http://www.emaileri.fi/g/l/5886/604477/9682/221/74/6
Suomalaisten hyvinvointi jatkaa kasvuaan – samoin hyvinvointierot
Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportin mukaan väestö voi entistä paremmin. Terveys on kohentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, elintaso on parantunut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta Suomi on muuttunut myös entistä eriarvoisemmaksi. Hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan sekä terveyden että tulojen suhteen.
Hyvinvointierot ovat kasvussa, koska pienituloisten ja vähän koulutettujen tulot ja terveys eivät ole kohentuneet samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Tuloerot ovat kasvaneet 1970-luvun alun tasolle. Työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä, mikä selittää suuren osan erojen kasvusta. Erojen kasvu on osin myös harjoitetun politiikan seurausta. Tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat yhä vähemmän tuloeroja.
Hyvinvoinnin alueellisten erojen kasvu sen sijaan näyttää pysähtyneen 2000-luvulla, vaikka väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin jatkuu. Psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Toimeentulo-ongelmat ovat yleisimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta.
Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Vaikka muut kuin materiaaliset tekijät ovat nousseet yhä enemmän suomalaisten hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi, niin työhön ja toimeentuloon liittyvät tekijät määrittävät edelleen hyvinvointia. Yksittäisistä riskitekijöistä työttömyys oli selvimmin yhteydessä hyvinvointiin ja sen vajeisiin.
Tutkimus osoittaa myös, että suomalaiset luottavat edelleen vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykymuotoisena. Suurin osa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin. Aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana. Tätä mieltä olivat niin hyvä-, keski- kuin pienituloisetkin.
Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin laajaan väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia hyvinvoinnistaan sekä mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastausprosentti oli 84. Kysely on lajissaan toinen; edellinen tehtiin vuonna 2004.
Lähde: Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura ja Matti Heikkilä (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes, M253. Helsinki, 2008.
Toimittajakappaleita voi pyytää Stakesin viestinnästä viestinta(at)stakes.fi. Muut kirjatilaukset Stakesin verkkokirjakaupasta www.stakes.fi/kirjakauppa
Lisätietoja:
erikoistutkija Pasi Moisio, puh. (09) 3967 2228, erikoistutkija Sakari Karvonen, puh. (09) 3967 2449 tai 050 327 8268, tulosaluejohtaja Jussi Simpura, puh. (09) 3967 2211 tai 050 500 2259 ja ylijohtaja Matti Heikkilä, puh. (09) 3967 2025. Sähköposti etunimi.sukunimi(at)stakes.fi.
Eeva Parviainen,
tiedottaja,
puh. (09) 39 672686, 0400 373 688,
eeva.parviainen(at)stakes.fi
Suomalaisten hyvinvointi jatkaa kasvuaan – samoin hyvinvointierot
Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportin mukaan väestö voi entistä paremmin. Terveys on kohentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, elintaso on parantunut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta Suomi on muuttunut myös entistä eriarvoisemmaksi. Hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan sekä terveyden että tulojen suhteen.
Hyvinvointierot ovat kasvussa, koska pienituloisten ja vähän koulutettujen tulot ja terveys eivät ole kohentuneet samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Tuloerot ovat kasvaneet 1970-luvun alun tasolle. Työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä, mikä selittää suuren osan erojen kasvusta. Erojen kasvu on osin myös harjoitetun politiikan seurausta. Tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat yhä vähemmän tuloeroja.
Hyvinvoinnin alueellisten erojen kasvu sen sijaan näyttää pysähtyneen 2000-luvulla, vaikka väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin jatkuu. Psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Toimeentulo-ongelmat ovat yleisimpiä harvaan asutulla maaseudulla. Kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta.
Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Vaikka muut kuin materiaaliset tekijät ovat nousseet yhä enemmän suomalaisten hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi, niin työhön ja toimeentuloon liittyvät tekijät määrittävät edelleen hyvinvointia. Yksittäisistä riskitekijöistä työttömyys oli selvimmin yhteydessä hyvinvointiin ja sen vajeisiin.
Tutkimus osoittaa myös, että suomalaiset luottavat edelleen vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykymuotoisena. Suurin osa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin. Aikaisempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana. Tätä mieltä olivat niin hyvä-, keski- kuin pienituloisetkin.
Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin laajaan väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia hyvinvoinnistaan sekä mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastausprosentti oli 84. Kysely on lajissaan toinen; edellinen tehtiin vuonna 2004.
Lähde: Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura ja Matti Heikkilä (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes, M253. Helsinki, 2008.
