Kulttuuri-sana tarkoittaa tosiaan lukuisia asioita, joten on oltava tarkka mistä puhuu. Karkea jaoittelu on tämä: Kansankulttuuri, alunperin viihde ja yhä jokseenkin sama kuin yksilöiden arkinen viihtyminen (vrt. joukkoviihde). Juuri sitä mitä Um'Babat tuovat Suomeen. Tosin siitä ei ole ikinä pulaa, koska ihmiset keksivät tekemistä kyllä ihan muutenkin ilman kaikenlaisia hyysäreitä.
Kulttuuri. Yhtä kuin korkeakulttuuri. Alueen eliitille muovautunut kulttuuri, jonka tehtävänä on täyttää eliitin yleellisyys ym. tarpeita. Vain korkeakulttuurin puitteissa taiteellisuus pääsee kukoistamaan; rahvaan keskuudessa sellaista ei ymmärrettäisi. Tämä kulttuuri tarkoittaa siis tietyn eliitin hallitsemaa yhteiskuntaa ja sen tuotoksia. Esim. länsimaat ennen Ranskan vallankumousta, vanha Kiina, Mayat, Antiikki.
Sivilisaatio. Kulttuuri, joka ei enää tuota mitään. Tavalla tai toisella on taiteellisuuden suosinta mennyt retuperälle, ja eliitti keskittyy lähinnä kultaisten vesihanojen hankkimiseen ja muuhun oman edun tavoitteluun, ts. raha ratkaisee. Esim. Länsimaat, Arabit.
Kaikki kulttuurit tulevat kuolemaan, ja tilastojen valossa länsimainen kulttuuri on reilusti yli-ikäinen. Myös kaikki muut merkit viittaavat, että sivilisaatiomme/yhteiskuntamme on romahtamassa, esim. väestönkasvu, aavikoituminen, hyvinvoinnin rappeutuminen...
Miten tiedämme muinaisista sivilisaatioista, joiden rauniot ovat peittyneet pölyyn tuhansia vuosia sitten? Siksi, että joskus on ollut olemassa samaan aikaan myös toinen, nuorempi kulttuuripiiri joka on säilönyt romahtavan sivilisaation tuotoksia. Esim. Arabit pelastivat antiikin kulttuurin meidän päiviimme. Jos näin ei ole ollut, siis kulttuuri on ollut täysin ilman kilpailijoita, on tilanne huomattavasti kurjempi: ajatellaampa vaikka Indus-joen kulttuuria!
Länsimainen kulttuuri (ja samalla antiikki ja muut länsimaiden säilössä nykyisellään olevat kulttuuriperinnöt) ei saa jakaa Indus-kulttuurin kohtaloa!
Neohumanistit pyrkivät nimenomaan rajaamaan Suomen irti länsimaista, jottei niiden väistämätön romahdus vedä Suomea mukanaan! Tätä neohumanismi on!
PS. Viime aikoina on täällä sensuuri toiminut erään palkinnon arvoisesti... jääköön sanomatta enempää, ettei tätäkään lausetta tulkittaisi viharikokseksi sensuuria kohtaan!
Kulttuuri. Yhtä kuin korkeakulttuuri. Alueen eliitille muovautunut kulttuuri, jonka tehtävänä on täyttää eliitin yleellisyys ym. tarpeita. Vain korkeakulttuurin puitteissa taiteellisuus pääsee kukoistamaan; rahvaan keskuudessa sellaista ei ymmärrettäisi. Tämä kulttuuri tarkoittaa siis tietyn eliitin hallitsemaa yhteiskuntaa ja sen tuotoksia. Esim. länsimaat ennen Ranskan vallankumousta, vanha Kiina, Mayat, Antiikki.
Sivilisaatio. Kulttuuri, joka ei enää tuota mitään. Tavalla tai toisella on taiteellisuuden suosinta mennyt retuperälle, ja eliitti keskittyy lähinnä kultaisten vesihanojen hankkimiseen ja muuhun oman edun tavoitteluun, ts. raha ratkaisee. Esim. Länsimaat, Arabit.
Kaikki kulttuurit tulevat kuolemaan, ja tilastojen valossa länsimainen kulttuuri on reilusti yli-ikäinen. Myös kaikki muut merkit viittaavat, että sivilisaatiomme/yhteiskuntamme on romahtamassa, esim. väestönkasvu, aavikoituminen, hyvinvoinnin rappeutuminen...
