Tunnen itseni tyhmäksi, kun en ymmärrä sitä informaation lisääntymistä soluihin. Alkuolettamukseni on että soluissa ja Dna:ssa on jo kaikki mahdollinen valmiina. Onko alkuolettamukseni väärä? Se on väärä, jos Dna:n tietoa voidaan ulkopäin tulevalla tiedolla lisätä.
Miten voisin ymmärtää tiedon lisääntymisen Dna:ssa. Mistä uutta tietoa tulee ja mikä mekanismi sitä ottaa vastaan ja tallentaa.
Vai voiko "rakennuspalikoiden" uusi järjestys lisätä tietoa Dna:ssa? Mielestäni ei voi, koska se on vain sisällä tapahtunutta muutosta järjestyksessä, eikä näin ollen uuden tiedon tuloa ulkoapäin.
Olenko näiden ajatusten kanssa ihan pihalla??
Miten voisin ymmärtää tiedon lisääntymisen Dna:ssa. Mistä uutta tietoa tulee ja mikä mekanismi sitä ottaa vastaan ja tallentaa.
Vai voiko "rakennuspalikoiden" uusi järjestys lisätä tietoa Dna:ssa? Mielestäni ei voi, koska se on vain sisällä tapahtunutta muutosta järjestyksessä, eikä näin ollen uuden tiedon tuloa ulkoapäin.
Olenko näiden ajatusten kanssa ihan pihalla??
Vastaukset 21
Vanhimmat
""Tunnen itseni tyhmäksi, kun en ymmärrä sitä informaation lisääntymistä soluihin. Alkuolettamukseni on että soluissa ja Dna:ssa on jo kaikki mahdollinen valmiina.""
Ei ole, vaan DNA kerää tietoa itseensä ympäristöstään kopioitumalla, muuntelemalla ja kilpailemalla toisten DNA-jaksojen kanssa eli vain parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat eliöt tuottavat DNA:t jatkavat seuraavaan sukupolveen.
""Onko alkuolettamukseni väärä? Se on väärä, jos Dna:n tietoa voidaan ulkopäin tulevalla tiedolla lisätä.""
Kysymys on valintaprosessista, jossa parhaiten ympäristöön kulloinkin sopeutunut DNA jatkaa, ympäristö vaikuttaa siis lopulta DNA:n koostumukseen, vaikka yksittäinen sukusolun DNA ei saakaan tietoa ympäristöstä.
""Miten voisin ymmärtää tiedon lisääntymisen Dna:ssa. Mistä uutta tietoa tulee ja mikä mekanismi sitä ottaa vastaan ja tallentaa.""
Tallennus tapahtuu siinä, että lukuisista erilaisista DNA:n muodoista luonnonvalinnasta selviävät vain ympäristöön sopeutuneimmat, muut karsiutuvat. DNA siis tallettaa muodossaan ominaisuuksia, joilla sopeudutaan parhaiten tuohon ympäristöön, ja tällöin sen informaation lähde on tuo ympäristö.
""Vai voiko "rakennuspalikoiden" uusi järjestys lisätä tietoa Dna:ssa? Mielestäni ei voi, koska se on vain sisällä tapahtunutta muutosta järjestyksessä, eikä näin ollen uuden tiedon tuloa ulkoapäin.""
Muuntelu DNA:ssa ja erilaisten DNA-ketjujen välinen kilpailu ympäristössään tuottaa tuon informaation. Rakennuspalikoiden uudet järjestykset eivät vielä sinällään ole uutta geneettistä informaatiota, vaikka ne muuttavatkin eliön rakennetta uudeksi, vaan vasta se, että niiden tuottama uudenlainen organismi menestyy luonnonvalinnan paineessa ympäristössään.
""Olenko näiden ajatusten kanssa ihan pihalla??""
Olet ainakin näköjään valmis oppimaan, mistä on kysymys, joten asia kyllä selviää sinulle. Jos englanti sujuu, niin tuossa on pari erinomaista videota, joista selviää, mistä on kysymys:
http://www.youtube.com/watch?v=I14KTshLUkg
http://www.youtube.com/watch?v=i9u50wKDb_4&feature=related
Parhaiten ympäristöön sopeutunut DNA jatkaa. Se on selvä ja ymmärrän sen hyvin.
Kilpailu jatkoon pääsystä saa DNA:t kopioitumaan ja muuntautumaan jotenkin.
