Pietarin kaupunki rakennettiin Nevajoen suistomaalle Suomalaiselle suolle.
Palatseja ja kirkkoja nousi, patsaita pystytettiin.
Rakennuskiveä tuotiin ennenkaikkea Suomesta.
Suomenlahden rannoilta löytyi lujaa kaunista Graniittia, jotka voitiin kuljettaa vesitse suoraan Pietariin.
Tämän Graniitin Suomalainen nimi "rapakivi" jäi kansainväliseen käyttöön.
Iisakin kirkko on yksi Pietarin maamerkeistä. Kirkon päätyjä tykevat Graniittipylväät a´17m &114tn x 48 kpl on toteutettu monoliitteina eli tehty yhdestä kappaleesta.
Samanlaiset, vain 63 tn/kpl painavat monoliitit ympäröivät suurta pääkupolia 43m:n korkeudessa.
Pylväät tuotiin proomuilla Pietariin, sekä nostettiin paikoilleen monimutkaisten rakennustelineiden sekä köysien avulla.
Iisakin kirkkoa rakennettiin 40-vuotta. Kirkon kokoa kuvaa parhaiten se, että kirkkoon mahtuu kerrallaan 14000 henkeä.
Palatsinaukiolle haluttiin pystyttää kiintopisteeksi monoliitti Tsaari Aleksanteri I:n Napoleonista saavuttamansa voiton kunniaksi.
Suomenlahden rannalta Pyterlahdesta löytyi ehjä kallio pylväsaihioksi.
Aihiota louhittiin irti kalliosta kaksi vuotta.
Aihio painoi n.850tn. Maassa se muotoiltiin 30m pitkän ja 4 m:n halkaisijaltaan muotoiseksi.
Pylväs nostettiin paikoilleen 100 minuutin kuluessa.
Pylväs seisoo paikallaan omalla painollaan. Valmis pylväs painaa n. 740-tonnia.
Se on edelleen maailman suurin yhdestä kappaleesta tehty monoliitti.
Palatseja ja kirkkoja nousi, patsaita pystytettiin.
Rakennuskiveä tuotiin ennenkaikkea Suomesta.
Suomenlahden rannoilta löytyi lujaa kaunista Graniittia, jotka voitiin kuljettaa vesitse suoraan Pietariin.
Tämän Graniitin Suomalainen nimi "rapakivi" jäi kansainväliseen käyttöön.
Iisakin kirkko on yksi Pietarin maamerkeistä. Kirkon päätyjä tykevat Graniittipylväät a´17m &114tn x 48 kpl on toteutettu monoliitteina eli tehty yhdestä kappaleesta.
Samanlaiset, vain 63 tn/kpl painavat monoliitit ympäröivät suurta pääkupolia 43m:n korkeudessa.
Pylväät tuotiin proomuilla Pietariin, sekä nostettiin paikoilleen monimutkaisten rakennustelineiden sekä köysien avulla.
Iisakin kirkkoa rakennettiin 40-vuotta. Kirkon kokoa kuvaa parhaiten se, että kirkkoon mahtuu kerrallaan 14000 henkeä.
Palatsinaukiolle haluttiin pystyttää kiintopisteeksi monoliitti Tsaari Aleksanteri I:n Napoleonista saavuttamansa voiton kunniaksi.
Suomenlahden rannalta Pyterlahdesta löytyi ehjä kallio pylväsaihioksi.
Aihiota louhittiin irti kalliosta kaksi vuotta.
Aihio painoi n.850tn. Maassa se muotoiltiin 30m pitkän ja 4 m:n halkaisijaltaan muotoiseksi.
Pylväs nostettiin paikoilleen 100 minuutin kuluessa.
Pylväs seisoo paikallaan omalla painollaan. Valmis pylväs painaa n. 740-tonnia.
Se on edelleen maailman suurin yhdestä kappaleesta tehty monoliitti.
Vastaukset 18
Vanhimmat
me maksamme kehitysapua afrikan maille, koska joidenkin mielestä olemme sen "velkaa"
koska venäjä maksaa meille "velkamme", joka on todellista?
