Monia askarruttaa, kannattaako uskoa vai ei? Keskustelussa asian ratkaisemista vaikeuttaa osallistujien tunteenomainen suhtautuminen kysymykseen, joten yritetäänpä hakea ongelmaan ratkaisua matematiikan avulla. Jokainen voi matemaattisen logiikan avulla saadusta tuloksesta päätellä, onko itselle hyödyllisempää olla ateisti vaiko kristitty.
Laskekaamme yksinkertaisen todennäköisyyslaskentamallin avulla kristinuskon ja ateismin odotusarvot.
Oletetaan, että Jumala on olemassa todennäköisyydellä ½, jolloin samalla todennäköisyydellä Jumalaa ei ole olemassa. Jos valitsemme kristinuskon, päätämme ryhtyä hurskaiksi kristityiksi. Tuleva kohtalomme riippuu nyt siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei. Jos Jumalaa ei ole, katoat kuoltuasi olemattomiin, vaikka olisitkin kristitty. Jos Jumala kuitenkin on olemassa, kristittynä pääset taivaaseen ja saavutat ikuisen elämän. Voittosumma on siis ääretön (Ä). Tältä pohjalta voidaan laskea kristinuskon odotusarvo.
½ kertaa katoaminen olemattomiin ½ x 0 = 0
½ kertaa ikuinen elämä taivaassa ½ x Ä = Ä
Tähän tulokseen tullaan, koska puoli kertaa ääretön on edelleen ääretön.
Entä miten käy ateistin, joka kieltää Jumalan. Jos Jumalaa ei ole olemassa, ateisti on ollut oikeassa, mutta hän ei voita siitä mitään, koska taivasta ei silloin ole. Jos Jumala kuitenkin on olemassa etkä uskonut Häneen, joudut kuoltuasi ikuisiksi ajoiksi helvettiin. Voittosumma on miinus ääretön. Nyt odotusarvolaskelmasta tulee tällainen:
½ kertaa katoaminen olemattomiin ½ x 0 = 0
½ kertaa ikuinen elämä helvetissä ½ x -Ä = -Ä
Negatiivinen ääretön. Se on pahin mahdollinen kohtalo sille, joka valitsee ateismin.
Tässä laskelmassa oletettiin, että todennäköisyydet ovat tasan eli ½ Jumalan puolesta ja ½ Jumalaa vastaan. Entä Jos todennäköisyys sille, että Jumala on olemassa, onkin vai yksi tuhannesosa eli 0,001? Silloin todennäköisyydellä 0,999 Jumalaa ei ole olemassa. Mitä siitä seuraa?
Nyt kristitylle tulee odotusarvo:
0,999 kertaa katoaminen jäljettömiin ½ x 0 = 0
0,001 kertaa ikuinen elämä taivaassa ½ x Ä = Ä
Odotusarvo pysyy yhä äärettömänä. Vastaavasti ateistin odotusarvoksi tulee jälleen miinus ääretön. Tässäkin tapauksessa kannattaa siis valita kristinusko. Tilanne ei muutu, vaikka Jumalan todennäköisyys olisi kymmenestuhannesosa, miljoonasosa tai ziljoonasosa.
Puhtaan matematiikan kautta saatu tulos näyttää yllättävän selvästi, että kannattaa uskoa. Matematiikan avulla voidaan kuitenkin näyttää vain todennäköisyyksiä, ei ottaa moraalisia kantoja. Tässä ei tietenkään ole ollut tarkoituksena paheksua sitä, että ateistit näyttävät tuloksen mukaan pelaavan melkoista hasardia oman ikuisuuselämänsä suhteen. Se heille sallittakoon - jokainen on oman elämänsä seppä.
Laskekaamme yksinkertaisen todennäköisyyslaskentamallin avulla kristinuskon ja ateismin odotusarvot.
Oletetaan, että Jumala on olemassa todennäköisyydellä ½, jolloin samalla todennäköisyydellä Jumalaa ei ole olemassa. Jos valitsemme kristinuskon, päätämme ryhtyä hurskaiksi kristityiksi. Tuleva kohtalomme riippuu nyt siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei. Jos Jumalaa ei ole, katoat kuoltuasi olemattomiin, vaikka olisitkin kristitty. Jos Jumala kuitenkin on olemassa, kristittynä pääset taivaaseen ja saavutat ikuisen elämän. Voittosumma on siis ääretön (Ä). Tältä pohjalta voidaan laskea kristinuskon odotusarvo.
