Viime vuosisadan sodistamme on vuoden 1918 tapahtumien osalta käytetty erilaisia nimityksiä katsantokannasta riippuen. Mikä olisi oikea nimitys?
Alustuksena keskustelulle provosoin esittämällä eri nimityksiä puoltavat väitteet argumentaation pohjaksi. Esitettäköön vastaväitteitä sitten erikseen. Käytän tässä vaiheessa nimitystä vuoden 1918 konflikti
Vapaussota: Maassa olleet venäläiset sotilaat riisuttiin aseista ja varmistettiin vieraaseen valtioon nähden juuri saavutettu valtiollinen itsenäisyys. Kyse oli kansallinen sota Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan
Sisällissota: Sotaa kävivät pääosin suomalaiset keskenään. Voitaisiin puhua romanttissävytteisesti veljessodasta.
Kapina: Kyseessä oli laillista hallitusta vastaan nostettu kapina, joka kukistettiin.
Luokkasota: Kyse oli työväenluokan ja hallitsevan luokan välisestä asellisesta konfliktista. Työväenluokkaan rinnastan tässä torpparit ja maaseudun tilattoman väestön.
Kansalaissota: Nimitys on ristiriitoja sovittelevasta eri osapuolten näkemyksiä tasoittelevasta nimityksestä
Sodasta käytetään useita nimityksiä katsantotavasta riippuen. Muuttujia voisi olla muun muassa venäläisten joukkojen rooli, Venäjän todelliset pyrkimykset saksalaisen retkikunnan vaikutus sodan loppuvaiheisiin, punaisten mahdollinen tarkoitus yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta soialistiseksi, sodan jälkikäteisselvittelyt, punainen ja valkoinen terrori, 1. maailmansodan loppuvaiheet ja taloudellinen hätä jne.
Ennen kaikkea mielenkiintoinen on noin 20 vuoden historiallinen prosessi maassa käydystä aseellisesta väestöryhmien aseellisesta välienselvittelystä vuoden 1939 kansalliseen yksimielisyyteen. Mitä merkillistä tapahtui 20 vuoden aikana? Mikä sai aikaan kansallisen eheytymisen?
Alustuksena keskustelulle provosoin esittämällä eri nimityksiä puoltavat väitteet argumentaation pohjaksi. Esitettäköön vastaväitteitä sitten erikseen. Käytän tässä vaiheessa nimitystä vuoden 1918 konflikti
Vapaussota: Maassa olleet venäläiset sotilaat riisuttiin aseista ja varmistettiin vieraaseen valtioon nähden juuri saavutettu valtiollinen itsenäisyys. Kyse oli kansallinen sota Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan
Sisällissota: Sotaa kävivät pääosin suomalaiset keskenään. Voitaisiin puhua romanttissävytteisesti veljessodasta.
Kapina: Kyseessä oli laillista hallitusta vastaan nostettu kapina, joka kukistettiin.
Luokkasota: Kyse oli työväenluokan ja hallitsevan luokan välisestä asellisesta konfliktista. Työväenluokkaan rinnastan tässä torpparit ja maaseudun tilattoman väestön.
Kansalaissota: Nimitys on ristiriitoja sovittelevasta eri osapuolten näkemyksiä tasoittelevasta nimityksestä
Sodasta käytetään useita nimityksiä katsantotavasta riippuen. Muuttujia voisi olla muun muassa venäläisten joukkojen rooli, Venäjän todelliset pyrkimykset saksalaisen retkikunnan vaikutus sodan loppuvaiheisiin, punaisten mahdollinen tarkoitus yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta soialistiseksi, sodan jälkikäteisselvittelyt, punainen ja valkoinen terrori, 1. maailmansodan loppuvaiheet ja taloudellinen hätä jne.
Ennen kaikkea mielenkiintoinen on noin 20 vuoden historiallinen prosessi maassa käydystä aseellisesta väestöryhmien aseellisesta välienselvittelystä vuoden 1939 kansalliseen yksimielisyyteen. Mitä merkillistä tapahtui 20 vuoden aikana? Mikä sai aikaan kansallisen eheytymisen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Roskaväki nousi vieraan vallan joukkojen tuella kapinaan maan laillista hallitusta vastaan. No, punikki sai lopulta mitä ansaitsi!
mutta kansalaissotahan se oli, vaikka lahtarit sitä muuksi änkyttävät.
Yhdessä dokumentissa KAPINA,niin eikö se teille sosialisteille kelpaa ? Eikä ollut ainoa !
Kyseessä oli vapaussota, joka aloitettiin punikkien ja kommunistien toimesta kapinoimalla laillista hallitusta vastaan, jolla lietsottiin vihaa punaisten keskuudessa. Siis kapinoinnin tarkoitus oli provosoida laillista Suomen hallitusta kriisitoimiin, jolloin aukeaisi mahdollisuus esteettä punapropagandan levittämiseen ja avoimeen avunpyyntöön ihanasta sosialistisesta Neuvostoliitosta.
Työväestö soti siis kapinallisina ja maanpettureina Suomen itsenäisyyttä puolustavia suojeluskuntia vastaan.
