Hollola liittyy Lahteen??

Kun suomalaiset käyvät paljon lomalla Thaimaassa niin ilmesisesti sitten Suomi ja Thaimaakin kannattaisi laittaa saman hallinnon alle. Asukas maksaa veroja ja yritys maksaa veroja. Lahdella menee vielä enemmän päin persettä jos ne loputkin yritykset siirtyvät Hollolaan. Ostoksilla käydään Lahdessa tai tuurissa ja maksetaan matkasta arabeille öljyn muodossa, tavaroista kiinalaisille työpalkkaa ja kauppiaalle kaupan pitämisestä, kaikki maksavat myös veroja kuka minnekin, mutta Lahden poliitikoillekos ne kaikki verot pitäisi kuulua.
Rakenteellisesti Lahti on osa Hollolaa tai Hollola osa sitä sun tätä, älä ole naurettava, rakenteellisuuteen vetoaminen on pelkkää semantiikkaa muutoinhan Suomenkin käsivarsi pitäisi mitä kiivaammin lahjoittaa Ruotsille tai Norjalle. Hallintokeskus on hyvä sana, jos kuntien palvelurakennetta todella haluttaisiin uudistaa niin katse pitäisikin kohdistaa juuri hallintokeskuksiin ja silloin- huomaa- että SILLOIN TULISI SÄÄSTÖJÄ.

palstalle singahti! kirjoitti:

Kun suomalaiset käyvät paljon lomalla Thaimaassa niin ilmesisesti sitten Suomi ja Thaimaakin kannattaisi laittaa saman hallinnon alle. Asukas maksaa veroja ja yritys maksaa veroja. Lahdella menee vielä enemmän päin persettä jos ne loputkin yritykset siirtyvät Hollolaan. Ostoksilla käydään Lahdessa tai tuurissa ja maksetaan matkasta arabeille öljyn muodossa, tavaroista kiinalaisille työpalkkaa ja kauppiaalle kaupan pitämisestä, kaikki maksavat myös veroja kuka minnekin, mutta Lahden poliitikoillekos ne kaikki verot pitäisi kuulua.
Rakenteellisesti Lahti on osa Hollolaa tai Hollola osa sitä sun tätä, älä ole naurettava, rakenteellisuuteen vetoaminen on pelkkää semantiikkaa muutoinhan Suomenkin käsivarsi pitäisi mitä kiivaammin lahjoittaa Ruotsille tai Norjalle. Hallintokeskus on hyvä sana, jos kuntien palvelurakennetta todella haluttaisiin uudistaa niin katse pitäisikin kohdistaa juuri hallintokeskuksiin ja silloin- huomaa- että SILLOIN TULISI SÄÄSTÖJÄ.

Lue lisää

vailla todellisia argumentteja. Heitto hallintokeskuksista voisi olla mielenkiintoinen, jos siitä saisi tolkkua. Nyt se on pelkästään epämääräinen. Keskushallinnon kuluthan ovat mitätön osa kokonaiskuluista, eikä niistä säästämällä ratkaista mitään. Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne puolestaan on merkittävä liitosperuste jo pelkästään yhdyskuntatekniikan ja kaavoituksen kustannusten ja toimivuuden kannaltakin.

tunnetason reaktio kirjoitti:

vailla todellisia argumentteja. Heitto hallintokeskuksista voisi olla mielenkiintoinen, jos siitä saisi tolkkua. Nyt se on pelkästään epämääräinen. Keskushallinnon kuluthan ovat mitätön osa kokonaiskuluista, eikä niistä säästämällä ratkaista mitään. Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne puolestaan on merkittävä liitosperuste jo pelkästään yhdyskuntatekniikan ja kaavoituksen kustannusten ja toimivuuden kannaltakin.

