"Unionin myönteinen anti on usein abstraktia ja yleisluontoista. Kuka jaksaa tukea EU:ta sen vuoksi, että sillä on ollut 50 vuotta merkittävä rooli Euroopan turvallisuudelle. Useimmille riittää, että tänään on turvallista." Tähän tapaan tuskaili konventtiedustaja Teija Tiilikainen STT:n haastattelussa. Minkähän ihmeen takia EU-tutkijanakin kunnostautunut henkilö ei kertonut niitä taivaallisen ihania ja suuremmoisia hyötyjä joita EU on ainakin tämän palstan fanaatikkojen mukaan tuonut mukanaan. Miksi ihmeessä hän puhui abstrakteista ja yleisluontoisista hyödyistä?
Kumma juttu
fin
13222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun ei konkretiaa ole esittää. Mitä hyötyä EU:sta on ollut, siis että sen voisi paperilta osoittaa ja todistaa? Eräs eurofederalisti arveli, (kun hän itse esittää pelkkiä virkkeen mittaisia väitteitä) että kaikki EU:ta käsittelevät kirjatkin sisältävät pelkkiä väitteitä - siis ilman taulukoita ja asiakirjakopioita tai lainauksia.
Suomen oman vallan ja varallisuuden mureneminen EU:n takia voidaan sen sijaan osoittaa hyvin vauhdikkaasti.
PAHINTA EU-jäsenyydessä on minun mielestäni ne törkeän hatarat valheet, joilla kansaa aivopestään. Jos joku ihmettelee tätä EU-kritiikkiä, niin hän totisesti tietäköön, että ennen muuta se valhepropaganda haastaa vastarintaan.
Valheella on lyhyet jäljet ja lopuksi Sana-lehden Tarkk'ampujan provo: "Kun asioita katsoo varsinaisen hallitusvaltamme eli EU:n kannalta, niin sen jumalan takana me olemme kuin isoisän huussintakainen kessumaa".
On niin helppi repiä ja tuhota. Rakentaminen on vaikeampaa.
Mitähän Suomi olisi nyt, ellei oltaisi EU:ssa? Siitä puuttuu valitettavasti "tilastot". Tämä antaa näille euroepäilijöille mahdollisuuden repiä ja raastaa.
Sitä paitsi.
Vaikka minä mitä todisteista teille esittäisin jäsenyytemme hyödyistä, joku "ei eu":n kaltainen äärinationalisti ne kuitenkin teilaa. Musta todistetaan hienoilla sanankäänteillä valkoiseksi.
Onneksi ollaan jo EU:ssa.
Ja pysytään.
Sille te ette voi mitään.
"Suomen oman vallan ja varallisuuden mureneminen EU:n takia voidaan sen sijaan osoittaa hyvin vauhdikkaasti."
Tämän todistaminen haitalliseksi on taas astetta vaikeampaa. Mitä päätöksiä on tehty josta kansa on kärsinyt (muutaman työttömän tuskailut eivät suoraan sanoen kiinnosta, rakennemuutoksien jälkeen heille voi sentään löytyä töitä joka olisi pirusti parempi)? Konkreettinen päätös, josta kansan enemmistö on KONKREETTISESTI (idealismi puis) kärsinyt.
Ja miten heikosti asiat olisivatkaan, jos ei oltaisi EU:ssa.
Kilpailu Suomen sisämarkkinoilla ummessa, hinnat ja palkat karkuteillä, Venäjä painostaa niskaan, työttömyys 20%, joukkopakoa työn ja parempien elinolojen perään EU-Ruotsiin...
HEKO, HEKO !!!!!!
on käsiteltynä tässä http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000000899199
Vuonna 1988 Suomi oli noussut asukasta kohti lasketulla kansantulolla mitattuna maailman 8. rikkaimmaksi maaksi. Mainittuna vuonna bkt:n kasvu oli viisi prosenttia ja 1980-luvulla keskimäärin 3% vuodessa, mikä oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa enemmän.