Miten tiedämme muinaisista sivilisaatioista, joiden rauniot ovat peittyneet pölyyn tuhansia vuosia sitten? Siksi, että joskus on ollut olemassa samaan aikaan myös toinen, nuorempi kulttuuripiiri joka on säilönyt romahtavan sivilisaation tuotoksia. Esim. Arabit pelastivat antiikin kulttuurin meidän päiviimme. Jos näin ei ole ollut, siis kulttuuri on ollut täysin ilman kilpailijoita, on tilanne huomattavasti kurjempi: ajatellaampa vaikka Indus-joen kulttuuria!
Länsimainen kulttuuri (ja samalla antiikki ja muut länsimaiden säilössä nykyisellään olevat kulttuuriperinnöt) ei saa jakaa Indus-kulttuurin kohtaloa!
Neohumanistit pyrkivät nimenomaan rajaamaan Suomen irti länsimaista, jottei niiden väistämätön romahdus vedä Suomea mukanaan! Tätä neohumanismi on!
PS. Viime aikoina on täällä sensuuri toiminut erään palkinnon arvoisesti... jääköön sanomatta enempää, ettei tätäkään lausetta tulkittaisi viharikokseksi sensuuria kohtaan!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiitos siitä että kerroit oman määritelmäsi kulttuurista mutta et vastannut kysymyksiin jotka minua alunperin kiinnostivat.
Eli voisitko kertoa mitä mieltä sinä/neohumanismi olet/on seuraavista kysymyksistä:
Onko kulttuuri itseisarvo jota pitää suojella?
Voiko kulttuuria suojella?
Miten kulttuuria voi suojella?
Jos kulttuurin suojelusta tulee oma alakulttuuri joka muodostaa vastakulttuureita?
Mikä kulttuurissa on sellaista jota voi ja kannattaa suojella?
Täydellinen kulttuurin suojelu tarkottaisi eristämistä kaikesta ulkopuolisesta.
Kuka sitten määrittelee mikä on kulttuurin ulkopuolista ja mikä ei?
Miten se määriteltäisiin?
Kuinka laajaa kulttuuria tällainen suojelu koskisi? Kuuluisiko esimerkiksi CocaCola suomen kulttuuriin?
En tosin ole mikään neohumanismin superasiantuntija,mutta asiassa mukana olevana tiedän jotain minäkin.Eli kommentoin koska Roturohtori tekee jotain muuta ja jatkaa todennäköisesti keskusteluketjua,jos jokin jää epäselväksi.
Aluksi on kaiketi pääteltävä,mikä on kulttuuri. Tarkoitetaanko sillä jotain paikallista erikoisuutta vai sivilisaatiota? (Joita on elossa yksi ja sekin sortumassa!)
Niin tai näin niin molemmat käsitteet ovat suojelun arvoisia.Ainakin periaatteessa.
Jokin paikallinen kansantanssi ei tietenkään merkitse paljoa muuta kuin tavan vaalijoille,mutta jokaisen tällaisen tavan katoaminen köyhdyttää välillisesti muitakin kuin tavan omaavia.Jotain ihmiskunnan perinnöstä katoaa iäksi pois. (Afrikkalaisten tapa venyttää huuliaan puukapulalla on suomalaisesta hyvin erikoinen tapa ja sen hyödyllisyydestä voidaan olla vähintään yhtä monta mieltä kuin nyttemmin ollaan radiumveden kittaamisesta,mutta kyse on heikäläisten tavasta. Jos afrikkalaiset haluavat harrastaa moista,niin se on heidän oikeutensa kunhan eivät häiritse tavallaan muiden elämää! Omituisuudetkin ovat osa ihmiskunnan kaikkimuotoisuutta ja loppujen lopuksi luontokin sietää Riikinkukkoa pyrstöineen!)
Eli paikallisia tapoja tulee vähintäänkin sietää,jos ne eivät vaaranna ympäristön hyvinvointia!
Pitääkö sivilisaatioita suojella?
Historia on täynnä romahtaneitten sivilisaatioiden aikaansaamaa tuskaa ja kärsimystä. Parhaimmillaankin,kun joku toinen sivilisaatio on oitis täyttänyt syntyneen tyhjiön, veri ja kyyneleet ovat virranneet.(Peru 1500-luvulla.)
