Minä olen vain yksi ihminen Maapallolla. Maapallo on vain yksi Aurinkoa kiertävistä planeetoista, Aurinko on vain yksi sadoista miljardeista tähdestä Linnunradan galaksissa. Linnunrata on vain yksi sadoista miljardeista galakseista. Kun Aurinkomme ikä tulee täyteen ja se sammuu pois, sen ensimmäiset säteet ovat juuri tavoittaneet kaukaisimman galaksin kaukaisimmat tähdet.
Maailmankaikkeuden äärettömässä mittakaavassa olen niin mitättömän pieni että minun ja lumihiutaleen välillä ei ole oikeastaan mitään havaittavaa eroa.
Kun asiaa ajattelee tässä mittakaavassa, on selvää että:
a) kaikkeuden äärettömyys mahdollistaa niinkin epätodennäköisen tapahtuman kuin elämän synnyn sattuman oikusta ja minä olen sen seurausta.
b) minut on luotu, ja avaruuden äärettömyyden lukemattomat tähdet ja galaksit - nekin jotka ovat liian kaukana nähtäväksi - on luotu ihan vain siksi että minulla olisi jotain kivaa katseltavaa, jos minua sattuisi huvittamaan katsoa taivaalle yöllä.
Kumman valitset?
Maailmankaikkeuden äärettömässä mittakaavassa olen niin mitättömän pieni että minun ja lumihiutaleen välillä ei ole oikeastaan mitään havaittavaa eroa.
Kun asiaa ajattelee tässä mittakaavassa, on selvää että:
a) kaikkeuden äärettömyys mahdollistaa niinkin epätodennäköisen tapahtuman kuin elämän synnyn sattuman oikusta ja minä olen sen seurausta.
b) minut on luotu, ja avaruuden äärettömyyden lukemattomat tähdet ja galaksit - nekin jotka ovat liian kaukana nähtäväksi - on luotu ihan vain siksi että minulla olisi jotain kivaa katseltavaa, jos minua sattuisi huvittamaan katsoa taivaalle yöllä.
Kumman valitset?
Vastaukset 5
Vanhimmat
emmekä erillään siitä.
ajatuksemme saa meidät uskomaan sanoihin eikä todellisuuteen. elämme ajatuksissa, emmekä todellisuudessa. näin ei ole kaikkien kansojen kohdalla, mutta länsimaissa vahvimmiten, ja tämä ajatustyyli saa muut tuntumaan uhalta jota vastaan täytyy taistella, muuttaen kaikki samanlaisiksi kulutuskoneiksi.
tälläinen kulttuuri on muovaantunut tuhansien vuosien ajan ja sitä on jo tuhansia vuosia sitten vastustettu. Mutta tyhmille ihmisille jotka ylpeinä jumittavat, ei mikään mene perille.
kuulostas mulle sopivammalta ajatukselta...tosin onhan taivaalle kiva katellakkin,mutta ei ne ole pällisteltäväksi sinne putkahtaneet. Joskin avaruuden tutkiminen on varmasti sangen mukavaa puuhaa...
Jotenkin mä vaan tunnun ajattelevan,että me kaikki koko universumi ollaan yhtä kaikki ja jokaisella jutulla on tarkoituksensa. Ja mikään ei ole toistaan vähäpätoisempää elämän kannalta..tiedä sitten olenko ihan hakoteillä :/
Sun pitää vain muistaa että elämä syntyy olosuhteiden sanelemana eikä olosuhteet elämän sanelemana. Ja tässäkin vankka ateismi: Kukaan ei sanellut mitään vaan olosuhteet (vain) ovat.
Olosuhteet sanelevat elämän vain niille, jotka ajautuvat kusemaan istualtaan.
"Maailmankaikkeuden äärettömässä mittakaavassa olen niin mitättömän pieni että minun ja lumihiutaleen välillä ei ole oikeastaan mitään havaittavaa eroa."
Voihan asia olla noinkin, mutta onko oikein mitata kaikkea pelkän fyysisen koon mukaan?
Tämä tietenkin voi kuulostaa ateistista(/agnostikosta) itsekeskeisen ylpeältä, mutta ihminen ei ole vain tilavuus/paino/materia. Esim. ajattelu määrältä olet luultavasti suurempi kuin keskikokoinen planeetta :)