Lue lisää

"Yhdyskuntatekniikka" sanan taakse on helppo paeta, tuskin edes kaikki demarien puoluejohtajiksi pyrkivät tietävät mitä sana pitää sisällään, käytännössä kuitenkin on kyse vesi ja viemäriverkosta ja kaduista ja teistä. Ensimmäiset hoitaa uusi uljas Lahti Aqua ja ei tarvitse edes kuntaliitosta hintojen korotuksiinsa. Niiden katujen osuus jotka ylipäätään ovat hallintoalueen rajalla ovat kunnan koko katuverkossa kohtuullisen pieni osa eikä se suunnittelu maksaa paskaakaan siitä mitä rakentaminen, ja julkinen rakentaminen on muutoinkin niin hidasta että siinä ei parit kyselykierrokset naapurikunnassa paina yhtään mitään. Se niistä kustannuksista. Demokratia maksaa sitäpaitsi aina ja se on ainoa byrokratian osa josta äänestäjät oikeasti ovatkin valmiita maksamaan. "Kaavoituksen toimivuus" on kopioitu jonkun sekundapolitiikon puheista, mitä se tarkoittaa?, sitäkö että Hollolan pitäisi suunnitella katunsa Lahden tarpeiden mukaan, (eikä ne lehmänkaupat maakaupoilla sillä lopu että kunnat pannaan yhteen, naapuria ei vain niin usein satu kohdalle kuin pienemmässä kunnassa, joka taas on parasta läpinäkyvyyttä politiikkaan mitä olla voi). "Kaupunkirakenne" on jo niin tunnepitoinen sana että sitä ei kannata edes kommentoida.

jollei parempaa tekemistä ole kirjoitti:

"Yhdyskuntatekniikka" sanan taakse on helppo paeta, tuskin edes kaikki demarien puoluejohtajiksi pyrkivät tietävät mitä sana pitää sisällään, käytännössä kuitenkin on kyse vesi ja viemäriverkosta ja kaduista ja teistä. Ensimmäiset hoitaa uusi uljas Lahti Aqua ja ei tarvitse edes kuntaliitosta hintojen korotuksiinsa. Niiden katujen osuus jotka ylipäätään ovat hallintoalueen rajalla ovat kunnan koko katuverkossa kohtuullisen pieni osa eikä se suunnittelu maksaa paskaakaan siitä mitä rakentaminen, ja julkinen rakentaminen on muutoinkin niin hidasta että siinä ei parit kyselykierrokset naapurikunnassa paina yhtään mitään. Se niistä kustannuksista. Demokratia maksaa sitäpaitsi aina ja se on ainoa byrokratian osa josta äänestäjät oikeasti ovatkin valmiita maksamaan. "Kaavoituksen toimivuus" on kopioitu jonkun sekundapolitiikon puheista, mitä se tarkoittaa?, sitäkö että Hollolan pitäisi suunnitella katunsa Lahden tarpeiden mukaan, (eikä ne lehmänkaupat maakaupoilla sillä lopu että kunnat pannaan yhteen, naapuria ei vain niin usein satu kohdalle kuin pienemmässä kunnassa, joka taas on parasta läpinäkyvyyttä politiikkaan mitä olla voi). "Kaupunkirakenne" on jo niin tunnepitoinen sana että sitä ei kannata edes kommentoida.

Lue lisää

Hieman sumeasti, mutta kuitenkin. Hyvä! Sen sijaan, että liitoksen vastustajat yrittävät itsepintaisesti väittää liitosta puoltavia järkisyitä vastaan, heidän kannattaisi keskittyä järkisyihin, jotka sitä eivät puolla, ja sen korostamiseen, että ne syyt on arvotettava puoltavia syitä korkeammalle. Sehän ei olisi edes vaikeaa, koska liitosta vastustavat syyt ovat myös oikeasti painavampia kuin sitä puoltavat.

Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa. Kunnallisdemokratia ja julkisten palvelujen järjestäminen asukasnäkökulmasta sitä vastoin ovat liitosta vastaan puhuvia seikkoja. Ensiksi mainittu on tärkein asia ja saakin maksaa 'mitä tahansa'. Toiseksi mainittu asia on ennen kaikkea verotuskysymys. Sen osalta olisi taottava kunnan päättäjien kalloihin, että asukkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kunnallisveroa palvelujen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

KELA:han selvitti asiaa valtakunnallisesti viime vuonna ja päätyi siihen, että 4/5 suomalaisista on siihen valmis. Hollolassa voi tietysti olla selkeästi porvarienemmistöisenä kuntana toisenlainen tilanne. Siitäkin huolimatta jää vielä kunnallisdemokratia (lue: asukaslähtöinen aluedemokratia), jonka pitäisi jo yksistäänkin riittää syyksi jättää liitos tekemättä, ellei liitosta valmisteleva porukka kykene tarjoamaan tilalle selkeästi parempaa demokratiamallia. Ja eihän se tietenkään kykene.