Olisiko nyt kuitenkin tämän DNA painin osanottajien oltava erilaisia? Jos saman eliön DNA:t taistelevat ja menevät vaikka solmuun, niin eivätkö ne kuitenkin ole saman eliön DNA-jaksoja ja rihmoja? Mitä uutta ne silloin voivat saada?
Kirjoitit:
Minusta tuntuu että tässä kohtaa olisi varmaan syytä pysähtyä ja varmistaa, että molemmilla on varmasti käytössä sama määritelmä informaatiolle.
""Parhaiten ympäristöön sopeutunut DNA jatkaa. Se on selvä ja ymmärrän sen hyvin.
Kilpailu jatkoon pääsystä saa DNA:t kopioitumaan ja muuntautumaan jotenkin.
Olisiko nyt kuitenkin tämän DNA painin osanottajien oltava erilaisia?""
Suvullisesti lisääntyvillä lajeilla jokainen yksilö on DNA:ltaan erilainen. Esim. jokainen meistä ihmisistä eroaa n. 3 000 000:lla erilaisella DNA:n kohdalla toisistamme. Muuntelua siis riittää.
""Jos saman eliön DNA:t taistelevat ja menevät vaikka solmuun, niin eivätkö ne kuitenkin ole saman eliön DNA-jaksoja ja rihmoja? Mitä uutta ne silloin voivat saada?""
Kysymys oli tietenkin eri yksilöiden erilaisista DNA-jaksoista, jotka kilpailevat tuottamalla eliöt, jotka yrittävät pärjätä luonnossa..
""Eihän se ympäristö minusta voi olla lähde millekkään, vaan ainoastaan syy DNA:n karsintakamppailuun.""
Siitä tulee lähde tuolle geneettiselle informaatiolle ja sen muutoksille, kun se aiheuttaa kilpailua noiden erilaisten yksilöiden välille ja karsii heikoimmin sopeutuvia eliöitä pois. Jos katsoit nuo videot, niin niissä kyllä selitettiin tämä asia.
""En oikein ymmärtänyt tuosta muuta, kuin, että DNA:t tappelevat ja siinä metakassa voivat muuttaa järjestystään.""
Siis ensinnäkin tietysti varsinaisesti DNA-jaksot eivät tappele, vaan niiden tuottamat eliöt kilpailevat. Toiseksi luonnonvalinta valitsee ainoastaan jo olemassa olevista DNA-jaksoista. DNA-muutosten lähde ovat mutaatiot ja geneettiset rekombinaatiot suvullisesti lisääntyvillä eliöillä. Informaation lisäys on epävarmuuden vähentämistä, DNA:n tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että suuresta joukosta erilaisia DNA-jaksoja karsitaan pois huonommin ympäristöön sopeutuvia DNA-jaksoja, jolloin jäljelle jää niitä, jotka tuottavat ympäristöön sopeutuvia yksilöitä.
""En oikein ymmärtänyt tuosta muuta, kuin, että DNA:t tappelevat ja siinä metakassa voivat muuttaa järjestystään.""
Siis eri eliöiden erilaiset DNA-jaksojen tuottamat eliöt kilpailevat ympäristön resursseista. Parhaiten tässä kilpailussa pärjäävät yksilöt tuottavat keskimäärin eniten jälkeisiä ja levittävät täten sitä samaa omaa DNA:taan, joka mahdollisti tuon ympäristöön sopeutumisen ja kilpailussa pärjäämisen, DNA:ta, jolla on merkitystä ympäristöön sopeutumiselle.
""Yksittäiset solut eivät muutu miksikään, vaan vaihtavat vaan paikkaa. Syy tähän on ympäristön paine. Siis syy ei lähde.""
DNA-muutokset tuottavat myös erilaisia soluja ja nimenomaan muuttavat niiden toimintaa erilaiseksi, uudeksi.
""Tämä lause on hankala ymmärtää:
geneettisestä informaatiosta ja vaikka kreationisteilta voi yrittää nyhtää hampaat irvessä määritelmää sille, eivätkä he sitä silti anna, niin tämä käyttämäni määritelmä on selkeä ja helppo ymmärtää:
Geneettinen informaatio on informaatiota ympäristöstä. Informaation lisäyshän on epävarmuuden vähentämistä, jolloin geneettinen informaatio lisääntyy, kun erilaiset huonommin ympäristöön sopeutuvat DNA-jaksot karsiutuvat ja jäljelle jäävät parhaiten siihen ympäristöön sopeutuvat DNA-jaksot.