½ kertaa katoaminen olemattomiin ½ x 0 = 0
½ kertaa ikuinen elämä taivaassa ½ x Ä = Ä
Tähän tulokseen tullaan, koska puoli kertaa ääretön on edelleen ääretön.
Entä miten käy ateistin, joka kieltää Jumalan. Jos Jumalaa ei ole olemassa, ateisti on ollut oikeassa, mutta hän ei voita siitä mitään, koska taivasta ei silloin ole. Jos Jumala kuitenkin on olemassa etkä uskonut Häneen, joudut kuoltuasi ikuisiksi ajoiksi helvettiin. Voittosumma on miinus ääretön. Nyt odotusarvolaskelmasta tulee tällainen:
½ kertaa katoaminen olemattomiin ½ x 0 = 0
½ kertaa ikuinen elämä helvetissä ½ x -Ä = -Ä
Negatiivinen ääretön. Se on pahin mahdollinen kohtalo sille, joka valitsee ateismin.
Tässä laskelmassa oletettiin, että todennäköisyydet ovat tasan eli ½ Jumalan puolesta ja ½ Jumalaa vastaan. Entä Jos todennäköisyys sille, että Jumala on olemassa, onkin vai yksi tuhannesosa eli 0,001? Silloin todennäköisyydellä 0,999 Jumalaa ei ole olemassa. Mitä siitä seuraa?
Nyt kristitylle tulee odotusarvo:
0,999 kertaa katoaminen jäljettömiin ½ x 0 = 0
0,001 kertaa ikuinen elämä taivaassa ½ x Ä = Ä
Odotusarvo pysyy yhä äärettömänä. Vastaavasti ateistin odotusarvoksi tulee jälleen miinus ääretön. Tässäkin tapauksessa kannattaa siis valita kristinusko. Tilanne ei muutu, vaikka Jumalan todennäköisyys olisi kymmenestuhannesosa, miljoonasosa tai ziljoonasosa.
Puhtaan matematiikan kautta saatu tulos näyttää yllättävän selvästi, että kannattaa uskoa. Matematiikan avulla voidaan kuitenkin näyttää vain todennäköisyyksiä, ei ottaa moraalisia kantoja. Tässä ei tietenkään ole ollut tarkoituksena paheksua sitä, että ateistit näyttävät tuloksen mukaan pelaavan melkoista hasardia oman ikuisuuselämänsä suhteen. Se heille sallittakoon - jokainen on oman elämänsä seppä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Olevan muut Jumalat laskussa mukana. mm hän joka palkitsee jos häneen ei uskota.
onkin se, miksi tuhlaisi elämänsä loitsuihin
ja taikarituaaleihin? Plus että uskonto
aiheuttaa älyllistä taantumista, luovuuden
katoamista, järjettömiä sääntöjä/lakeja,
väkivaltaa/sotia/kärsimystä, tosiasioiden
kieltämistä...
Mutta entäs jospa me uskottaisiin aikaisemmin
mainitsemaani Super Marioon? Oletetaan
että Super Mario on 1/2 mahdollisuudella
maailmankaikkeuden jumala. Marion pyhissä
teksteissä sanotaan (mitkä löytyy Super
Mario 3:n kasetin takaa) että jos uskot
kristinuskon jumalaan, se tappaa hitaasti
sillä vitun isolla tatilla. Ja kiduttaen.
Mutta jos pelaat säännöllisesti Super Mariota,
pääset huppeli-puppeli-maailmaan, saat
viikset ja lisäelämän.
Miksi et uskoisi siis tähän Viiksiputkimieheen?
"Voittosumma on siis ääretön (Ä)"
Ja mikä on ääretöntä hyvää? Kymmenen
Anna Abreuta kiimassa? Okei, voi olla kivaa,
mutta se ei ole yhtään kivaa, jos joutuu
laulamaan ja ylistämään 144 000 homoseksuaali
mormoonin kanssa suljetussa huoneessa herraa
IKUISESTI! VITTU mikä rangaistus!