Samana vuonna alkoi kuitenkin alamäki. Siihen vaikuttivat toimenpiteet, joita toteutettiin Koiviston suurimman asiantuntemuksen alalla eli talous- ja rahapolitiikassa. Suomen Pankki ryhtyi liberalisoimaan rahapolitiikkaansa, mutta ei kyennyt löytämään vastalääkkeitä keskuspankin määräysvaltaa kiertäville markkinavoimille. Puoli vuosikymmentä myöhemmin alkaneen pankkikriisin ja kansalaisilla maksatettavan kymmenien miljardien markkojen pankkituen pääaiheuttajana voidaan pitää Suomen Pankin entistä ja silloisen pääjohtajan presidentti Koiviston ja Rolf Kullbergin sekä Holkerin sinipunahallituksen yksituumaista, ilmeisesti lähinnä EU-jäsenyysspekulaatioiden synnyttämänä tehtyä päätöstä, jolla Suomi muiden pohjoismaiden tavoin luopuu valuuttasäännöstelystä.
Tilanteessa, jossa öljyn hinta maailmanmarkkinoilla aleni, vientituotteiden hinnat nousivat ja Neuvostoliittoon suuntautuva kauppa vähentyi, Holkerin hallitus harjoitti löysää finanssipolitiikkaa. Se ei halunnut puuttua markkinoiden vinoutuneeseen toimintaan säästämisen lopahtaessa ja pankkien tyrrkyttäessa rahaa lainaksi asiakkailleen, mikä tapahtui - niin kuin myöhemmin kävi ilmi - monasti ilman riittäviä vakuuksia.
Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen yhteishallituksen toimikaudella 1987-91 Suomen ulkomaanvelka kaksinkertaistui ja osakkeilla keinottelu nousi huippuunsa. Hallituksen harjoittaman politiikan seurauksena - hallitus ajoi läpi esim. työeläkemaksujen korotuksen vuoden 1990 alusta kahdella prosenttiyksiköllä - teollisuuden siirtyminen Suomesta ulkomaille lisääntyi. Elintarvikkeet kallistuivat Suomessa 1980-luvulla ennätysmäisesti lähes 70 prosenttia, kun kartellien ja monopolien sallittiin vapaasti määrätä niiden hinnat. Näin ei olisi voinut tapahtua, elleivät johtavat puolueet ja poliitikot olisi sitä sallineet. Siihen, että ne katselivat läpi sormien monopolien ja kartellien toimintaa, josta laskun maksoivat kuluttajat, on vaikeata löytää muuta selitysta kuin puolueidenh ja poliitikkojen liian läheiset ja sen vuoksi korruptiiviset suhteet monopoleihin ja kartelleihin ja tästä johtuva riippuvuus niistä.
Puhuessaan Suomen eduskunnan päättäjäisissä 3.3.1983 presidentti Koivisto oli todennut, ettei hän antaisi kenenkään tärvellä hoitoonsa uskottua J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen ulkopoliittista perintöä. Koiviston 12-vuotisen presidentinkauden loppupuolella hän itse teki sen, minkä oli luvannut estää muita tekemästä.
Suomen saattaminen ETA-jäsenyyttä ja valtiojohdon haluamaa EY-jäsenyyttä varten ns. eurokuntoon, mikä edellytti mm. lainsäädännön laajaa muuttamista EU:n vaatimusten mukaiseksi, vei maata kohti konkurssia ja yhteiskunnallista räjähdystä. Tällaista arviointia ei voi pitää liioiteltuna, kun maassa oli puoli miljoonaa työtöntä, joista suurelle osalle ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen oli pian loppumassa. Samanaikaisesti valtion ulkomainen velkaantuminen isääntyi jatkuvasti, ja edessä olivat sosiaaliturvan leikkaukset sekä työehtojen kiristyminen, minkä lisäksi kansalaiset ovat joutuneet pankkien takuumiehiksi maksamaan niiden tappioiden peittämiseksi valtion tukea miljardeja markkoja.