Siis koko jutussa ei olekaan muusta kyse, kuin siitä mikä yksilö on nopein, voimakkain ja kovin tuottamaan jälkeläisiä. Näiden yksilöiden DNA:t tietysti siirtyvät tehokaimmin seuraaville sukupolville.
Pohdin nyt vaan ydintä asiassa. Kuitenkin ihmisen DNA pysyy ihmisen DNA:na. Eikö siihen pitäisi jostain tulla "roiskaus" ihan uutta, jotta ihminen voisi DNA:n takia alkaa muuttumaan muuksi kuin vain nopeammaksi tai rikkaampi siittiöiseksi ihmiseksi.
3 000 000 miljoonaa eroavaisuutta kuulostaa paljolta ja on paljon. Onko siis mahdollista erilaisten ihmisten DNA:n kohdatessa ja sekoittuessa syntyä jotain uutta?
Miten paljon esimerkiksi sammakon ja sisiliskon DNA:t eroavat tai ylipäätään muiden lajien DNA:t?
Onko muuten mahdollista todistaa evoluutiota juuri DNA eroavaisuuksilla? Aikaisempi lajihan voisi olla "vähiten" erilainen DNA rakenteeltaan.
Ehkä asia ei selviä kunnolla minulle koskaan, mutta ei sen väliä.
Kiitos kuitenkin hyvistä vastauksista ja keskusteluista.
""Siis koko jutussa ei olekaan muusta kyse, kuin siitä mikä yksilö on nopein, voimakkain ja kovin tuottamaan jälkeläisiä. Näiden yksilöiden DNA:t tietysti siirtyvät tehokaimmin seuraaville sukupolville.""
Myös jossakin suhteessa parempi aisti, parempi suojaväritys, ruoansulatuksen tehokkuus, vastustuskyky taudeille, kaikki tällaiset vaikuttavat tuohon sopeutumiseen.
""Pohdin nyt vaan ydintä asiassa. Kuitenkin ihmisen DNA pysyy ihmisen DNA:na. Eikö siihen pitäisi jostain tulla "roiskaus" ihan uutta, jotta ihminen voisi DNA:n takia alkaa muuttumaan muuksi kuin vain nopeammaksi tai rikkaampi siittiöiseksi ihmiseksi.""
Laji-käsitys on vain ihmisten oma tapa hahmottaa luonnon monimuotoisuutta. Luonnossa lajirajat ovat sumeat. Evoluutio on uusimpien tutkimusten mukaan kiihtynyt viimeisen kymmen tuhannen vuoden aikana ihmisten kohdalla liittyen muuttuneeseen ruokavalioomme ja lisääntyneeseen ihmispopulaatioon. Tämä on johtanut siihen, että ihmislaji on eriytymässä maantieteellisesti. En muista oliko tuossa tutkimuksessa arviota kuinka kauan tuohon menisi, jos kehitys jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa, mahdollisesti kuitenkin vähintään satoja tuhansia vuosia. Nuo erot eri maantieteellisten alueiden välillä eivät tule mistään ylimääräisestä "roiskauksesta", vaan ympäristön olosuhteisiin sopeutumisesta, ilmasto ja paikallinen ruokavalio lähinnä ovat tuohon syynä. Mutaatiot tai rekombinaatiot ovat antaneet jonkin edun tuossa sopeutumisessa ja se on levinnyt populaatioihin.
""3 000 000 miljoonaa eroavaisuutta kuulostaa paljolta ja on paljon. Onko siis mahdollista erilaisten ihmisten DNA:n kohdatessa ja sekoittuessa syntyä jotain uutta?""
Nimenomaan. Jokainen ihminen on ainutkertainen uusi kokonaisuus, kahta samanalaista ei ole. Tuo rekombinaatio pitää siitä huolta. Tarkoitat kuitenkin ilmeisesti, että hänellä olisi jokin täysin uusi ominaisuus, jota muilla ei vielä ole koskaan ollut. Tuo muuntelu saattaa tällaisen tuottaa, hänelle voi syntyä esim. vastustuskykyä tautiin, johon muilla ei ole vastustuskykyä. Jos tuo tauti karsii muita ihmisiä tuossa ympäristössä, niin tuollaisesta vastustuskyvystä on keskimäärin hyötyä lisääntymisessä, jolloin sillä on mahdollisuus levitä populaatioon. Tällöin populaatio on saanut lisää geneettistä informaatiota siitä kuinka tuohon ympäristöön, jossa tuo tauti vaikuttaa, pystytään sopeutumaan paremmin.
