Barbarossa olisi voinut onnistua

kaikesta. Hitler sekaantui 1941 sodan johtamiseen suhteellisen vähän. Saksan armeijan jalkaväen hyökkäyskyky eli etenemistapa oli varsin varovaista. Tämän takia mottien puhdistamisessa vierähti laskettua kauemmin. On selviö, kun katsoo rintamaa, niin moskovan valtaaminen ennen Kiovaa olisi tehnyt rintamaan hirveän mutkan. Luuletko että Moskovan kokoinen kaupunki olisi antautunut tosta noin marraskuun pakkasissa. Kyllä NL olisi tehnyt vastahyökkäyksen joka tapauksessa tuota rintaman mutkaa vastaan eikä sota olisi ollut varmasti kirkossa kuulutettu. Kun Hitler halusi kääntää hyökkäyksen suunnan häntä vastustivat kaikki kenraalit. Mutta Hitlerin näkökulma oli kuitenkin perusteltua järjellä enkä sanoisi että sota olisi varmasti päättynyt toisin.

Pääsyy Saksan epäonnistumiseen idässä 1941 löytyy Saksn armeijan huonosta asehuollusta. Natsit eivät ollet mobilisoineet sotateollisuutta, silla sotien haluttiin olevan kannattavaa liiketoimintaa. Armeijalta yksinkertaisesti loppuivat lentokoneet ja panssarivaunut kesken. Syy tappioon löytyy siis kotirintamalta eikä mistään parista viikosta. Jos Saksa olisi hyökännyt toukokuussa olisi hyökkäyksen yllätys momentti menetetty, sillä Stalin oli odottanut hyökkäystä silloin.

iglöh kirjoitti:

kaikesta. Hitler sekaantui 1941 sodan johtamiseen suhteellisen vähän. Saksan armeijan jalkaväen hyökkäyskyky eli etenemistapa oli varsin varovaista. Tämän takia mottien puhdistamisessa vierähti laskettua kauemmin. On selviö, kun katsoo rintamaa, niin moskovan valtaaminen ennen Kiovaa olisi tehnyt rintamaan hirveän mutkan. Luuletko että Moskovan kokoinen kaupunki olisi antautunut tosta noin marraskuun pakkasissa. Kyllä NL olisi tehnyt vastahyökkäyksen joka tapauksessa tuota rintaman mutkaa vastaan eikä sota olisi ollut varmasti kirkossa kuulutettu. Kun Hitler halusi kääntää hyökkäyksen suunnan häntä vastustivat kaikki kenraalit. Mutta Hitlerin näkökulma oli kuitenkin perusteltua järjellä enkä sanoisi että sota olisi varmasti päättynyt toisin.

Pääsyy Saksan epäonnistumiseen idässä 1941 löytyy Saksn armeijan huonosta asehuollusta. Natsit eivät ollet mobilisoineet sotateollisuutta, silla sotien haluttiin olevan kannattavaa liiketoimintaa. Armeijalta yksinkertaisesti loppuivat lentokoneet ja panssarivaunut kesken. Syy tappioon löytyy siis kotirintamalta eikä mistään parista viikosta. Jos Saksa olisi hyökännyt toukokuussa olisi hyökkäyksen yllätys momentti menetetty, sillä Stalin oli odottanut hyökkäystä silloin.

sitä mieltä, että Moskovaan kannattaisi mennä koska siten pystyttäisiin tuhoamaan puna-armeijan elävävoima. Tuo olisi luultavasti ollut viisaampaa (näin jälkiviisaana todetuna). Eli kenraalit eivät suinkaan halunneet mennä Moskovaan Moskovan vuoksi vaan hajoittaakseen puna-armeijan ehkä ratkaisevimman armeijakunnan.
Sitä en tiedä miten siinä olisi käynyt mutta lähellä se joka tapauksessa oli nytkin. Voisi sanoa, että Saksan ja Venäjän välinen sota oli alusta loppuun saakka kulminaatiopistessä taistelua.

olivat tuolloin kirjoitti:

sitä mieltä, että Moskovaan kannattaisi mennä koska siten pystyttäisiin tuhoamaan puna-armeijan elävävoima. Tuo olisi luultavasti ollut viisaampaa (näin jälkiviisaana todetuna). Eli kenraalit eivät suinkaan halunneet mennä Moskovaan Moskovan vuoksi vaan hajoittaakseen puna-armeijan ehkä ratkaisevimman armeijakunnan.
Sitä en tiedä miten siinä olisi käynyt mutta lähellä se joka tapauksessa oli nytkin. Voisi sanoa, että Saksan ja Venäjän välinen sota oli alusta loppuun saakka kulminaatiopistessä taistelua.