Toisaalta on jotenkin huvittavaa, että Hollolan tapaisessa hyväosaisten konsensuskunnassa, jossa asukaslähtöisellä demokratialla ei ole ollut käytännössä mitään erityisen näkyvää merkitystä onkin yhtäkkiä demokratia nousemassa arvoon arvaamattomaan. Se, että liitoskysymyksestä on järjestettävä asukasäänestys on kuntalainsäädännön hengessä itsestään selvä asia, mutta Hollolan tapauksessa ehkä keskimääräistä vaikeampi asia kunnan päättäjille virkamiesjohto mukaan lukien paitsi poliittisesta asetelmasta myös lepsusta asukasdemokratian perinteestä johtuen.

asian ydintä kirjoitti:

Hieman sumeasti, mutta kuitenkin. Hyvä! Sen sijaan, että liitoksen vastustajat yrittävät itsepintaisesti väittää liitosta puoltavia järkisyitä vastaan, heidän kannattaisi keskittyä järkisyihin, jotka sitä eivät puolla, ja sen korostamiseen, että ne syyt on arvotettava puoltavia syitä korkeammalle. Sehän ei olisi edes vaikeaa, koska liitosta vastustavat syyt ovat myös oikeasti painavampia kuin sitä puoltavat.

Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa. Kunnallisdemokratia ja julkisten palvelujen järjestäminen asukasnäkökulmasta sitä vastoin ovat liitosta vastaan puhuvia seikkoja. Ensiksi mainittu on tärkein asia ja saakin maksaa 'mitä tahansa'. Toiseksi mainittu asia on ennen kaikkea verotuskysymys. Sen osalta olisi taottava kunnan päättäjien kalloihin, että asukkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kunnallisveroa palvelujen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

KELA:han selvitti asiaa valtakunnallisesti viime vuonna ja päätyi siihen, että 4/5 suomalaisista on siihen valmis. Hollolassa voi tietysti olla selkeästi porvarienemmistöisenä kuntana toisenlainen tilanne. Siitäkin huolimatta jää vielä kunnallisdemokratia (lue: asukaslähtöinen aluedemokratia), jonka pitäisi jo yksistäänkin riittää syyksi jättää liitos tekemättä, ellei liitosta valmisteleva porukka kykene tarjoamaan tilalle selkeästi parempaa demokratiamallia. Ja eihän se tietenkään kykene.

Toisaalta on jotenkin huvittavaa, että Hollolan tapaisessa hyväosaisten konsensuskunnassa, jossa asukaslähtöisellä demokratialla ei ole ollut käytännössä mitään erityisen näkyvää merkitystä onkin yhtäkkiä demokratia nousemassa arvoon arvaamattomaan. Se, että liitoskysymyksestä on järjestettävä asukasäänestys on kuntalainsäädännön hengessä itsestään selvä asia, mutta Hollolan tapauksessa ehkä keskimääräistä vaikeampi asia kunnan päättäjille virkamiesjohto mukaan lukien paitsi poliittisesta asetelmasta myös lepsusta asukasdemokratian perinteestä johtuen.

Lue lisää

sumeudestasi.

asian ydintä kirjoitti:

Hieman sumeasti, mutta kuitenkin. Hyvä! Sen sijaan, että liitoksen vastustajat yrittävät itsepintaisesti väittää liitosta puoltavia järkisyitä vastaan, heidän kannattaisi keskittyä järkisyihin, jotka sitä eivät puolla, ja sen korostamiseen, että ne syyt on arvotettava puoltavia syitä korkeammalle. Sehän ei olisi edes vaikeaa, koska liitosta vastustavat syyt ovat myös oikeasti painavampia kuin sitä puoltavat.

Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa. Kunnallisdemokratia ja julkisten palvelujen järjestäminen asukasnäkökulmasta sitä vastoin ovat liitosta vastaan puhuvia seikkoja. Ensiksi mainittu on tärkein asia ja saakin maksaa 'mitä tahansa'. Toiseksi mainittu asia on ennen kaikkea verotuskysymys. Sen osalta olisi taottava kunnan päättäjien kalloihin, että asukkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kunnallisveroa palvelujen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

KELA:han selvitti asiaa valtakunnallisesti viime vuonna ja päätyi siihen, että 4/5 suomalaisista on siihen valmis. Hollolassa voi tietysti olla selkeästi porvarienemmistöisenä kuntana toisenlainen tilanne. Siitäkin huolimatta jää vielä kunnallisdemokratia (lue: asukaslähtöinen aluedemokratia), jonka pitäisi jo yksistäänkin riittää syyksi jättää liitos tekemättä, ellei liitosta valmisteleva porukka kykene tarjoamaan tilalle selkeästi parempaa demokratiamallia. Ja eihän se tietenkään kykene.

Toisaalta on jotenkin huvittavaa, että Hollolan tapaisessa hyväosaisten konsensuskunnassa, jossa asukaslähtöisellä demokratialla ei ole ollut käytännössä mitään erityisen näkyvää merkitystä onkin yhtäkkiä demokratia nousemassa arvoon arvaamattomaan. Se, että liitoskysymyksestä on järjestettävä asukasäänestys on kuntalainsäädännön hengessä itsestään selvä asia, mutta Hollolan tapauksessa ehkä keskimääräistä vaikeampi asia kunnan päättäjille virkamiesjohto mukaan lukien paitsi poliittisesta asetelmasta myös lepsusta asukasdemokratian perinteestä johtuen.

Lue lisää

Naurettavaa väittää että liitosta puoltaisi usea järkiperäinen syy... paskanmarjat! Lahti haluaa vain kateenpaskana kasvaa suuremmaksi kuin kilpakumppani Jyväskylä, ja tarvitsee taloushuoliinsa apua muualta. Siispä revitään Hollola kiinni Lahteen ja keksitään päästä "pari järkisyytä" puoltamaan liitosta.

Katsotaan vain, miten Hollolan asukkaat suhtautuvat liitokseen, joka ei koskaan tule heiltä kysyttäessä toteutumaan. Me hollolalaiset olemme jo useaan otteeseen ilmaisseet mielipiteemme asiaan, ja meistä Hollolan kannalta on paljon parempi jatkaa itsenäisenä ja onnellisena, kuin joutua Lahden kahleisiin. Ja jos yhdyskuntarakenteesta ja kunnallistekniikasta ym. aletaan puhua, nämä asiat ovat paljon paremmalla tolalla Hollolan puolella, kuten V.K. Simola ilmoitti Uuden Lahden kolumnissaan!

älä puhu paskaa kirjoitti:

Naurettavaa väittää että liitosta puoltaisi usea järkiperäinen syy... paskanmarjat! Lahti haluaa vain kateenpaskana kasvaa suuremmaksi kuin kilpakumppani Jyväskylä, ja tarvitsee taloushuoliinsa apua muualta. Siispä revitään Hollola kiinni Lahteen ja keksitään päästä "pari järkisyytä" puoltamaan liitosta.

Katsotaan vain, miten Hollolan asukkaat suhtautuvat liitokseen, joka ei koskaan tule heiltä kysyttäessä toteutumaan. Me hollolalaiset olemme jo useaan otteeseen ilmaisseet mielipiteemme asiaan, ja meistä Hollolan kannalta on paljon parempi jatkaa itsenäisenä ja onnellisena, kuin joutua Lahden kahleisiin. Ja jos yhdyskuntarakenteesta ja kunnallistekniikasta ym. aletaan puhua, nämä asiat ovat paljon paremmalla tolalla Hollolan puolella, kuten V.K. Simola ilmoitti Uuden Lahden kolumnissaan!