Helmikuun 1989 ja toukokuussa 1992 tapahtuneen ETA-sopimuksen allekirjoittamisen välisenä aikana EU:n normit vaikuttivat määräävästi yli 30:n Suomen eduskunnan säätämän lain sisältöön. Vuoden 1991 alusta voimaan tullut laki talletuspankkien toiminnasta oli yksi EU:n vaatimusten mukaisesti säädetyistä laeista. Lakitieteen lisensiaatti Aarre Tähti on osoittanut, että tällä lailla tiukennettiin olennaisesti pankkien vakavaraisuusvaatimuksia. Mikäli ne olisi pidetty entisellään eikä niitä olisi EU:n mallia seuraten tiukennettu, olisi valtion vuoden 1991 alun ja vuoden 1993 kesäkuun lopun välisenä aikana maksamasta pankkituesta säästynyt seitsemän miljardia markkaa. Tähti on havainnollistanut tämän summan suuruusluokkaa vertaamalla sitä vuodeksi 1994 kaavailtuun valtion palkkamenojen runsaan 10 prosentin leikkaukseen, joka säästäisi valtion menoja n. 2500 miljoonaa markkaa eli ainoastaan runsaan kolmanneksen mainitun EU-lain säätämisen seurauksena syntyneistä lisämenoista.
EU-jäsenyyden taloudellisia kustannuksia arvioitaessa on laskelmissa otettava täysimääräisinä huomioon myös pelkästään lainsäädännön harmonisoimisesta ja muusta yhdentämisestä maksetut ja maksettavat kulut. Samalla on syytä muistaa, että koko pankkikriisiltä olisi ilmeisesti vältytty, ellei valuuttasäännöstelyä olisi eurohuumassa päätetty poistaa.
EU tuhoaa koko Euroopan. Mitään järkeä ja välttämättömyyden pakkoa ei poliittiselle unionille kasvavine totalitarismitiivistymineen ole.
Vapaakauppa elää elämäänsä unionin ulkopuolellakin. Se voidaan säilyttää EU:n ulkopuolella, mutta sekään ei ole mikään ehdoton pakko. Kaupan rajoitukset olisi säilytettävä ja saatettava kansallisvaltioiden etujen mukaisesti takaisin voimaan.
Mutta koska emme ole vaihtoehdottomia orjia, voidaan se vapaakauppa - joka oli ennen EU:ta ja EU:n ulkopuolellakin olemassa tällä hetkellä - säilyttää.
Suomi lähtee EU:sta, ja koko unioni tulee hajoamaan. 74 vuotta kesti tuo idän liittovaltio. EU ei sitäkään.
Vai ettei taloudellinen tappiollisuus ja siitä seuraava väite, että "ei ole rahaa", on vaikea todistaa haitaksi.
"Muutamia työttömiä" oli EU-euro-kriteereiden toteuttamisen ja valuuttasäänsöstelyn purkamisen seurauksena vuonna 1993, 530 000. Maassamme on edelleen puolen miljoonan nettotyöttömyys.
Tappiolliset rahanmenetykset unionille voidaan havainnollistaa kaatamalla saaviin vettä vähän kerrallaan ja välillä säännöllisesti kaatamalla pois enemmän kuin sinne on laitettu. Niin. Tyhjyyshän siitä seuraa!
Unionin säädösten toteuttamisen ja muun yhdenmukaistumisen kustannusten lisäksi pääomien vapaa vienti köyhdyttää Suomea. 100 miljardia markkaa lähtee täältä vuosittain pois enenmmän kuin maahan tulee.
Markkinavoimien ja keinottelijoiden etujen ajaminen, johon puolue- ja rahavallan eliitti on sitoutunut, on kaiken kruunuksi laitonta.
Ylin valta on oltava jossakin muualla kuin yksityisellä talouselämällä. Korkeimpana perustuslait, sitten tavalliset lait jne. sekä lainsäädännön alapuolella nämä kultapossudemari Mauno Koiviston markkinavoimat.
