Olisi mielenkiintoista kuulla, millä tavalla ihminen voisi älyllisten kykyjensä avulla perustellusti ymmärtää luontoa, tai saada siitä edes luotettavaa tietoa.
Älyllisten kykyjen luotettavuus on esimerkiksi kristinuskossa ihan perusteltu lähtökohta ja koko länsimaisen tieteen perusta, mutta jos jätetään pois tuo "uskonnollinen usko", niin kuinka se perustellaan?
Miten voidaan perustella usko siihen, että sattumanvaraisen kehityksen myötä saadaan älyllisiä kykyjä, jotka olisivat luotettavia? Eikö muodostu aika tiukka kehäpäätelmä, jos uskotaan älyn kehittyneen sattumanvaraisesti ja sitten perustellaan älyn sattumanvaraista kehitystä niillä älyllisillä kyvyillä?
Älyllisten kykyjen luotettavuus on esimerkiksi kristinuskossa ihan perusteltu lähtökohta ja koko länsimaisen tieteen perusta, mutta jos jätetään pois tuo "uskonnollinen usko", niin kuinka se perustellaan?
Miten voidaan perustella usko siihen, että sattumanvaraisen kehityksen myötä saadaan älyllisiä kykyjä, jotka olisivat luotettavia? Eikö muodostu aika tiukka kehäpäätelmä, jos uskotaan älyn kehittyneen sattumanvaraisesti ja sitten perustellaan älyn sattumanvaraista kehitystä niillä älyllisillä kyvyillä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
joudin bloggaamaan: http://aivopieru.vuodatus.net/
oli niin johdonmukaista ja syvällistä tuo pohdintasi.
Kiitoksia!
maanviljelijäksi tai kalastajaksi.
Jos älylliset kykysi antavat sinulle pahasti virheellistä tietoa luonnosta, kuten viljelemistäsi kasveista tai kalojen pyydystämisestä, niin pysytko hengissä kauankin?
Vai karsiiko luonnonvalinta sinut pois parempien viljelijöiden ja kalastajien tieltä, joilla on oikeampaan osunutta tietoa elinympäristöstään?
>> Olisi mielenkiintoista kuulla, millä tavalla ihminen voisi älyllisten kykyjensä avulla perustellusti ymmärtää luontoa, tai saada siitä edes luotettavaa tietoa. > Älyllisten kykyjen luotettavuus on esimerkiksi kristinuskossa ihan perusteltu lähtökohta ja koko länsimaisen tieteen perusta, mutta jos jätetään pois tuo "uskonnollinen usko", niin kuinka se perustellaan? > Miten voidaan perustella usko siihen, että sattumanvaraisen kehityksen myötä saadaan älyllisiä kykyjä, jotka olisivat luotettavia? Eikö muodostu aika tiukka kehäpäätelmä, jos uskotaan älyn kehittyneen sattumanvaraisesti ja sitten perustellaan älyn sattumanvaraista kehitystä niillä älyllisillä kyvyillä? "maapallo ja sen elämä ei ollut olemassa ennen kuin jumala loi sen" -> "kaiken elämän muodostavat atomit eivät ole aina olleet olemassa, eikä tyhjästä voi syntyä mitään" -> "jumala on ollut aina eikä hän ole syntynyt tyhjästä"
---> miksi ihmeessä pitäisi lisätä erillinen jumala-niminen henkilö tarinaan? Maailma on ollut olemassa aina. Alkuräjähdyskin on "vain" logaritmisen satunnaisluvun alkupää joka jatkuu ikuisuuksiin saavuttamatta koskaan nollaa; lämpökuolema on saman asteikon toinen ääripää, joka ei koskaan kohtaa ääretöntä. Ääretön ja nolla ovat kuitenkin sama asia (kvanttien superpositio!!).
Me olemme Se Juttu joka tekee eron entropian ja informaation välillä. Tiede kertoo tämän; Raamattu kertoo tämän; tuhannet kirjat ja elokuvat kertovat tämän. Silti ihmiset eivät kuuntele! He ovat liian kiireisiä yrittäessään todistaa oman harhansa oikeaksi, ja kertoessaan muille kuinka toiset ovat aivan väärässä. Miksi juuri sinun totuutesi olisi totta? Miksei jonkun muun? Entä jos olisit syntynyt häneksi? Ja ennen kaikkea: onko sillä muka jotakin merkitystä kenen kautta totuus tulee ulos, kun se itse asia kuitenkin on totuus?
