Ateismikritiikkiä
aika osuvasti
361159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
uskisten kieroilua määritellä jumala joksikin, mistä ihminen saa elämälleen tarkoituksen, ja sitten väittää, ettei uskonnottomia ihmisiä olekaan.
Itseäni kiinnostaa eniten lasteni tulevaisuus, mutta en tosiaankaan usko lasteni luoneen maailmaa tai elämää maapallolle, kuten heidän jumalina olisi pitänyt tehdä.
"Uskontokriitikot mieltävät, että usko on episteeminen eli tietämistä koskeva asenne, jossa johonkin uskottaessa sitä pidetään totena samalla tavalla kuin luonnontieteen väittämiä."
Voi saatana. Jos asia ei näin sitten ole, miksi 15 hihhulia kymmenestä puhuu uskostaan kuin todistetusta faktasta?
Oli muuten paskantäyteinen teksti. Esim. tämä virke on niin täyttä sontaa että Helsingin vedenpuhdistuslaitos jää hajussa kakkoseksi:
"Tässä mielessä ”uskonnottomia” ihmisiä ei edes ole olemassa, sillä jokainen etsii tarkoitusta jostain."
Niin, että näiden palstojen kristillisyys edustaa hyvin hyvin kapeaa näkemystä kristinuskosta. Täällä näkyy enemmänkin vapaiden suuntien kristillisyyttä, johon sopii paremmin uskon pitäminen episteemisenä käsitteenä.
kohta :)
en tiedä miksi 15 hihhulia kymmenestä puhuu uskostaan kuin todistetusta faktasta. ehkäpä käsite fakta on hieman hakusessa? mikäli faktana pyritään siis käsittelemään uskomuksensa kohdetta. usko oletettavsti on fakta (ellei ole mm. trolli kyseessä).
miten niin uskontokriitikot mieltävät että usko on episteeminen? tietämistä koskeva asenne? pitäisiköhän näiden kriitikoiden hieman määritellä sanaa usko?
uskontokriitikon ei tarvitse edes (välttämättä) ottaa kantaa sanaan usko. uskontokriitikko voi pureutua vaikka pelkästään dogmeihin.
aika shaissee.
kriitikot jotka 'uskon' episteemiseksi mieltävät", vaikuttavat fiksummilta kuin kaverit, jotka yrittävät kvanttifysiikan avulla jumalia tappaa :)
minua aina huvittavat nämä hihhulit jotka hakevat oman kuuppansa virhetoiminnolle oikeutusta sillä että kaikilla muillakin pata sutii tyhjää.
Huttunen turvautuu erääseen kaikkein alkeellisimmista uskisselityksistä, siihen että taikauskon puutekin on uskonto.
Jos uskossa on todella kysymys vain tästä:
"Jumala tai epäjumala on juuri se, jolta tai josta ihminen saa elämäntarkoituksen."
Elämän tarkoituksella tunnutaan tässä tarkoittavan jokaisen omaa henkilökohtaista käsitystä elämän tarkoituksesta. Herää siis kysymys. Miksi uskonnolliset yhteisöt ovat täynnä oppiriitoja?
Uskisten käytännön touhu viitta kyllä paljon enemmän sinne taivaallisen namusedän puolelle.
Tämän ja käytännön välillä ainakaan jos puhutaan ev.lut, ort. tai katolisesta kirkosta.
kristityt enää pidäkään totena sitä, että kuoleman jälkeen on ikuinen elämä taivaassa?
Siteerataan uudestaan:
"Jumala tai epäjumala on juuri se, jolta tai josta ihminen saa elämäntarkoituksen. Siten mistä tahansa voi tulla ihmiselle jumala."
Eikö tässä tarkoiteta sitä, että uskossa on kysymys uskosta omiin päämääriin. Mihin kohtaan tässä tarvitaan kirkkoa, raamattua saati kristinuskon oppia?
