Loistava uskovainen taiteilija

elokuvaohjaaja, filosofi, säveltäjä tai kirjailija
(tässä yhteydessä ei lasketa mitään "Miten
kuunnella jumalaa"-paska kirjojen raapustajia..)
taitaa olla lähes tulkoon mahdottomuus?

Ainakin väittämä pitää paikkansa nähdäkseni
ainakin ääriuskovaisten kohdalla, eikä noi
uudestioksennetut ja naminami-kristityt
paljon paremmin taida sijoittua?

Entä tiedemiehet&keksijät (Profetia: kohta
vedetään se Newton/Einstein-kortti esiin..)?
Niitäkään ei ole paljoa (Ja se on loogista:
jos ei pysty ajattelemaan loogisesti, kriittisesti
ja luovasti, ei pysty keksimään tai luomaan mitään).

Tappaako uskonto luovuuden ihmiseltä? Vaivaako
uskovaisia "Kun kerran jumala on luonut kaiken,
miksi minä loisin mitään, jeesus tempaisee minut kohta kuitenkin taivaaseen."-ajattelumaailma?

Molemmin puolin vastauksia, kiitos...
29946
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Anna 5 pulloa punaviiniä ja sikariaski
niin Palmu maalaa sinut tainnoksiin ja
Juha Watt Vainio sanoittaa sinut pyörryksiin jne jne.

Luovuus liittyy erittäin olennaisesti syvään perspektiiviin maailmankaikkeudesta ja elämästä ja
taiteilijat ovat Jumalaa lähellä, olet tietämätön tältä osin. Siksi muusikot ovat niin valoisia ihmisiä ja siksi teknokraatit ovat yleensä ateisteja ja tunteettomia saneeraajia

Einsten oli myös taiteilija. Mutta nerossa on kaikki ihmisen parhaat ominaisuudet.

Äänestä
  • Täh? Ei ole, jos se on niin Seiskan sivuilla
    sanonut, se on ihan pelkkää huomion kipeyttä...

    "Luovuus liittyy erittäin olennaisesti syvään perspektiiviin maailmankaikkeudesta ja elämästä ja
    taiteilijat ovat Jumalaa lähellä, olet tietämätön tältä osin"

    jumalaa lähellä? Tuskinpa vaan, mielikuvitus
    on luovuuden lisäksi se tekijä jolla taide
    syntyy. Mites joku atsteekki-taiteilija
    joka naputti sen kristallipääkallon, oliko
    hän kuullut kristinuskon jumalasta?
    Entäs kreikkalaiset taiteilijat?

    Ja Einstein oli plagioija, lue uutisia.
    Niin, ja Einsteinillä ei ollut mitään muuta
    tarjota kuin se suhteellisuusteoria mikä
    oli kopioitu muilta.

    Lue tuolta:
    http://www.prometheus.fi/tiede/einstein.htm

    Äänestä

  • "taiteilijat ovat Jumalaa lähellä"

    haista pitkä paska! minä en ole nähnyt ainoatakaan jumalaa missään.. mutta tulipahan mieleen "älä tee kuvia jumalasta" juttu raamatusta ja taidankin alkaa maalaamaan "jumalan" kuvaa :D:D:D:D
    hähhähhää

    "Siksi muusikot ovat niin valoisia ihmisiä "

    ville valokin on tosi "valoisa" ;)

    Äänestä

Ainakin kuvataiteen puolelta löytyy uskonnollis aiheisia töitä vaikka kuinka paljon.
Monet työt saattoivat olla kirkon tilaamia
kuten Michelangelon Vatikaanin Sikstuksen kappelin freskot ja taisi Michelangelo olla
uskovainenkin, muuta eipä varmaan tilaus
töistä kannattanut kieltäytyä.
Eikä uskonto ainakaan Hieronymus Bosh;in
mielikuvitusta tai luovuutta tappanut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymus_Bosch

Äänestä
  • työt eivät tarkoita että maalari olisi uskovainen.
    Töitä tilasi Michaelangelolta kirkko ja se
    maalasi mitä vaan rahasta.

    Missään en muista nähneeni että olisi mainittu
    Michaelangelon tai Da Vincin uskonnollisuudesta.
    Ja he ovat vasta jäävuorenhuippu kaikkien
    taiteilijoiden joukosta.

    Kysymys oli muuten noin yleisesti, en kaivannut
    yksittäisiä nimiä...

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    työt eivät tarkoita että maalari olisi uskovainen.
    Töitä tilasi Michaelangelolta kirkko ja se
    maalasi mitä vaan rahasta.

    Missään en muista nähneeni että olisi mainittu
    Michaelangelon tai Da Vincin uskonnollisuudesta.
    Ja he ovat vasta jäävuorenhuippu kaikkien
    taiteilijoiden joukosta.

    Kysymys oli muuten noin yleisesti, en kaivannut
    yksittäisiä nimiä...

    Sitä yritin tarkoittaa että tilaus töiden
    perusteella uskonnollisuutta ei voi päätellä.
    Wikipedian mukaan Michaelangelo oli uskovainen
    Kirkolla oli enemmän valtaa ennen joten
    kannatti varmaankin ainakin esittää uskovaista,
    ei tainnut paljon vaihtoehtoja olla.

    Äänestä

  • Knut kirjoitti:

    Sitä yritin tarkoittaa että tilaus töiden
    perusteella uskonnollisuutta ei voi päätellä.
    Wikipedian mukaan Michaelangelo oli uskovainen
    Kirkolla oli enemmän valtaa ennen joten
    kannatti varmaankin ainakin esittää uskovaista,
    ei tainnut paljon vaihtoehtoja olla.

    Noihin katollisenkirkon aikoihin ei varmaan
    kannattanut tuoda ateismia julki, saattoi
    loppua hommat ja elämä... Miten mulla olisi
    sellainen muistikuva Da Vinci(saattoi olla
    joku muu saman aikakauden maalari/keksijä)olisi
    ollut ateisti, mutta kirkko katsoi
    sen touhuja sormien läpi koska siitä
    oli enemmän hyötyä elävänä?

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    työt eivät tarkoita että maalari olisi uskovainen.
    Töitä tilasi Michaelangelolta kirkko ja se
    maalasi mitä vaan rahasta.

    Missään en muista nähneeni että olisi mainittu
    Michaelangelon tai Da Vincin uskonnollisuudesta.
    Ja he ovat vasta jäävuorenhuippu kaikkien
    taiteilijoiden joukosta.

    Kysymys oli muuten noin yleisesti, en kaivannut
    yksittäisiä nimiä...

    taiteentekijä sanoo, että hän on saanut tämän lahjan suvultaan (geeneissä) ja edelliset sukupolvet voivatkin jo sanoa saaneensa lahjan Jumalalta. Kaikki ihmisen muut elämänkohtalot vaikuttavat hänen kokemukseensa Jumalan olemassaolosta.