Valtiovarainministeriö on julkistanut tiedotteen Suomen ja EU:n maksuliikenteestä vuonna 2002. Virallinen Suomi ei ole aikaisemmin toimittanut kansalaisille luotettavaa tietoa.
EU:n komission mukaan Suomi on 1233 miljardin euron (liittovaltion oma rupla) edestä nettomaksaja.
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Tullit yms: 137 152 144 140 128 125 118
Alv-maksu 529 445 470 437 448 474 428
BKT-maksu 192 313 403 505 565 556 535
Muut maksut
(mm. Britannian ale) 29 55 45 64 70 69 153
Maksut yht. 887 964 1062 1146 1211 1226 1233
Virallisessa propagandassa Suomen tuloiksi lasketaan myös EU:n vuonna 2002 ostamat eli intervoimat 248 miljoonan euron maataloustuotteet. Niitä tuloja vastaan luovutettiin kuitenkin vastikkeita: suomalaista ohraa, voita ja maitojauhetta. Niiden luovutus EU:n varastoihin ei ole Suomelle nettotuloa.
Suomen valtio - ja sen kautta suomalaiset - on EU:ssa yksiselitteisesti nettomaksaja.
Valtion menojen leikkaukset eurokuntoon ja "pää pystysä Eurooppaan" hirttäytymisen vuosikymmenenä 1991-2001, milj. mk; Kuntien valtionosuudet ml. Kela-osuuksien muutokset 20 300, Kuntien veropohjamuutokset 8 200, Kunnilta pois yhteensä 28 500, työttömyysturva 3 700, lapsilisät 750 (kunnon Liittovaltio-Lipposen arvovalinta, historian suurimman talouskasvun aikana toteutetut lapsilisien leikkaukset), opintotuki 300, asumistuki 650, kansaneläkkeen pohjaosa 1600, sairauspäiväraha 1200, muut kelan etuudet 600, maatalouseläkkeet 600, maataloustuki 1550, muut maatalousmenot 250, kehitysapu 800, raha-autom. ja veikkausrahat 850, liikenne- ja yritystuet 2900, puolustusvoimat 850, valtion toimintamenot 350, muut menot 19 950, YHTEENSÄ 57 200 miljoonaa markkaa (57 miljardia).
Maksut EU:lle 1995 - 2001, milj. mk. yhteensä 6350.
Pikkusummista on kysymys. Nimittäin siihen verrattuna, mitä EU:n laajentumisen jälkeen tapahtuu. EU lakkaa palauttamasta rahojamme kolmen miljardin markan edestä ja niin nettomaksupaine kasvaa saman verran.
20% työttömyys tuli eurokriteereiden toteuttamisesta. Kovan markan politiikasta ja Eurokuntoon menemisestä itsestään.
Kilpailu olisi EU:n vääristämätöntä vapaassa Suomessa. Venäjä ei painosta niin kauan kuin tänne ei tule vieraita hyökkäysvoimia.
Ruotsiin pako olisi asiaa, siellä nimittäin on otettu harkitsevaa takapakkia unionin kriteereiden ja tiivistymisen suhteen. Tämä ei siis ole EU:n ansioista, vaan siitä huolimatta tapahtunutta politiikkaa länsinaapurissa.
LOL, sinä EU-valheiden onneton uhri ja raukka.
Voin sanoa pääkaupunkiseutulaisena, että tähän nettomaksu hommaan tottuu yllättävän nopeasti, sen verran kauan sitä on täällä päässyt tekemään.
Ja miksikäs ei. Ohan se hieman kiusallista toki, mutta olettaisin että EU ottaa puolustuksen, ulkopolitiikan jne haltuun, jolloin kieltämättä maksaisimme sinne paljon enemmän kuin aikaisemmin. Tietenkin koko ajan unohtuu se, että omat kulumme vähenevät kun EU ottaa haltuunsa enemmän ja enemmän valtion funktioita.