Ps. Mutta kivasti olit taas paskan peittelemään
pseudo-tieteellä....
Matemaattisia yhtälöitä ei kumota älämölöllä.
Taisin osua naulankantaan. Tuo yhtälösi oli
niin yksi puolinen ettei se voi syntyä muualla
kuin hihhulin subjektiivisissa aivoissa.
Et ottanut huomioon muita valta-uskontoja.
Entäs jos Islam onkin oikeassa? Vääräuskoisuudesta
saa aika pahan rangaistuksen kuoleman jälkeen.
Oletetaan että Allah on olemassa 1/2 mahdollisuudella, eli en häviä mitään jos uskon.
Jos taas uskon kristinuskoon ja Allah on olemassa,
voi vittu, siitä tulee sanktioita...
En taida uskaltaa uskoa jeesukseen...
Taisi muuten mennä koko teoriasi ihan vituiksi?
Kova ääni ei paranna arvosanaa.
vai etkö ymmärrä lukemaasi? Mites se
Allah? Laskutoimituksesi mukaan minun
kannattaisi uskoa siihen. Tai oikeastaan
äärettömään määrään jumalia, ja yhtä aikaa...
Lopputuloksena on kuitenkin aina 1 jumaljoukko.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000033256275
Häh? Eikö mene nyt jo jakoon?
Valitkaamme jokin uskonnollinen uskomus, joita voimme approksimoida olevan noin ääretön määrä erilaisia. Todennäköisyys, että juuri tuo valitsemamme uskomus miellyttää jumalia niin paljon, että kuolemanjälkeinen elämämme on parempi, kuin jos kuolisimme ateistina, on yhden suhde äärettömään, eli nolla.
Ja sillä sipuli.
Approksimointi ei ole tarpeen. Uskomuksia ei ole ääretön määrä. Maapallon väestömäärä on tällä hetkellä 6 653 908 298 henkeä. Se on myös uskomusten max. määrä.
http://www.census.gov/ipc/www/popclockworld.html
"Uskomuksia ei ole ääretön määrä. Maapallon väestömäärä on tällä hetkellä 6 653 908 298 henkeä. Se on myös uskomusten max. määrä"
Mikä estää yhtä ihmistä kehittämästä vaikkapa kahta tai useampaa uskomusta? Eihän hänen niihin ole uskottava, mutta jos hän on ne kehittänyt, niin kyllä ne ovat olemassa. Eimerkki/todistus:
Voinhan minäkin keksiä tästä heti vaikka havunneulas-jumalan ja pressukatos-jumalan. Erotan nämä jumalat eri uskomuksiksi ja voilá, siinä meillä saman henkilön kehittämänä kaksi eri jumalaa ja kaksi eri uskomusta. Mistä sitä tietää vaikka toinen näistä olisi se oikea. ;)
että Jumalien määrä on tasan 1. Siitä on syytä pitää kiinni.
"että Jumalien määrä on tasan 1. Siitä on syytä pitää kiinni."
Väärin! Luepa aloituksesi uudestaan. Siinä lähtökohtana oli kannattaako uskoa jumalaan.
Jos haluat, kuvittele Jumalien määräksi vaikka 1234567890. Niistä muodostuu kuitenkin tasan 1 jumaljoukko.
"Lähtökohtana siis oli että Jumalien määrä on tasan 1."
Mutta tuohan on täysin väärä ja perusteeton lähtökohta. Otetaan mukaan joko kaikki jumalat tai ei mitään niistä. Ei tässä voida alkaa perusteettomasti suosimaan vain tiettyjä jumalia.
Tuo sinun laskelmasi kaatuu heti ensimmäiseen oletukseen.
"Oletetaan, että Jumala on olemassa todennäköisyydellä ½, jolloin samalla todennäköisyydellä Jumalaa ei ole olemassa."
Mikään ei sano, että Jumala olisi olemassa juuri todennäköisyydellä 0,5. Lisäksi se ei kerro mikä jumala sitten on kyseessä, mikäli jumala on olemassa.