Länsimaiset opiskelijat tuntevat ainakin jotenkuten ne pimeät vuosisadat,jotka seurasivat Antiikin Sivilisaation perikatoa ja sen edeltäjän Minolaisen Sivilisaation romahduksen jälkeiset kauhut ovat löydettävissä argeologien löytöselostuksista.Doorilaisten jäljiltä jäi verta ja kyyneliä,tuhkaa ja nuolenpäitä. Kesti useita sukupolvia,ennenkuin järjestys alkoi palautua...
Täydellinen eristäytyminen ei ole tietenkään aivan täydellistä.Uutiset kulkevat ja varovainen kauppa on voimissaan jne.
Irrottautuminen tarkoittaa,että neohumanistisen valtion ja kohti tuhoaan kiiruhtavan muun maailman välillä on tiukka rajapinta.Ko. pinta suojaa mm. globaalitalouden kiihtyvältä mätänemiseltä,kansainvaelluksilta ja jopa,myöhemmin,nälkävaeltajilta,aseistetuilta tuhatpäisiltä rosvojoukoilta , kulkutaudeilta ja muilta vastaavilta lopunajan ilmiöiltä.
Historia tuntee spontaanisti syntyneitä "erillisalueita" (Irlanti 500 luvulta 1000-luvulle,Bysantti),mutta ensimmäisen kerran ihmiskunnalla on keinot ja ehkä tahtokin luoda kulttuurillinen Noanarkki.
Onko oikein,että neohumanistit suojelevat kansaansa ja sen saavutuksia,eivätkä alistu tuhoon? Näin siitäkin huolimatta,että he näin tehdessään saattavat myös tehdä asioita ja tekoja,jotka nostavat mahdollisen menestyksen hinnan hyvinkin korkeaksi?
Jos on sitämieltä,että suomalaisten(tai vaikka tutsien tai japanilaisten) oikea paikka ei ole olla icenien,traakialaisten tai etruskien tms. saeurassa,niin vastaus on myöntävä.Jos on varsinkin sitä mieltä,että edes 10% :n pelastaminen länsimaisesta perinnöstämme on arvokasta,niin neohumanismin omaksuminen kaikkine seurauksineen alkaa kuulostaa ja tuntua järkevältä.
Tämä lienee nyt sitten jonkinlainen Säätiö-utopia, jota neo"humanistit" elättelevät. Hauska ajatus sinänsä, että perustettaisiin jonkinlainen kulttuurimuseo tulevaisuuden varalta. Jos neo"humanistien" ajatus siis on, että länsimainen kulttuuri kohtaa tuhonsa kun kehitysmaiden kansainvaellukset alkavat, niin kiinnostaa tietää, millä perusteella tämä neo"humanistien" oma valtio säästyisi?
Ja eikö ole kuitenkin niin, että edellisen kulttuurin tuhon päälle on aina noussut entistä voimakkaampi uusi kulttuuri. Germaanit jotka tuhosivat Rooman, perustivat kuitenkin meidän kulttuurimme joka on osoittautunut vieläkin kestävämmäksi.
Estäisikö neo"humanistinen" valtio jotenkin inhimillistä kärsimystä ja tuskaa meidän sivilisaatiomme romahtaessa? Jos tarkoitus on vain säilyttää tietoa, niin veri ja kyyneleet eivät siitä vähene.
Kulttuureista, vaikka tuhoutuneistakin säilyy sitäpaitsi paljon. Ne sekoittuvat uuteen valtakulttuuriin ja vaikuttavat vielä vuosituhansia tuhonsa jälkeenkin. Maanviljelys, luku- ja kirjoitustaito, Antiikin filosofia, uskonnot jne. Kaikki nämä ovat syntyneet toisissa kulttuureissa toisina aikoina ja ovat yhä keskellämme.
Ja lopuksi vielä: nykyään kaikki kulttuurit ovat niin tiukasti sidoksissa toisiinsa, ettei yhden tuho ole mahdollinen hetkessä. Kaikissa kulttuuripiireissä hallitsevien tahojen kulttuuri on voimakkaan länsimainen. Mistä lähtisivät liikkeelle länsimaisen kulttuurin tuhoavat voimat? Arabimaailmassa, Afrikassa ja Aasiassa johtajat ja yläluokka elävät länsimaisen mallin mukaan. Liikkumisen nopeus ja valvontajärjestelmien tehokkuus estävät vaeltavien massojen aiheuttaman tuhon.