    Kukaan ei ole täysin lahjaton. Miksi ihminen ei saisi, voisi antaa kunniaa Luojalleen, miksi käyttää elämänsä pohtimiseen, onkohan koko Jumalaa olemassakaan.

    Kuuntelin illalla Teemalta nuoren Koskisen sinfoniaa. Upea kokonaisuus. Hänen teoksessaan todella kuuluu valoisuus ja ilo, joka ehkä on hänen elämässään tällä hetkellä todellista.
    Joku Beethovenin Kohtalosinfonia tai Sibeliuksen teokset kertovat omasta ajastaan. Yhtä upeasti, yhtä jumalallisesti.

    Koskaan en mieti, onko teoksen luoja uskovainen tai ei. Jos itse koen musiikissa asioita, joita ei järkeni voi selittää, luotan sen Jumalan minulle antamaan taidekokemukseen toisen ihmisen kautta.

    Tämä on keskustelunaihe, josta on sikäli hankalaa keskustella, koska emme saa enää mistään todellista tietoa, mitä taiteentekijät ovat kokeneet ja mihin uskoneet. Eikö se ole yhdentekevää ja kovin keinotekoista ruveta pohtimaan heidän ajatuksiaan ja sillä selittelemään Jumalan olemattomuutta. Onko ihmisen niin vaikeaa asettua antamaan Jumalalle kunniaa?

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    Noihin katollisenkirkon aikoihin ei varmaan
    kannattanut tuoda ateismia julki, saattoi
    loppua hommat ja elämä... Miten mulla olisi
    sellainen muistikuva Da Vinci(saattoi olla
    joku muu saman aikakauden maalari/keksijä)olisi
    ollut ateisti, mutta kirkko katsoi
    sen touhuja sormien läpi koska siitä
    oli enemmän hyötyä elävänä?

    Miten ateistin on helppoa selitellä kaikkea esim. vallankäytöllä (katolinen - tai yleensä kirkko), pakolla jne.
    No, nyt olemme nähneet, miten alastomia ja rumiakin kirkkoja voidaan rakentaa, neliskulmaisia lootia!
    Missä on tämän hetken vallankäyttö?

    Äänestä

  • kaukaa haettu kirjoitti:

    Miten ateistin on helppoa selitellä kaikkea esim. vallankäytöllä (katolinen - tai yleensä kirkko), pakolla jne.
    No, nyt olemme nähneet, miten alastomia ja rumiakin kirkkoja voidaan rakentaa, neliskulmaisia lootia!
    Missä on tämän hetken vallankäyttö?

    Voidakseen tehdä aikaa vieviä ja vaativia töitä, taiteilijan oli löydettävä mesenaatti tai maksukykyinen tilaaja. Entisaikoina taiteilijoita työllistivät pääasiassa hovit ja kirkot ja myös hyvin varakkaat aateliset ja kauppiaat. Keskiajalla ja uudella ajalla valtaosa ihmisistä eli melko niukasti, eikä heillä ollut varaa taiteeseen. Ylimystöllä ja etenkin kirkolla oli varaa teettää jopa kymmeniä ihmistyövuosia vaativia töitä. Voidakseen elää pelkällä taiteentekemisellä ja kehittyäkseen ammatissaan, taiteilijan piti löytää suopeita ja avokätisiä asiakkaita. Tunnetut taiteilijat joutuivat maalaamaan mielisteleviä muotokuvia henkilöasiakkaistaan. Yhtälailla he joutuivat varmistamaan kirkon hyväksynnän itselleen, olihan kirkko aikoinaan merkittävin taiteilijoiden työllistäjä.

    Äänestä

  • Meikku-matelija kirjoitti:

    Voidakseen tehdä aikaa vieviä ja vaativia töitä, taiteilijan oli löydettävä mesenaatti tai maksukykyinen tilaaja. Entisaikoina taiteilijoita työllistivät pääasiassa hovit ja kirkot ja myös hyvin varakkaat aateliset ja kauppiaat. Keskiajalla ja uudella ajalla valtaosa ihmisistä eli melko niukasti, eikä heillä ollut varaa taiteeseen. Ylimystöllä ja etenkin kirkolla oli varaa teettää jopa kymmeniä ihmistyövuosia vaativia töitä. Voidakseen elää pelkällä taiteentekemisellä ja kehittyäkseen ammatissaan, taiteilijan piti löytää suopeita ja avokätisiä asiakkaita. Tunnetut taiteilijat joutuivat maalaamaan mielisteleviä muotokuvia henkilöasiakkaistaan. Yhtälailla he joutuivat varmistamaan kirkon hyväksynnän itselleen, olihan kirkko aikoinaan merkittävin taiteilijoiden työllistäjä.

    olet asiaan paneutunut, enkä edes kiistä, eikö noin jossain määrin olisi. Jos heistä vaikka 99 % olisi vihannut työtään, he tuskin - ihmisiä kun olivat - olisivat jaksaneet työtään tehdä. Suurten freskojen tekeminen kesti vuosia, ehkäpä vuosikymmeniä. Kyllä taiteilijalla piti olla sisäinen näky suuriin töihinsä, hallitsija saattoi vaihtua ja kirkonmiehet ja "vaatijat" vaihtuivat, miten taiteilija voisi katonharjassaan maalatessaan miettiä muitten toiveita tekemisistään. Tuohon teoriaan en voi täysin luottaa.

    Tätä samaa väitetään Mozartin sävellyksistä ja monen muunkin, että ne oli tehty hallitsevaa kansanosaa mielistellen. Kait osin niinkin oli, onhan monen teoksen nimikin jo sen sanova. Lahjojen "väärinkäyttöä" olisi ilmaantunut enemmän, jos sen olisivat yksin ihmiset "määränneet".

    Taiteesta olisi tullut paljon enemmän irvikuvaa, ajattele nyt vaikka musiikin ja kuvataiteen yhdistymistä Lordissa. Kaikki elämänmuodot on läpikäyty kaikessa taiteenmuodoissa. Rock-musiikissa leimahtivat nämä yhteen todella näkyvästi. Kummallista vain on, että kun "silmä tottuu", alkaa rumassakin vääristymässä nähdä jotain kaunista, vaan ei niin kestävää.

    Joka kerta kun astun Tampereen tuomiokirkkoon sisälle (liian harvoin) saan kokea Hugo Simbergin upeaa taidetta. Varsinkin kirkon katto on hyvin puhutteleva. Siipien suojassa siellä istuu kirkkokansa ja kaiken keskustana on Jumalan silmä, joka valvoo. Näin maalattua taideteosta ei tuosta vain lähdetä tekemään jonkun käskystä. Simbergillä on täytynyt olla näky asioista, jotka ovat kestäviä, joita ei pyyhitä hetkessä pois, vaan jotka ajasta aikaan puhuttelevat ihmistä. Tässä on Jumalan sormi ollut läsnä.