Lue lisää

tuo Lahden kateus paikalliselle liitosinnolle. Täkäläinen touhuhan on vain osa laajempaa valtakunnallista prosessia, jonka moottorina jyrisee kolmen suurimman puolueen välinen aluepoliittinen valtataistelu. Julkisten palvelujen turvaaminen on kansalle tarjottava peitetarina. Ja hyvin tuntuu peittävän.

Hollolalaistenkin kannattaisi olla nyt tiukkana kansanäänestyksen puolesta, se ei nimittäin ole mikään itsestäänselvyys kunnan johdon tähän astiset touhut huomioiden. Johto tullee välttelemään äänestyksen toimeenpanoa viimeiseen saakka, koska jokainen tietää tuloksen etukäteen.

Toisaalta, johdon minimitavoite tullee täytetyksi, vaikka liitostouhu loppuisi samantien. Se pääsee paistattelemaan edistyksellisyyden ja yhteistyökykyisyyden valokeilassa samalla kun jarrumiesten rooli lankeaa muille kunnille. Sellaista se on kunnallispoliittinen peli, jossa näyttävät taas nykyisin hääräävän virkamiehetkin yhtälailla.

asian ydintä kirjoitti:

Hieman sumeasti, mutta kuitenkin. Hyvä! Sen sijaan, että liitoksen vastustajat yrittävät itsepintaisesti väittää liitosta puoltavia järkisyitä vastaan, heidän kannattaisi keskittyä järkisyihin, jotka sitä eivät puolla, ja sen korostamiseen, että ne syyt on arvotettava puoltavia syitä korkeammalle. Sehän ei olisi edes vaikeaa, koska liitosta vastustavat syyt ovat myös oikeasti painavampia kuin sitä puoltavat.

Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa. Kunnallisdemokratia ja julkisten palvelujen järjestäminen asukasnäkökulmasta sitä vastoin ovat liitosta vastaan puhuvia seikkoja. Ensiksi mainittu on tärkein asia ja saakin maksaa 'mitä tahansa'. Toiseksi mainittu asia on ennen kaikkea verotuskysymys. Sen osalta olisi taottava kunnan päättäjien kalloihin, että asukkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kunnallisveroa palvelujen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

KELA:han selvitti asiaa valtakunnallisesti viime vuonna ja päätyi siihen, että 4/5 suomalaisista on siihen valmis. Hollolassa voi tietysti olla selkeästi porvarienemmistöisenä kuntana toisenlainen tilanne. Siitäkin huolimatta jää vielä kunnallisdemokratia (lue: asukaslähtöinen aluedemokratia), jonka pitäisi jo yksistäänkin riittää syyksi jättää liitos tekemättä, ellei liitosta valmisteleva porukka kykene tarjoamaan tilalle selkeästi parempaa demokratiamallia. Ja eihän se tietenkään kykene.

Toisaalta on jotenkin huvittavaa, että Hollolan tapaisessa hyväosaisten konsensuskunnassa, jossa asukaslähtöisellä demokratialla ei ole ollut käytännössä mitään erityisen näkyvää merkitystä onkin yhtäkkiä demokratia nousemassa arvoon arvaamattomaan. Se, että liitoskysymyksestä on järjestettävä asukasäänestys on kuntalainsäädännön hengessä itsestään selvä asia, mutta Hollolan tapauksessa ehkä keskimääräistä vaikeampi asia kunnan päättäjille virkamiesjohto mukaan lukien paitsi poliittisesta asetelmasta myös lepsusta asukasdemokratian perinteestä johtuen.

Lue lisää

"Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa."

Kunpa joku osoittaisi mistä summista puhutaan ja millä perusteella? Toistaiseksi julkisuuteen on työnnetty toinen toistaan ylimalkaisempia väitteitä siitä että kustannussäästöjä syntyy, mutta, kas kummaa ilman kunnon perusteluja. Puolueettomilla tutkimuksilla kun on kuitenkin osoitettu että kuntakoolla ei ole mitään merkitystä kunnan hallintokustannuksiin. Jos näin kuitenkin olisi, niin nuo asiathan olisi Suomessa siirretty valtiovallan hoitoon jo ajat sitten.