Paras tapa suojata kultturiamme on tukea toisia kulttuureja ja näin vähentää vihaa ja kateutta.
Sitäpaitsi minustakin on mielenkiintoinen kysymys, kuuluuko Coca-Cola suomalaiseen kultttuuriin?
Minusta on jokseenkin hyödytöntä suojella kulttuureita, koska kulttuurit ovat aina kulttuureita ei meidän elämä ole kiinni mistään tietystä kulttuurista.
Minusta yhteiskunnan pitäisi rakentua jokseenkin kulttuurivapaalle pohjalle. Luulenpa vähän että siviilisaatiot tuhoutuvat sitä herkemmin mitä tiukemmin yritetään pakkautua johonkin tiettyyn kulttuuriin, se on kuin pumppaisi ilmaa renkaaseen ja lopulta paine räjäyttää koko renkaan!
Karu faktahan on se ettei mikään ole ikuista, mutta tietyt yhteiskunnalliset periaatteet ja lait voidaan ehkä säilyttää jos ollaan valmiit tinkimään jostain turhanpäiväisemmästä.
Ensiksi: Asimov kopsasi nuorena miehenä Säätiön idean luettuaan Toynbeeta. Suosittelen ko. herran lukemista.
Kyse ei ole kehitysmaiden kansainvaelluksesta,vaan koko systeemin kaatumisesta.
Kulttuurimuseon sijaan perustetaan paikka,jossa elettäisiin vuoden 1900 ehdoilla,ei vuoden 900 ehdoilla! Nimimerkki ei kaiketi käsitä,mitä kaikkea sivilisaatioiden romahtamisen yhteydessä tapahtuu?
Tätä nykyä on olemassa yksi maailmankulttuuri.Jos olisi olemassa useampia,niin siivo olisikin siedettävämpää.
Sivilisaatiomme tuhoamme viimekädessä itse.
Ja miten neo"humanistisen" valtion olemassaolo vähentää sitä tuhoa, jota sivilisaation romahtaminen aiheuttaa? Ja miten se välttyy tulemasta itse vedetyksi mukaan romahdukseen (jos se kerran pyrkii säilyttämään romahtavaa rakennelmaa)? Miten tuho sitten syntyy? Ydinsodat yms. veisivät kyllä neo"humanistit" muitten mukana. Monikulttuuristuminen, jota jossain ehdotitte tuhon syyksi, tuskin voi sitä aiheuttaa koska "Tätä nykyä on olemassa yksi maailmankulttuuri".
Saahan sitä toki elätellä utopioita ja tuosta voisi ehkä kirjoittaa jonkinlaisen aikakautemme Säätiön vastineen. Realismi lienee kuitenkin hakusessa.
Ja jos osaat, niin kerro mitä kulttuuristamme sitten säilytettäisiin? Tiede, taide, viihde, teollisuus vai jotain muuta? Mitä sitten suuren romahduksen jälkeen?
Eiköhän liene parempi keskittyä välttämään romahdusta meidän aikanamme rakentamalla suvaitsevampaa, ympäristölleen vähemmän haitallista ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kaikkialle.
Yleisen kulttuurin piiriin pitäisi laskea _kaikki_ ihmisten toiminta. Vaatteet, elinkeinot, yhteiskunnallinen järjestelmä, oikeuskäsitykset, laki, ruoka, kieli ja vapaa-ajanvietto tavat kuuluvat kaikki kulttuurin piiriin. Kun ymmärtää tämän, voi arvottaa paremmin erillaisia kulttuureja.
"Kulttuuri. Yhtä kuin korkeakulttuuri. Alueen eliitille muovautunut kulttuuri, jonka tehtävänä on täyttää eliitin yleellisyys ym. tarpeita. Vain korkeakulttuurin puitteissa taiteellisuus pääsee kukoistamaan; rahvaan keskuudessa sellaista ei ymmärrettäisi."
Tässä rikkaan perheen poika menet ihan metsään. Kyllä rahvas voi ymmärtää taidetta.
Sitäpaitsi sekoitat käsitteet korkeakultuuri ja taidekulttuuri. Eliittiä ei tarvita minkään taidesuunnan syntymiselle tai kehittymiselle. Jos yksilöillä on tarpeeksi vapaa-aikaa, syntyy varmasti taidetta ennemmin tai myöhemmin.