    Kotonani on vähän taidetta. Ne eivät riitä kokemukseeni Jumalasta. Silti haluan pitää kahta ikonia (halpoja jäljitelmiä), joista näen jonkun joskus kokeneen jotain noin armahtavaa, mitä ikoni minulle kertoo.

    Äänestä

  • lähes jokainen kirjoitti:

    taiteentekijä sanoo, että hän on saanut tämän lahjan suvultaan (geeneissä) ja edelliset sukupolvet voivatkin jo sanoa saaneensa lahjan Jumalalta. Kaikki ihmisen muut elämänkohtalot vaikuttavat hänen kokemukseensa Jumalan olemassaolosta.

    Kukaan ei ole täysin lahjaton. Miksi ihminen ei saisi, voisi antaa kunniaa Luojalleen, miksi käyttää elämänsä pohtimiseen, onkohan koko Jumalaa olemassakaan.

    Kuuntelin illalla Teemalta nuoren Koskisen sinfoniaa. Upea kokonaisuus. Hänen teoksessaan todella kuuluu valoisuus ja ilo, joka ehkä on hänen elämässään tällä hetkellä todellista.
    Joku Beethovenin Kohtalosinfonia tai Sibeliuksen teokset kertovat omasta ajastaan. Yhtä upeasti, yhtä jumalallisesti.

    Koskaan en mieti, onko teoksen luoja uskovainen tai ei. Jos itse koen musiikissa asioita, joita ei järkeni voi selittää, luotan sen Jumalan minulle antamaan taidekokemukseen toisen ihmisen kautta.

    Tämä on keskustelunaihe, josta on sikäli hankalaa keskustella, koska emme saa enää mistään todellista tietoa, mitä taiteentekijät ovat kokeneet ja mihin uskoneet. Eikö se ole yhdentekevää ja kovin keinotekoista ruveta pohtimaan heidän ajatuksiaan ja sillä selittelemään Jumalan olemattomuutta. Onko ihmisen niin vaikeaa asettua antamaan Jumalalle kunniaa?

    "taiteentekijä sanoo, että hän on saanut tämän lahjan suvultaan (geeneissä) ja edelliset sukupolvet voivatkin jo sanoa saaneensa lahjan Jumalalta. Kaikki ihmisen muut elämänkohtalot vaikuttavat hänen kokemukseensa Jumalan olemassaolosta"

    Ettehän te usko edes geeneihin, se on tiedettä
    mikä on taas teidän mielestä suuri kusetus?

    Asiaan, uskovaiset esi-isät saavat lahjan ja
    myöhemmin ateistiset jälkeläiset. Miksi
    jumala antaa lahjoja ateisteille? Esim.
    taidon vakuuttaa ihmiset omasta asiastaan,
    tässä tapauksessa ateismista. Eikö tämä
    tekisi jumalalle hallaa, eroakirkosta.fi:n
    kaverit ovat saaneet lahjan tehdä nettisivuja,
    mutta pystyvät käyttämään sitä jumalaa vastaa?
    Saatana on huono selitys, koska jumala
    on luonnut senkin...


    "Onko ihmisen niin vaikeaa asettua antamaan Jumalalle kunniaa?"

    Vaikeaa ja todella tyhmää on antaa olemattomalle
    kunniaa. Vai kiitätkö jumalaa hyvästä ruuasta
    etkä kokkia? Kokille tulee vielä paha mieli...


    "miksi käyttää elämänsä pohtimiseen, onkohan koko Jumalaa olemassakaan."

    Miksi käyttää koko elämä tyhjänpalvomiseen,
    jos ei ole edes nähnyt koko vihtahousua...

    Äänestä

  • kaukaa haettu kirjoitti:

    olet asiaan paneutunut, enkä edes kiistä, eikö noin jossain määrin olisi. Jos heistä vaikka 99 % olisi vihannut työtään, he tuskin - ihmisiä kun olivat - olisivat jaksaneet työtään tehdä. Suurten freskojen tekeminen kesti vuosia, ehkäpä vuosikymmeniä. Kyllä taiteilijalla piti olla sisäinen näky suuriin töihinsä, hallitsija saattoi vaihtua ja kirkonmiehet ja "vaatijat" vaihtuivat, miten taiteilija voisi katonharjassaan maalatessaan miettiä muitten toiveita tekemisistään. Tuohon teoriaan en voi täysin luottaa.

    Tätä samaa väitetään Mozartin sävellyksistä ja monen muunkin, että ne oli tehty hallitsevaa kansanosaa mielistellen. Kait osin niinkin oli, onhan monen teoksen nimikin jo sen sanova. Lahjojen "väärinkäyttöä" olisi ilmaantunut enemmän, jos sen olisivat yksin ihmiset "määränneet".

    Taiteesta olisi tullut paljon enemmän irvikuvaa, ajattele nyt vaikka musiikin ja kuvataiteen yhdistymistä Lordissa. Kaikki elämänmuodot on läpikäyty kaikessa taiteenmuodoissa. Rock-musiikissa leimahtivat nämä yhteen todella näkyvästi. Kummallista vain on, että kun "silmä tottuu", alkaa rumassakin vääristymässä nähdä jotain kaunista, vaan ei niin kestävää.

    Joka kerta kun astun Tampereen tuomiokirkkoon sisälle (liian harvoin) saan kokea Hugo Simbergin upeaa taidetta. Varsinkin kirkon katto on hyvin puhutteleva. Siipien suojassa siellä istuu kirkkokansa ja kaiken keskustana on Jumalan silmä, joka valvoo. Näin maalattua taideteosta ei tuosta vain lähdetä tekemään jonkun käskystä. Simbergillä on täytynyt olla näky asioista, jotka ovat kestäviä, joita ei pyyhitä hetkessä pois, vaan jotka ajasta aikaan puhuttelevat ihmistä. Tässä on Jumalan sormi ollut läsnä.

    Kotonani on vähän taidetta. Ne eivät riitä kokemukseeni Jumalasta. Silti haluan pitää kahta ikonia (halpoja jäljitelmiä), joista näen jonkun joskus kokeneen jotain noin armahtavaa, mitä ikoni minulle kertoo.

    "Tässä on Jumalan sormi ollut läsnä."

    Luulen että siinä on ollut ihminen nimeltä
    Hugo Simberg eikä jumala. Kaikkea jännää tietysti
    päänsisällä tapahtuu, ei siinä mitään. Sinä
    voit kokea noin, mutta onko se todellista
    muille kuin sinulle?


    "Kotonani on vähän taidetta. Ne eivät riitä kokemukseeni Jumalasta"

    Tuo vahvistaa teoriaani. Katsopas tuosta
    alempaa mitä kirjoitan elokuvista. Uskovaisilla
    on jokin taipumus olla katsomatta elokuvia,
    ilmeisesti siinä pelossa että kokemus olisi
    vahvempi kuin jumala....

