"Olen hurskas, nöyrä ja vaatimaton"

Tuossal ketjussa johon avaaja viittaa on nimimerkki x-vl:n KIRKAS ja viisas oivallus:

"... ulkonaisten tapojen nostaminen uskonmerkiksi ei ole oikein. Ne eivät ole kristillisen uskon Ydinsanomaa.

Ehkä ne tehoavat sellaiseen, jolla on halu ansaita jotenkin autuutta ja lepytellä Jumalaan oletetuilla jumalallisilla kieltäymyksillään.--"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000032858395

On yksi joukko jonka ei tarvitseolla nöyrä: SRK:n johotkunta ja palkattu johto.

YLEn reportaasi osoittaa sen, Dokumenttiohjelmaan pyydettiin SRK:n johtajia mukaan kertomaan hoitokokouksista omalta kannaltaan. Tarjosipa toimittaja mahdollisuuden myös kirjallisen lausunnon antamiseen. Nämä ylemmyydentuntoiset herrat kieltäytyivät kommentoimasta millään tavalla tekosiaan.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=68&a=1708

Laitoin vastinetta tuonne tässä linkitettyyn maljojen nostokielto- aiheeseen, mutta se näkyy jääneen kauaksi. Siksi haluan kommentoida tätä maljannosto- ja muita kummallisia kieltoja vähän yleisemminkin.

Luin tuossa yöllä kristinuskoon liittyviä teoksia ja on pakko tuoda eräs ajatus tähän väliin.

Kristinuskon perimmäinen tarkoitus on alunperin ollut vapauttaminen lakiuskonnoista ja sääntöjen noudattamisesta todelliseen lähimmäisen ja vihollisen rakastamiseen. Kristuksen sanoma on on ollut tiivistettynä yhteen käskyyn: Rakkauden käskyyn. Rakkaus ei alista eikä rakkaus ole alistumista ja nöyristelyä. Tähän sisältyy myös selkeästi kristinuskon perusteisiin kuuluva Jeesuksen huomio siitä, että jotkut pyrkivät uskon varjolla laittamaan lähimmäisen harteille valtavat taakat, kuitenkaan itse niitä kantamatta. Lähimmäisenrakkaus vaatii ottamaan toiselta osa kantamuksista, eikä suinkaan lisäämään kiviä lisää ennestään raskaaseen kivirekeen. Jos kaikki ajattelisivat ja tekisivät näin, ei maailmassa olisi mitään murhetta ja tuskaa. Yhtenä vakavana syntinä on naisten, muka "heikompien astioiden" päälle sälytetty tuhatkertainen fyysinen taakka miehen taakkaan verrattuna synnytys- ja lastenhoitopakon muodossa, vaikkei nainen ole enää vanhatestamentillinen orja ja karja - ei ainakaan missään muualla kuin vanhoillisislamilaisissa suuntauksissa ja lestadiolaisuudessa. Eikö rakkaus sisällä vapaan tahdon ja valinnan, eikä pakottamista?

Miksi kristinuskon eri suuntaukset nykyään siis vain lisäävät ihmisten ahdistusta ja tuskaa ja väsymystä? Vastaus: Suuntausten hallintoelimet, mullahit ja eliittiryhmät keksivät itse sääntöjä sääntöjen päälle.

Mielestäni nämä kristinuskon perusasiat ovat erittäin ristiriidassa lestadiolaisuuden ja jehovan todistajien oppien kanssa. Jos ajatellaan, että molemmat julistavat kristinuskoa niin mihin perustuu sellainen kummallinen sääntö, että lestadiolaiset saavat tupakoida, mutta eivät nauttia alkoholia. Jehovan todistajille taas alkoholi on sallittu, mutta tupakointi on suorastaan kuolemansynti. No, tämä vain kärjistettynä esimerkkinä, sillä Vartiotorniseuran toiminta on lähempänä verkostomarkkinointiyritystä kuin kristillistä liikettä. Mutta itse asiassa edellä mainitut säännöt eivät liity siihen, mikä ihminen on sisimmältään ja miten hän kulkee Jeesuksen, eli vapahtajan jalanjälkiä jokapäiväisessä elämässään. Täytyisi parantaa sairaita, auttaa heikkoja, rakastaa vihollista ja huolehtia köyhistä katsomatta siihen, mitä katsomusta tai kansallisuutta lähimmäinen edustaa. Jeesuskin paransi roomalaiskenturion tyttären, vaikka roomalaiset olivat miehittäjiä ja vihollisia Palestiinassa. Jeesusta myös paheksuttiin, koska oli niin radikaali rakkaudessaan - piti jopa naista yhtä hyvänä kuin miestä vanhan testamentin opetuksista poiketen.

Antiikin aikana ja aikaisemmin ei tupakoitu, mutta käytettiin muita huumaavia aineita, mm. Khatia. Tämä vain vertaukseksi. Ei nykymaailmassa ja Suomessa kerta kaikkiaan voi elää kuin juutalainen Lähi-Idässä 3000 vuotta sitten. Maailmankuva on täysin erilainen. Ei Jumalalla ole mielipidettä nykymaailman ilmiöistä Raamatussa. Vai onko Rauhanyhdistys tai Vartiotorniseura Jumalan asemassa säätäessään kaikkia kummallisia sääntöjä, jotka ovat suorastaan ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa? Tällöin lestadiolaisuutta ei missään nimessä voida kutsua kristilliseksi suuntaukseksi! Kuka ja millä perusteella joku seurakunnan johtoryhmä tai politbyroo oikeuttaa itsensä esim. "synteihin sitomiseen". Tämä on karmeaa sosiaalista kontrollia, jolla silmätikkuna olemisen ja eristämisen avulla yritetään toisen oma tahto nujertaa ja pakottaa ihminen toteuttamaan jonkun vanhojen miesten eliittiryhmän kuvitelmaa siitä, miten ihmisen pitää elää. Ei tuolla ole mitään tekemistä itse kristillisyyden kanssa. Ei vaikka miten asiaa katsoisi. Ei Raamatusta löydy telkkari- tai ehkäisykieltoa eikä siellä ole mainintaa että parin tuhannen vuoden päästä tulee Rauhanyhdistys sanelemaan pienelle joukolle Jumalan puhetorvena sitä, miten ihmisten tulee elää.

Kristinuskon perussanomaa voi jokainen noudattaa nytkin, vaikka yhteiskunnat ovat muuttuneet länsimaissa teokratiasta demokratiaksi: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsikin! Itseä arvostamalla ja omanarvon tunnon säilyttämällä voi antaa arvon ja kunnioituksen toisellekin. Ei ole alistajia ja alistujia vaan vapaita ihmisiä. Ei orjakaan rakasta orjuuttajaansa, vaan rakkaus vapauttaa toisen ja kohottaa toista, eikä paina alas. Tämähän on (pitäisi olla) se, mikä erottaa kristinuskon toisista uskonnoista??

Seurakunta orjuuttaa - Kristus vapahtaa!

taitaa nöyryys olla meleko harvinainen ominaisuus.!