Me olemme nyt (2025) velkaa venäläisille satojentuhansien nuorten miesten hengen!
Riittääkö kolme ruplaa?
Pietarin rakentamisessa käytettiin suomalaista työvoimaa. Ison Vihan aikana venäläiset keräsivät ainakin Hämeestä asti nuoria, terveitä miehiä, joita vietiin suurin joukoin Pietariin rakentamaan kaupunkia.
Työolot olivat kurjat ja ravinto heikkoa. Tapaturmat, taudit ja työolot tappoivat suuren osan pakko-otettuja orjatyöläisiä. Kaupunki rakennettiin suolle, joten homma oli sen mukaista. Lepohetket vietettiin suokoloissa ja muta-asumuksissa. Joku pääsi palaamaankin ja osasi kertoa esim. meikäläisen sukuun kuuluneitten pakko-otettujen kuolemista
Pietarin kaupungin ensimmäiset rakentajat olivat
hollantilaisia ja linnoitusvarustukset
imperialistista roistovaltiota Ruotsia vastaan
rakensivat ranskalaiset insinöörit jopa Viipuria
myöten.
Pietarin nimikin tulee hollannista - Sankt
Peterburg samoin kuin lukuisat muuta
paikallisnimet: Krondstadt, Oraniebaum,
Schlusselburg (Pähkinälinna) jne. lukuisat muut
paikannimet itse kaupungissa ja sen ympäristössä.
Pietarin esikuvanakin oli Amsterdam:
http://www.nlr.ru/exib/holland/img/amster.jpg
Hollantilaiset mestarit kuten Pikart tekivät
Pietarin ensimmäiset esitteetkin 1700-luvun
alussa muiden Euroopan kungashuoneita varten.
http://www.vor.ru/SanktPeterburg/SanktPeterburg003_eng.html
Vaan suomalaisia oli siellä maata kaivamassa, perustuksia laittamassa ja kiveä pinoamassa
Paljonko oli rakennustöissä Suomalaisia mukana? Googlailu ei tuottanut tulosta.
Suomalaiset rakentavat taas Viipuria. Työvoimapula on ongelmana - ja tietysti byrokratia.
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1255585
Rakennetaan sinne Suomenvedenpohjan ja Papulan rannalle, karjalaisten muinaisten kauppateiden varrelle.
http://www.srv.fi/files/srv/Venj/Papula_Vyborg_perspective_752x312.jpg
Ja suomalaisrakentaja on kovaa 'tavaraa' Pietarin rannusmarkkinoilla vielä tänäänkin.
"Venäjä houkuttaa suomalaisrakentajia. YIT rakentaa Pietarin Vasilinsaarelle uusia asuintaloja."
"Suomalaisrakentajien toiminta Venäjällä on rajussa kasvussa. Eniten yrityksiä houkuttaa Venäjällä vauhtiin päässyt asuntotuotanto, mutta myös hotelleissa, urheiluhalleissa, tehtaissa ja kauppakeskuksissa riittää suomalaisille markkinoita."
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article42381.ece
Ja siellä he ovat edelleen. "Tsuhnien luille on Pietari rakennettu." -Puškin
" Suomenlahden rannoilta löytyi lujaa kaunista Graniittia, jotka voitiin kuljettaa vesitse suoraan Pietariin.
Tämän Graniitin Suomalainen nimi "rapakivi" jäi kansainväliseen käyttöön. "
Noilla " tolpilla " käyneenä ja kiitos Googlen avun voi todeta, sehän onkin Pyterliittiä. Suomen Kiviteollisuus Oy, Virolahti/ Lypsyniemi. Eikö nyt puhuta juuri samasta louhimosta josta Pietariinkin nuo mainitsemasi kivipilarit on louhittu?
http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_41._Graniiti-louhos_Pyterlahdessa
http://www.kivikeskus.com/Resource.phx/kivikeskus/tutkimus/stocler/ominaisuus-mineraalit.htx
Rapakivi nimenä uskomatonta mutta totta on saanut suomalaisen nimen muihinkin kieliin.