Mainittujen kulujen osuus kunnan budjetissa sitä paitsi on kuin kamelinläjä Saharassa, Jos todella halutaan säästää on katseet kohdistettava sosiaali ja sivistyspuolelle.

minä oon vaan puolueessa. kirjoitti:

"Yhdyskuntarakenne, kunnallistekniikka, kaavoitus, maankäyttö ja julkinen liikenne ovat itsestään selviä liitosta puoltavia asioita, koska niiden kustannussäästöt nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat osoitettavissa."

Kunpa joku osoittaisi mistä summista puhutaan ja millä perusteella? Toistaiseksi julkisuuteen on työnnetty toinen toistaan ylimalkaisempia väitteitä siitä että kustannussäästöjä syntyy, mutta, kas kummaa ilman kunnon perusteluja. Puolueettomilla tutkimuksilla kun on kuitenkin osoitettu että kuntakoolla ei ole mitään merkitystä kunnan hallintokustannuksiin. Jos näin kuitenkin olisi, niin nuo asiathan olisi Suomessa siirretty valtiovallan hoitoon jo ajat sitten.

Mainittujen kulujen osuus kunnan budjetissa sitä paitsi on kuin kamelinläjä Saharassa, Jos todella halutaan säästää on katseet kohdistettava sosiaali ja sivistyspuolelle.

Lue lisää

Kuntakoko vaikuttaa hallintokustannuksiin: mitä isompi kunta, sitä suurempi nuppiluku hallinnossa ja sitä myötä suuremmat kustannukset. Sen sijaan Kuntaliitonkin rahoittamilla tutkimuksilla on osoitettu, että kuntaliitokset eivät tuo merkittäviä säästöjä tai jopa ollenkaan säästöjä liitoskuntien talouteen erityisesti siitä syystä, että riittävät palvelut on joka tapauksessa järjestettävä ja kohtuutasoinen palveluverkko säilytettävä, ja koska sosiaali- ja terveyssektorin palveluja ei voida teettää roboteilla, eikä täysin keskitetysti. On tapauksia, että kulut ovat kasvaneet liitosten jälkeen, koska byrokratiaa on kasvatettu. Sitä paitsi Suomi on tilanteessa, jossa kuntien soter-kulut kasvavat joka tapauksessa väestön ikääntymisen johdosta. Eikä se ole ikääntyvien syy. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja muodostamiskulut ovat liitosta puoltavia järkiperusteita, jotka häviävät vertailussa liitosta vastustaville järkiperusteille. Kyse on arvottamisesta, kunnallispoliitikon painajaisesta. Ahdistelkaa edustajaanne, nyt on sen aika.

halpa selitys kirjoitti:

tuo Lahden kateus paikalliselle liitosinnolle. Täkäläinen touhuhan on vain osa laajempaa valtakunnallista prosessia, jonka moottorina jyrisee kolmen suurimman puolueen välinen aluepoliittinen valtataistelu. Julkisten palvelujen turvaaminen on kansalle tarjottava peitetarina. Ja hyvin tuntuu peittävän.

Hollolalaistenkin kannattaisi olla nyt tiukkana kansanäänestyksen puolesta, se ei nimittäin ole mikään itsestäänselvyys kunnan johdon tähän astiset touhut huomioiden. Johto tullee välttelemään äänestyksen toimeenpanoa viimeiseen saakka, koska jokainen tietää tuloksen etukäteen.

Toisaalta, johdon minimitavoite tullee täytetyksi, vaikka liitostouhu loppuisi samantien. Se pääsee paistattelemaan edistyksellisyyden ja yhteistyökykyisyyden valokeilassa samalla kun jarrumiesten rooli lankeaa muille kunnille. Sellaista se on kunnallispoliittinen peli, jossa näyttävät taas nykyisin hääräävän virkamiehetkin yhtälailla.

Lue lisää

ei taida noista hienoista sanoista huolimatta lahti saada liitoskumppaneita itselleen. se on itsestään selvää että liitoskumppaneille on liitoksesta enemmän haittaa kuin hyötyä, joten millainen itsetuhoinen kunta suostuisi vapaaehtoisesti liitokseen Lahden kanssa?