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    "taiteentekijä sanoo, että hän on saanut tämän lahjan suvultaan (geeneissä) ja edelliset sukupolvet voivatkin jo sanoa saaneensa lahjan Jumalalta. Kaikki ihmisen muut elämänkohtalot vaikuttavat hänen kokemukseensa Jumalan olemassaolosta"

    Ettehän te usko edes geeneihin, se on tiedettä
    mikä on taas teidän mielestä suuri kusetus?

    Asiaan, uskovaiset esi-isät saavat lahjan ja
    myöhemmin ateistiset jälkeläiset. Miksi
    jumala antaa lahjoja ateisteille? Esim.
    taidon vakuuttaa ihmiset omasta asiastaan,
    tässä tapauksessa ateismista. Eikö tämä
    tekisi jumalalle hallaa, eroakirkosta.fi:n
    kaverit ovat saaneet lahjan tehdä nettisivuja,
    mutta pystyvät käyttämään sitä jumalaa vastaa?
    Saatana on huono selitys, koska jumala
    on luonnut senkin...


    "Onko ihmisen niin vaikeaa asettua antamaan Jumalalle kunniaa?"

    Vaikeaa ja todella tyhmää on antaa olemattomalle
    kunniaa. Vai kiitätkö jumalaa hyvästä ruuasta
    etkä kokkia? Kokille tulee vielä paha mieli...


    "miksi käyttää elämänsä pohtimiseen, onkohan koko Jumalaa olemassakaan."

    Miksi käyttää koko elämä tyhjänpalvomiseen,
    jos ei ole edes nähnyt koko vihtahousua...

    näen, joskus jopa itsessäni, vaikka sitä karkuun pyrinkin.

    Kuka niin on sanonut, että geeneihin emme uskoisi? Älä pelleile, tämä on ylivakava asia. Minäkin olen perinyt migreenin ja pirulainen, että se on ollut juuri vihtahousun kanssa hyvää pataa.

    Tietenkin te olette lahjoista osalliset, kuten muutkin ihmiset ovat. Nettisivusta eroa kirkosta.fi ei ole teidän keksintöänne. Täälläpäin kehoitetaan ihmisiä eroa SAK:sta.fin tarpeellisuudesta. Naurettavaa sekin! Onhan tämän ajan ihmisillä ja varsinkin vanhemmillemme ollut tärkeää kuulua johonkin vahvaan porukkaan, sehän oli jopa velvoite teollistumisen aikakautena.

    Kuules Retrohetero, Jumalalle ei tee hallaa mikään, mikä lähtee ihmisistä. KAIKESSA on takana Hänen oma suunnitelmansa.

    On todella tyhmää ottaa kunnia itselleen jopa siitä, että ihmiset laumasieluisina olentoina lähtevät kirkosta eroamaan.
    Kokemuksesta voin sanoa, että paluu on vaikeampaa, mutta ei käytännössä, sekin voi tapahtua nappia painamalla. Vaikeus on henkisellä puolella, kehtaamisella ja siinä, että tunnustaa tarvitsevansa sitä mitä sydän etsii ja minkä yhteyteen se aina halajaa.

    Viimeinen sanontasi oli vihtahoususta! En toki sellaista palvo, mieluummin pakenen, kuten äsken jo mainitsin.
    Ei Jumalaa kannata vihtahousuun verrata, liian on pieni ajatus olennosta, joka on sanomanasi Jumalan luoma, sekin.

    Äänestä

  • nimimerkki unohotui kirjoitti:

    näen, joskus jopa itsessäni, vaikka sitä karkuun pyrinkin.

    Kuka niin on sanonut, että geeneihin emme uskoisi? Älä pelleile, tämä on ylivakava asia. Minäkin olen perinyt migreenin ja pirulainen, että se on ollut juuri vihtahousun kanssa hyvää pataa.

    Tietenkin te olette lahjoista osalliset, kuten muutkin ihmiset ovat. Nettisivusta eroa kirkosta.fi ei ole teidän keksintöänne. Täälläpäin kehoitetaan ihmisiä eroa SAK:sta.fin tarpeellisuudesta. Naurettavaa sekin! Onhan tämän ajan ihmisillä ja varsinkin vanhemmillemme ollut tärkeää kuulua johonkin vahvaan porukkaan, sehän oli jopa velvoite teollistumisen aikakautena.

    Kuules Retrohetero, Jumalalle ei tee hallaa mikään, mikä lähtee ihmisistä. KAIKESSA on takana Hänen oma suunnitelmansa.

    On todella tyhmää ottaa kunnia itselleen jopa siitä, että ihmiset laumasieluisina olentoina lähtevät kirkosta eroamaan.
    Kokemuksesta voin sanoa, että paluu on vaikeampaa, mutta ei käytännössä, sekin voi tapahtua nappia painamalla. Vaikeus on henkisellä puolella, kehtaamisella ja siinä, että tunnustaa tarvitsevansa sitä mitä sydän etsii ja minkä yhteyteen se aina halajaa.

    Viimeinen sanontasi oli vihtahoususta! En toki sellaista palvo, mieluummin pakenen, kuten äsken jo mainitsin.
    Ei Jumalaa kannata vihtahousuun verrata, liian on pieni ajatus olennosta, joka on sanomanasi Jumalan luoma, sekin.

    "KAIKESSA on takana Hänen oma suunnitelmansa."

    Eli meillä ei ole vapaatatahtoa? Oliko
    myös lapsiprostituoidut myös suunnitelma?
    Suunnitelma Katolisenkirkon papeille
    ettei ne sekaantuisi kuoropoikiin?

    Huh-hu, aika paksu pajunköyttä syötät...


    "Vaikeus on henkisellä puolella, kehtaamisella ja siinä, että tunnustaa tarvitsevansa sitä mitä sydän etsii ja minkä yhteyteen se aina halajaa."

    Ei ole tarvetta ei. Mistään halajamisesta
    ei ole kysymys, en näe koko jumalaa mitenkään
    järkevänä vaihtoehtona. Jos luovun terveestä
    järjestä, voin kyllä alkaa palvoa vaikka
    saunatonttuja, mutta sille ei ole tarvetta...

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    "KAIKESSA on takana Hänen oma suunnitelmansa."

    Eli meillä ei ole vapaatatahtoa? Oliko
    myös lapsiprostituoidut myös suunnitelma?
    Suunnitelma Katolisenkirkon papeille
    ettei ne sekaantuisi kuoropoikiin?

    Huh-hu, aika paksu pajunköyttä syötät...


    "Vaikeus on henkisellä puolella, kehtaamisella ja siinä, että tunnustaa tarvitsevansa sitä mitä sydän etsii ja minkä yhteyteen se aina halajaa."