Tässä onkin toinen laskelma, jossa oletetaan jopa niin optimistisesti, että jokin jumala tai jokin joukko jumalia on varmasti olemassa, mutta oletetaan myös, että kaikki mahdolliset jumalat eivät ole olemassa. Tässä on siis äärimmäisen optimistinen oletus, mutta katsotaan mitä laskelmat osoittavat siitä kannattaako johonkin joukkoon jumalia tai yksittäiseen jumalaan uskoa.
Jumaliahan voidaan määritellä ääretön ( ∞ ) määrä. Eli aina voidaan keksiä uusi jumala, jolla on erilaiset ominaisuudet kuin aikaisemmilla. Siispä jos joku nyt valitsee uskoa yhteen jumalaan tai johonkin joukkoon jumalia, jossa jumalien määrä on n, niin todennäköisyys sille, että hän uskoo juuri siihen oikeaan jumalaan tai oikeaan joukkoon jumalia, joka on olemassa, on n/∞ = 0. Siispä on 0% todennäiköisyys siihen, että uskovainen uskoo juuri siihen jumalaan, joka on oikeasti olemassa. Siispä ei ole mitään järkeä uskoa, koska vikaan menee joka tapauksessa.
Tehtävän oletusarvoisena Jumalien määränä on 1.
Mitä niistä pitäisi palvoa? Kristinuskon
psykopaatti-jumalasta on yhtä paljon todisteita
kuin mistään muustakaan jumalasta.
Laskisitko senkin jollain pseudo-tiede menetelmällä?
Ja kerro samalla miten 1 1 1=1 yhtälö on
mahdollinen?
"Tehtävän oletusarvoisena Jumalien määränä on 1."
Niin ja tämähän pätee siis vain tuossa täysin omakeksityssä teoriassa. Mutta jos tarkoituksesi oli osoittaa jotain vastaavuutta tähän omaan todellisuuteemme jossa konkreettisesti elämme, niin siihenhän mikään tuollainen täysin tekaistu teoreettinen malli ei anna mitään vastauksia.
Itse asiassa Jumalien lukumäärä on yhdentekevä lopputuloksen kannalta. Useamman Jumalan tapauksessa ne vain niputetaan yhteen ja käytetään määritelmää "jumaljoukko" jonka lukumäärä on 1.
Kaikki todellisuusmallit ovat tekaistuja - eräänlaisia "sopimuksia". Teet joka aamu herättyäsi itsesi kanssa sopimuksen" siitä, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Miten hyvän sopimuksen olet sillä kertaa tehnyt, selviää kyllä päivän mittaan.
Avauksen malli antaa vastauksen vain yksinkertaiseen kysymykseen: "Kannattaako uskoa".
On tainnut hihhuli astua taas pikkuisen liian syvään päähän järveä.
"Tehtävän oletusarvoisena Jumalien määränä on 1."
Niin sinä oletat omassa tehtävässäsi, että sinä, tai joku muu johon tuo esimerkki pätee, uskoo juuri siihen oikeaan jumalaan. Näinhän ei kuitenkaan todellisuudessa ole, koska suurin osa ihmisistä maailmassa uskoo varmasti juurikin siihen väärään jumalaan (johtuen suuresta määrästä uskontoja) vaikka jokin ihmisten nykyään määrittelemistä jumalaista olisi olemassa, mikä on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä.
Siksipä esimerkkini osoittaa, että uskominen ei kannata jos haluaa jotakin kuolemanjälkeistä palkintoa, koska sitä ei ole luvassa.
"Itse asiassa Jumalien lukumäärä on yhdentekevä lopputuloksen kannalta."
Näinhän se on. On merkityksetöntä kuinka monta jumalaa todellisuudessa on olemassa, koska mahdollisuus uskoa edes yhteen niistä on äärettömän pieni.
"Kaikki todellisuusmallit ovat tekaistuja"
Kaikki todellisuus mallit ovat ihmisten tekemiä, mutta ateistinen todellisuusmalli tekee vähemmän perustelemattomia oletuksia kuin teistinen.
"Avauksen malli antaa vastauksen vain yksinkertaiseen kysymykseen: "Kannattaako uskoa"."