Kansallisen eheytymisen siemen oli laitettu itämään tavallaan jo vapaussodan aikana. Nimittäin kommunistien oma toiminta työväestöä kohtaan ja myös yleinen toiminta niillä alueilla, jotka olivat punaisten hallussa laittoman kapinan aikana. Tuolloin kommunistit näyttivät toimintamallinsa, jonka työväestö kyllä muisti kansalaissodan päätyttyä. Harmi vain, että tuo kollektiivinen tuntemus on nyt sosialistien toimesta ja vastakkainasettelun lietsomisen seurauksena unohtunut.
Luonnollisesti myös valkoisten isälliset toimet kapinan jälkeen auttoivat eheyttämään kansakuntaa. Valkoisethan armahtivat pian rauhan tultua kaikki työläiset ja tajuttuaan anteeksiantamattoman virheensä työväestö pyrki tuota maanpetturuuttaan sitten kaikin keinoin hyvittämään. Tämä näkyi sitten parikymmentä vuotta myöhemmin sodassa ja monissa komppanioissa työväestö suorastaan kilvoitteli kuka pääsee ensimmäisenä tykinruuaksi vihollisen ristituleen.
Suomen 1918 sodasta on todellakin monta nimitystä.Käyn nimitykset läpi päinvastaisessa järjestyksessä ja esitän oman määritelmän sodalle:
Kansalaissota: Ei käy, koska siihen osllistui ieraita joukoja.
Luokkasota: Työläisiä ja torppareita taisteli molemmin puolin, joten se ei ollut yhteiskunnnalliseen luokkaan sidotu.
Kapina: Liian kapea nimitys.
Sisällissota: Käsite sopii hyvin, kun ottaa huomioon, että siihen osallistui ulkomaisia joukoja(sivumennen sanoen sisällissota ja kansalaissota on lähinnä suomen kielessä ongelma, muissa kielisä on vain yksi sana, joka tarkoitaa molempia).
Vapaussota: Maassa olleet venäläiset sotilaiten riisuminen aseista ja varmistaa siten maan itsenäisyys oli ensisijainen tarkoitus erityisesti valkoisten puolella ja jääkäreillä.
Punakaartien lyöminen oli toisella sijalla ja vain siinä määrin, kun se oli maan vapauden kannalta tarpeen.
Jotkut eivät ehkä hyväksy tätä näkökantaa, erityisesti siksi, että saksalaiset joukot olivat mukana lyömässä punaiset. Mutta Saksan puoleen käännyttiin ensijaisesti turvaksi Venäjää vastaan.
Kannatan itse vapaussota-nimitystä.
Kirjoitit: "Punakaartien lyöminen oli toisella sijalla ja vain siinä määrin, kun se oli maan vapauden kannalta tarpeen."
Ilmeisesti esim. punaisten keittäjinä toimineiden naisten teloittaminen ja näännyttäminen vankileireillä oli maan vapauden kannalta äärimmäisen tarpeellista.
Kirjoitin saman, minkä Valve tai mjotkut muut jääkärit ovat sanoneet. Sen vuoksi käytäisin nimitystä vapaussoata.
Ehkä siinä mentiin lopuksi liiallisuuksiin, jos ammuttiin syytömiä. En kuitenkan tiedä perusteita.
En kuitenkaan sanoisi, että vankeja olisi tietoisesti näännytetty nälkään. Nälkäkuolemat vankileireillä johtuivat maan yleisestä tilanteesta (oli puuteta ruoasta) ja siitä, että vankeja ei kyety huoltamaan.
Muuten, minä olen myös jälkeläinen, isoisäni taisteli valkoisten puolella. Pitäisikö minun hävetä isoisäni tekemää valintaa, kun hän uskoi sotineensa Suomen itsenäisyyden puolesta?
Ja eikö venäläisten riisuminen aseista varmistanut edellytykset nykyiselle vapaudella ja itsenäiosyydelle?
Tosin sen jälkeen tulivat talvisota, jatkosota ja kaikein viimeseksi Lapin sota...
Koko homman aloitti valkoiset aseellisella taistelulla työväen järjestöjä vastaan ja pyrkimällä diktatuuriin. Tämä noin tieteellisesti todettuna!
torjumalla punaisten vallankaappauksen. Tuolla perusteellahan se aloittaa, joka lyö takaisin tai puolustaa itseään.
Talvisodankinhan suomalaiset tietysti aloittivat laittamalla itänaapurille hanttiin, kun nämä pyyteettömästi halusivat toteuttaa suomalaisten ikiaikaisen haaveen yhdistää Karjala ja Suomi samaan valtakuntaan.
Heittääkö logiikka.
Antaisin ääneni sisällissota nimitykselle. Mutta niinkuin sisällissotaan usein, siihen osallistui ulkovaltoja. Lapsuudestani muistan tuosta sodasta käytetyn sellaista nimitystä kuin kapina. Tätä nimitystä käyttivät ne, jotka muistivat vuoden -18 tapahtumat.
Omasta nuoruudestani muistan, että vanhat ihmiset (sukulaiset ja muutkin) puhuivat aina "kapinan ajoista", kun muistelivat vuoden 1918 tapahtumia.