"Ylin valta on oltava jossakin muualla kuin yksityisellä talouselämällä. Korkeimpana perustuslait, sitten tavalliset lait jne. sekä lainsäädännön alapuolella nämä kultapossudemari Mauno Koiviston markkinavoimat. "
Huhujen mukaan yrityksillä jotka rikkovat lakeja on vähän heikko loppu, joten kyllähän ne siellä ovat. Markkinavoimat voivat vain pakottaa pienet valtiot säätämään haluamiaan lakeja... mutta tämä argumenttihan on EUn puolesta, ei vastaan, joten en tainnut arvata pointtiasi oikein.
Muuten olen ihan kaikkien leikkauksien kannalla, mutta mielestäni lapsilisiä ei kannattaisi vähentää. Lasten puute on oikeasti pirun vakava ongelma Euroopassa, ja sitä vastaan pitäisi alkaa hiljalleen taistelemaan.
"Tappiolliset rahanmenetykset unionille voidaan havainnollistaa kaatamalla saaviin vettä vähän kerrallaan ja välillä säännöllisesti kaatamalla pois enemmän kuin sinne on laitettu. Niin. Tyhjyyshän siitä seuraa!"
Tässä aika hyvä esimerkki sinusta ja taloudesta. Yhdysvallat olisi konkurssissa ja varmaan yksi maailman köyhimpiä valtioita jos tämä pitäisi paikkaansa. Samalla jos 15 miljardia euroa virtaa pois joka vuosi Suomesta, niin eiköhän se tarkoita että Suomalaisten yritysten osakkeiden pitäisi olla aika kovassa laskussa. Olivathan ne, mutta sitä kutsuttiin taantumaksi ja se oli globaali... näytä minulle että Suomalaistan yritysten arvo systemaattisesti laskee joka vuosi EUn takia niin olen kyllä aika yllättynyt.
"EU:n komission mukaan Suomi on 1233 miljardin euron (liittovaltion oma rupla) edestä nettomaksaja."
Tuossa lauseessa lienee kirjoitusvirhe ja kirjoittaja tarkoittanee "...1,233 miljardin euron...", sillä 1233 miljardia euroa ei Suomi olisi edes voinut maksaa EU:lle, vaikka kuinka olisi yrittänyt (edes kaikkien rahojen käyttö ei olisi riittänyt tuohon summaan).
Laskelma ei muutenkaan oli kovin järkevä: toki Suomi on myös saanut rahaa EU:n kautta epäsuorastikkin - yritysten parantuneiden toimintaedellytysten kautta. Kaikissa yrityksille tehdyissä kyselyissä on yritysten enemmistö aina sanonut EU:sta olevan enemmän hyötyä, kuin haittaa.
Myös suurin osa mainitsemistasi leikkauksista olisi pitänyt tehdä myös ilman EU:hun liittymistä. Enemmistö niin koti kuin ulkomaisistakin asiantuntijoista ovat todenneet pankkikriisin syiksi aivan muut asiat kuin markan kelluttamisen. Se tehtiin pikemminkin aivan liian myöhään.
Entä sitten pääomien vapaa liikkuvuus? Kirjoittaja ei liene ollut pahemmin tekemisissä yritysrahoituksen kanssa. Vapaan liikkuvuuden estämisen hintahan on se mitä Suomessa vielä ennen koettiin - lainaa ei saanut, vaikka halusi ja olisi ollut kykenevä maksamaan. Yrityksillä olisi ollut tuottavia investointeja, mutta niitä ei pystytty toteuttamaan, koska kotimaasta ei löytynyt riitävää rahoitusta. Siis suurin osa firmoistahan pelaa ns. velaksi, eli tulorahoituksella (voitolla jne.) katetaan vain pieni osa kustannuksista, loput saadaan lainalla ja pääomasijoituksilla.
EU:n hyödyllisyys on silti monipuolisempi juttu, kuin taloudelliset luvut kertovat. Vaikka EU ja etenkin EMU näyttävät tällä hetkellä markkina-analyytikkojen mielestä auttavat Suomea enemmän kuin haittaavan, on epäselvää mihin pisteeseen saakka taloudellisten etujen ajaminen saa tuhota suomalaista kulttuuria ja tehdä kansalaisten oikeustajunvastaisia säädöksiä.