Koska Guderian siirrettiin elokuun lopulla Kiovaan, jäi alueelle mottiin 660000 miestä. Sen jälkeen operaatio taifuuni, joka alkoi vasta 4.10.
Siinä Brazman ja Vjazman moteissa saatiin jälleen 600000 vankia. Samaan aikaan Venäläisten materiaalitappiot olivat hirveät. Näiden kahden operaation jäljeen Saksan maavoimien komentaja Franz Halder piti sotaa idässä käytännössä päättyneenä.

Tässä vaiheessa Hitler veti keskustanarmeija ryhmän ratsuväki divisioonat kotirintamalle uudelleen organisoimista varten. Tuo pieni liike saattoi ratkaista Moskovan kohtalon. Huollon pettäessä syyssateet lopettivat hyökkäyksen. Taistelua päästiin jatkamaan vasta marraskuun puolessa välissä, jolloin NL oli tuonut lisä vahvistuksia Moskovan suojaksi. Tuossa vaiheessa Saksalaisten panssarivaunudivisioonat olivat kutistuneet komppanioiksi, sillä panssaritäydennyksiä ei tullut rintamalle. Hitler halusi ohjat miehistö täydennykset uusiin divisiooniin, jolloin vanhoja kokeneita sivisioonia ei täydennetty.

iglöh kirjoitti:

kaikesta. Hitler sekaantui 1941 sodan johtamiseen suhteellisen vähän. Saksan armeijan jalkaväen hyökkäyskyky eli etenemistapa oli varsin varovaista. Tämän takia mottien puhdistamisessa vierähti laskettua kauemmin. On selviö, kun katsoo rintamaa, niin moskovan valtaaminen ennen Kiovaa olisi tehnyt rintamaan hirveän mutkan. Luuletko että Moskovan kokoinen kaupunki olisi antautunut tosta noin marraskuun pakkasissa. Kyllä NL olisi tehnyt vastahyökkäyksen joka tapauksessa tuota rintaman mutkaa vastaan eikä sota olisi ollut varmasti kirkossa kuulutettu. Kun Hitler halusi kääntää hyökkäyksen suunnan häntä vastustivat kaikki kenraalit. Mutta Hitlerin näkökulma oli kuitenkin perusteltua järjellä enkä sanoisi että sota olisi varmasti päättynyt toisin.

Pääsyy Saksan epäonnistumiseen idässä 1941 löytyy Saksn armeijan huonosta asehuollusta. Natsit eivät ollet mobilisoineet sotateollisuutta, silla sotien haluttiin olevan kannattavaa liiketoimintaa. Armeijalta yksinkertaisesti loppuivat lentokoneet ja panssarivaunut kesken. Syy tappioon löytyy siis kotirintamalta eikä mistään parista viikosta. Jos Saksa olisi hyökännyt toukokuussa olisi hyökkäyksen yllätys momentti menetetty, sillä Stalin oli odottanut hyökkäystä silloin.

"Saksan armeijan jalkaväen hyökkäyskyky eli etenemistapa oli varsin varovaista. Tämän takia mottien puhdistamisessa vierähti laskettua kauemmin"

Mitähän meinaa "hyökkäyskyky eli etenemistapa"? Varmaan kaksi eri asiaa. Kyllä nuo sakut aika haipakkaa itäänpäin etenivät Barbarossan alussa. Jalkaväellä kova urakka yrittää pysyä panssarikiilojen mukana. Noita jättimotteja piiritettäessä ja tuhottaessa ei taasen voi mihinkään edetä, sitoohan joku Kievin tai Minskin jättimotti valtavat määrät myös sakujen joukkoja.