Mutta kyllä eliittiä joskus tarvitaan uudenlaisen taidekulttuurin luomiseen. Esimerkiksi "rahvas" ei olisi ikinä keksinyt että paskaan tökätty propelli on taidetta.
"Sivilisaatio. Kulttuuri, joka ei enää tuota mitään. Tavalla tai toisella on taiteellisuuden suosinta mennyt retuperälle, ja eliitti keskittyy lähinnä kultaisten vesihanojen hankkimiseen ja muuhun oman edun tavoitteluun, ts. raha ratkaisee. Esim. Länsimaat, Arabit."
Jokainen kulttuuri tuottaa jotain. Yleensä historiasta puhuttaessa sivilisaatio ja korkeakulttuuri tarkoittavat samaa, siis kulttuurikeskusta joka on kohonnut korkeammalla tasolle kuin ravinnonhankinta edellyttäisi.
"Kaikki kulttuurit tulevat kuolemaan, ja tilastojen valossa länsimainen kulttuuri on reilusti yli-ikäinen."
Nykyinen länsimainen kulttuuri syntyi teollistumisen yhteydessä 1700-luvun loppupuolella ja on vasta nyt pääsemässä stabiiliin vaiheeseen. Se on siis hyvin nuori.
"Myös kaikki muut merkit viittaavat, että sivilisaatiomme/yhteiskuntamme on romahtamassa, esim. väestönkasvu, aavikoituminen, hyvinvoinnin rappeutuminen..."
Kansainvaellus on tosiaan tuhonnut jokaisen sen kohteeksi joutuneen kulttuurin, mutta emme voi tietää tapahtuuko niin omallemmekin. Mutta nuo mainitsemasi seikat eivät voi näin kehittynyttä kulttuuria kaataa. Ainoa millä melko stabiili nojatuoli-kulttuuri voisi kaatua on todella laaja ympäristökatastrofi.
"Yleisen kulttuurin piiriin pitäisi laskea _kaikki_ ihmisten toiminta. Vaatteet, elinkeinot, yhteiskunnallinen järjestelmä, oikeuskäsitykset, laki, ruoka, kieli ja vapaa-ajanvietto tavat kuuluvat kaikki kulttuurin piiriin. Kun ymmärtää tämän, voi arvottaa paremmin erillaisia kulttuureja."
Siis kyllähän kansankulttuuriin kuuluvat vähän kaikki nämä. Yhteiskunnallinen järjestelmä lienee taas kansakohtaista ja sitten korkeakulttuurikohtaista. Kulttuurin jakaminen on hankalaa, ja jonkinlaiseen järkevään jaotteluun kuuluu tämä mallini kansankulttuuri/korkeakulttuuri yhteiskunta.
"Tässä rikkaan perheen poika menet ihan metsään. Kyllä rahvas voi ymmärtää taidetta."
Rikkaan? En omasta mielestäni. Epäilen vain, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä taidetta, niin rikkaista kuin köyhistäkin.
"Sitäpaitsi sekoitat käsitteet korkeakultuuri ja taidekulttuuri. Eliittiä ei tarvita minkään taidesuunnan syntymiselle tai kehittymiselle. Jos yksilöillä on tarpeeksi vapaa-aikaa, syntyy varmasti taidetta ennemmin tai myöhemmin."
Mutta kukoistukseen se puhkeaa vain eliitin avulla, sen tukemana.
"Mutta kyllä eliittiä joskus tarvitaan uudenlaisen taidekulttuurin luomiseen. Esimerkiksi "rahvas" ei olisi ikinä keksinyt että paskaan tökätty propelli on taidetta."
Kyseessä ei ollut sen enempää kansan kuin eliitinkään keksintö, vaan omasta erinomaisuudestaan juopuneiden "taiteilijoiden", jotka ovat tunnusomaisia sivilisaation loppuajoille.
"Jokainen kulttuuri tuottaa jotain. Yleensä historiasta puhuttaessa sivilisaatio ja korkeakulttuuri tarkoittavat samaa, siis kulttuurikeskusta joka on kohonnut korkeammalla tasolle kuin ravinnonhankinta edellyttäisi."
Sprengler jakaa kulttuurin ja sivilisaation näin, ja se jako on järkevä ja antaa sisällön kummallekin käsitteelle.
Nykyinen länsimainen kulttuuri syntyi teollistumisen yhteydessä 1700-luvun loppupuolella ja on vasta nyt pääsemässä stabiiliin vaiheeseen. Se on siis hyvin nuori.