Tuossa oli kyllä tuo jumala/epäjumala asettelu. Jos kirjoittaja nyt kuitenkin tarkoitti sitä, että "hyvät" elämäntarkoitukset ovat jumalalta ja "huonot" epäjumalalta, niin kuka määrittelee hyvän ja huonon. Nythän ollaan taas vaarallisesti lähestymässä sitä taivaallista namusetää, joka kertoo kirkon opin kautta mikä on oikein ja mikä väärin.
Olipahan kirjoitus, joo...
Eli uskikset ja ateistit ovat ihan sama asia ja yhtä mukavia ja kaikki pääsevät taivaaseen jota ei ole olemassa.
Kirjoitus väisti kaikki sudenkuopat, myös uskonnon kaiken sisällön ja edellytykset. Saas nähdä, jonkinlaista palautepostia kirjoittaja tulee uskiksilta saamaan...
Kyse on luottamuksesta, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Ei mistään tiedosta, joka voidaan järkiperäisesti perustella vaan siitä mitä tuntee sydämessään.
Se, että mainitsemani kirkkokunnat uskovat, että pelastus ei ole ihmisestä itsestään kiinni. Vaan Jumala itse herättää oikean uskon joissakin ja toiset luovat itse omat epäjumalansa. Tämä on asia, jota ei voi ymmärtää järjellä vaan sydämellä.
Jumalan sana myös laittanut ihmiset rakentamaan kirkkorakennuksia, joissa sana pääsee kuulumaan. Miksi Jumala toimii näin on mysteeri.
siinä on, että annatte pappien ja muiden kirkonihmisten pomottaa itseänne? Sitten olisi mysteeri, jos jumala olisi rakentanut kirkkonsa ihan itse.
Sinähän palasit nyt takaisin siihen namusetäjumalaan. Eikös se juuri kielletty tuossa alkuperäisessä jutussa? Ja nyt annat ainoaksi selitykseksi tuon: "Miksi Jumala toimii näin on mysteeri"-heiton. höh.. :(
sitä, ettei oikea usko ole Jumalalta itseltään peräisin. Siinä vain todetaan Lutherin sanoneen:
"pelkkä sydämen luottamus ja usko luovat sekä Jumalan että epäjumalan"
Mutta oikea sydämen luottamus on Jumalalta itseltään peräisin. Se on koko luterilaisuuden ydin.
Lutherin mielestä tämä oli täysin selvä asia, mutta sitä ei voi missään nimessä ymmärtää järjen avulla. Tätä tarkoitin mysteerillä, myönnettäköön että sen käyttö on hieman harhaan johtavaa.
"Lutherin mielestä tämä oli täysin selvä asia, mutta sitä ei voi missään nimessä ymmärtää järjen avulla"
Mitäpä tässä sitten selvää asiaa yrittämäänkään. Paperipussi päähän uskomaan.
Olisiko antaa teoriaa, että mikä perkele se on ollut, joka on antanut toisille ihmisille halun ymmärtää oikeasti asioita järjen avulla. Uskontojen opin ymmärtämisessä siitä tuntuu olevan vain haittaa. Onko luojallenne sattunut virhe kun on tullut luotua liikaa ajatteleva laji?
"Olisiko antaa teoriaa, että mikä perkele se on ollut, joka on antanut toisille ihmisille halun ymmärtää oikeasti asioita järjen avulla. Uskontojen opin ymmärtämisessä siitä tuntuu olevan vain haittaa. Onko luojallenne sattunut virhe kun on tullut luotua liikaa ajatteleva laji? "
Luther oli itse sitä mieltä, että ihminen oli Saatanan vallassa niin kauan kunnes Kristus hänet siitä vapauttaa. Tämä on jo nykyisin luterilaisuuden piirissä vanhentunutta ajattelua (maailma on aivan toisenlainen kuin 1500-luvulla). Nykyisin korostetaan enemmän sitä, että tieteellä ja uskolla omat roolinsa. Siis Raamatun ei pidä sanella esimerkiksi luonnontieteen tuloksia. Mutta myös kääntäen tieteenkään ei pidä yrittää antaa vastausta lopulliseen totuuteen, siis sellaisiin asioihin joihin sillä ei ole edellytyksiä.