    Ei ole tarvetta ei. Mistään halajamisesta
    ei ole kysymys, en näe koko jumalaa mitenkään
    järkevänä vaihtoehtona. Jos luovun terveestä
    järjestä, voin kyllä alkaa palvoa vaikka
    saunatonttuja, mutta sille ei ole tarvetta...

    itsesi mietittäväksi, mitä ovat ne olleet ja tulevatkin lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset pornoilu mielessä.
    Luuletko, että ihminen on hyvä?
    Ihminen on hyvyyteen pyrkimisessäänkin ainoastaan heikko. Tässä tulee se vapaa tahto, joka ihmisellä on. Tästä meidän on turha yrittää laulaa toisiamme suohon. Ateistiko ei koskaan tee pahaa? Älä viitsi, omahyväisyytesi uhkuaa nyt läpi. Ja kaikkinainen luulemisesi kristityn yksipuolisesta elämänkatsomuksesta.

    Ei sinun tarvitse Jumalaa etsiä, sillä Hän etsii sinua. Näin yksinkertaisesti se vain on. Et ole ensimmäinen ihminen, joka pakenee Luojaansa, etkä viimeinen.

    Sinäkin olet Jumalan suunnitelmissa. Onkohan tämä netti, johon panet pääsi piiloon, sinut nähdään.

    Ja nyt Markus-setä lähtee .......e. Moi.

    Äänestä

  • kaukaa haettu kirjoitti:

    olet asiaan paneutunut, enkä edes kiistä, eikö noin jossain määrin olisi. Jos heistä vaikka 99 % olisi vihannut työtään, he tuskin - ihmisiä kun olivat - olisivat jaksaneet työtään tehdä. Suurten freskojen tekeminen kesti vuosia, ehkäpä vuosikymmeniä. Kyllä taiteilijalla piti olla sisäinen näky suuriin töihinsä, hallitsija saattoi vaihtua ja kirkonmiehet ja "vaatijat" vaihtuivat, miten taiteilija voisi katonharjassaan maalatessaan miettiä muitten toiveita tekemisistään. Tuohon teoriaan en voi täysin luottaa.

    Tätä samaa väitetään Mozartin sävellyksistä ja monen muunkin, että ne oli tehty hallitsevaa kansanosaa mielistellen. Kait osin niinkin oli, onhan monen teoksen nimikin jo sen sanova. Lahjojen "väärinkäyttöä" olisi ilmaantunut enemmän, jos sen olisivat yksin ihmiset "määränneet".

    Taiteesta olisi tullut paljon enemmän irvikuvaa, ajattele nyt vaikka musiikin ja kuvataiteen yhdistymistä Lordissa. Kaikki elämänmuodot on läpikäyty kaikessa taiteenmuodoissa. Rock-musiikissa leimahtivat nämä yhteen todella näkyvästi. Kummallista vain on, että kun "silmä tottuu", alkaa rumassakin vääristymässä nähdä jotain kaunista, vaan ei niin kestävää.

    Joka kerta kun astun Tampereen tuomiokirkkoon sisälle (liian harvoin) saan kokea Hugo Simbergin upeaa taidetta. Varsinkin kirkon katto on hyvin puhutteleva. Siipien suojassa siellä istuu kirkkokansa ja kaiken keskustana on Jumalan silmä, joka valvoo. Näin maalattua taideteosta ei tuosta vain lähdetä tekemään jonkun käskystä. Simbergillä on täytynyt olla näky asioista, jotka ovat kestäviä, joita ei pyyhitä hetkessä pois, vaan jotka ajasta aikaan puhuttelevat ihmistä. Tässä on Jumalan sormi ollut läsnä.

    Kotonani on vähän taidetta. Ne eivät riitä kokemukseeni Jumalasta. Silti haluan pitää kahta ikonia (halpoja jäljitelmiä), joista näen jonkun joskus kokeneen jotain noin armahtavaa, mitä ikoni minulle kertoo.

    heijastelee tottakai taiteessakin. Entisaikoina ihmiset olivat tottuneet siihen, että heidän elämäänsä säädeltiin 'ylempiarvoisten' taholta paljonkin ja yksilönvapaus ja työpaikkademokratia olivat olivat varmaan aika tuntemattomia käsitteitä. Ihminen on usein tyytyväinen sellaiseen, mihin tottuu, ja kirkko oli itsestäänselvä osa silloista yhteiskuntaa. Jumalaan uskomistakin pidettiin varmaan hyvin pitkälti itsestään selvänä osana lainkuuliaista kansalaisuutta, kontrolloihan kirkko ihmisten elämää monellakin tapaa.



    Eipä nyt ruveta mustavalkoisiksi, eihän työn vihaamisesta kai sentään ollut edes puhe. Muotokuvamaalaus ja kirkkomaalaukset olivat menneiden aikojen taiteilijoiden toimenkuva, johon he kasvoivat hyvin nuoresta mestarin opissa. Kyllähän tarinoiden kuvittaminen, sommittelu ja ihmishahmojen maalaaminen ovat aivan yhtä haastavia, oli sitten kyseessä raamatun kertomukset tai antiikin Kreikan tarusto. Taiteentekoa kuitenkin, ja mikä tärkeintä, niin vuosia kestävässä kirkkomaalauksessa on uskomaton mahdollisuus kehittää itseään, harjoittaa ammattiaan ja tehdä jotain todella haastavaa ja näyttävää.

    Mozartista puheenollen, niin häneltähän sulkeutui paljon ovia, ja 'pintapiirit' eivät suoneet hänelle kykyjensä mukaista asemaa ja arvostusta, vaikka hän osasikin tehdä trendikästä musiikkia. Erään Mozart-tutkijan kirjoittaman elämäkerran perusteella hänellä ei näyttänyt olevan strategista mielistelyntaitoa, eikä hän ollut halukas nöyristelemään vallassa oleville sen kummemmin, kuin vanhemmille säveltäjillekään. Siihen aikaan sellainen peli ei todellakaan käynyt laatuun. Kun tilaustöitä ei tullut, niin silloin ei tullut rahaakaan. Omaehtoisen sävellystyön kannattavuutta heikensi myös tekijänoikeuspalkkioiden puuttuminen (ainakin toisessa maassa, jossa hän vaikutti).



    No ihmisethän sen suunnan ennenkin määräsivät. Paljon työtä vaativa musiikki ja taide vaan olivat hyvin pitkälti kirkon ja hallitsijoiden käsissä, koska muilla ei ollut varallisuutta kustantaa sitä.



    Ja missä on se huumorintaju?



    Taidekuvakirjoja muuten saa kirja-alesta pienellä rahalla. Itse olen ostanut kymmeniä.

    Äänestä

  • nimmari unohotui taas kirjoitti:

    itsesi mietittäväksi, mitä ovat ne olleet ja tulevatkin lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset pornoilu mielessä.
    Luuletko, että ihminen on hyvä?
    Ihminen on hyvyyteen pyrkimisessäänkin ainoastaan heikko. Tässä tulee se vapaa tahto, joka ihmisellä on. Tästä meidän on turha yrittää laulaa toisiamme suohon. Ateistiko ei koskaan tee pahaa? Älä viitsi, omahyväisyytesi uhkuaa nyt läpi. Ja kaikkinainen luulemisesi kristityn yksipuolisesta elämänkatsomuksesta.