Gotiikka? Renessanssi? Barokki? Rappio se alkoi Ranskan vallankumouksesta!
"Kansainvaellus on tosiaan tuhonnut jokaisen sen kohteeksi joutuneen kulttuurin, mutta emme voi tietää tapahtuuko niin omallemmekin. Mutta nuo mainitsemasi seikat eivät voi näin kehittynyttä kulttuuria kaataa. Ainoa millä melko stabiili nojatuoli-kulttuuri voisi kaatua on todella laaja ympäristökatastrofi."
Maailmassa ei ole mitään stabiilia. Ja sitäpaitsi; et kai vain väitä, että vaikka kaikki korpit, joita olemme nähneet, ovat mustia, ei korppeja voi noin yleisesti väittää mustiksi?
"Epäilen vain, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä taidetta, niin rikkaista kuin köyhistäkin."
Ei ole kysymys siitä ymmärtääkö taidetta aan siitä mitä taiteena ymmärtää. Ovatko esimerkiksi tietokonepelit taidetta? Olivatko inka-kulttuurin ns. "puhuvat solmut", khiput, taidetta?
Voiko auto olla taidetta?
Vai onko taidetta vain perinteiset musiikki, kuvataide, jne.
"Mutta kukoistukseen se puhkeaa vain eliitin avulla, sen tukemana."
Mikä on eliitin määritelmä?
"Gotiikka? Renessanssi? Barokki?"
Mennyttä ja kovin haperoa. Kyllä kulttuuri voi vaihtua ilman näkyvää joukkotuhoa. Ja nuo mainitsemasi olivat juuri esimerkkejä eliitin rahoittamasta taidekulttuurista. Yhteiskunnallisiin rakenteisiin noilla ei ollut mitään vaikutusta. Mutta teollistuminen ja eräät keksinnöt ovat aiheuttaneet sellaisen kultuurin muuttumisen ettei sitä voi enää pitää vanhan jatkeena.
"Rappio se alkoi Ranskan vallankumouksesta!"
Mikäli edustuksellista demokratiaa pidetään rappiona, niin kyllä.
"Maailmassa ei ole mitään stabiilia."
Et kykene todistamaan ettei stabiilia yhteiskuntaa voi syntyä. Vasta-argumentiksi eivät kelpaa menneisyyden epästabiilit yhteiskunnat, sillä nykyiset yhteiskunnat eivät ole niiden kopioita.
"Ja sitäpaitsi; et kai vain väitä, että vaikka kaikki korpit, joita olemme nähneet, ovat mustia, ei korppeja voi noin yleisesti väittää mustiksi?"
Entäpä jos korpin määrittely ehtoihin kuuluu että se on musta? Tällöin esimerkiksi kirjava yksilö ei enää olisi korppi?
...ei olekaan siitä että pitäisikö kalligrafia laskea kuvataiteeksi vai kirjallisuudeksi. Sanotaan vaikka, että sitä, mitä neohumanismi pyrkii säilömään, on taideteokset ja historiankirjat, sekä myöskin kaikki muukin kirjallisuus eri aloilta, jotta tulevaisuudessa saataisiin länsimaisesta kulttuurista mahdollisimman realistinen kuva.
Se, että hahmotan historiaa taidesuuntausten avulla, saattaa kertoa jotain luonteestani. Kuitenkin, yhdessä taidesuuntausten kanssa on kulkenut myös kaikenlainen muu kulttuuri, esim. gotiikan ajan uskonnollisuus, renessanssin aikainen antiikin ihannointi, barokin aikana ihmiset elehtivät tyylin edellyttämällä tavalla, kuten puhuivat kovaäänisesti, itkivät ja nauroivat teatraalisen liioitellusti jne. mainitsematta toki Ludwig XIV:n pukeutumisrituaaleja. Tämä taidekulttuuri vaikutti siis koko yhteiskuntaan.
Vaan yksi huomio: Tavallinen kansa jäi paitsi tästä. Rahvas, oli se sitten maaorjia, pienviljelijöitä, pikkuporvareita tai nykyajan B. Virtasia on aina elänyt samanlaista elämää: herää, menee töihin, raataa päivän, menee kotiin, syö ja huvittelee jotenkin, menee nukkumaan.
