Patolevykö

Tätä mä kans vähän haen että voiko laittaa koko kellariseinän kermillä vai tuleko siitä liian tiivis ulkopuolinen kuori.Epäilyttää pelkkä patolevy ja anturan kohdalla kermi sively. Seinät tulee valuharkoista ja kellarissa on askartelu yms huoneita autotalli.Mietin miten se vois ollatiivis ja hengittävä yhtäaikaa, fuktisol?? vai mikä se oli :o)

tulee bitumisively ja päälle paistettu kermi ja patolevy suojaksi.

Kermit vain maanpinna alle, yläosasta saa tuulettua ulkoilmaan.

Tiedostakiitollinen kirjoitti:

Tätä mä kans vähän haen että voiko laittaa koko kellariseinän kermillä vai tuleko siitä liian tiivis ulkopuolinen kuori.Epäilyttää pelkkä patolevy ja anturan kohdalla kermi sively. Seinät tulee valuharkoista ja kellarissa on askartelu yms huoneita autotalli.Mietin miten se vois ollatiivis ja hengittävä yhtäaikaa, fuktisol?? vai mikä se oli :o)

Lue lisää

Rakennesuunnittelija on henkilö, joka suunnittelee rakenteen. Ongelmaksi vain muodostuu yleisesti, että rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen on suunnittelijoille täyttä Hebreaa.
Siksi voit myös itse selvitellä asioita tuotteiden valmistajien, myyjien ja maahantuojien kanssa.
Koska itse toimin korjausrakentamisen parissa olen selvittänyt näiden kaikkien tuotteiden toimintaperiaatteet: Bitumieristeellä pystymme estämään ainoastaan kosteuden tunkeutumisen rakenteeseen, kuivaavaa vaikutusta sillä ei ole. Patolevyillä pystymme estämään normaalin maakosteuden imeytymisen rakenteeseen, kuivaaminen on myös heikohkoa, eri syistä johtuen.
Patolevyn toimintaperiaate on vesihöyryn kondensoituminen patolevyn sisäpintaan ja sen jälkeen valuminen kohti salaojitusta. Siksi anturoita luiskataan ja bitumoidaan, jotta valuva kondenssivesi ei kastelisi anturoita. Mikäli anturan alapuolinen tai harkon alla sijaitseva kapillaarikatko pettää, pyrkii kellarinseinää ylöspäin runsaasti kapillaarisuuta, joka aiheuttaa kosteuskuormaa kellarin seinään. Kosteuskuormaa siirtyy myös jonkin verran ilman höyrynsulkua olevan kellarinseinän läpi kohti patolevyn sisäpintaa.
Patolevyn ongelmaksi muodostuu ilmaraon liian korkea lämpötila, joka ei päästä vesihöyryä kondensoitumaan ja silloin patolevy alkaa toimimaan ulkopuolisen höyrynsulun tavoin, syöttäen kosteutta takaisin kellarin kuivempaan ilmatilaan.
Pahin virhe minkä patolevyasennuksessa siis tehdään on lämmöneristeen sijoittaminen patolevyn päälle, sekä lämpimässä kellarissa routalevyn asentaminen vaakasuoraan. Tällöin ilmaraossa on hetkessä miltei sama lämpötila, kuin huonetilassakin ja kosteus ei pysty kondensoitumaan ilmavälissä.
Kellarinseinän alaosan bitumihuopa patolevyrakenteessa myös höyrytiiviinä ulkopintana lisää kellarinseinän kapillaarisuutta.
Salaojittavilla lämmöneristeillä, kuten Fuktisol on useita toimintaperiaatteita, jotka ovat varsin yksinkertaisia: Eristehän on rakennettu n. 5 mm solupolystyreenikuulista, liimaamalla niitä yhteen bitumilla. Näin on saatu aikaiseksi levymäinen tuote, jossa on sisäänrakennettuna erinomainen salaojituskyky, joka poistaa vedenpaineen maan ja kellarinseinän välistä. Samalla aikaansaadaan vettä läpäisemätön eriste vaakasuorassa, koska vesi joutuessaan levyn sisään valuu maan vetovoiman ansiosta salaojaputken suuntaan.
Sitten ehkä tärkeimpään ominaisuuteen, eli vesihöyryn läpäisyyn. Salaojittava lämmöneristehän ei läpäise vettä, mutta se läpäisee erinomaisesti vesihöyryä. Asentamalla rakenteeseen lämmöneriste uloimmaksi saadaan kellarinseinän lämpötilaa nostettua ja ylimääräinen kosteus seinästä alkaa virtaamaan vesihöyryn paine-eroista johtuen kohti viileämpää maaperää, jossa se lopulta kondensoituu ja valuu salaojitusputkeen.
Homman hoksaaminen on vienyt useita vuosia ja monia kosteusvauriokorjauksia ja tuntuu monelta vievän vieläkin. Siksi näitä ei kannata miettiä yksin, vaan tulee ottaa yhteyttä tuotteita myyviin tahoihin ja sitten keskustella rakennesuunnittelijan kanssa, joka on saanut rakennusfysiikan koulutusta, niin eiköhän se oikea tuotekin ala löytyä.

Homekorjaaja H.H kirjoitti:

Rakennesuunnittelija on henkilö, joka suunnittelee rakenteen. Ongelmaksi vain muodostuu yleisesti, että rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen on suunnittelijoille täyttä Hebreaa.
Siksi voit myös itse selvitellä asioita tuotteiden valmistajien, myyjien ja maahantuojien kanssa.
Koska itse toimin korjausrakentamisen parissa olen selvittänyt näiden kaikkien tuotteiden toimintaperiaatteet: Bitumieristeellä pystymme estämään ainoastaan kosteuden tunkeutumisen rakenteeseen, kuivaavaa vaikutusta sillä ei ole. Patolevyillä pystymme estämään normaalin maakosteuden imeytymisen rakenteeseen, kuivaaminen on myös heikohkoa, eri syistä johtuen.
Patolevyn toimintaperiaate on vesihöyryn kondensoituminen patolevyn sisäpintaan ja sen jälkeen valuminen kohti salaojitusta. Siksi anturoita luiskataan ja bitumoidaan, jotta valuva kondenssivesi ei kastelisi anturoita. Mikäli anturan alapuolinen tai harkon alla sijaitseva kapillaarikatko pettää, pyrkii kellarinseinää ylöspäin runsaasti kapillaarisuuta, joka aiheuttaa kosteuskuormaa kellarin seinään. Kosteuskuormaa siirtyy myös jonkin verran ilman höyrynsulkua olevan kellarinseinän läpi kohti patolevyn sisäpintaa.
Patolevyn ongelmaksi muodostuu ilmaraon liian korkea lämpötila, joka ei päästä vesihöyryä kondensoitumaan ja silloin patolevy alkaa toimimaan ulkopuolisen höyrynsulun tavoin, syöttäen kosteutta takaisin kellarin kuivempaan ilmatilaan.
Pahin virhe minkä patolevyasennuksessa siis tehdään on lämmöneristeen sijoittaminen patolevyn päälle, sekä lämpimässä kellarissa routalevyn asentaminen vaakasuoraan. Tällöin ilmaraossa on hetkessä miltei sama lämpötila, kuin huonetilassakin ja kosteus ei pysty kondensoitumaan ilmavälissä.
Kellarinseinän alaosan bitumihuopa patolevyrakenteessa myös höyrytiiviinä ulkopintana lisää kellarinseinän kapillaarisuutta.
Salaojittavilla lämmöneristeillä, kuten Fuktisol on useita toimintaperiaatteita, jotka ovat varsin yksinkertaisia: Eristehän on rakennettu n. 5 mm solupolystyreenikuulista, liimaamalla niitä yhteen bitumilla. Näin on saatu aikaiseksi levymäinen tuote, jossa on sisäänrakennettuna erinomainen salaojituskyky, joka poistaa vedenpaineen maan ja kellarinseinän välistä. Samalla aikaansaadaan vettä läpäisemätön eriste vaakasuorassa, koska vesi joutuessaan levyn sisään valuu maan vetovoiman ansiosta salaojaputken suuntaan.
Sitten ehkä tärkeimpään ominaisuuteen, eli vesihöyryn läpäisyyn. Salaojittava lämmöneristehän ei läpäise vettä, mutta se läpäisee erinomaisesti vesihöyryä. Asentamalla rakenteeseen lämmöneriste uloimmaksi saadaan kellarinseinän lämpötilaa nostettua ja ylimääräinen kosteus seinästä alkaa virtaamaan vesihöyryn paine-eroista johtuen kohti viileämpää maaperää, jossa se lopulta kondensoituu ja valuu salaojitusputkeen.
Homman hoksaaminen on vienyt useita vuosia ja monia kosteusvauriokorjauksia ja tuntuu monelta vievän vieläkin. Siksi näitä ei kannata miettiä yksin, vaan tulee ottaa yhteyttä tuotteita myyviin tahoihin ja sitten keskustella rakennesuunnittelijan kanssa, joka on saanut rakennusfysiikan koulutusta, niin eiköhän se oikea tuotekin ala löytyä.

Lue lisää

että lämpimässä kellarissa 20C ja talon ulkopuolella olisi muka yhtä lämmintä. Salaolan vesi on harvoin yli 10C. Ei ole edes kesällä. Olet varmaankin kyyristellyt siellä ilmaraossa ja mittaillut lämpötila- ja kosteusvaihteluita ilman mittaria.

muka...Patolevyn ongelmaksi muodostuu ilmaraon liian korkea lämpötila, joka ei päästä vesihöyryä kondensoitumaan ja silloin patolevy alkaa toimimaan ulkopuolisen höyrynsulun tavoin, syöttäen kosteutta takaisin kellarin kuivempaan ilmatilaan.
Pahin virhe minkä patolevyasennuksessa siis tehdään on lämmöneristeen sijoittaminen patolevyn päälle, sekä lämpimässä kellarissa routalevyn asentaminen vaakasuoraan. Tällöin ilmaraossa on hetkessä miltei sama lämpötila, kuin huonetilassakin ja kosteus ei pysty kondensoitumaan ilmavälissä...

Minusta kun näyttää siltä, että patolevy juuri tuulettaa ilmarakonsa ja lämpötilaeronsa takia rakenteen. Vesi tiivistyy alas ja lämmin ilma nousee raosta ylös. Hommahan on ihan toinen, jos patolevy rikotaan asennusvaiheessa tai limitystä ei tehdä jatkopaikoissa.

Oletko tietoinen, että rakenteen suunnittelijan tulee suunnitella myös rakenteen kuivuminen, mikäli kosteutta rakenteeseen jostain ilmentyy ?
Miten Bitumilla kylmälle puolelle toteutettu höyrynsulku päästää kellarinseinää kuivumaan ?
Voin kertoa, että olemme poistaneet bitumit sadoista kellarinseinistä, jotta olemme saaneet muutettua kuivumissuunnan ulospäin ja kellarinseinän kuivaksi, sekä homeettomaksi.
Laittaisitko tiiviin pinnan ulommaiseksi myös talon seinässä tai höyrynsulun rakenteen keskikohtaan ?
Tiesitkö että lämpimän kellarin maanalaisessa osassa seinää on ympäri vuoden höyrynpaineet ulospäin ?
Bitumoit tiiviiksi kellarinseinän, mutta entä kellarin lattia, sehän on aivan avoin, eli rakenteesi on kuin pohjaton kumisaapas.
Kosteustekniikka on paljon monimutkaisempaa, kuin arvaatkaan, pelkällä tiivistämisellä on tähän maahan aiheutettu homevaurioita melkoisia määriä.
Rakennusfysiikan mukaan rakenteesta tulisi tehdä tiivis sisältä, ulospäin harveneva, kertoimella viisi, onko rakenteesi sellainen ?
Koska olet kokenut ammattilainen, kertoisitko mitä eroa on toimintaperiaatteissa, kellarin lattiassa, seinässä tai maan yläpuolisessa seinässä.

Homekorjaaja kirjoitti:

Oletko tietoinen, että rakenteen suunnittelijan tulee suunnitella myös rakenteen kuivuminen, mikäli kosteutta rakenteeseen jostain ilmentyy ?
Miten Bitumilla kylmälle puolelle toteutettu höyrynsulku päästää kellarinseinää kuivumaan ?
Voin kertoa, että olemme poistaneet bitumit sadoista kellarinseinistä, jotta olemme saaneet muutettua kuivumissuunnan ulospäin ja kellarinseinän kuivaksi, sekä homeettomaksi.
Laittaisitko tiiviin pinnan ulommaiseksi myös talon seinässä tai höyrynsulun rakenteen keskikohtaan ?
Tiesitkö että lämpimän kellarin maanalaisessa osassa seinää on ympäri vuoden höyrynpaineet ulospäin ?
Bitumoit tiiviiksi kellarinseinän, mutta entä kellarin lattia, sehän on aivan avoin, eli rakenteesi on kuin pohjaton kumisaapas.
Kosteustekniikka on paljon monimutkaisempaa, kuin arvaatkaan, pelkällä tiivistämisellä on tähän maahan aiheutettu homevaurioita melkoisia määriä.
Rakennusfysiikan mukaan rakenteesta tulisi tehdä tiivis sisältä, ulospäin harveneva, kertoimella viisi, onko rakenteesi sellainen ?
Koska olet kokenut ammattilainen, kertoisitko mitä eroa on toimintaperiaatteissa, kellarin lattiassa, seinässä tai maan yläpuolisessa seinässä.