    Ei sinun tarvitse Jumalaa etsiä, sillä Hän etsii sinua. Näin yksinkertaisesti se vain on. Et ole ensimmäinen ihminen, joka pakenee Luojaansa, etkä viimeinen.

    Sinäkin olet Jumalan suunnitelmissa. Onkohan tämä netti, johon panet pääsi piiloon, sinut nähdään.

    Ja nyt Markus-setä lähtee .......e. Moi.

    mene vain satumaailmaan takaisin... Jos
    ei pysty olemaan tässä todellisuudessa onnellinen,
    niin ainakin todellisuuden voi sulkea pois...

    Äänestä

  • Meikku-matelija kirjoitti:

    heijastelee tottakai taiteessakin. Entisaikoina ihmiset olivat tottuneet siihen, että heidän elämäänsä säädeltiin 'ylempiarvoisten' taholta paljonkin ja yksilönvapaus ja työpaikkademokratia olivat olivat varmaan aika tuntemattomia käsitteitä. Ihminen on usein tyytyväinen sellaiseen, mihin tottuu, ja kirkko oli itsestäänselvä osa silloista yhteiskuntaa. Jumalaan uskomistakin pidettiin varmaan hyvin pitkälti itsestään selvänä osana lainkuuliaista kansalaisuutta, kontrolloihan kirkko ihmisten elämää monellakin tapaa.



    Eipä nyt ruveta mustavalkoisiksi, eihän työn vihaamisesta kai sentään ollut edes puhe. Muotokuvamaalaus ja kirkkomaalaukset olivat menneiden aikojen taiteilijoiden toimenkuva, johon he kasvoivat hyvin nuoresta mestarin opissa. Kyllähän tarinoiden kuvittaminen, sommittelu ja ihmishahmojen maalaaminen ovat aivan yhtä haastavia, oli sitten kyseessä raamatun kertomukset tai antiikin Kreikan tarusto. Taiteentekoa kuitenkin, ja mikä tärkeintä, niin vuosia kestävässä kirkkomaalauksessa on uskomaton mahdollisuus kehittää itseään, harjoittaa ammattiaan ja tehdä jotain todella haastavaa ja näyttävää.

    Mozartista puheenollen, niin häneltähän sulkeutui paljon ovia, ja 'pintapiirit' eivät suoneet hänelle kykyjensä mukaista asemaa ja arvostusta, vaikka hän osasikin tehdä trendikästä musiikkia. Erään Mozart-tutkijan kirjoittaman elämäkerran perusteella hänellä ei näyttänyt olevan strategista mielistelyntaitoa, eikä hän ollut halukas nöyristelemään vallassa oleville sen kummemmin, kuin vanhemmille säveltäjillekään. Siihen aikaan sellainen peli ei todellakaan käynyt laatuun. Kun tilaustöitä ei tullut, niin silloin ei tullut rahaakaan. Omaehtoisen sävellystyön kannattavuutta heikensi myös tekijänoikeuspalkkioiden puuttuminen (ainakin toisessa maassa, jossa hän vaikutti).



    No ihmisethän sen suunnan ennenkin määräsivät. Paljon työtä vaativa musiikki ja taide vaan olivat hyvin pitkälti kirkon ja hallitsijoiden käsissä, koska muilla ei ollut varallisuutta kustantaa sitä.



    Ja missä on se huumorintaju?



    Taidekuvakirjoja muuten saa kirja-alesta pienellä rahalla. Itse olen ostanut kymmeniä.

    kun Lordi voitti Euroviisut. Minulle soitettiin tulos, koska sitä ei ollut mahdollista siellä nähdä, saatikka kuulla.Ilahduin asiasta: vihdoinkin! Niin ja mehän olimme lastenlasten kanssa äänestäneet juuri Lordia.

    Astelin piha-alueella. Vastaan tuli nuorehko nainen, ja heti innoissani menin hänelle asian kertomaan.
    Ei olisi pitänyt mennä. Joskus täytyisi osata olla hiljaa. Pahoitin hänen mielensä ja hän pahoitti minun mieleni. Ilo pakeni sen tien ja kait hänenkin olemuksessaan tapahtui samoin.
    Puhuit huumorintajusta. Sinne se häipyi, sillä reissulla. Onneksi on palannut jo suomalaisuudenkin vuoksi. "Me ollaan sankareita kaikki..."

    Olit hyvin lukenut googlesta ainakin Motzartin elämänkertaa. Itse kävin kaksi kertaa sen katsomassa elokuvateatterissa ja tulihan se TV.stakin.

    Kirkkomaalauksista ei voitane sanoa muuta, kuin sen, että hyvä, kun ovat tulleet maalatuiksi. Puhdasoppisuudenaikakaan ei onneksi päässyt taiteita täysin peittämään. Sieltä ne paljastuivat restauroijien ahertaessa kuvamateriaalin kimpussa.

    Minusta sinä saivartelet turhaan tuosta 99 % viha-ajatuksesta. Ajattelin asian siten, että pakkomaalaaminen ei voi koskaan onnistua, se luo stressin. Kun emme tiedä sen aikaisista palkkioistakaan muuta kuin arviointeja, olen edelleen sitä mieltä, että ihmisellä, joka maalaa on sisäinen intuitio luomiseen. Aivan samaa voi sanoa mistä tahansa temppelimaalauksesta vaikkapa Intiassa. He maalaavat kuvankin jumalastaan.

    Mielestäni kristillisellä kirkolla on aina ollut varovainen asenne Jumalan kuvan piirtämiseen. N iinpä esim. silmä tai käsi yksinään ovat kuvanneet Jumalaa.
    Itselleni on vierasta sellainen kuvitus, joita näkee joidenkin hengelliseksi määritettyjen lehtien päälikansissa ja myös sisäsivuilla. Jo ne kuvat iskevät vastaan, koska ne ovat niin alistettuja siihen tarinaan, joka etenee ja siksi kuvista tulee lapsellisen näköisiä. Ne eivät elä sydämeen asti, jäävät siihen lehteen ja siellä pysyvät. Vaan - jos lehteä painetaan kaukaa Amerikassa, se on heidänlaisten ihmisten kuvitustapa. Tyytyvät vähään ja halpaan.

    Totta puhut siinä, että kirjoja löytyy kirppareilta. Olen keskittynyt musiikkiteoksiin, elämänkertoihin taiteilijoista ja vähimmälle ovat jääneet maalaustaidetta käsittelevä kirjallisuus.
    Monet teokset ovat laajoja sarjoja, ei tahdo jaksaa kaikkea lukea, ei sitten millään. Ja nyt Markus-setä lähtee nukkumaan. Unia kaikille.

    Äänestä

  • ja se nimmari - taas unohtui kirjoitti:

    kun Lordi voitti Euroviisut. Minulle soitettiin tulos, koska sitä ei ollut mahdollista siellä nähdä, saatikka kuulla.Ilahduin asiasta: vihdoinkin! Niin ja mehän olimme lastenlasten kanssa äänestäneet juuri Lordia.