EU:n laajentuminen maksaa, militarisointi maksaa ja näin pääkaupungista sinne maalle terveisinä, että EU:n seuraukset purevat laajoina peruspalveluiden leikkauksina, kunnes ei ole enää mitään jäljellä, mutta sehän lienee tavoitteenakin. Leikkausjonoihin kuolevat eivät edes tiedä mistä olisi rahaa terveyspalveluihin saatu. Työttömyys ja asuntopula olisi voitu ratkaista pysyttäytymällä poissa unionisopeutuksista, eurosta ja kasvavista jäsenmaksuista sekä operationaalisista kuluista.
EU:n mallioppilasrähmijä-hallituksille on ollut tärkämpää EU:n turhan byrokratian ja vieraan poliittisen vallan pönkittäminen kuin oman kansan terveys ja hyvinvointi.
Rahaa riittää EU:lle mutta ei kotimaahan. Lipponen hoki kahdeksan vuotta - ymmärrettävästi toki - että "mistä rahaa?" (Työllisyyteen, terveyspalveluihin ja asuntoihin). Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2001 talousarvioksi kerrottiin että Suomen sosiaalimenojen BKT-osuus on painunut alle EU-maiden keskitason: vuonna 2001 se oli 25,5%. OECD:n vertailussa Suomi eroaa yhä selvemmin muiden pohjoismaiden tilanteesta. Suomen putoaminen muiden pohjoismaiden ja OECD-maiden kelkasta näkyy terveydenhuoltomenoissa. Terveydenhuoltomenot asukasta kohden kasvoivat OECD-maissa vuosina 1991-1997 keskimäärin 25 prosenttia.
Suomessa ne alenivat ja olivat asukasta kohti vuonna 1997 noin neljä prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Kun terveydenhuoltomenot asukasta kohti Suomessa pienentyivät, säilyivät ne Ruotsissa ennallaan, mutta kaikissa muissa OECD-maissa ne kasvoivat.
Koko ajan syydetään rahaa ulkomaille, kohta siis moninkertaisia määriä ja oma kansa kurjistuu. Seuraavana EU-puheenjohtajakautena kai densoja kuskataan maalle pois "Hyvinvointia kaikille" tuovan EU:n bryssien näkösältä.
Komission tekemän selvityksen mukaan maksut vuosilta 1995-2001 ovat tasan 1233 miljardia euroa.
http://europa.eu.int/comm/budget/pdf/agenda2000/report2001_en.pdf
Suomi on saanut omia rahojaan EU:lta sinne luovutettua pienempänä.
Markan kelluttamisesta viis, mutta valuuttasäännöstelyn poistaminen ja EU:n vaatimusten mukaan säädetyt lait aiheuttivat pankkikriisin ja laman. Leikkauksilla sitten lamaa syvennettiin ja pitkitettiin.
Ei EU_ pöntölle.
En viitsi edes ottaa kantaa niihin asiavirheisiin, joita teit vastauksessasi.
Sen sijaan säälin kaltaistasi petoksen ja valheen omaksunutta suomalaista ihmistä. Mikä on voinut niin syvästi järkyttää mieltä, että on pitänyt lopettaa työnteko ja alkaa levittää paskaa faktana. Kyllä kaltaisillesi varmaan riittää opetuslapsia, koska ulosantisi on loistava. Mutta ei se tee sinusta vielä loistavaa. Mene oikeisiin töihin ja rupea kunnon kansalaiseksi.
on sitten kirjoittaa, jos ei muka "viitsi" (= osaa). Jos mielestäsi taloustieteilijöiden selvittämät tunnusluvut ja EU:n komission tai tiedotusvälineiden julkaisemat tilastot eivät pidä paikkaansa, niin tiedät kyllä minne osoittaa väärän EU-tiedon kritiikkisi.