Sattuma ja tiukka seula - siinä evoluution idea. Tiedätkö miten evoluutio toteutuu? Isä ja äiti - lajista riippumatta - "lahjoittavat" puolet DNA-koodistaan jokaiseen sukusoluun mutta kromosimin katkaisukohta on sattumanvarainen. Jotkut nukleotidien yhdistelmät ovat sopeutuneet selviämään yhdessä, ja jotkut tuottavat aivan uusia ominaisuuksia. Yleensä jälkeläinen poikkeaa hyvin vähän vanhemmasta, mutta silloin tällöin kyytiin hyppää aivan uusia mutta käyttökelpoisia ominaisuuksia - tämä on toki äärimmäisen harvinaista. Hitaasti, sukupolvi toisensa jälkeen, maan kierrettyä emotähtensä ympäri miljardeja kertoja (liian pitkä aika vähäisen ihmisyksilön ymmärrettäväksi; evoluutiossa ei ollut tarvetta ymmärtää sellaista eikä evoluutio tuhlaa energiaa) jälkeläiset eivät muistuttaneet enää lainkaan ensimmäistä molekyyliä joka kykeni replikoimaan itsensä. Oli syntynyt ihminen, jonka oli lajina niin sanotusti syötävä hyvän- ja pahan tiedon puusta voidakseen oppia kaiken. Jokainen sukupolvi on vienyt omalla tavallaan kulttuurin evoluutiota eteenpäin, ja nyt globalisaation aikaan tämä on mahdollista viedä kaikkialle. Tiede tai uskonto, kaikki pyrkivät samaan ja moni eksyy matkalle (osa ei edes ehdi junaan). Onnea matkaan,
t: sinä
En minä varsinaisesti epäile sitä, etteikö ihmisen älyllisillä kyvyillä olisi mahdollisuutta ymmärtää jotain todellisuudesta. Asiaa voi tarkastella vaikka sen havainnon kautta, että ainakin rajatussa mielessä älylliset kyvyt ovat osoitteutuneet luotettaviksi. Jos täytyy perustella sitä, miksi älyliset kyvyt ovat sellaisia, että niiden avulla voidaan ymmärtää luontoa, niin siitä seuraa kysymys yksinkertaisimmasta mahdollisesta selityksestä.
Sattuma on tietenkin hyvin yksinkertainen selitys, jos se hyväksytään selitykseksi. Sittenkin jää kysymys siitä, mitä se todellisuudessa selittää?
väitit:
>>"Tiede on jumalan lahja, ja tiede tutkii jumalaa. Evoluutio ja luominen tarkoittavat täsmälleen samaa asiaa, mutta evoluutioteoria kertoo Raamattua täsmällisemmin luomisen mekanismin. Meillä on järki ja aistit, meillä on kyky analysoida kaikkea kokemaamme - miksi emme niiden ainoiden meille luotujen kykyjemme avulla voisi olemisen mysteeriä selvittää? Jos emme sillä, jonka jumala itse on meille antanut, millä sitten?"
"Jos täytyy perustella sitä, miksi älyliset kyvyt ovat sellaisia, että niiden avulla voidaan ymmärtää luontoa, niin siitä seuraa kysymys yksinkertaisimmasta mahdollisesta selityksestä."
Perusteletko miksi siitä seuraa "kysymys yksinkertaisimmasta mahdollisesta selityksestä."?
Miksi selitys siis pitäisi olla "mahdollisimman yksinkertainen", siksikö että sellainen olisi yksinkertaisesti "Jumala loi kaiken"?
"Sattuma on tietenkin hyvin yksinkertainen selitys, jos se hyväksytään selitykseksi. Sittenkin jää kysymys siitä, mitä se todellisuudessa selittää? "
Aivan, JOS se hyväksytään, kuka sen sitten hyväksyy?
Eikö se ole mielummin kreationistien väitteitä tieteen väittämäksi evoluutiosta?
Sattuma voi olla yksi tekijä luonnonvalinnoissa luonnollisten prosessien yhteydessä, mutta ei kait sitä luonnontieteilijät väitä ainoaksi tekijäksi siinä muuten kuin ehkä sinun mielikuvituksessa?
jos pää on noin "puuta ja latvasta laho"?
"Olisi mielenkiintoista kuulla, millä tavalla ihminen voisi älyllisten kykyjensä avulla perustellusti ymmärtää luontoa, tai saada siitä edes luotettavaa tietoa. "
Yksinkertaisesti, tutkimalla sitä, analysoimalla sitä ja päättelemällä loogisesti.
"Älyllisten kykyjen luotettavuus on esimerkiksi kristinuskossa ihan perusteltu lähtökohta ja koko länsimaisen tieteen perusta, mutta jos jätetään pois tuo "uskonnollinen usko", niin kuinka se perustellaan?"
No perustele miksi se on kristinuskossa ihan perusteltu lähtökohta ja koko länsimaisen tieteen perusta ja miksi se ei olisi luotettavaa ilman uskonnollista uskoa?
"Miten voidaan perustella usko siihen, että sattumanvaraisen kehityksen myötä saadaan älyllisiä kykyjä, jotka olisivat luotettavia? Eikö muodostu aika tiukka kehäpäätelmä, jos uskotaan älyn kehittyneen sattumanvaraisesti ja sitten perustellaan älyn sattumanvaraista kehitystä niillä älyllisillä kyvyillä?"
Voidaan perustella sillä, ettei kyseessä ole pelkästään sattumanvaraisesta kehityksestä, tietäisit senkin, jos edes opettelisit evoluution alkeet, jos nyt älylliset kykysi siihen riittävät?