    Astelin piha-alueella. Vastaan tuli nuorehko nainen, ja heti innoissani menin hänelle asian kertomaan.
    Ei olisi pitänyt mennä. Joskus täytyisi osata olla hiljaa. Pahoitin hänen mielensä ja hän pahoitti minun mieleni. Ilo pakeni sen tien ja kait hänenkin olemuksessaan tapahtui samoin.
    Puhuit huumorintajusta. Sinne se häipyi, sillä reissulla. Onneksi on palannut jo suomalaisuudenkin vuoksi. "Me ollaan sankareita kaikki..."

    Olit hyvin lukenut googlesta ainakin Motzartin elämänkertaa. Itse kävin kaksi kertaa sen katsomassa elokuvateatterissa ja tulihan se TV.stakin.

    Kirkkomaalauksista ei voitane sanoa muuta, kuin sen, että hyvä, kun ovat tulleet maalatuiksi. Puhdasoppisuudenaikakaan ei onneksi päässyt taiteita täysin peittämään. Sieltä ne paljastuivat restauroijien ahertaessa kuvamateriaalin kimpussa.

    Minusta sinä saivartelet turhaan tuosta 99 % viha-ajatuksesta. Ajattelin asian siten, että pakkomaalaaminen ei voi koskaan onnistua, se luo stressin. Kun emme tiedä sen aikaisista palkkioistakaan muuta kuin arviointeja, olen edelleen sitä mieltä, että ihmisellä, joka maalaa on sisäinen intuitio luomiseen. Aivan samaa voi sanoa mistä tahansa temppelimaalauksesta vaikkapa Intiassa. He maalaavat kuvankin jumalastaan.

    Mielestäni kristillisellä kirkolla on aina ollut varovainen asenne Jumalan kuvan piirtämiseen. N iinpä esim. silmä tai käsi yksinään ovat kuvanneet Jumalaa.
    Itselleni on vierasta sellainen kuvitus, joita näkee joidenkin hengelliseksi määritettyjen lehtien päälikansissa ja myös sisäsivuilla. Jo ne kuvat iskevät vastaan, koska ne ovat niin alistettuja siihen tarinaan, joka etenee ja siksi kuvista tulee lapsellisen näköisiä. Ne eivät elä sydämeen asti, jäävät siihen lehteen ja siellä pysyvät. Vaan - jos lehteä painetaan kaukaa Amerikassa, se on heidänlaisten ihmisten kuvitustapa. Tyytyvät vähään ja halpaan.

    Totta puhut siinä, että kirjoja löytyy kirppareilta. Olen keskittynyt musiikkiteoksiin, elämänkertoihin taiteilijoista ja vähimmälle ovat jääneet maalaustaidetta käsittelevä kirjallisuus.
    Monet teokset ovat laajoja sarjoja, ei tahdo jaksaa kaikkea lukea, ei sitten millään. Ja nyt Markus-setä lähtee nukkumaan. Unia kaikille.

    Olin poissa kulmilta pari päivää.



    Pikkuisen tässä pilkkua viilaan: sanoin lukeneeni elämäkerran, siis kirjan, paksun sellaisen, en googlettaneeni. Luen mielummin kirjoja vaakatasossa, kuin kannattelen selkääni pitkiä aikoja tietokoneen edessä (yliliikkuva selkä näet).

    Se Mozart-elokuva on kyllä aika pinnallinen ja lähinnä viihteellinen yleiskuvaus Mozartin elämästä. Joskus tuli useampiosainen (Olisko 4-osainen)sarja samasta aiheesta. Se oli huomattavasti todellisemmanoloinen, ainakin elämäkertakirjan perusteella.

    Äänestä

Elokuvalla on (omasta mielestäni) taidemuodoista
varmasti eniten annettavaa ihmiselle, toisin
kuin jätti-hävyllä, koiran paskan heittämisellä
yleisöön (Jumalten teatteri...) tai muulla nykytekotaide-paskalla.

Olen havainnut seuraavaa tuntemissani uskovaisissa.
He eivät katso elokuvia ( ja tuskin myöskään
tekevät...) koska ne on kuulemma vain keksittyä.
Niin on jumalakin, mutta olisiko jutun takana se
että elokuva voi antaa niin suuremman
tunnekokemuksen kuin jumala, ja tämä pelottaa?

Äänestä
  • puheesi ja varsinkin tietämyksesi, mitä uskova ihminen ajattelee elokuvista. Olet aika kaukana totuudesta ainakin kohdallani. Käyn jopa kirjastosta lainaamassa elokuvia, vanhoja klassikkoja mm, sekä uudempia. Hienoja leffoja tulee idästä. Japanilainen ja intialainen elokuva kiehtoo erityisesti.

    Yhtä sorttia en jaksa paljoa katsoa, se on amerikkalainen tuotanto, niin kallista kuin sen rahallinen arvo voikin olla, sisältö on sitä samaa, sitä samaa...

    Teatteriesitykset voivat olla sanomaltaan jumalanpalvelustakin puhuttelevampia. Luuletko todella noin köyhäksi uskovan mielikuvitusta ja taiteenpalvontaa, että hänelle ei riitä muu kuin kirkkotaide, hoh, hoijaa. Luule rauhassa!

    Äänestä

  • basic-vääristymä tapahtuu siinä, että lihallinen ei voi ymmärtää hengellistä. esim jos tunnustaa vain numerot 1- miljoonaan, on vaikea hahmottaa ääretöntä...

    sama peli ihmisten maailmankuvassa, Jumala on ääretön - ja esim. hengellinen ihminen katsoo elokuvaakin erilaisella sykkeellä. Hän löytää
    elokuvasta yhtymäkohtia indikaattoreita jotka
    vahvistavat häntä henkisesti ja hengellisesti.
    Tästähän johtuu esim. uskovien ylistyslaulaminen

    elokuvaohjaajia on myös uskossa, eivät he tee
    asiasta numeroa, heidän Jumalanpalveluksensa
    on elokuvan tekeminen, samoin on muissa taiteen
    alueilla, ihminen osaa pitää oman rakkaan
    uskonsa myös sisällään

    Äänestä

  • nimimerkki unohtui kirjoitti:

    puheesi ja varsinkin tietämyksesi, mitä uskova ihminen ajattelee elokuvista. Olet aika kaukana totuudesta ainakin kohdallani. Käyn jopa kirjastosta lainaamassa elokuvia, vanhoja klassikkoja mm, sekä uudempia. Hienoja leffoja tulee idästä. Japanilainen ja intialainen elokuva kiehtoo erityisesti.

    Yhtä sorttia en jaksa paljoa katsoa, se on amerikkalainen tuotanto, niin kallista kuin sen rahallinen arvo voikin olla, sisältö on sitä samaa, sitä samaa...