Lue lisää

...kellarin vesieristeitä, niin saatatte hyvinkin tehdä mielestänne rakennusfysiikan mukaisia ratkaisuja, mutta teettekö voimassaolevien rakennusmääräysten mukaan, sillä asialla on merkityssä, jos päädytte käräjille kosteusvauriotapauksissa.

Katsotaampan RakMK C2 Kohta 5.2.1.

"Kellarin maanvastaisen ulkoseinän ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella on käytettävä vedeneristystä tai vedenpaineeristystä, joka estää ympäröivän maan kosteuden ja pinta- tai sulamisveden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Vedenpaineelle..."

Tuo on määräys, josta ei ole myönnetty mitään poikkeamia, jolloin patolevyrakenteet (kosteudeneristys - ei siis vedeneristys)
eivät kelpaa kellarillisen talon ulkoseinään - viranomaisten mielestä.

Tuo lyö tavallaan korville rakennusfysiikkaa, mutta viranomaiset ovat päätelleet, että ulkopuolinen vesi on pahempi kuin sisäpuolinen vesi(höyry).

Jatkossakin minä "pesen käteni" uskomalla viranomaisten ehdottomia määräyksiä homekorjaajan ohjeiden sijasta.

Homekorjaaja kirjoitti:

Oletko tietoinen, että rakenteen suunnittelijan tulee suunnitella myös rakenteen kuivuminen, mikäli kosteutta rakenteeseen jostain ilmentyy ?
Miten Bitumilla kylmälle puolelle toteutettu höyrynsulku päästää kellarinseinää kuivumaan ?
Voin kertoa, että olemme poistaneet bitumit sadoista kellarinseinistä, jotta olemme saaneet muutettua kuivumissuunnan ulospäin ja kellarinseinän kuivaksi, sekä homeettomaksi.
Laittaisitko tiiviin pinnan ulommaiseksi myös talon seinässä tai höyrynsulun rakenteen keskikohtaan ?
Tiesitkö että lämpimän kellarin maanalaisessa osassa seinää on ympäri vuoden höyrynpaineet ulospäin ?
Bitumoit tiiviiksi kellarinseinän, mutta entä kellarin lattia, sehän on aivan avoin, eli rakenteesi on kuin pohjaton kumisaapas.
Kosteustekniikka on paljon monimutkaisempaa, kuin arvaatkaan, pelkällä tiivistämisellä on tähän maahan aiheutettu homevaurioita melkoisia määriä.
Rakennusfysiikan mukaan rakenteesta tulisi tehdä tiivis sisältä, ulospäin harveneva, kertoimella viisi, onko rakenteesi sellainen ?
Koska olet kokenut ammattilainen, kertoisitko mitä eroa on toimintaperiaatteissa, kellarin lattiassa, seinässä tai maan yläpuolisessa seinässä.

Lue lisää

että eriste tulee ulkopuolelle, siis harkko, kermi ja sitten vasta eriste. Tuossa tuo harkko pysyy kuivana ja jos kostuu se kuivuu sisään päin.

Lattiaa tuskin rasittaa vajovedet tahi sitten talon alta on jätetty kapilaarikatko pois, joten laittia pääsee kuivumaan ulos.

Mutta annas kun arvaa, että myyt niitä Fuktisol tai mitälevyjä nyt ovatkaan?

Homekorjaaja kirjoitti:

Oletko tietoinen, että rakenteen suunnittelijan tulee suunnitella myös rakenteen kuivuminen, mikäli kosteutta rakenteeseen jostain ilmentyy ?
Miten Bitumilla kylmälle puolelle toteutettu höyrynsulku päästää kellarinseinää kuivumaan ?
Voin kertoa, että olemme poistaneet bitumit sadoista kellarinseinistä, jotta olemme saaneet muutettua kuivumissuunnan ulospäin ja kellarinseinän kuivaksi, sekä homeettomaksi.
Laittaisitko tiiviin pinnan ulommaiseksi myös talon seinässä tai höyrynsulun rakenteen keskikohtaan ?
Tiesitkö että lämpimän kellarin maanalaisessa osassa seinää on ympäri vuoden höyrynpaineet ulospäin ?
Bitumoit tiiviiksi kellarinseinän, mutta entä kellarin lattia, sehän on aivan avoin, eli rakenteesi on kuin pohjaton kumisaapas.
Kosteustekniikka on paljon monimutkaisempaa, kuin arvaatkaan, pelkällä tiivistämisellä on tähän maahan aiheutettu homevaurioita melkoisia määriä.
Rakennusfysiikan mukaan rakenteesta tulisi tehdä tiivis sisältä, ulospäin harveneva, kertoimella viisi, onko rakenteesi sellainen ?
Koska olet kokenut ammattilainen, kertoisitko mitä eroa on toimintaperiaatteissa, kellarin lattiassa, seinässä tai maan yläpuolisessa seinässä.

Lue lisää

Homekorjaaja puhuu asiaa. Tämä R Kangas on aikojensaatossa esittänyt aiemminkin tällä palstalla melko erikoisia ratkaisuja. Itse pysyn Kankaan ohjeista kaukana.

ja varokaa aina muovista hö... kirjoitti:

Homekorjaaja puhuu asiaa. Tämä R Kangas on aikojensaatossa esittänyt aiemminkin tällä palstalla melko erikoisia ratkaisuja. Itse pysyn Kankaan ohjeista kaukana.

vaan, jää sitten Raunolle paremmin aikaa asiallisempaan. Rauno on tällä palstalla niitä harvoja joiden ei tarvitse puheitaan hävetä.

kyllä mainitsi kirjoitti:

että eriste tulee ulkopuolelle, siis harkko, kermi ja sitten vasta eriste. Tuossa tuo harkko pysyy kuivana ja jos kostuu se kuivuu sisään päin.

Lattiaa tuskin rasittaa vajovedet tahi sitten talon alta on jätetty kapilaarikatko pois, joten laittia pääsee kuivumaan ulos.

