Luin Tuurin tekstiä 1918 tapahtumista. Mietin sellasta, että kun siinä sodassa suomalainen teki esim. sellasen teon toiselle suomalaiselle, että painoi tämän pään jään alle, että tuo kuoli sinne, niin että olisko esim. tuollainen teko tai vast. mahdollista tilanteen sattuessa nykypäivänäkin? vai onko ihminen fiksaantunut? Vai onko ihminen yhtä ilkeä ja paha tänäkin päivänä? Ja miten se voi tehdä toiselle noin? se kyllä on niin käsittämätöntä. Onko meissä ihmisissä niin erilaisia, jakaannutaan kahdenlaisiin. minun on kyllä sanottava, että en voisi tuollasta tahdä. Vaikka taroitus ei ole itseä hyväksi sanoa ihmisenä, kaukana hyvästä olen, tosi kaukana.
Ehkä kai väärä palsta mutta asiaa
mietti jä.
3173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valitettavasti liha on heikko.
Eri keinoin saavuttaaksemme tuloksen olemme valmiita:
Joukossa tai yksin uhraamaan yksilön tai yksilöitä.
Saavuttaaksemme todellisia tai näennäisiä etuja.
Osoittaaksemme kuuluvamme voittajien puolelle, ainakin niiden puolelle joilla kulloinkin valta on.
Osoittaaksemme käsityksemme, aatteemme, valtamme, voimamme, osaamisemme suhteessa muihin.
Noin, kuvaannollisesti olemme valmiita joka päivä painamaan meitä vastustavan pään jään alle.
Jos vain aikakausi on otollinen tällaiselle teolle.
Valta etsii keinonsa ja toteuttajat kuuntelevat merkkiä.
Oveluudessaan jokainen sitten samalla etsii itselleen revanssia, hyötyä ja huimia kokemuksia eli adrenaliinia.
Kielletty kiehtoo, varsinkin kun se alkaa taas olla luvallista.
Petojen maailma syö tai tule syödyksi.
Varmaankin 1918 oli poikkeusolosuhteet, jotkin asettautuivat kaiken ulkopuolelle jos voivat.
Toiset eivät voineet ja asettautuivat ulkopuolelle elämästä kieltäytyessään.
Toiset valitsivat pakonedessä, toiset karkasivat vastapuolelle.
Oli niitäkin jotka pakoilivat.
Sitten olivat ne joille väkivalta oli oikeutus ja laki oli sen kehoitus.
Kaksi lakia kaksi järjestystä.
Kuitenkin lakien ulkopuolellakin oli elämää, sodan kostoa rikollisuutta.
Erikoinen laiton aikakausi antoi vapauksia jotka saattoivat olla toisille vihaa, katkeruutta, mielivaltaa ja terroria.
Sanan varsinaisessa merkityksessä ihminen oli heille määritykseltään vain arvojen sisältämä olento.
Ajatus keksittyi eliminoimiseen ja mahdollisimman hyvin tehtyyn työhön.
Ei "fiksaantunut" vaan "fiksuuntunut".
että historiassa MUUTTUMATONTA on ihmisen luonne ja maantiede..