""Miten paljon esimerkiksi sammakon ja sisiliskon DNA:t eroavat tai ylipäätään muiden lajien DNA:t?""
Jokainen noista lajeista käyttää samaa geneettistä koodia ja tuo prosenttiosuus on laskettavissa riippuen siitä mitä painotetaan, mutta tuollaiset vertailut ovat kohtuullisen harhaanjohtavia, koska suurin ero lajien välillä tulee säätelygeeneistä, joiden pienetkin muutokset voivat muuttaa lajin ominaisuuksia ja ulkonäköä paljonkin.
""Onko muuten mahdollista todistaa evoluutiota juuri DNA eroavaisuuksilla? Aikaisempi lajihan voisi olla "vähiten" erilainen DNA rakenteeltaan.""
Tätä juuri käytetään nykyään lajien sukulaisuussuhteiden selvittämiseen. Menetelmä on tarkempi kuin mitä vajavaisesta fossiiliaineistosta olemme pystyneet päättelemään.
""Ehkä asia ei selviä kunnolla minulle koskaan, mutta ei sen väliä.""
Kyllä nämä asiat ovat ihan kaikkien ymmärrettävissä.
""Kiitos kuitenkin hyvistä vastauksista ja keskusteluista.""
Hyvä jos olen voinut olla avuksi.
***Geneettinen informaatio on informaatiota ympäristöstä***
Tarkoitatko kenties että eliöt ottavat ympäristöstä milloin mitäkin informaatiota geeneihinsä ja siitä tulee geneettinen informaatio ?
***Informaation lisäyshän on epävarmuuden vähentämistä, jolloin geneettinen informaatio lisääntyy, kun erilaiset huonommin ympäristöön sopeutuvat DNA-jaksot karsiutuvat ja jäljelle jäävät parhaiten siihen ympäristöön sopeutuvat DNA-jaksot.***
Aika mielenkiintoinen määritelmä. Eli, jos otamme vaikkapa esimerkiksi oksasen kuusen ja karsimme siitä oksat pois, niin jäljelle jää paras informaatio...Hmm, evologiikka tuottaa hieman vaikeuksia :) Mutta tuokaan ei vielä riitä, sillä evoluutio tarvitsisi uutta geneettistä informaatiota ja sitähän ei ole missään havaittu...Vai onko ???????
""Tarkoitatko kenties että eliöt ottavat ympäristöstä milloin mitäkin informaatiota geeneihinsä ja siitä tulee geneettinen informaatio ?""
En tarkoita. Yritin kirjoittaa sen mitä tarkoitin näihin viesteihini. Olen pahoillani, jos et niitä kykene ymmärtämään.
""Aika mielenkiintoinen määritelmä.""
Niin, jos olisit tutustunut Shannonin informaatioteoriaan ,niin tietäisit, että näin sen voi määritellä. Entropia eli epävarmuus tuloksesta vähenee, kun informaatio lisääntyy. Koko nykyaikainen yhteiskuntamme tiedonvälitys, mm. Internet pohjautuu suurelta osalta Shannonin teorioihin, joten hän varmaan tiesi, mistä puhui.
""Eli, jos otamme vaikkapa esimerkiksi oksasen kuusen ja karsimme siitä oksat pois, niin jäljelle jää paras informaatio...Hmm, evologiikka tuottaa hieman vaikeuksia :)""
Mitä epävarmuuttasi karsit, kun karsit oksia kuusesta?
""Mutta tuokaan ei vielä riitä, sillä evoluutio tarvitsisi uutta geneettistä informaatiota ja sitähän ei ole missään havaittu...Vai onko ???????""
Montako kertaa näitä esimerkkejä pitää sinulle antaa? Luetko oikeasti niitä? Etkö katsonut noita videoita, joita ensimmäisessä kirjoituksessani tarjosin? Niissä selitettiin tämä asia. No tuossa on tuo esimerkki geneettisen informaation lisäyksestä, joka nolasi Behen, kun hän joutui tunnustamaan, että evoluutio on kehittänyt HI-virukselle monimutkaisen rakenteen muutamassa kymmenessä vuodessa:
http://pandasthumb.org/archives/2007/08/erv-hiv-versus.html
Alkeellisinkin eliö on paljon muutakin kuin sen geenit!
Jokainen elävä solu on aineenvaihduntaa niin kauan kuin se on elossa.
Ja jokaiseen elävään soluun tarvitaan ensin jakaantumisen koodi jotta se voisi monistua.
Montako mahdollista mutaatiota kuvittelet tarvitun alkeellisimmalle eliölle?