" Rapakivi-sana tunnetaan suomenkielisessä muodossaan myös muissa kielissä, esimerkiksi englanniksi se on Rapakivi granite. ja saksaksi Das Rapakivi. Tämä johtuu siitä, että kivilaji on dokumentoitu ensimmäiseksi Suomessa. Rapakiveä on kuitenkin tavattu kaikilta mantereilta. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapakivi
Täydennän hiukan vielä, jos sopii. Monoliitin Jalustaan käytettiin 1250 mäntypaalua ja Pylvään perustukset muurattiin graniittilohkareista. Työtä tehtiin talvipakkasella, laastin jäätymisen estämiseksi siihen oli sekoitettu votkaa.
Projektin Ranskalainen arkkitehti Montferrand tiesi, että Venäjällä mikään ei luista ilman kunnollista votkavoitelua.
Jalustan pohjaosa, 490-tonnia painava vinssattin paikoilleen ja jysäytettiin alas perustukselle niin että talvipalatsin lasit helisivät.
Pylvään yläpäähän tehty kapiteeli on noin 8 metriä korkea ja enkelihahmon korkeus 4 metriä. Pylvään korkeus on 47 metriä. Huipussa seisovalle enkelihahmolle annettiin Keisari Aleksanteri I:n kasvonpiirteet.
Huikeiden juhlallisuuksien ryydittämät avajaiset pidettiin 30. elokuuta vuonna 1834.
Palatsin aukion täyttivät tiukkoihin muodostelmiin asettuneet sotilasyksiköt yhteensä 120 000 sotilasta. Nevalle talvipalatsin eteen oli purjehtinut laivasto-osasto. Näitä kaikkia joukkoja komensi Tsaari itse.
Patsaan muistolaatassa lukee: Keisari Aleksanteri I:lle: Kiitollinen Venäjä.
Pystytyksestään saakka patsas on seissyt järkkymättä paikallaan. Sitä ei ole mitenkään ankkuroitu jalustaan, se seisoo omalla painollaan. Monumentin rapakivi graniitti ei ole halkeillut, sen perustukset eivät ole vajonneet eikä pilari kallistunut.
Patsas on kestänyt luonnonvoimat, se on nähnyt paljon aikansa normaalia elämää.
Se on nähnyt rauhallisen mielenosoituksen muuttumisen verisunnuntaiksi, talvipalatsin puolustamisen ja valtaamisen, keisarin vallan loppumisen ja neuvostoajan alkamisen.
Itse se säilyi vallankumouksen pyörteissä ehjänä keisarin kasvoista huolimatta, ehkä juuri enkelihahmonsa ansiosta.
Se on kokenut ankaran sota-ajan, jolloin Leningradin piirityksessä pommeja ja tykistön ammuksia putoili palatsin aukiolle.
Se on nähnyt patsaitten kaatuvan, toisten pystyttämisen ja taas niittenkin kaatamisen.
Se katselee tämänpäivän elämää, eikä vielä tiedä mitä tulevaisuudessa tulee näkemään.
Kiitollinen Krim.
Suomalaisethan ovat tunnettua orjakansaa, sen tiesivät jo muinaiset ruotsalaisetkin ja käyttivät hyväkseen.
Korkeintaan sinun harhoissasi. Suomessa myös ruotsinkieliset kuolivat monesti nälkään ja etenkin kulkutauteihin.
Pieni oikaisu aloittajan puuttelliseen alustukseen, Pietari rakennettiin venäläiselle
suomaalle ja kivet louhittiin Venäjän Virolahdelta.
Suomalaisten suomalaiselle suolle suomalaisesta graniitista rakentama kaupunki.
- noin niinku kärjistäen sanottuna
Pikku putinistia tämä tietysti kismittää.
Pietari rakennettiin alueelle joka aikanaan tunnettiin nimellä Inkeri, löytyy karttojakin joissa Inkeri esitetään. Itsenäiseen Suomeenhan alue ei koskaan kuulunut, siitä kiistelivät ensin Ruotsi ja Novgorod, sittemmin Ruotsi ja Venäjä jne. Noita varhaisempaa historiaa ei kovin hyvin tunneta.