    Teatteriesitykset voivat olla sanomaltaan jumalanpalvelustakin puhuttelevampia. Luuletko todella noin köyhäksi uskovan mielikuvitusta ja taiteenpalvontaa, että hänelle ei riitä muu kuin kirkkotaide, hoh, hoijaa. Luule rauhassa!

    joita tunnen, ovat mielikuvituksettomia.
    En tietenkään väitä että kaikki olisivat,
    vaikuttaa olevan vaan jonkinlainen suuntaus
    hihhuleiden joukossa.

    Äänestä

  • mutta... kirjoitti:

    basic-vääristymä tapahtuu siinä, että lihallinen ei voi ymmärtää hengellistä. esim jos tunnustaa vain numerot 1- miljoonaan, on vaikea hahmottaa ääretöntä...

    sama peli ihmisten maailmankuvassa, Jumala on ääretön - ja esim. hengellinen ihminen katsoo elokuvaakin erilaisella sykkeellä. Hän löytää
    elokuvasta yhtymäkohtia indikaattoreita jotka
    vahvistavat häntä henkisesti ja hengellisesti.
    Tästähän johtuu esim. uskovien ylistyslaulaminen

    elokuvaohjaajia on myös uskossa, eivät he tee
    asiasta numeroa, heidän Jumalanpalveluksensa
    on elokuvan tekeminen, samoin on muissa taiteen
    alueilla, ihminen osaa pitää oman rakkaan
    uskonsa myös sisällään

    numeroa? Toisin kuin tämän palstan hihhuloijat?
    Näkökulmaani tietysti vääristää tämän palstan
    kirjoittajien touhut.

    "ihminen osaa pitää oman rakkaan uskonsa myös sisällään"

    Joo, varmasti on niitä jotka pystyvät, mutta ei
    tällä foorumilla...

    Äänestä

  • nimimerkki unohtui kirjoitti:

    puheesi ja varsinkin tietämyksesi, mitä uskova ihminen ajattelee elokuvista. Olet aika kaukana totuudesta ainakin kohdallani. Käyn jopa kirjastosta lainaamassa elokuvia, vanhoja klassikkoja mm, sekä uudempia. Hienoja leffoja tulee idästä. Japanilainen ja intialainen elokuva kiehtoo erityisesti.

    Yhtä sorttia en jaksa paljoa katsoa, se on amerikkalainen tuotanto, niin kallista kuin sen rahallinen arvo voikin olla, sisältö on sitä samaa, sitä samaa...

    Teatteriesitykset voivat olla sanomaltaan jumalanpalvelustakin puhuttelevampia. Luuletko todella noin köyhäksi uskovan mielikuvitusta ja taiteenpalvontaa, että hänelle ei riitä muu kuin kirkkotaide, hoh, hoijaa. Luule rauhassa!

    "Luuletko todella noin köyhäksi uskovan mielikuvitusta ja taiteenpalvontaa, että hänelle ei riitä muu kuin kirkkotaide, hoh, hoijaa"

    Kun lukee täällä näiden hihhuleiden viestejä,
    niin voi luulla.

    Muuten, kiitos ettet ole siteerannut raamattua
    vielä, ja muutenkin suhtaudut uskonnollisuuteesi
    rauhallisesti, saat pyyteettömän kunnioitukseni siitä hyvästä.

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    numeroa? Toisin kuin tämän palstan hihhuloijat?
    Näkökulmaani tietysti vääristää tämän palstan
    kirjoittajien touhut.

    "ihminen osaa pitää oman rakkaan uskonsa myös sisällään"

    Joo, varmasti on niitä jotka pystyvät, mutta ei
    tällä foorumilla...

    tällä foorumilla ateismikin vaikuttaa uskonnolta

    joka imee vertansa uskovaisista ja olemattomasta jumalasta

    päämiehien ja olemassaolon hengellinen tyhjyys on siis vähän kuin elinehto

    Äänestä

  • Retrohetero kirjoitti:

    "Luuletko todella noin köyhäksi uskovan mielikuvitusta ja taiteenpalvontaa, että hänelle ei riitä muu kuin kirkkotaide, hoh, hoijaa"

    Kun lukee täällä näiden hihhuleiden viestejä,
    niin voi luulla.

    Muuten, kiitos ettet ole siteerannut raamattua
    vielä, ja muutenkin suhtaudut uskonnollisuuteesi
    rauhallisesti, saat pyyteettömän kunnioitukseni siitä hyvästä.

    kiitokset vastaan, tattista vain. Meitä on moneen junaan. Olen väläytellyt Raamatun sanaa joskus, et vain ole lukenut niitä, tai olet kumartaen ne ohittanut.

    Sille en voi mitään, että koen Jumalan maailman niin moninaisena, kaikkialle ulottuvana, että tällä kohdalla saan joiltakin uskovilta myös "tukistuksia". Se suotakoon heille, kun ovat elähdyttävässä uskossa, joka heille riittää.
    Eihän samasta perheestäkään löydy kahta samanlaista lasta, sama koskee seurakunnan keskellä eläviä ihmisiä.

    Entäpä ateistien ja vapaa-ajattelijoitten eroa vuudet ja sitten muut, agnostikot esim.

    Jostain luin, että teilläkin on poikkeavuuksia aivan riitaisuuksiin asti. Erilaisuus hämää ja rasittaa aina, se on selvä.
    Toisaalta väitetään erilaisuuden olevan rikkautta, ota siitä nyt sitten se paras mahdollinen ajatus.

    Äänestä

Moni ihailemani taiteilija on jonkin sortin mystikko, uskovainen, agnostikko taikka sitten täys ateisti eikä näytä lahjakkuuteen vaikuttavan sen kummemmin.
Mutta äärimmäisen harvoin heissä kylläkään näyttää löytyvän mitään kiihkouskovaista se on pistettävä huomioon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Retrohetero kirjoitti:

elokuvaohjaaja, filosofi, säveltäjä tai kirjailija
(tässä yhteydessä ei lasketa mitään "Miten
kuunnella jumalaa"-paska kirjojen raapustajia..)
taitaa olla lähes tulkoon mahdottomuus?

Ainakin väittämä pitää paikkansa nähdäkseni
ainakin ääriuskovaisten kohdalla, eikä noi
uudestioksennetut ja naminami-kristityt
paljon paremmin taida sijoittua?

Entä tiedemiehet&keksijät (Profetia: kohta
vedetään se Newton/Einstein-kortti esiin..)?
Niitäkään ei ole paljoa (Ja se on loogista:
jos ei pysty ajattelemaan loogisesti, kriittisesti
ja luovasti, ei pysty keksimään tai luomaan mitään).

Tappaako uskonto luovuuden ihmiseltä? Vaivaako
uskovaisia "Kun kerran jumala on luonut kaiken,
miksi minä loisin mitään, jeesus tempaisee minut kohta kuitenkin taivaaseen."-ajattelumaailma?

Molemmin puolin vastauksia, kiitos...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu