Miksi Suomen armeijan ylijohto ei painanut Leningradiin saakka?
Tai katkaissut Muurmanskin rataa?
Hitlerhän odotti suomalaisten tekevän niin?
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Barbarossa
Oliko kyseessä poliittinen ratkaisu?
Tai katkaissut Muurmanskin rataa?
Hitlerhän odotti suomalaisten tekevän niin?
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Barbarossa
Oliko kyseessä poliittinen ratkaisu?
Vastaukset 26
Vanhimmat
" Miksi Suomen armeijan ylijohto ei painanut Leningradiin saakka? "
Tai miksi saksalaiset eivät tunkeutuneet Kannakselta
kaupunkiin? Mansteinhan ehdotti Hitlerille suunnitelmanaan myös tätä vaihtoehtoa.
Kannakselta tuskin olisi Leningradiin päästy, sillä olihan venäläisten viimeinen ja vahvin bunkkerilinja vielä täysin koskematon.
Sensijaan lahden toisella puolella saksalaiset olivat jo raitiovaunupysäkeillä. Hotelli Bulkovskajan pihallahan on vielä muutama bunkkeri jäljellä.
Olisi pitänyt vallata Leningradin kaupunki lennosta, kuten Stalingradkin olisi voitu ottaa vuotta myöhemmin ennen virheliikettä Kaukasuksen suuntaan. Kummassakin tapauksessa suotuisa tilaisuus menetettiin. Toisen maailmansodan historia on surullinen hukattujen mahdollisuuksien tarina: Dunkerque, Leningrad, Moskova, Stalingad... Ja oli niin monia muitakin läheltä piti -tilanteita. Euroopan voitto oli toteutua, huolimatta Euroopan vastaisen suuren liittokunnan valtavasta aineellisesta ylivoimasta. Euroopan henkinen ylivoima oli näet yhtä vahva... Meitä elähdytti aate, vastustajiamme ahneus.
Sinun täytyy olla joko Eniron oma tai virastån
itsensä provokaattori!
Muuten ei voida olla selitettävissä, että
voit vapaasti tunkea natsipropagandaa suoraan
ilman minkäänlaista kontrollia joistakin
etukäteen ja tarkoituksellisesti laadituista
"ohjelmista".
- Kyllä kuvottaa kaikki tuo natsisaasta mitä
maassamme voi liike-elämän ja valtionkin tuella
harjoittaa.
vuonna 1941 syksyllä, kuten saksalaiset vaativat.
Mannerheim suostui etenemään vain Rajajoelta muutaman kilometrin.
OKH:n suostutteluihin Mannerheim vastasi taktisella vedätyksellään ” wir werden überlegen ”. ( Harkitsemme asiaa.) Lisäksi Hitlerille toimitettiin kirjallinen selväsanainen kieltäytyminen perusteluineen hyökätä Leningradiin, joka ojennettiin Erfuthille, toimitettavaksi edelleen OKH:lle.
Siinä Marsalkka esitti samat näkökohdat, jotka jo oli aiemmin esittänyt Keitelille. " Suomalaisten voimat eivät yksinkertaisesti riitä kyseiseen operaatioon." Kirjelmän laatimiseen osallistuivat Walden, Ryti sekä Mannerheim. Sessio pidettiin Mikkelin Päämajassa.
Erfurth raportoi OKH:lle 31.8.1941 Mikkelin tapahtumista. Polvinen viittaa juuri tähän Saksan arkistoista löytämäänsä faktatietoon jonne mm. tämä Mikkelin session Erfurthin raporttikin on arkistoitu saksalaisella täsmällisyydellä ja jonka lähdekoodit hän on myös tarkasti kirjannut ko.lähdeluetteloon.
Tuomo Polvinen teoksessaan Suomi Suurvaltain Politiikassa 1941- 1944, joka tutkimusteos ilmestyi vuonna 1964, vain kaksikymmentä vuotta myöhemmin noista tapahtumista, merkittävä kantaaottamaton, todellisen historiantutkijan jämäkkä teos.
"Erfurth raportoi OKH:lle 31.8.1941 Mikkelin"
Raportoikohan tuo Erfurth sentään suoraan OKH:lle
kun oli kuitenkin OKW:n alainen?