Mutta annas kun arvaa, että myyt niitä Fuktisol tai mitälevyjä nyt ovatkaan?

Lue lisää

Sinänsä aika huolestuttavaa, kun periaate on pestä kätensä ja rakentaa toimimattomia rakenteita, vaikka tietää.
Olemme käyttäneet korjauksissa Isodrän ja Fuktisol tekniikkaa, molemmilla tuotteilla on tietääkseni tyyppihyväksynnät, sekä VTT:n serttifikaatti.
En voi kuin ihmetellä miksi ohjeet ja määräykset aina vaan laahaavat perässä ja kosteusvaurioherkkiä rakenteita syntyy, kuin sieniä sateella.
Perustusta kohtaa myös monta muuta kosteuden aiheuttajaa, kuin sisäpuolelta diffuusiona tunkeutuva vesihöyry. Kapillaarinen kosteudennousu, tulvimistilanteet ja sisäpuoliset kosteuskuormitukset, jopa putkirikot. Siksi kuivaamiseen pystyvät tuotteet ovat parempia.
Myöskään kaikki kellarinseinät eivät läheskään ole kevytsoraharkkoa, vaan valettavat betoniharkot ovat varsin yleisiä. Tällöin kosteutta riittää virtaamaan ulospäin ainakin viideksi vuodeksi.
Sisäänpäin kuivuu sitten vain jos sisäpinta on riittävän hyvin vesihöyryä läpäisevä ja 300 mm paksuissa seinissä sisäänpäin pelkästään kuivuminen taitaa viedä vuosikymmenen.
Yksi yleisimmistä homevaurion aiheuttaneista rakenteista on sisäpuolisella lämmöneristeellä ja ulkopuolisella bitumoinilla toteutettu kellarinseinä. Samoin on sisäpuolisella koolauksella ja lämmöneristeellä rakennettu lattia. Kaikissa on noudatettu määräyksiä ja ohjeita, mutta kuka vastaa kasvottomasta rakennustapaohjeesta ?
Muovikalvoa ei suositella lattiarakenteeseen, mutta miksi höyrytiivistä lämmöneristettä voisi silti käyttää lattian alla.
Korjauksia olen tehnyt reilut kymmenen vuotta, mutta taitaa niitä riittää eläkkeelle asti.
Vajoveden ei sinänsä pitäisi rasittaa kumpaakaan mikäli salaojasorastuksesta on huolehdittu, kellarin seinässä, sekä lattian alla. Kysyinkin onko toimintaperiaatteissa eroja ?
Nykyaikaisissa asuttavissa kellareissa sisäänpäin kuivumiseen perustuvat rakenteet ovat melkoisen mahdottomia toteuttaa.
En ole tuotteiden myyjä, mutta ostaja miltei viikoittain.

Homekorjaaja kirjoitti:

Sinänsä aika huolestuttavaa, kun periaate on pestä kätensä ja rakentaa toimimattomia rakenteita, vaikka tietää.
Olemme käyttäneet korjauksissa Isodrän ja Fuktisol tekniikkaa, molemmilla tuotteilla on tietääkseni tyyppihyväksynnät, sekä VTT:n serttifikaatti.
En voi kuin ihmetellä miksi ohjeet ja määräykset aina vaan laahaavat perässä ja kosteusvaurioherkkiä rakenteita syntyy, kuin sieniä sateella.
Perustusta kohtaa myös monta muuta kosteuden aiheuttajaa, kuin sisäpuolelta diffuusiona tunkeutuva vesihöyry. Kapillaarinen kosteudennousu, tulvimistilanteet ja sisäpuoliset kosteuskuormitukset, jopa putkirikot. Siksi kuivaamiseen pystyvät tuotteet ovat parempia.
Myöskään kaikki kellarinseinät eivät läheskään ole kevytsoraharkkoa, vaan valettavat betoniharkot ovat varsin yleisiä. Tällöin kosteutta riittää virtaamaan ulospäin ainakin viideksi vuodeksi.
Sisäänpäin kuivuu sitten vain jos sisäpinta on riittävän hyvin vesihöyryä läpäisevä ja 300 mm paksuissa seinissä sisäänpäin pelkästään kuivuminen taitaa viedä vuosikymmenen.
Yksi yleisimmistä homevaurion aiheuttaneista rakenteista on sisäpuolisella lämmöneristeellä ja ulkopuolisella bitumoinilla toteutettu kellarinseinä. Samoin on sisäpuolisella koolauksella ja lämmöneristeellä rakennettu lattia. Kaikissa on noudatettu määräyksiä ja ohjeita, mutta kuka vastaa kasvottomasta rakennustapaohjeesta ?
Muovikalvoa ei suositella lattiarakenteeseen, mutta miksi höyrytiivistä lämmöneristettä voisi silti käyttää lattian alla.
Korjauksia olen tehnyt reilut kymmenen vuotta, mutta taitaa niitä riittää eläkkeelle asti.
Vajoveden ei sinänsä pitäisi rasittaa kumpaakaan mikäli salaojasorastuksesta on huolehdittu, kellarin seinässä, sekä lattian alla. Kysyinkin onko toimintaperiaatteissa eroja ?
Nykyaikaisissa asuttavissa kellareissa sisäänpäin kuivumiseen perustuvat rakenteet ovat melkoisen mahdottomia toteuttaa.
En ole tuotteiden myyjä, mutta ostaja miltei viikoittain.

Lue lisää

...tuossa edellä yritin viestiä, että tekemällä rakentamismääräyskokoelman ehdottomien määräysten mukaan on ainakin siltä osin turvallisilla vesillä, ettei päästä syyttämään vippaskonsteista. Normia noudattamalla saadaan perushyviä ratkaisuja, joiden hyväksyttävyydestä ei tarvitse peistä taittaa.

Normista poikkeavat ratkaisut pitää aina erikseen tyyppihyväksyttää, että edes yrityksen vastuuvakuutukset tulevat voimaan siltä osin.

Vilkasin M. Alanderin kotisivuilta tuon Fuktisolin tietoja. RT kortti oli vanha ja viitattujen tyyppihyväksyntöjen tarkemmat sisällöt ei selvinneet sieltä - mutta sanoit tietääksesi niillä olevaksi tyypitykset normista poikkeavalle rakenteelle. Toivottavasti näin on.

Onko sinulla jotain viitteitä/aineistoa, joka osoittaisi C2 kohta 5.2.1. mukaisissa rakenteissa merkittäviä riskejä/ongelmia?