Siis tiivistettynä järjen käyttö on sallittua, mutta sillä ei päästä niin pitkälle, että se tyydyttäisi kaikkia ihmisiä.
Vapaa-ajattelijat edistävät maailmankatsomusta jonka mukaan ihmisen on maailmankuvassaan tyydyttävä tieteen saavuttamiin tuloksiin tai siihen mikä voidaan niistä järkiperäisesti perustella. Ihan hieno filosofia, mutta myös toisenlaisiakin näkökulmia.
otit huomioon.
"mutta myös toisenlaisiakin näkökulmia"
on myös vapaa-ajattelijoita, jotka eivät ole riippuvaisia sen nimisestä järjestöstä tai sen järjestön kanssa missää tekemisissä muutenkaan.
Uskontojen näkökulmasta meillä on vain joko teistinen tai ateistinen maailmankatsomus. Teistisiä versioita on tuhansia ja tuhansia ja sitten on tuo yksi ateistinen selitys. Mikäköhän teistinen versio on se oikea? Vai olisiko se sittenkin se yksi ateistinen versio.? Kumpaankohan Occam olisi päätynyt partaveitsellään?
Juuri Fransiskaani munkki Wilhelm Occamilaiselta tai itse asiassa hänen koulukunnaltaan Luther sai vaikutteensa siitä, että uskon piti perustua pelkästään Raamattuun. Eikä uskoa edes pidä yrittää ymmärtää järjellä.
Tiedät kyllä mitä tarkoitin Occamilla.
Eihän minulla sitä vastaan ole mitään jos joku haluaa uskoa ihan mihin tahansa. En vain ymmärrä mikä saa ihmisen hyväksymään paperipussin päähänsä. Mikä siinä ns. pyhässä sanassa on niin pyhää, ettei sitä voi kyseenalaistaa, kun kerran kaikki ymmärtävät, että pyhä sana on hyvinkin kyseenalaista.
Minusta pikemminkin epätoivoinen yritys hämmentää soppaa epämääräisillä käsitteillä.
Ensin puhutaan uskonnoista yleisellä tasolla ja sitten yhtäkkiä nypätään Lutherin lukemattomista teksteistä osuvin selittämään kaikkia uskontoja. Silmänkääntötemppu tehtiin tuon yhden lauseen avulla. Vahvasti epäilen Luther-vainaan kykyä puhua muslimien tai edes katolisten näkemyksestä, mitä uskonto heille merkitsee.
Jos kirjoitukseen olisi ottanut hieman enemmän konkretiaa mukaan, kaikkien olisi helpompi ymmärtää asia: uskooko todella raamatun kaikki jorinat ml. VT:n tarinat, uskooko jessen eläneen ja olleen jumalanpoika ja uskooko juuri luterilaiseen malliin synneistä, etc. Nyt jumalakäsite pyrittiin hämärtämään vain ihmisen omaksi hengentuotokseksi, mitä se onkin. Mutta samalla kirjoituksesta saa sen vaikutuksen, että
kirjoittaja ei itsekään usko kristinuskon jumalan olemassaoloon:)
Aika heikko puolustussiirto loppujen lopuksi, on minun mielipiteeni.
Oli siinä ihan asiaakin.
Mutta uskonnot pysyvät aina asiallisella toiminnan linjalla toisin kuin laiskat nojatuoliateistit:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200802277307834_ul.shtml
uskontojen uhreja oli iltarissa enemmänkin kerralla:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200802277308157_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200802277307964_ul.shtml
voivat sitten olla uskovaisia.
Riski karju, jonka tarkoitus on paritella mahdollisimman monen emakon kansssa, on yhtä vanhurskas kuin piispa.
taas vain yhden ihmisen oma näkökanta tuotu julkisesti esille. Mitä siitä pitäisi ajatella? Että se on tosi kuin vesi,koska on esitetty julkisuuteen?
Olihan tossa jotain ihan jees ja ymmärrettävää,mutta samanlaista pullamössö aivoilua kuin muillakin loppujen lopuksi toi teksti. Ei siitä nyt mitään veret seisauttavaa ahaa elämystä syntynyt..harvoin syntyy.