- Pitää tarkistaa!
Todennäköisemmin Polvinen käytti lähteenä
Erfurthin muistelmia, koska Saksan arkistoista
ei hänen tunnuksillaan väittämääsi tietoa
ainakaan heti löytynyt.
Ja yritä nyt kuitenkin takoa sinne pieneen
päänuppiisi, että ei sinusta ole tutkijaksi, kun
sinun käymäsi kyläkoulu ei anna siihen alkuunkaan
riittäviä akateemisia valmiuksia.
Jo ottaa jotain kohdunlaskeumasta kärsivää yläpäähänkin?
Tässä lähdekoodit.
Erfurthin raportti sisältyy aktiin OKH Gen. ST.D.H.Op. Abt., I/N,Band II, Finland, H 22/227. (Militärgeschichtliches) Forschungsamt. Freiburg )
Kaikenlaisia jankkaajia niitä vaivoineen tälläkin palstalla liikkuu.
http://de.wikipedia.org/wiki/Militärgeschichtliches_Forschungsamt
Jos Suomi olisi ottanut käyttöönsä kaiken irtisaatavan 7-9 Divisioonaa ja hyökännyt Metsäpirtistä ja Raudusta idänkautta Pietariin. Kommentteja asianharrastajilta.
Hitleri oli liittoutuneiden paras kenraali
" Raportoikohan tuo Erfurth sentään suoraan OKH:lle
kun oli kuitenkin OKW:n alainen? "
Tuosta organisaatiooista OKH/OKV/AOK
Siilasvuon suomalainen III AK. oli alistettuna Falkenhorstille ( AOK Norwegen )joka taas toimi organisatorisesti SUORAAN Hitlerin ja OKW:n ( Keitel ) alaisena. Muuta itärintamaa johtavalla OKH:lla ( Halder )ei ollut Rovaniemen päämajassa mitään sananvaltaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oberkommando_der_Wehrmacht
Halderin poika johti maavoimien yleisesikuntaa OKH:ta.
Sori vaan, näin tässä vain kävikin ja pikkasen joudun sinua nyt oikomaan, koita ryhdistäytyä.
http://de.wikipedia.org/wiki/Franz_Halder
...älkää pojat sössöttäkö roskaa.
Ehkä se uppoaa pikku poikiin siellä teidän
kylällä, mutta ei meidän markkinoilla!
Nyt kamraatti astui puolustamaan pahasti siipeensä saanutta koppeloaan.
Olisivat pojat vaan hypänny siellä Laatokan
rannalla moottoripaatteihin ja iskeneet Nevalta
selustaan ja sitten pommittaneet Kronstadtin
tuusan nuusaksi... ja sitten..
- Eipähän tovereilta löytynyt vastausta ja meni
pissit pöksyihin!
Operaatio Barbarossa oli ollut suomalaisille joukoille katastrofi. Siinä menehtyi, kaatui tai katosi, 27.000 miestä.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e3/Silberfuchs-plan.png
Ja suomalaisilla esikunnilla ei ollut omilla joukoillaan minkäänlaisia edellytyksiä hyökätä Leningradiin pohjoisesta tai Syväriltä - eikä suomalaisilla MIEHILLÄ varmasti haluakaan. Sekä kannaksella että Syvärillä suomalaiset miehet olivat nousseet kapinaan.
Siitä huolimatta Suomen ja Saksan esikunnat valmistelivat kiihkeästi uusia operaatioita Leningradin ja Murmanskin puolustuksen murtamiseksi keväällä ja kesällä 1942.
http://youtube.com/watch?v=B6GO2SeD93Q&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=pmqonVlDNf4
Ja yhteinen operaatio "Lohenpyynti" Murmanskiin ei koskaan käynnistynytkään koska Govorov löi von Mansteinin joukot (11.A) panssareineen tämän ehtimättä edes valmistella hyökkäystä kaupunkiin.