Homekorjaaja kirjoitti:

Sinänsä aika huolestuttavaa, kun periaate on pestä kätensä ja rakentaa toimimattomia rakenteita, vaikka tietää.
Olemme käyttäneet korjauksissa Isodrän ja Fuktisol tekniikkaa, molemmilla tuotteilla on tietääkseni tyyppihyväksynnät, sekä VTT:n serttifikaatti.
En voi kuin ihmetellä miksi ohjeet ja määräykset aina vaan laahaavat perässä ja kosteusvaurioherkkiä rakenteita syntyy, kuin sieniä sateella.
Perustusta kohtaa myös monta muuta kosteuden aiheuttajaa, kuin sisäpuolelta diffuusiona tunkeutuva vesihöyry. Kapillaarinen kosteudennousu, tulvimistilanteet ja sisäpuoliset kosteuskuormitukset, jopa putkirikot. Siksi kuivaamiseen pystyvät tuotteet ovat parempia.
Myöskään kaikki kellarinseinät eivät läheskään ole kevytsoraharkkoa, vaan valettavat betoniharkot ovat varsin yleisiä. Tällöin kosteutta riittää virtaamaan ulospäin ainakin viideksi vuodeksi.
Sisäänpäin kuivuu sitten vain jos sisäpinta on riittävän hyvin vesihöyryä läpäisevä ja 300 mm paksuissa seinissä sisäänpäin pelkästään kuivuminen taitaa viedä vuosikymmenen.
Yksi yleisimmistä homevaurion aiheuttaneista rakenteista on sisäpuolisella lämmöneristeellä ja ulkopuolisella bitumoinilla toteutettu kellarinseinä. Samoin on sisäpuolisella koolauksella ja lämmöneristeellä rakennettu lattia. Kaikissa on noudatettu määräyksiä ja ohjeita, mutta kuka vastaa kasvottomasta rakennustapaohjeesta ?
Muovikalvoa ei suositella lattiarakenteeseen, mutta miksi höyrytiivistä lämmöneristettä voisi silti käyttää lattian alla.
Korjauksia olen tehnyt reilut kymmenen vuotta, mutta taitaa niitä riittää eläkkeelle asti.
Vajoveden ei sinänsä pitäisi rasittaa kumpaakaan mikäli salaojasorastuksesta on huolehdittu, kellarin seinässä, sekä lattian alla. Kysyinkin onko toimintaperiaatteissa eroja ?
Nykyaikaisissa asuttavissa kellareissa sisäänpäin kuivumiseen perustuvat rakenteet ovat melkoisen mahdottomia toteuttaa.
En ole tuotteiden myyjä, mutta ostaja miltei viikoittain.

Lue lisää

kuiva jos eriste on ulkopuolella. Ihme jupinaa sanoisin. Mutta se on turkasen totta, että lämmöneriste ei saa olla sisäpuolella. Silloin ollaan kaivamassa verta nenästä.

Mulla on itsellä suraava rakenne. Rappaus (sama kuin ulkoseinässä) harkko 300mm, slammaus, hitsattubitumi, 100mm ESP. Kellari on 100% maan alla. Kun kellarin lämpötilan nostaa samaksi kuin huoneiston, niin myös kosteus on likimain sama, parin prosenttiyksikön haarukassa. Ja tönö on vasta kolme vuotta vanha, joten kyllä se kosteus on sieltä osannut poistua kun kaikki eriste on rankenteen maanvastaisella pinnalla. Jos sisäpuolella olisi vaikkapa uretaania, niin varmasti olisi harkko kostea ja kohta jo homeessa.

Toinen vaihtoehto meillä oli tehdä uloskuivuva rakenne, mutta hinta olisi ollut liki pitäen järkyttävä ja myyjä oli viimeinen niitti, joka karkoitti pois moisesta.

Rauno Kangas kirjoitti:

...tuossa edellä yritin viestiä, että tekemällä rakentamismääräyskokoelman ehdottomien määräysten mukaan on ainakin siltä osin turvallisilla vesillä, ettei päästä syyttämään vippaskonsteista. Normia noudattamalla saadaan perushyviä ratkaisuja, joiden hyväksyttävyydestä ei tarvitse peistä taittaa.

Normista poikkeavat ratkaisut pitää aina erikseen tyyppihyväksyttää, että edes yrityksen vastuuvakuutukset tulevat voimaan siltä osin.

Vilkasin M. Alanderin kotisivuilta tuon Fuktisolin tietoja. RT kortti oli vanha ja viitattujen tyyppihyväksyntöjen tarkemmat sisällöt ei selvinneet sieltä - mutta sanoit tietääksesi niillä olevaksi tyypitykset normista poikkeavalle rakenteelle. Toivottavasti näin on.

Onko sinulla jotain viitteitä/aineistoa, joka osoittaisi C2 kohta 5.2.1. mukaisissa rakenteissa merkittäviä riskejä/ongelmia?

Lue lisää

Miten olisi, jos laittaisi fuktisolin seinää vasten ja tämän päälle patolevyn, jolloin patolevy kondensoi tehokkaasti, koska se on pinnaltaan maan lämpötilassa eli kylmä. Patolevy toimii myös vesi/kosteuseristeenä ulkoista kosteutta tai ainakin vettä vastaan.

tisol kirjoitti:

Miten olisi, jos laittaisi fuktisolin seinää vasten ja tämän päälle patolevyn, jolloin patolevy kondensoi tehokkaasti, koska se on pinnaltaan maan lämpötilassa eli kylmä. Patolevy toimii myös vesi/kosteuseristeenä ulkoista kosteutta tai ainakin vettä vastaan.

Lue lisää

...yhdistelyssä olisin varovainen, sillä yhteistoiminnasta ei ole tietoa, eikä kummankaan tuotteen tyyppihyväksynnätkään ole voimassa, jos niitä käytetään tyyppihyväksytyn tuotteen käyttöohjeen vastaisesti. Siksi jätän yleisen rakennysfysikaalisen pohdiskelunkin muille - tuon kombinaation osalta.

tisol kirjoitti:

Miten olisi, jos laittaisi fuktisolin seinää vasten ja tämän päälle patolevyn, jolloin patolevy kondensoi tehokkaasti, koska se on pinnaltaan maan lämpötilassa eli kylmä. Patolevy toimii myös vesi/kosteuseristeenä ulkoista kosteutta tai ainakin vettä vastaan.

Lue lisää

ja sen tarkoitus on olla irti rakenteesta näiden nastojensa avulla (tuuletus/kondenssirako). Varmaankin nastat painuvat sinne fuktisolin sisään ja toiminta häiriintyy?