En kyllä havainnut mitään kritiikkiä. Havaitsin kyllä ateismin ja ateistien väheksyntää.
"Ei kuitenkaan ole aivan selvää, ketkä oikeasti puolustavat sitä uskoa, jota ateistit inhoavat."
Olen itse ateisti mutta en minä henkilökohtaisesti inhoa mitään uskontoa. Jos joku tarvitsee elämäänsä sisältöä uskomalla johonkinyli luonnolliseen olentoon minun puolestani hän saa tehdä niin kaikessa rauhassa, kunhan ei tule tuputtamaan uskoaan minulle.
"Vaatii älyllistä notkeutta tiristää itsestä uskoa, että on olemassa kaikkia muita mahtavampi Taho..."
Siihen että uskoo johonkin maailmankaikkeuden luoneeseen yliluonnolliseen voimaan ei paljoa älyllistä notkeutta vaadita mutta kokeilkaapa selittää kaikki asiat järkeilemällä vetoamatta jumalalliseen voimaan siinä sitä älyn notkeutta tarvitaan.
"Modernin ateismin..." Ei tälläistä edes ole -ismit samalla lailla kuin uskonnonkin pitäisi olla ajasta riippumaton käsite tai ajatusmalli vaikka jokainen käsittää oman uskonsa tai aatteensa eri lailla.
Martti Lutherin tuominen esille on varsin kekseliästä varsinkin kun unohdetaan mainita että hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi noin 400 vuotta tai jotain sinnepäin.
"...”uskonnottomia” ihmisiä ei edes ole olemassa, sillä jokainen etsii tarkoitusta jostain."
Tarkoituksen hakeminen ihmiselle on luonnollinen prosessi eikä sillä ole mitään tekemistä uskonnon tai uskomusten kanssa. Jokainen etsii itselleen paikkaa johon kuulua se voi ihan hyvin olla yhteiskunnallinen asema, koulutus, perhe, uskonto jne. Tarkoituksen etsiminen ei johda jumalan löytämiseen omassa elämässään vaan jumalan löytöminen on uskovaiselle elämän tarkoitus.
teksti mutta liikaa pilkunviilaamista siitä mikä on uskovainen.
Tarkoitusta jokainen etsii, mutta löytyykö se selvästä valheesta?
Etsiä tulisi ahkerammin.
"Ei kuitenkaan ole aivan selvää, ketkä oikeasti puolustavat sitä uskoa, jota ateistit inhoavat."
lopetin lukemisen tuohon. kirjoittaja ei voi olla tosissaan koska sanoo noin. ateistilla ei ole jumaluskoa, se puuttuu ja siinä se. siihen ei liity mitään inhoja tms. ne tulevat muualta.
mitä luuloa ateistit inhoavat?
Kirjoitus päättyy sanoihin: "Uskovilla on usein lempiajatuksia, joista ei haluta tinkiä mistään hinnasta. Kauniit kuvitelmat ja oppirakennelmat voivat ottaa Jumalan paikan. Tarkkanäköinen ateismi voi hyvinkin avittaa kaatamaan idolit."
Kirjoittaja ei jumalien olemassaolosta pysty sanomaan muuta kuin: " Jumala tai epäjumala on juuri se, jolta tai josta ihminen saa elämäntarkoituksen"
Eipä tuosta muuta jää käteen, kuin että kukin luo oman jumalansa. Mitään Raamatun tai kristinuskon Jumalaa ei tuosta yli muiden enää nouse.
Luulenpa että uskovainen lukijakunta antaa lehden tuolle artikkelille palautetta...
Kirjoituksessa peräänkuuluttiin oikeata uskoa, mutta ei kuitenkaan pystytty tuota oikeata uskoa muuten määrittelemään kuin mikä kenestäkin sydämessä oikealta tuntuu. Kummallista, että uskontoon liittyvissä asioissa edelleen sydäntä pidetään tunteiden ja ajattelun keskuksena, vaikka on jo pitkään tiedetty sydämen olevan verta kierrättävä pumppu. Toinen kummallisuus on tuo henkilökohtaisen uskon korostaminen. Mikä merkitys on kirkon opetuksilla, jos kukin voi uskoa mihin ja miten haluaa ja nimittää itseään kristityksi? Miksi kirkko opettaa jotain dogmia, jos jokaisen omat uskonkäsitykset ovat yhtä hyviä, ellei parempia?
