Neuvottelut EY-Brysselin kanssa, Maastrichtin sopimus, EU-sopimuksen eduskuntaan tuonti ja kansanäänestys - kaikki nämä neljä seikkaa ne tulivat, olivat ja menivät.
Kuitenkin vielä senkin jälkeen kun "Suomi oli hyväksynyt EU-jäsenyyden" oli eräs asia vielä kesken ja pöydällä. Nimittäin rahaliiton kolmas vaihe. Siitä esiteltiin päätettävän Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa kerrotulla tavalla.
Miten ja millä perusteella tämä kohta ohitti kaikki unionin jäsenyyttä koskevan päätöksenteon vaiheet aina vuoteen 1998 saakka, vaikka Suomihan oli hyväksynyt, toisin kuin Tanska, rahaliittoa koskeneen joka ainoan kohdan?
Suomen osalta EU-jäsenyys kaikkine rahaliiton kolmine vaiheineen oli hyväksytty jo Korfulla ja lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994, joten on syytä kysyä, että mitä Lipposen ensimmäinen hallitus ajoi takaa tuodessaan EMU III:n eduskunnan käsittelyyn vasta 17.4. 1998?
Kun jos kansakin hyväksyi "neuvotellun sopimuksen" jo 1994, niin miksi eduskunta hyväksyi rahaliittoa koskevan artiklan vasta neljä vuotta myöhemmin?
Kuitenkin vielä senkin jälkeen kun "Suomi oli hyväksynyt EU-jäsenyyden" oli eräs asia vielä kesken ja pöydällä. Nimittäin rahaliiton kolmas vaihe. Siitä esiteltiin päätettävän Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa kerrotulla tavalla.
Miten ja millä perusteella tämä kohta ohitti kaikki unionin jäsenyyttä koskevan päätöksenteon vaiheet aina vuoteen 1998 saakka, vaikka Suomihan oli hyväksynyt, toisin kuin Tanska, rahaliittoa koskeneen joka ainoan kohdan?
Suomen osalta EU-jäsenyys kaikkine rahaliiton kolmine vaiheineen oli hyväksytty jo Korfulla ja lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994, joten on syytä kysyä, että mitä Lipposen ensimmäinen hallitus ajoi takaa tuodessaan EMU III:n eduskunnan käsittelyyn vasta 17.4. 1998?
Kun jos kansakin hyväksyi "neuvotellun sopimuksen" jo 1994, niin miksi eduskunta hyväksyi rahaliittoa koskevan artiklan vasta neljä vuotta myöhemmin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
käsittämättömän pieniin palasiin, jotta lopputulos olisi toivottu ilman että päitä jää vadille
Meillä oli niin tavattoman kiire siihen EY-junaan aikoinaan, joka uhkasi koko ajan jättää pois kyydistään, ettei siinä paljon ehtinyt paneutua liittymisehtoihin tai muuhun toisarvoiseen. Sitä kun asutaan takamailla ja periferiasta on pitkä matka sinne Brysseliin. Lisäksi urheilukansaa kun ollaan, ensimmäisten joukossa maaliin oli tultava, selvähän se. Kirikyky-valmennus oli hyvä korkeinta johtoa myöten!