Maapallomme ei tuota niin paljon, että kommunistien unelma siitä, että kaikki olisivat rikkaita, "eliittiä", voisi toteutua. Sinänsä on hienoa, että ihmiskunnan tuotannon ylijäämällä voidaan rahoittaa tällaista ihmisryhmää kuin eliitti, vaihtoehtonahan on, että kaikki eläisivät edellä kuvattua elämää. Tämä eliitti on yhteiskunnan ja kulttuurin ydin, ja sen luonteesta riippuu syntyykö kultaisia vesihanoja, taidetta vaiko vallankumouksia.
Eliitti on kansalle suunnaton voimavara! Ajatellaampa vaikka muinaista Egyptiä, kurjaa kehitysmaata jossa ihmiset elivät suunnilleen mutakuopissa. Kuitenkin vahva eliitti piiskasi sellaisenkin kansan rakentamaan pyramidit, nuo maailman suurimmat kivikasat! En tarkoita, että pyramidit olisivat järkevää resurssien käyttöä, mutta ne todistavat, millaisiin suorituksiin vahvan eliitin ohjaama kansa voi pystyä!
Sitten kulttuurista. Kurja rahvas ei ikinä pystyisi säveltämään sinfonioita tai maalaamaan freskoja (tahi luomaan kyseisten taidesuuntausten kaavoja!). Tähän tarvitaan rahoittava eliitti, joka tukee lahjakkaimpia kansalaisia ja vaatii heiltä yhä enemmän. Tällä tavalla taide kehittyy yhä paremmaksi, kunnes rappiolliset tapahtumat sen katkaisevat.
Esim. Ranskan vallankumous syöksi yhteiskunnan sellaiseen myllerrykseen, että sen ainakin voi todeta, että kulttuurin taso on heikentynyt tasaisesti siitä alkaen. Eikä tämä ole vain makuasia, vaan taide rikkoo yhä enemmän perinteisiä muotojaan, "vapautuu". Runous vapautui loppusoinnuista, musiikki sävelasteikoista, maalaus kohteestaan. Mutta tämä oli vapautumista tyhjyyteen. Luova nero, kuten Mozart tai Goethe, ei ollut muotojen vanki, vaan niiden herra. Sinfoniat, fuugat ja kantaatit soivat muotojensa kautta. Kuvataide tulkitsee maailmaa satoja vuosia kehittyneiden muotojensa avulla.
Nykykultturi ja yhteiskunta on siis irroittautunut perinteistään, tuoden tilalle kaikenlaiset ripulivispilät ja kultaiset veihanat-demokratian. Tämä johtuu eliitissä tapahtuneista muutoksista Ranskan vallankumouksesta nykypäiviin. Prosessi on ollut niin monimuotinen etten sitä viitsi tämän enenpää tässä selittää, mutta sen vielä huomautan, että olemme kulkeneet kuin raiteilla täsmälleen samaa tietä mitä historiassa lukuista muutkin sivilisaatiot.
Korpeista sen verran vielä, että onhan albiinokorppejakin olemassa. Ne kuitenkin lasketaan korpeiksi. Tällaiselle ennakkoluuloisuudelle, induktiiviselle päättelylle, perustuu muuten koko tieteemme; uskomme nimittäin varmasti, että esim. 4*4 on 16, koska niin se on tähänkin asti ollut. Kuitenkin yksikin poikkeava havainto kumoaisi tuonkin yleistyksen. Aika ennakkoluuloista.
...kehittyessä rahvaan asema paranee aina siihen pisteeseen asti että silläkin on mahdollisuus nauttia korkeakulttuurista.
Jos väität että keskiverto ihmisen elämä koostuu nykyään samoista aineksista kuin vielä 100 vuotta sitten, olet pahasti metsässä.
induktiosta on väärä, koska laskemisessa kyse ei ole havainnosta. Tai voihan se olla niin että sinulla on kotona helmitaulu apuna, mutta siltikään ei olisi kyse induktiosta.
Toinen esimerkki induktiosta voisi olla palstan aiheeseen liittyvä. Heittäkääpä villi arvaus :)
...mikä yhteiskunnan ratas. Vaikka kaikenlaista palvelua ja viihdykettä onkin tullut pilvin pimein, pysyy toimenkuva yhä samana.
Kyllähän korkeakulttuurista voi nauttia jokainen joka siitä jotain ymmärtää, mutta sen luomiseen tarvitaan mesenaatteja!