Parempi olla olematta koekaniinina ja tyytyä rakennesuunnittelijan ratkaisuihin.

Meillä patolevy slammatun harkon päällä on toiminut yli 20 vuotta moitteetta. Asuintiloja ei kallarissa ole, mutta 136m2 erilaisia harrastetiloja, kuten takkahuone, sauna perutiloineen, uima-allas ja biljardinurkkaus sekä tekninen tila.

Kun teet montun täytön, älä pane moskaa patolevyä vasten vaan isorakeisempaa soraa/sepeliä, joka toimii aivan huomaamattaan pystysalaojana. Ja katolle rännit ohjataan lurittamaan satsinsa sadevesiviemäreihin.

on nastapinta kirjoitti:

ja sen tarkoitus on olla irti rakenteesta näiden nastojensa avulla (tuuletus/kondenssirako). Varmaankin nastat painuvat sinne fuktisolin sisään ja toiminta häiriintyy?

Parempi olla olematta koekaniinina ja tyytyä rakennesuunnittelijan ratkaisuihin.

Meillä patolevy slammatun harkon päällä on toiminut yli 20 vuotta moitteetta. Asuintiloja ei kallarissa ole, mutta 136m2 erilaisia harrastetiloja, kuten takkahuone, sauna perutiloineen, uima-allas ja biljardinurkkaus sekä tekninen tila.

Kun teet montun täytön, älä pane moskaa patolevyä vasten vaan isorakeisempaa soraa/sepeliä, joka toimii aivan huomaamattaan pystysalaojana. Ja katolle rännit ohjataan lurittamaan satsinsa sadevesiviemäreihin.

Lue lisää

Salaojittava lämmöneriste on tyyppihyväksytty vesieristeeksi ja se selvisi puhelinsoitolla maahantuojalle.
Isodrän on hankkinut samaiselle tuotteelleen myös VTT:n serttifikaatin vesieristeenä ja se selvisi jo kotisivuilta.
Pystysalaojitus kuuluu asiaan kaikilla tuotteilla, myös patolevyllä.
Tärkeimpänä etuna Fuktisolin ja Isodränin kohdalla pidän kuitenkin niiden kuivaavia ominaisuuksia ja tämän olemme todenneet itsekkin mittauksilla Vaisalan HM 37 mittarillamme.
Työmme on tietenkin hieman erilaista, koska korjaamme home- ja kosteusvaurioita, emmekä tee uudisrakennuksia. Mutta se opettaa miten ongelmia saa syntymään, yhdenkin detalin pettäessä.
C 2 rakennustapaohjeet on tehty pelkästään uudisrakentamista varten, joten ne eivät aina sellaisenaan toimi korjausrakentamisessa.

Homekorjaaja H.H kirjoitti:

Salaojittava lämmöneriste on tyyppihyväksytty vesieristeeksi ja se selvisi puhelinsoitolla maahantuojalle.
Isodrän on hankkinut samaiselle tuotteelleen myös VTT:n serttifikaatin vesieristeenä ja se selvisi jo kotisivuilta.
Pystysalaojitus kuuluu asiaan kaikilla tuotteilla, myös patolevyllä.
Tärkeimpänä etuna Fuktisolin ja Isodränin kohdalla pidän kuitenkin niiden kuivaavia ominaisuuksia ja tämän olemme todenneet itsekkin mittauksilla Vaisalan HM 37 mittarillamme.
Työmme on tietenkin hieman erilaista, koska korjaamme home- ja kosteusvaurioita, emmekä tee uudisrakennuksia. Mutta se opettaa miten ongelmia saa syntymään, yhdenkin detalin pettäessä.
C 2 rakennustapaohjeet on tehty pelkästään uudisrakentamista varten, joten ne eivät aina sellaisenaan toimi korjausrakentamisessa.

Lue lisää

olet törmännyt kosteusongelmiin, esim. rinnetalojen osalta ja millä "versiolla" oli suojaukset tehty. (Olis kohta tarvetta ruveta itsekin sokkelin suojaamiseen rinnetalossa) Täällä on nyt aika monta "sopankeittäjää" liikkeellä, minä yksi niistä...:)

uusissa taloissa ? kirjoitti:

olet törmännyt kosteusongelmiin, esim. rinnetalojen osalta ja millä "versiolla" oli suojaukset tehty. (Olis kohta tarvetta ruveta itsekin sokkelin suojaamiseen rinnetalossa) Täällä on nyt aika monta "sopankeittäjää" liikkeellä, minä yksi niistä...:)

Lue lisää

Melko yleisiä alkavat olla siinä 10-20 vuotta vanhat talot. Rakenteessa on yleisesti lämmöneristys koolattuna sisäpuolella, kevytsoraharkkoperustus ja patolevy ulkopuolella, uudemmissa patolevyn päällä lämmöneristys.
Bitumiversioita on tehty melko vähän viimeisen 20 vuoden aikana, mutta niitäkin on joukossa mukana.
Lattioihin pätee suurinpiirtein samat rakenteet, koolattu puulattia, bitumoitu betoni, muovikalvo ja hienojakoinen maaperä.
Pahimpia ovat kallioon kiinni rakennetut rakenteet.
Merkittävä syy ongelmien aiheutumiseen on kevytsoraharkossa slammauksen puuttuminen, jolloin jo maan pinnalta vesi voi joutua harkkoon sisään, eikä vuotoa ole voitu havaita sisäpuolisen eristyksen takia.
Kapillaarinen kosteudennousu puutteellisten kapillaarikatkojen takia on yksi yleisimmistä ongelmista, eikä sitä pysty kuivaamaan patolevyllä tai bitumilla.
Pohjavesi sinänsä on aika harvinainen ongelmien aiheuttaja ja usein salaojaputkista löytyy vain hämähäkkejä.
Hienorakenteiset kapillaariset täyttökerrokset ovat ongelmallisia, usein ne on vielä kasteltu vesiletkulla tiiviiksi. Muovikalvon käyttö lattian alla on monen rakennekuivaajan painajainen.
Ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, varsinkin puuvälipohjaiset ovat helposti hometäplissä jo uutena. Ongelmana on paksut eristeet lattioissa, jolloin lämpötila rossipermannossa on helposti kastepisteessä. Tuuletusta lisäämällä rositilaan saadaan lämpötilaa helposti laskettua vieläkin enemmän.
Kosteusvaurio johtuu usein monista tekijöistä ja harvemmin niiden korjaaminen onnistuu sadetakkimenetelmällä, eli bitumilla ja huovalla.
Vedenpaineen eristys on enemmän laivanrakennustekniikkaa ja silloin tulee huolehtia vähintään sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudesta ja kondenssi rakenteissa tulisi pyrkiä estämään.
Ehkä jo seuraavassa C 2 ohjeessa nämäkin asiat tunnustetaan.