Lainaus linkin tekstistä:
"Vaatii älyllistä notkeutta tiristää itsestä uskoa, että on olemassa kaikkia muita mahtavampi Taho, joka pitää planeetat radoillaan, kyylää ihmisten erehdyksiä ja tarjoilee bonuksia kanta-asiakkailleen. Katsomusta, joka kieltää tällaisen jumalaolion olemassaolon, kutsutaan ateismiksi"
Kommentti:
Tuollainen naivi käsitys palvelee ateistien tarkoitusperiä. Käsitys jumalasta tulisi mielestäni modernisoida paremmin todellisuutta vastaavaksi, jotta uskonnollisuus olisi aitoa ja kiinnostaisi useampia ihmisiä.
TOTUUS on kuitenkin asia mitä usein eniten pelätään. Miksi?
Mistä on kyse ateistien asenteellisuudesssa?
Koska ateismi ei perustu tietoon ja ymmärrykseen, niin sen täytyy perustua uskoon ja luuloon. Se, että ateistit eivät kuitenkaan tätä tosiasiaa tunnusta, viittaa siihen, että he tiedostavat asian, mutta heillä on ateismiinsa (= torjuvaan ja kielteiseen asenteeseen henkisiä ja uskonnollisia asioita kohtaan) jokin syy, joka estää heitä tunnustamasta rehellisesti tosiasiaa. Kun on kyse ihmisen kannalta vaikeista asioista, niin ne usein torjutaan tai kielletään. Sellaiset ihmiset, joiden nöyryys ja viisaus riittää rehelliseen itsetutkiskeluun, menettelevät usein toisin.
Sellainen henkilö joka kieltää Jumalolentojen olemassaolon PELKÄÄ sellaisten olentojen olevan totisinta totta. Pelko on luonteeltaan erilaista kuin uskonnollisten ihmisten terveeseen kunnioitukseen perustuva pelko. Sama pätee moniin muihinkin asioihin, esim UFO-alusten olemassaolon kieltävä pelkää niitä ja maanulkopuolisten sivilisaatioiden olentoja. Kyse on jossain määrin myös tutuksi ja turvalliseksi koetun maailmankuvan muuttumisen pelosta.
Sanotaan, että pelko ja pahuus liittyvät toisiinsa - ja se pitää paikkansa. Voimakasta psykologista pelkoa tunteva ihminen ei yleensä kykene kohtaamaan pelkojaan, joka johtaa aisna kieltämiseen ja torjumiseen - se johtaa yleensä myös itse pelon tunteen kieltämiseen. Ihminen siis tosiasiallisesti pelkää kohdata ITSEÄÄN sellaisena kuin todella on, eli mahdollisesti moraalisena pelkurina, korostuneen egoistisena ja ehkä yleisemminkin pahuuteen suuntautuneena. Tämän voi jokainen havaita käytännössä, rehelliset hmiset eivät asennoidu voimakkaan ennakkoasenteellisesti ja kielteisesti sellaisiin asioihin, joita he eivät tunne (esimerkiksi ns. yliluonnollisiin asioihin).
"Sellainen henkilö joka kieltää Jumalolentojen olemassaolon PELKÄÄ sellaisten olentojen olevan totisinta totta."
Miten niin, sehän olisi aivan mahtavaa (minun mielestäni) jos olisi olemassa meistä kaikista huolta pitävä jumala, ikuinen elämä, kaikki pedofiilit ja raiskarit saisivat rangaistuksensa helvetissä vaikka onnistuisivatkin pakenemaan lakia maanpäällä... Itse ainakin TOIVOISIN että olisi olemassa (oikeudenmukainen ja lempeä) jumalolento, mutta kun se tuntuu sotivan kaikkea logiikkaa ja tosiasioita vastaan.