"Jos Saksa olisi hyökännyt toukokuussa olisi hyökkäyksen yllätys momentti menetetty, sillä Stalin oli odottanut hyökkäystä silloin"

Stalinia varoitettiin useaan otteeseen juuri ennen Barbarossan alkua että hyökkäys on tulossa, rajalla kyllä havaittiin parimiljoonaisen hyökkäysarmeijan valmistelupuuhat. Kuitenkaan Stalin ei tehnyt mitään, näki vain "provokaatiota" kaikkialla ja kielsi tekemästä mitään. Ainoastaan neukkulaivasto "omine lupineen" ryhtyi valmistautumaan hyökkäyksen tuloon. Eihän tuo mitään voinut maataisteluihin vaikuttaa, osoitus aloitekyvystä kuitenkin.

aatokset kirjoitti:

"Saksan armeijan jalkaväen hyökkäyskyky eli etenemistapa oli varsin varovaista. Tämän takia mottien puhdistamisessa vierähti laskettua kauemmin"

Mitähän meinaa "hyökkäyskyky eli etenemistapa"? Varmaan kaksi eri asiaa. Kyllä nuo sakut aika haipakkaa itäänpäin etenivät Barbarossan alussa. Jalkaväellä kova urakka yrittää pysyä panssarikiilojen mukana. Noita jättimotteja piiritettäessä ja tuhottaessa ei taasen voi mihinkään edetä, sitoohan joku Kievin tai Minskin jättimotti valtavat määrät myös sakujen joukkoja.

"Jos Saksa olisi hyökännyt toukokuussa olisi hyökkäyksen yllätys momentti menetetty, sillä Stalin oli odottanut hyökkäystä silloin"

Stalinia varoitettiin useaan otteeseen juuri ennen Barbarossan alkua että hyökkäys on tulossa, rajalla kyllä havaittiin parimiljoonaisen hyökkäysarmeijan valmistelupuuhat. Kuitenkaan Stalin ei tehnyt mitään, näki vain "provokaatiota" kaikkialla ja kielsi tekemästä mitään. Ainoastaan neukkulaivasto "omine lupineen" ryhtyi valmistautumaan hyökkäyksen tuloon. Eihän tuo mitään voinut maataisteluihin vaikuttaa, osoitus aloitekyvystä kuitenkin.

Joo etenemistapa ja hyökkäyskyky eriasioita...Pitkien etäisyyksien takia Sakemannit olisi tarvinnut enemmän motorisoituja yhtymiä Venäjän aroilla. Mottien tyhjäntämisessä meni laskettua kauemmin aikaa. Kiovan itäpuoleisen motin tyhjentämisessä meni 6 viikkoa elokuun lopulta lokakuun alkuun. Eli suuresta voitosta huolimatta tuo voitto aiheutti tappion.

kyllähän se vituttaa varsinkin keväisin ainakin meikäläistä...

kokonaisrooliin Barbaroksen suhteen. Käytännössä hän oli kuitenkin se johtaja sotastrategioidenkin ohjaajana, vailla " suurempia " sota - akateemisia opintoja. Ongelma olikin hyvin paljon syvällisempi kuin skeptiset olettamat - kuin esimerkiksi, miten Saksan sodanjohdon OLISI PITÄNYT toimia.

Hitlerin marsalkat ja kenraalit olivat kuitenkin kuuliaisia kuten pikkupojat Hitlerin määräyksille, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Halder taisteli vastaan omin näkemyksineen ilman muilta saamaa tukea. Jodl ja Keitel tukivat aina Hitleriä, valansa mukaisesti.

Kuitenkin Hitlerin idänretki syttyi ja sammui niistä vahvuuksista ja heikkouksista jotka kolmannen valtakunnan johtaja Aadolf Hitler omasi.

Hitlerin kirjoitti:

kokonaisrooliin Barbaroksen suhteen. Käytännössä hän oli kuitenkin se johtaja sotastrategioidenkin ohjaajana, vailla " suurempia " sota - akateemisia opintoja. Ongelma olikin hyvin paljon syvällisempi kuin skeptiset olettamat - kuin esimerkiksi, miten Saksan sodanjohdon OLISI PITÄNYT toimia.