Homekorjaaja H.H kirjoitti:

Melko yleisiä alkavat olla siinä 10-20 vuotta vanhat talot. Rakenteessa on yleisesti lämmöneristys koolattuna sisäpuolella, kevytsoraharkkoperustus ja patolevy ulkopuolella, uudemmissa patolevyn päällä lämmöneristys.
Bitumiversioita on tehty melko vähän viimeisen 20 vuoden aikana, mutta niitäkin on joukossa mukana.
Lattioihin pätee suurinpiirtein samat rakenteet, koolattu puulattia, bitumoitu betoni, muovikalvo ja hienojakoinen maaperä.
Pahimpia ovat kallioon kiinni rakennetut rakenteet.
Merkittävä syy ongelmien aiheutumiseen on kevytsoraharkossa slammauksen puuttuminen, jolloin jo maan pinnalta vesi voi joutua harkkoon sisään, eikä vuotoa ole voitu havaita sisäpuolisen eristyksen takia.
Kapillaarinen kosteudennousu puutteellisten kapillaarikatkojen takia on yksi yleisimmistä ongelmista, eikä sitä pysty kuivaamaan patolevyllä tai bitumilla.
Pohjavesi sinänsä on aika harvinainen ongelmien aiheuttaja ja usein salaojaputkista löytyy vain hämähäkkejä.
Hienorakenteiset kapillaariset täyttökerrokset ovat ongelmallisia, usein ne on vielä kasteltu vesiletkulla tiiviiksi. Muovikalvon käyttö lattian alla on monen rakennekuivaajan painajainen.
Ulkoilmalla tuuletetut rossipohjat, varsinkin puuvälipohjaiset ovat helposti hometäplissä jo uutena. Ongelmana on paksut eristeet lattioissa, jolloin lämpötila rossipermannossa on helposti kastepisteessä. Tuuletusta lisäämällä rositilaan saadaan lämpötilaa helposti laskettua vieläkin enemmän.
Kosteusvaurio johtuu usein monista tekijöistä ja harvemmin niiden korjaaminen onnistuu sadetakkimenetelmällä, eli bitumilla ja huovalla.
Vedenpaineen eristys on enemmän laivanrakennustekniikkaa ja silloin tulee huolehtia vähintään sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudesta ja kondenssi rakenteissa tulisi pyrkiä estämään.
Ehkä jo seuraavassa C 2 ohjeessa nämäkin asiat tunnustetaan.

Lue lisää

Meikäläisen mielipiteet hieman poikkeavat sinun rakennusfysiikastasi.

Kellarin seinää on turha verrata kellarin lattiaan. Erona on painovoima, joka vetää vettä alaspäin. Jos/ kun kellarin seinää pääsee vesi huuhtelemaan, pääsee se varsin pienestäkin reiästä valumaan seinään, joka taas imee kosteuden itseensä. Tästä syystä itse tekisin ja olen tehnyt kellarin seinästä mahdollisimman pitävän kermeineen ym.

Kellarin seinään on myös turha verrata ulkoseinään. Ulkoseinän tapauksessa käytännössä aina ulkopuolinen ilma on kuivempaa, kuin sisäpuolella oleva. Tämän seurauksena höyrynpaine kulkeutuu ulkoseinää kohti. Talvella ilman ollessa kylmä seinään muodostuu johonkin kohtaan kastepiste, jonne vesi tiivistyy. Tämä tiivistyvä kosteus tulee haihduttaa pois.

Kellarissa seinän ulkopuolinen lämpötila on korkeampi, eikä tällaista kastepistettä niin helposti synny. Seinän ulkopuolisen maan lämpimänä pysymistä edesauttaa vaakatason routasuoja, jonka sinä kehotat jättämään pois. Tämän seurauksena kyseinen kastepiste syntyisi seinään helpommin.

Kun seinän ulkopuolella, eli maassa, kosteusprosentti on käytännössä aina 100% ei siellä tapahdu oikeasti minkäänlaista veden haihtumista. Itse en tällaiseen kuivattavaan ominaisuuteen luottaisi. Jotta veden haihtumista tapahtuisi pitäisi kosteusprosentti ilmaraossa saada tippumaan ja tämä tapahtuisi ainoastaan puhaltamalla rakoon kuivaa ilmaa. Näinhän tapahtuu tuulettuvassa alapohjassa, jos se toimii. Alapohjassa ilmarako on 80cm, kun patolevyn tapauksessa tuosta 1%.

Kellarin seinän kuivuminen sisäänpäin on hidasta, kuten kirjoitit. Jos seinä on märkä, esim rakennusaikaista kosteutta, ja siihen vetäistään maali päälle, niin kuivuminen on tämän jälkeen on todella hidasta.

Itse näen kellarin, missä on käytetty orgaanisia aineita, varsinaisena pommina. Tällaiseen olen muutaman kerran törmännyt, vaikka en mikään ammattilainen olekkaan ja näky on ollut karmeaa.

joukkoon tummaan kirjoitti:

Meikäläisen mielipiteet hieman poikkeavat sinun rakennusfysiikastasi.

Kellarin seinää on turha verrata kellarin lattiaan. Erona on painovoima, joka vetää vettä alaspäin. Jos/ kun kellarin seinää pääsee vesi huuhtelemaan, pääsee se varsin pienestäkin reiästä valumaan seinään, joka taas imee kosteuden itseensä. Tästä syystä itse tekisin ja olen tehnyt kellarin seinästä mahdollisimman pitävän kermeineen ym.

Kellarin seinään on myös turha verrata ulkoseinään. Ulkoseinän tapauksessa käytännössä aina ulkopuolinen ilma on kuivempaa, kuin sisäpuolella oleva. Tämän seurauksena höyrynpaine kulkeutuu ulkoseinää kohti. Talvella ilman ollessa kylmä seinään muodostuu johonkin kohtaan kastepiste, jonne vesi tiivistyy. Tämä tiivistyvä kosteus tulee haihduttaa pois.

Kellarissa seinän ulkopuolinen lämpötila on korkeampi, eikä tällaista kastepistettä niin helposti synny. Seinän ulkopuolisen maan lämpimänä pysymistä edesauttaa vaakatason routasuoja, jonka sinä kehotat jättämään pois. Tämän seurauksena kyseinen kastepiste syntyisi seinään helpommin.