Toimittajakappaleita voi pyytää Stakesin viestinnästä viestinta(at)stakes.fi. Muut kirjatilaukset Stakesin verkkokirjakaupasta www.stakes.fi/kirjakauppa
Lisätietoja:
erikoistutkija Pasi Moisio, puh. (09) 3967 2228, erikoistutkija Sakari Karvonen, puh. (09) 3967 2449 tai 050 327 8268, tulosaluejohtaja Jussi Simpura, puh. (09) 3967 2211 tai 050 500 2259 ja ylijohtaja Matti Heikkilä, puh. (09) 3967 2025. Sähköposti etunimi.sukunimi(at)stakes.fi.
Eeva Parviainen,
tiedottaja,
puh. (09) 39 672686, 0400 373 688,
eeva.parviainen(at)stakes.fi
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nykyindekseillä eläkkeet jäävät väistämättä jälkeen elinkustannuksista, ja täten ainakin pelkän eläkkeensä varassa kituuttavilla menee aina vain huonommin kun inflaatio syö heidän ostovoimaansa
haastateltavat valittiin?
Mikä oli peruste, ikä, ammatti, asuinpaikka, verotiedot, työttömät, työlliset, eläkeläiset, olisi kiva tietää?
"Pääkaupunkiseudun leipäjonot pidentyneet
Ruoka-apua tarvitsevien ihmisten määrä on pääkaupunkiseudulla viime vuosina selvästi kasvanut, kerrotaan vähävaraisten avustustyötä tekevistä järjestöistä ja seurakunnista.
Vaikka taloudessa eletään nousukautta, on esimerkiksi Heikki Hurstin yhdistyksen arvion mukaan ruokakassien hakijoiden määrä jopa kaksinkertaistunut viime vuodesta.
Entistä enemmän ruuanhakijoita ovat saaneet myös Pelastusarmeija ja Espoossa toimiva Manna-apu ry.
Myllypurossa seurakunnan ruoka-avulla oli viime vuonna 63 000 hakijaa, kun edellisvuonna heitä oli 53 000. Huhtikuun loppuun mennessä lasketut kävijämäärät ennakoivat taas uusia ennätyksiä tälle vuodelle.
Hakijat ovat nuorentuneet, ja jonoihin on työttömien ja eläkeläisten jatkoksi tullut pätkätyöläisiä, opiskelijoita, lapsiperheitä ja maahanmuuttajataustaisia.
Avustustyöntekijät ja vapaaehtoiset kiistävät jyrkästi, että apua haettaisiin nyt entistä helpommin säästöjen toivossa tai ahneudesta. Heidän mukaansa tarve on todellinen: korvauksia ja etuuksia on supistettu samalla kun elinkustannukset pääkaupunkiseudulla ovat nousseet."
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pääkaupunkiseudun leipäjonot pidentyneet vuoden aikana kaksinkertaisiksi/1135219946360
täytyy olla täysi typerys jollei sitä huomaa tai asua eliittialueella.
Hyvinvointi,vain yhden kansanosan herkkua. Kellä paljon on, sinne paljon lisää?
on se, ettei lähes täydellisestä työllisyyskikkailusta huolimatta valtion budjetti kasva oikein mitenkään? Siis todellista ostovoimaa ei näytä "kurssitöissä" syntyvän. Surkeat prekariaattityöt lisääntyvät, eikä kotitalouksien usko tänään askeesi, huomenna nirvana, oikein enää tässä auta. Tilastoharhat ja tissiviihde ovat lällärikamaa, kun asunto-, pikavippi-, todellinen hintojennousu- ja muu pahoinvointi räjähtävät silmille. Mitä se auttaa, vaikka olisi 110 prosenttinen työllisyys, kun työt, jotka asiallisesti palkattujen pitkäkestoisten töiden tilalle syntyvät perustuvat usein pelkkiin provikoihin ja puhelinkerjuuhömppään ja muuhun vastaavaan. Tällaisiahan ei saisi sivistysvaltiossa edes olla!
Reaalitulot ovat kasvaneet... niin ovat menotkin. Miksei budjetista riitä jaettavaa alimmille desiileille? Miksi Tobinin-verosta ja perustulosta ei puhuta koskaan mitään? Kuinka yli sadanmiljoonan euron puoluetukien kalastajat ihan oikeasti ovat ajatelleet nämä asiat laittaa kuntoon? Koska jokamiehen työmarkkinat ja se kuinka ne tähän maahan palautetaan tulee eduskunnan täysistuntolistalle? Moniosaajat kikkailevat taas aikansa ja tässäpä tärkeimmät...