Hitlerin marsalkat ja kenraalit olivat kuitenkin kuuliaisia kuten pikkupojat Hitlerin määräyksille, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Halder taisteli vastaan omin näkemyksineen ilman muilta saamaa tukea. Jodl ja Keitel tukivat aina Hitleriä, valansa mukaisesti.

Kuitenkin Hitlerin idänretki syttyi ja sammui niistä vahvuuksista ja heikkouksista jotka kolmannen valtakunnan johtaja Aadolf Hitler omasi.

Hitler antoi kenraaleidensa toimia täysin vapaasti Barbarossan ensi kuukaudet, ja syyskuussa tehdyistä virheliikkeistäkään ei Hitleriä pelkästään voida syyttää.

Mikäli Keskustan Armeijaryhmän joukot olisivat tehneet harppauksen Moskovaan elo- syyskuussa 1941, niin se toki olisi voinut johtaa Saksalle voitolliseen ratkaisuun, mutta kaikki katastrofin aineksetkin olivat ilmassa. Stalin tuskin olisi viivytellyt siperialaisten reserivensä käyttöönoton kanssa, mikäli Hothin ja Guderianin panssarit olisivat edenneet Moskovan läheisyyteen jo näin vaihaisesssa vaiheessa (se tiedetään, että Japani ei olisi käynyt NL:n kimppuun, vaikka koko Siperia olisi ollut tyhjä joukoista). Ilman jalkaväen, hevosvetoisen tykistön ja tehokkaan ilmatuen apua Moskovan aikainenkin valtaus olisi ollut hyvin vaikeaa vaikka vastustaja olikin jo miltei lyöty.

Näin ollen uskon, että Saksan Barbarossa offensiivi ei vuoden 1941 osalta olisi voinut sujua saksalaisten osalta juuri sen paremmin, kuin se oikeastikin sujui.

Hitler oli ylinnä kirjoitti:

Hitler antoi kenraaleidensa toimia täysin vapaasti Barbarossan ensi kuukaudet, ja syyskuussa tehdyistä virheliikkeistäkään ei Hitleriä pelkästään voida syyttää.

Mikäli Keskustan Armeijaryhmän joukot olisivat tehneet harppauksen Moskovaan elo- syyskuussa 1941, niin se toki olisi voinut johtaa Saksalle voitolliseen ratkaisuun, mutta kaikki katastrofin aineksetkin olivat ilmassa. Stalin tuskin olisi viivytellyt siperialaisten reserivensä käyttöönoton kanssa, mikäli Hothin ja Guderianin panssarit olisivat edenneet Moskovan läheisyyteen jo näin vaihaisesssa vaiheessa (se tiedetään, että Japani ei olisi käynyt NL:n kimppuun, vaikka koko Siperia olisi ollut tyhjä joukoista). Ilman jalkaväen, hevosvetoisen tykistön ja tehokkaan ilmatuen apua Moskovan aikainenkin valtaus olisi ollut hyvin vaikeaa vaikka vastustaja olikin jo miltei lyöty.

Näin ollen uskon, että Saksan Barbarossa offensiivi ei vuoden 1941 osalta olisi voinut sujua saksalaisten osalta juuri sen paremmin, kuin se oikeastikin sujui.

" Hitler antoi kenraaleidensa toimia täysin vapaasti Barbarossan ensi kuukaudet, ja syyskuussa tehdyistä virheliikkeistäkään ei Hitleriä pelkästään voida syyttää. "

Kyllä juuri sodan alun erimielisyydet koskivat erilaisten näkemyserojen ristiriitaisuuksia.

OKH:n mukaan hyökkäyksen painopiste olisi pitänyt olla ehdottomasti Moskovassa, koko idänretken painopistealueen keskustassa. Hitler näki Leningradin merkityksen tärkeämpänä ja määräsi hyökkäämään MOLEMPIIN suuntiin samanaikaisesti.

Näin Hitlerin ja hänen kenraaliensa välinen erimielisyyden siemen kylvettiin jo Barbaroksen suunnitteluvaiheessa joulukuussa 1940. Lännen menestyksekäs sotaretki oli kasvattanut Hitlerin kenraalit nöyriksi johtajansa mielipiteille.