Saksan yleisesikuntapäällikkö (OKH) generaloberst Halderin operaation "Nordlicht" (fi. Revontulet) - — hyökkäys Leningradiin - murskattiin elo- syyskuussa 1942. Leningradin rintaman komentajan Govorovin 2.Iskuarmeija löi takaisin Tihvinän-Kirishin vastahyökkäyksellään kaupunkia piirittäneet Lindemanin 18.Armeijan, Krimiltä tulleen von Mansteinin 11.Armeijan osat, Göringin Luftwaffen divisioonat sekä Himlerin SS-joukot.
http://www.rkkaww2.armchairgeneral.com/maps/1942NW/Leningrad/Sinyavino_42.jpg
Ja Berliinin yhteysupseerin Talvelankin puuhailema peraatio Brazil Laatokalla Suhon saaren valtaamiseksi Laatokan etelärannalla ja Leningradin "Elämäntien" katkaisemiseksi syksyllä 1942 päättyi sekin italialais-saksalaisille joukoille huonosti.
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Häpeisit!
joka vain puhuu liukkaasti suomea. Täällä on paljon ulkovaltojen edustajia paikalla, jotka kirjoittavat suomeksi, mutta pettävät Suomen ja Euroopan heti kun siihen on tilaisuus.
suomalaisten barbarossa operaatiossa sitten meni vikaan?
Yhtenä suurimpana tekemistä rajoittavana syynä lienee ollut Suomen tarve ylläpitää mahdollisimman hyviä suhteita länsivaltoihin (USA:han). Toisaalta voidaan kysyä, olisiko ylijohto ryhtynyt Leningradin valtauksen kaltaiseen hankalaan operaatioon muutenkaan, vaikka rajoittavia tekijöitä ei olisi ollut.
saksalaisille että Suomi sotii erillään omin tavoittein. Sodan erillisyyttä Mannerheim taas korosti retorisesti kansalle, sillä kuuluisalla miekantuppipäiväkäskyllään, joka nimenomaan on käsitettävä tätä taustaa vasten.
Erillissotateesi oli sangen käyttökelpoinen ulkopoliittinen työkalu sota-aikana, kun länsivalloille pyrittiin osoittamaan se, että Suomi on sodassa vain itsensä vuoksi. Tietty varovaisuus näkyy myös tavassa, jolla Suomi liittyi jatkosotaan. Saksan aloittaessa hyökkäyksen 22.6. Suomi julistautui puolueettomaksi (vaikka oli jo lupautunut kanssasotijaksi) ja liittyi mukaan vasta kolme päivää myöhemmin, kun siihen saatiin riittävä syy. Jos taas Suomi olisi lähtenyt mukaan jo heti 22.6. olisi erillissotateesiltäkin pudonnut tietyllä tavalla pohja pois.
Saksa ja NL olivat valtavoimat tuolloin Suomen ja koko pohjolan alueilla. Miten muuten kuin ainoastaan luovimalla Saksan suhteen Suomi olisi selvinnyt?
Suomi oli täysin saarrettuna tuolloin ja leipää oli tarjolla talvisodan jäljiltä vain Saksasta. Saksa antoi viljaa vastapalveluja vastaan, varastoihin viljaa Saksasta ei toimitettu.
Karjalan menetys talvisodassa, joka oli nyt koko kansan haaveena saada takaisin.
Tuohon asiaan en millään tavalla halunnutkaan ottaa kantaa. Olisikin suorastaan hölmöä väittää Suomen olleen jonkun sortin suurvaltapoliittinen mahtitekijä, jolla oli käsissään kaikki kortit, joista valita mielensä mukaan. Ei, näin en suinkaan asiaa näe.
Otin tuon erillissotateesin ja sodan aloituksen esiin sen vuoksi, että niissä näkyy samoja ulkopoliittisia vaikutteita kuin esim. Leningrad-kysymyksessä. Se, että Suomi näin tehdessään toimi puhtaasti omien etujensa vuoksi (sen enempää Saksan "tunteita" miettimättä), on minun mielestäni täysin oikein, sillä kukaan mukaan ei tuolloin ollut Suomen etua ajamassa tämän itsensä puolesta.
ja tytöt puuttinilaisessa uushistorian ohjeistuksissaan pyrkivät juuri väitteissään osoittamaan mahdottoman mahdolliseksi, eli pyrkivät VAIN VÄITTEILLÄÄN osoittamaan Suomen olleen suuri mahtitekijä ja rikollinen Leningradin piirittäjä.
Sitä se oli. Suomi tasapainoili köydellä.