Kun seinän ulkopuolella, eli maassa, kosteusprosentti on käytännössä aina 100% ei siellä tapahdu oikeasti minkäänlaista veden haihtumista. Itse en tällaiseen kuivattavaan ominaisuuteen luottaisi. Jotta veden haihtumista tapahtuisi pitäisi kosteusprosentti ilmaraossa saada tippumaan ja tämä tapahtuisi ainoastaan puhaltamalla rakoon kuivaa ilmaa. Näinhän tapahtuu tuulettuvassa alapohjassa, jos se toimii. Alapohjassa ilmarako on 80cm, kun patolevyn tapauksessa tuosta 1%.

Kellarin seinän kuivuminen sisäänpäin on hidasta, kuten kirjoitit. Jos seinä on märkä, esim rakennusaikaista kosteutta, ja siihen vetäistään maali päälle, niin kuivuminen on tämän jälkeen on todella hidasta.

Itse näen kellarin, missä on käytetty orgaanisia aineita, varsinaisena pommina. Tällaiseen olen muutaman kerran törmännyt, vaikka en mikään ammattilainen olekkaan ja näky on ollut karmeaa.

Lue lisää

vastaisesti kuitenkin harkkoseinä,
jonka ulkopinnassa on patolevy, kuivuu ja kuivuu.

Ja kun (ei jos) sinne pääsee vettä tirahtamaan, sekin kuivuu pois. Patolevyn ulkopuolella oleva pystystyrox suojelee patolevyä mekaaniselta rasitukselta ja tuo kastepisteen seinän ulkopuolelle. Oikeaoppisesti. Styroxin ulkopuolinen kuopan täyttö on syytä tehdä karkealla soralla tai sepelillä, joka samalla toimii pystysalaojana. Ja sehän toimii.

Ainakin mulla on kellarissa orgaanisia aineita joka vuosi, on pottua, porkkanaa ja virvokkeita. Ehkä niitä nautittuani voin olla karsean näköinen, mieti sitä.

Jos kellariseinän sisäpinta märkäeristetään ja ulkopinta bitunikermieristetään, niin mihin seinän väliin päässyt kosteus joutuu. Ainakin se joutuu haistamaan homeen.

Rauno Kangas kirjoitti:

...kellarin vesieristeitä, niin saatatte hyvinkin tehdä mielestänne rakennusfysiikan mukaisia ratkaisuja, mutta teettekö voimassaolevien rakennusmääräysten mukaan, sillä asialla on merkityssä, jos päädytte käräjille kosteusvauriotapauksissa.

Katsotaampan RakMK C2 Kohta 5.2.1.

"Kellarin maanvastaisen ulkoseinän ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella on käytettävä vedeneristystä tai vedenpaineeristystä, joka estää ympäröivän maan kosteuden ja pinta- tai sulamisveden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Vedenpaineelle..."

Tuo on määräys, josta ei ole myönnetty mitään poikkeamia, jolloin patolevyrakenteet (kosteudeneristys - ei siis vedeneristys)
eivät kelpaa kellarillisen talon ulkoseinään - viranomaisten mielestä.

Tuo lyö tavallaan korville rakennusfysiikkaa, mutta viranomaiset ovat päätelleet, että ulkopuolinen vesi on pahempi kuin sisäpuolinen vesi(höyry).

Jatkossakin minä "pesen käteni" uskomalla viranomaisten ehdottomia määräyksiä homekorjaajan ohjeiden sijasta.

Lue lisää

"Katsotaampan RakMK C2 Kohta 5.2.1.

"Kellarin maanvastaisen ulkoseinän ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella on käytettävä vedeneristystä tai vedenpaineeristystä, joka estää ympäröivän maan kosteuden ja pinta- tai sulamisveden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Vedenpaineelle..."

Omassa kellarissa ainakin on Vantaan Rakennusvalvonnan hyväksymänä seuraava rakenne sisältä ulos:

Lammi MH350 valuharkko jossa sisällä 140mm EPS:ää ja muuten betonia. Harkko on slammattu ulkopuolelta ja anturan osalta bitumoitu. Muutoin on patolevyt ja sitten 50mm EPS-levy (lähinnä suojaamaan patolevyä kiviltä) ja luokkaa 300-400mm sepeliä. Sisäpuolelle tulee slammaus mutta kuivukoon nyt ensimmäisen talvikauden rauhassa. 50 50 EPS120 routastyroksit tuli vaakatasoon sinne minne perustussuunnittelija ne määräsi, noin puolen talon ympärysmitan verran.

Erikseen kysyttäessä vastaava työnjohtajani sanoi että jos koko maanalaisen seinän vetäisi bitumikermillä umpeen ulkopuolelta niin tekisi vakavan rakennusvirheen.

Todettakoon että pohjavesikorkeus on noin talon sokkelin alareunan kohdalla tai hieman alle ja salaojiin tulee pumppaus. Kosteus pitäisi pysyä poissa aika hyvin.

jos kellarin seinä ei vaadi... kirjoitti:

"Katsotaampan RakMK C2 Kohta 5.2.1.

"Kellarin maanvastaisen ulkoseinän ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella on käytettävä vedeneristystä tai vedenpaineeristystä, joka estää ympäröivän maan kosteuden ja pinta- tai sulamisveden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Vedenpaineelle..."

Omassa kellarissa ainakin on Vantaan Rakennusvalvonnan hyväksymänä seuraava rakenne sisältä ulos:

Lammi MH350 valuharkko jossa sisällä 140mm EPS:ää ja muuten betonia. Harkko on slammattu ulkopuolelta ja anturan osalta bitumoitu. Muutoin on patolevyt ja sitten 50mm EPS-levy (lähinnä suojaamaan patolevyä kiviltä) ja luokkaa 300-400mm sepeliä. Sisäpuolelle tulee slammaus mutta kuivukoon nyt ensimmäisen talvikauden rauhassa. 50 50 EPS120 routastyroksit tuli vaakatasoon sinne minne perustussuunnittelija ne määräsi, noin puolen talon ympärysmitan verran.

Erikseen kysyttäessä vastaava työnjohtajani sanoi että jos koko maanalaisen seinän vetäisi bitumikermillä umpeen ulkopuolelta niin tekisi vakavan rakennusvirheen.

Todettakoon että pohjavesikorkeus on noin talon sokkelin alareunan kohdalla tai hieman alle ja salaojiin tulee pumppaus. Kosteus pitäisi pysyä poissa aika hyvin.

Lue lisää

...vastaisen rakenteen näyttäisivät pikaisesti arvioiden hyväkysyneen.