikaa kolme suurinta puoluetta. Lisäksi
eduskuntapuolueiden edustajat pääsivät muissakin ohjelmissa esille.
Vaaleissa Yle antoi kaiken tukensa hallitus- ja
eduskuntapuolueiden harjoittamalle kansaa
kurjistavalle oikeistopolitiikalle, turvatakseen
tämän poliittisen linjan jatkumisen. Samalla
tavalla toimi koko porvarillinen tiedonvälitys.
Jokaisella vaaliin osallistuvalla puolueella
tulisi olla yhtäläiset oikeudet esitellä
poliittiset tavoitteensa. Se olisi demokratiaa,
josta eduskunnassa olevat puolueet maireasti
puhuvat, mutta toimivat päinvastaisesti.
Vaalin tulos vahvisti oikeistopuolueita,
kokoomusta 10 paikalla, RKP:tä 1 paikalla,
vihreitä 1 paikalla ja tyytymättömyyden ilmaisun
itselleen korjannutta Perussuomalaiset -puoluetta
2 paikalla. Keskusta-puolue menetti 4 paikkaa,
mutta säilytti suurimman puolueen asemansa.
Oikeistopolitiikkaa toteuttamassa olleet
sosialidemokraatit menettivät kahdeksan paikkaa
ja Vasemmistoliitto kaksi paikkaa. Koko
vasemmiston heikentyneeseen kannatukseen oli
vaikuttamassa sodan jälkeisen ajan
eduskuntavaalien alhaisin äänestysaktiivisuus
67,9%. Äänestysaktiivisuus oli korkeinta
suurituloisten asuinalueilla ja alhaisinta
pienituloisten ja syrjäytettyjen asuinaleilla.
Pysyväksi jäänyt työttömyys ja työpaikkojen
muuttuneet työsuhteet, johon kuuluvat töiden
ulkoistaminen, pätkätyösuhteiden lisääminen ja
työttömyys ovat irrottaneet työläisiä
joukkotoiminnasta ja työväenaatteesta. Tätä on
edistänyt myös Sosialidemokraattien ja
vasemmistoliittolaisten osallistuminen
ay-liikkeessä, eduskunnassa ja hallituksissa EU:n
oikeistopolitiikan toteuttamiseen. Ne ovat
mukauttaneet työläisiä hyväksymään harjoitetun
politiikan, koska eivät ole tuoneet esiin
työläisten ja pääomapiirien vastakkaisia etuja.
Juuri tätä ay-liikkeessä ja eduskunnassa
harjoitettua vasemmiston politiikkaa on kokoomus
hyödyntänyt vaalivoittonsa saavuttamiseen. Jo
presidentin vaalissa Kokoomus nosti tunnuksen
työväen presidentistä ja julisti vastakkain asettelun ajan olevan ohitse.
epädemokraattisuus. Kansanedustajat olivat
hyväksyneet annettavaksi eduskuntapuolueille
erillistä vaalitukea 2,5 miljoonaa euroa ja tämän
lisäksi tälle vuodelle puoluetukea 12,5 sekä
puoluelehtitukea 8 miljoonaa euroa. Kaikki nämä
ovat kansalta kerättyjä verorahoja. Tämä näkyi
eduskuntapuolueiden valtavan suurena
vaalimainontana. Yleisradio osaltaan loi
epädemokraattista käytäntöä antamalla radion ja
TV:n vaaliohjelmien lähetysajat lähes yksinomaan
eduskunnassa olleille puolueille ja eniten saivat
ohjelma-aikaa kolme suurinta puoluetta. Lisäksi
eduskuntapuolueiden edustajat pääsivät muissakin ohjelmissa esille.
Vaaleissa Yle antoi kaiken tukensa hallitus- ja
eduskuntapuolueiden harjoittamalle kansaa
kurjistavalle oikeistopolitiikalle, turvatakseen
tämän poliittisen linjan jatkumisen. Samalla
tavalla toimi koko porvarillinen tiedonvälitys.
Jokaisella vaaliin osallistuvalla puolueella
tulisi olla yhtäläiset oikeudet esitellä
poliittiset tavoitteensa. Se olisi demokratiaa,
josta eduskunnassa olevat puolueet maireasti
puhuvat, mutta toimivat päinvastaisesti.
Vaalin tulos vahvisti oikeistopuolueita,
kokoomusta 10 paikalla, RKP:tä 1 paikalla,
vihreitä 1 paikalla ja tyytymättömyyden ilmaisun
itselleen korjannutta Perussuomalaiset -puoluetta
2 paikalla. Keskusta-puolue menetti 4 paikkaa,
mutta säilytti suurimman puolueen asemansa.
Oikeistopolitiikkaa toteuttamassa olleet
sosialidemokraatit menettivät kahdeksan paikkaa
ja Vasemmistoliitto kaksi paikkaa. Koko
vasemmiston heikentyneeseen kannatukseen oli
vaikuttamassa sodan jälkeisen ajan
eduskuntavaalien alhaisin äänestysaktiivisuus
67,9%. Äänestysaktiivisuus oli korkeinta
suurituloisten asuinalueilla ja alhaisinta
pienituloisten ja syrjäytettyjen asuinaleilla.
Pysyväksi jäänyt työttömyys ja työpaikkojen
muuttuneet työsuhteet, johon kuuluvat töiden
ulkoistaminen, pätkätyösuhteiden lisääminen ja
työttömyys ovat irrottaneet työläisiä
joukkotoiminnasta ja työväenaatteesta. Tätä on
edistänyt myös Sosialidemokraattien ja
vasemmistoliittolaisten osallistuminen
ay-liikkeessä, eduskunnassa ja hallituksissa EU:n
oikeistopolitiikan toteuttamiseen. Ne ovat
mukauttaneet työläisiä hyväksymään harjoitetun
politiikan, koska eivät ole tuoneet esiin
työläisten ja pääomapiirien vastakkaisia etuja.
Juuri tätä ay-liikkeessä ja eduskunnassa
harjoitettua vasemmiston politiikkaa on kokoomus
hyödyntänyt vaalivoittonsa saavuttamiseen. Jo
presidentin vaalissa Kokoomus nosti tunnuksen
työväen presidentistä ja julisti vastakkain asettelun ajan olevan ohitse.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.ktpkom.fi/vaalit07arvio.html
Demokratiassa 0,5% kannatuksella saa yhden paikan. Tämä vaatii kylläkin koko maata yhdeksi vaalipiiriksi eu-vaalien tapaan, mutta toteutuupahan demokratia.
Nykysystemissä kolmella suurella on ylimääräisiä paikkoja. Ja se on epädemokraatista se.