Luomisen palvontaa vaiko Luojan ?

Tällä palstalla ei muuta kestoaihetta ole kuin
luomisen ja luomakunnan palvonta, siihen
yllyttäminen ja se on muka adve´nttitotuus.

Alussa Jumala loi ja saatuaan luonnonlait
kohdalleen, hän lepäsi siitä työstä.
Ihmisen tehtävä ei ole palvoa luomista ja luontoa.
Vaan luomisen ja luonnon kumartamisen sijasta
ihmsien tulee vallita ja hoitaa luomakuntaa.

Muistaakseni UnaFortunan toimesta on toistuvasti
huomautettu, että sunnuntai on auringonpalvonnan
päivä. Pakanatkin tietävät, että aurinko on kaiken
a ja o.
Mutta jo ensimmäiset kristityt havaitsivat, ettei
kristittyjen aurinko ole tuo kesäisin kuumottava
valonlähde taivaalla - vaan Kristus.
Niinpä oli sopivaa alkaa palvoa todellista
Aurinkoa ja nimenomaan sunnuntaihin se keskittää.
Sillä sehän on myös ylösnousemuspäivä.

Luomisen palvonta lauantaisin on taaksepäin
katsomista ja se vauikuttaa suolapatsaaksi
jämähtämistä. Mutta totisen Auringon palvonta
ylösnousemuspäivänä - se on kuolleista heräämistä.
Ja on Kristuksen odotusta - oikeaa adventismia -
on tulevaisuuteen katsomista.

Ilm. 21:23
Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. [Jes. 60:19]


KATSOMMEKO VANHAAN VAIKO UUTEEN
- tosi adventti-ihminen katso eteenpäin

Uusi taivas ja uusi maa - Ilmestys 21. luku

1
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää.
[Jes. 65:17, 66:22; 2. Piet. 3:13]
2
Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla- asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.
[Jes. 52:1; Gal. 4:26; Hepr. 12:22; Ilm. 3:12 | 2. Kor. 11:2; Ilm. 19:7]

3
Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa.
Jumala itse on heidän luonaan,
[3. Moos. 26:11,12; Hes. 37:27; Sak. 2:14; Joh. 1:14; Ilm. 7:15]
4
ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen.
Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." [Jes. 25:8; Ilm. 7:17]
5
Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken." Hän sanoi: "Kirjoita nämä sanat muistiin. Ne ovat luotettavat ja todet."
[Jes. 43:19 | Ilm. 19:9]

6
Vielä hän sanoi minulle: "Nyt ne ovat käyneet toteen.
Minä olen A ja O, alku ja loppu.
Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä.
[Ilm. 16:17 | Ilm. 1:8, 2:8 | Jes. 55:1; Ilm. 7:17]
7
Tämä on voittajan palkinto. Minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun poikani.
[2. Sam. 7:14; Ps. 89:27; 2. Kor. 6:18]
8
Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Tämä on toinen kuolema."
[Jes. 30:33; Hes. 38:22; Ilm. 19:20, 20:14,15]

Uusi Jerusalem

9 Yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemässä maljassaan seitsemän viimeistä vitsausta, tuli luokseni ja puhui minulle.
Hän sanoi:
"Tule, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon." [Ilm. 15:1 | Ilm. 19:7]

10
Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota. [Ilm. 3:12]
11
Se loisti Jumalan kirkkautta, se säihkyi kuin kallein jalokivi, kuin kristallinkirkas jaspis. [Jes. 58:8, 60:1,2]
12
Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä.
Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet.
[21:12,13: Hes. 48:31-34]

13
Idän puolella oli kolme porttia, pohjoisessa kolme, etelässä kolme ja lännessä kolme porttia.
14
Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet. [Hes. 48:31]
15
Enkelillä, joka minulle puhui, oli kultainen mittakeppi kaupungin sekä sen porttien ja muurin mittaamista varten. [Hes. 40:3,5; Sak. 2:5]

16
Kaupunki oli neliön muotoinen, yhtä leveä kuin pitkä.
Enkeli mittasi kaupungin kepillään ja sai tulokseksi kaksitoistatuhatta stadionmittaa*; pituus, leveys ja korkeus olivat kaikki tämänsuuruiset. [Ks. selitystä 14:20.] [Hes. 48:16,17]
17
Hän mittasi myös muurin, ja se oli sataneljäkymmentäneljä kyynärää -- enkeli käytti siinä ihmismittaa.
18
Muuri oli rakennettu jaspiskivestä, ja kaupunki oli kimmeltävää, lasinkirkasta kultaa.

19
Kaupunginmuurin perustukset oli kaunistettu kaikenlaisilla kalliilla kivillä.
Ensimmäisenä peruskivenä oli jaspis, toisena safiiri, kolmantena kalsedoni, neljäntenä smaragdi, [21:19,20: 2. Moos. 28:17-20; Jes. 54:11,12]
20
viidentenä sardonyksi, kuudentena karneoli, seitsemäntenä krysoliitti, kahdeksantena berylli, yhdeksäntenä topaasi, kymmenentenä krysopraasi, yhdentenätoista hyasinttikivi ja kahdentenatoista ametisti.
21
Porttitorneina oli kaksitoista helmeä -- kukin kahdestatoista tornista oli tehty yhdestä helmestä.
Kaupungin valtakatu oli kultaa, puhdasta kuin läpinäkyvä lasi.

22
Temppeliä en kaupungissa nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, hän ja Karitsa.
23
Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. [Jes. 60:19]
24
Kansat kulkevat sen valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne mahtinsa kaiken loiston. [Jes. 60:3]

25
Sen portteja ei suljeta päiväsaikaan, ja yötä siellä ei olekaan. [Jes. 60:11]
26
Kaikki kansojen kalleudet ja ihanuudet tuodaan sinne.
27
Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan. [Jes. 52:1; Ilm. 3:5]