Niin paljon, ettei sellaisia ole ollut mahdollista syntyäkään.
Evoluutioteoria on samanlaisen mahdottomuuden edessä kuin ikiliikkujan keksijä.
Dear Dr. Musgrave,
I find your letter disingenuous. The tone of Abbie Smith’s post was insulting, jut-jawed, and puerile:
C “I’m ERV. This is my dog, Arnold Schwarzenegger. And this is my friend, Vpu. I presume you and Vpu haven’t met, as you recently repeated in an interview with World magazine the same sentiment you gurgled ad nauseam in ‘Edge of Evolution’”
C “Ah, Michael Behe, you might try to talk your way around Vpu now ... Sorry, you’ll find no escape with that limp-wristed, ad hoc parry.”
C “Ah, Michael Behe, you might try to talk your way around Vpu NOW by saying, “Vpu might be *new* new in HIV-1, but its not *NEW* *new* new.”
C “This is just one of a billion plus examples of lazy Creationists taking advantage of the ignorance of their followers.”
As far as I’m concerned, if a complete stranger sends me a message with a sneering tone like that, she can go soak her head. I had no intention of replying to Smith’s post at all; I did so only after I received requests from other folks who wanted me to reply.
Minusta tuo ERV:in kirjeen kirjoitustapa kertoo aikapaljon kirjoituksen tasosta.
http://www.amazon.com/gp/blog/A3DGRQ0IO7KYQ2/ref=cm_blog_blog/105-5621867-6797256
ethän kommentoinut asiaa lainkaan, puutuit vain kirjoitustyyliin.
""Minusta tuo ERV:in kirjeen kirjoitustapa kertoo aikapaljon kirjoituksen tasosta.""
Jospa ERV:tä ärsytti, että Behe valehteli.
""Alkeellisinkin eliö on paljon muutakin kuin sen geenit!
Jokainen elävä solu on aineenvaihduntaa niin kauan kuin se on elossa.""
Näistä olemme toki samaa mieltä.
""Ja jokaiseen elävään soluun tarvitaan ensin jakaantumisen koodi jotta se voisi monistua.""
Sitäkin tarvitaan, alkeellisimmilla edeltäjillä tuo mekanismi ei ole ollut kuitenkaan näin kehittynyt.
""Montako mahdollista mutaatiota kuvittelet tarvitun alkeellisimmalle eliölle?""
Tarkoitatko, että montako kemiallista reaktiota tapahtui, enne kuin tuo itseään kopioiva eliö syntyi? Ei harmainta aavistustakaan.
""Niin paljon, ettei sellaisia ole ollut mahdollista syntyäkään.""
Kuule. NASA panostaa miljoonia dollareita vuosittain elämän synnyn tutkimiseen. Pitäisikö noita tiedemiehiä pyytää soittamaan sinulle, kun sinulla on vastaus heidän tutkimuksiinsa? Mistä muuten olet löytänyt tämän vastauksen, kun nuo tutkijaryhmät eivät ole siihen vielä törmänneet?
""Evoluutioteoria on samanlaisen mahdottomuuden edessä kuin ikiliikkujan keksijä.""
Evoluutioteorialle on aivan sama vaikka Jumala olisi henkilökohtaisesti käynyt luomassa ensimmäisen eliön, evoluutioteoria kun ei ota kantaa elämän syntymiseen, vaan biodiversiteetin kehittymiseen.
Onko mahdollista helposti selvittää, mikä voisi estää informaation lisääntymisen?
Onko tässä vaan kaksi näkökulmaa vastakkain? Tietyt rajat geenien muuntautumiselle?
Ympäristön paine saa kuitenkin aikaan jotain. Voiko valintapaine pitkällä aikavälillä tuottaa sellaisia geenimutaatioita, että tämä mekanismi mahdollistaisi evoluution mukaisen kehittymisen?
Onko totta, ettei missään ole havaittu geneettistä uutta informaatiota?
Jos minä joudun lukemaan pantan tumpulaa, niin sinä olet velvollinen lukemaan myös minun vastineeni..Eli tuon linkin, jossa revitään ton ylpeän naisen uskomus pala palalta rikki.
Se että laitoin nuo lainaukset esille, tarkoittaa vain sitä, että ylpeät evolutionistit kaikkealla maailmassa esiintyvät loukkaavalla ja ylimielisellä tavalla saadakseen oman yksinkertaisen olemuksensa näyttämään yleispätevältä.
Ole hyvä ja lue tuo lähettämäni linkki.
http://www.intelligentdesign.fi/wp-content/contrib/Evo50-991.pdf
Voin jossain vaiheessa palata viestisi sisältöön ja vastata siihen omatoimisesti. Mutta lue aluksi tuosta pdf:stä niin pääset tiedon alkuun.
Jos et jaksa koko pdf:ää selata läpi, niin katso kohdasta mutaatiot, siitä saat aikahyvin käsityksen niistä "rajoista" joiden ylitse ei ole havaittu muutosta tapahtuneen...
Linkkisi pointti, niin etsin sen sieltä. Vai tarkoititko tätä kohtaa:
"Yes, one overlooked protein-protein interaction developed, leading to a leaky cell membrane."
Tuossa linkissäsi on muuten vasta viisi kirjettä. Niitä oli yhteensä seitsemän:
http://pandasthumb.org/archives/2007/11/the-open-letter.html
Kun tulit maininneeksi Jumalan niin Jumalahan Raamatussa on kuvattu sellaiseksi joka on tämän luomakunnan ulkopuolinen voima.
Jumala on luonut Raamatun mukaan luomakunnan omasta itsestään (energiastaan).
("Hänessä me elämme, liikumme ja olemme"Ap.t.17:28)
Jumala ei ole osa mistään mutta kaikki luotu on osa Jumalasta.
Ihmisen pahat teot ovat hänestä itsestään eikä niitä voi puolustaa sanoen olevansa Jumalan kuva.
Eliössä elämä on ainoa koossapitävä voima.
Kun elämä puuttuu, yhdiste jakaantuu entropian lakien mukaan.
Elävien tunnus on juuri se, että geenien rakentamat rakenteet saattavat jopa säilyä, mutta elämän paettua se ei ryhdy uudelleen elämään vaikka elämän edellytykset olisivat olemassa. Siihenhän kuoleminen juuri perustuu.
Maailmassa on vaikka kuinka paljon käyttämättä jäävää geeniainesta kuoleista, mutta silti niistä ei synny uudelleen elämää.
Evoluutioteorian selitykset ovat sukua keskiaikaisille luuloille että hyttyset syntyvät liejusta.
Tieteellinen totuus on, ettei elämää synny muutten kuin elävästä.
Ja sen todisteissa ei ole löydetty yhtään poikkeusta.
Mutta evoluutioteoria perustuu poikkeukseen tuosta lainalaisuudesta.
-Joten kuka se tieteen todisteisiin ei usko; nimenomaan evoluutioteoriaan uskova!
Ja hepä väittävät poikkeuksen löytyvän vieläpä sellaiseen totuuteen, jota vastaan on maailmassamme lähestulkoon eniten todistetta!
Geenien osuus perimästämme on vain 1,5% Loput on aineksia
joita aiemmin kutsuttiin roska-DNA:ksi.
Nykyisin on tiedossa, että tuolla "roskalla" onkin
ratkaiseva osuus ihmisen elämässä niin hyvässä, kuin pahassa.
Huomattava osuus perimästä, on muinaisia loisia, jotka
ovat pesiytyneet perintötekijöiden joukkoon.
Yhden tällaisen vieraan saat paljastettua pureksimalla
ruisleipää perusteellisesti. Huomaat palan alkavan
maistua makealle. Makeus syntyy kun amylaasi-nimiset
entsyymit hajoittavat viljan neutraalin makuisen
tärkkelyksen sokeriksi. Tämän aiheuttaa muinainen
virus.
Virus tarttui ihmisen esi-isään noin 8-miljoonaa
vuotta sitten, ja menetti ajan myötä ominaisuutensa
aiheuttaa tauteja, ja nykyisin tämä HE-retrovirus
vain aktivoi sylkirauhasessa joukon naapurigeenejään
tuottamaan amylaaseja.
No tuon hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä,
mutta eipähän tuo haittaakaan.
Voisitko kuvitella tulevasi juttelemaan näistä asioista tiedeosaston evoluutiopalstalle? Kreationistit täällä ovat käyneet hyvin vihamielisiksi kaikelle evoluutiota koskettavalle keskustelulle, ja haluaisivat sen siirtyvän omalle palstalleen. Evoluutiopalstaa lukee ja sitä kirjoittaa melko sama joukko mitä tieteelliseen asiantuntemukseen tulee, joten et menettäisi mitään. Olisipa noille kreationisteille vain yksi pillastumisen ja häiriköinnin aihe vähemmän.