Eikä anna. Avauksen malli antaa vastauksen kysymykseen: "Kannattaako uskoa jumalaan joka lupaa kuolemanjälkeisen palkinnon, oletuksella, että tämän jumalan olemassaolon todennäköisyys on 0,5 ja muut jumalat eivät ole olemassa."
Melko paljon perustelmattomia oletuksia sinulla. ;)
suurempi kuin 0, lopputulos on ateistille aina yhtä huono - siis, vaikka Jumalan todennäköisyys olisi kymmenestuhannesosa, miljoonasosa tai ziljoonasosa tai sitäkin pienempi.
Hätäsi on ymmärrettävä. Ateistin ainoa pelastushan on se, että Jumalan todennäköisyys on 0. Siihen mahdollisuuteen on sen vuoksi tietenkin pakko takertua tiukasti.
"Ikuinen elämä taivaassa" on omahyväinen, itsekeskeinen ja suuruudenhullu kuvitelma, joka haittaa sekä uskovien isensä että hieman meidän muidenkin elämää ja sen onnellisuutta, vapautta ja nautinnollisuutta.
Ajatus, että vain uskominen on kriteerinä palkkioille, on äärimmäien epäreilu, epiksen ennätys. Samoin se, että itsesuggestiolla muka "saa anteeksi" pahoista teoista pyytämättä anteeksi siltä, jota vataan on rikkonut.
Ikuisuus ns. taivaassa, jos sellainen olisi, olisi todellisuudessa piinaavaa, kauheaa. Olisi - miltei - aivan oikein, että suurudenhullut omahyväiset minä-minät joutuisivat sinne. Valitettavasti sellaista paikkaa heille ei ole.
Noh, vedän takaisin, sillä tokihan "ikuinen" piina "taivaassa" olisi liian kova rangaistus, sillä monethan on lapsesta pitän ohjauttu ja opettu uskoonsa. Vika ei ole yksin heidän yksilöinä?
Tuota noin.
Selvennätkö samalla:
Mikä on nolla? Mikä on ääretön? Voiko äärettömästä poimia yhden? Onko yksi totta?
Yksi asia kerrallaan
Mathematicus
NEGATIIVINEN ÄÄRETÖN
Yksinkertaisilta tuntuvat asiat ovat monesti vaikeimpia matematiikassa. Pientä vinkkiä negatiivisen äärettömän käytöstä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/inf.html
Ennen kuin mennään pidemmälle, selvitätkö ensin, voiko äärettömästä valita yhden (tai numeroituvan joukon)?
Voin luoda sinulle lähes äärettömän määrän jumalia, joihin kaikkiin kannattaa uskoa. Huomioi, että näitä jumalia on palvottava enemmän kuin 24h vuorokaudessa tai muuten joutuu kadotukseen.
..kaavassa ne kuitenkin merkitään 1:ksi jumaljoukoksi.
Henkilön on siis uskottava kaikkin tämän jumaljoukon sisältämiin jumaliin, jotta kaavasi pätee? Mikäli näin on, osoittautuu tehtävä nopeasti mahdottomaksi, mikäli kaavaan otetaan mukaan useampia jumalia. Tämäkin esimerkki pelkistyy lopulta uskovaisilta tuttuun määritelmään, jossa oma jumala määritellään olemassaolevaksi ja muut olemattomiksi, eli jumaljoukkoon otetaan mukaan vain oma jumala/jumalat. Kaavasi ei siis tarjonnut mitään uutta.
"Monia askarruttaa, kannattaako uskoa vai ei? "
Käytännössä uskominen on turhaa.
Matematiikka ei ratkaise asiaa - muuta kuin paperilla.
Kysymys kuluu:onko olemassa vuorovaikutusta?
Tähän kun vastaa,niin uskomisen tarpeellisuus/tarpeettomuus selviää useimpien kohdalla.Mutta jääräpäisimmät jatkavat tästäkin...
Kuoleman jälkeinen olotila ja jumaluus ovat kaksi eri asiaa. Jumaluuden olemassaolo ei tarkoita että ihmisen tietoisuus jatkuisi kuoleman jälkeen eikä ihmisen tietoisuuden jatkuminen kuoleman jälkeen tarkoita että jumaluuksia olisi olemassa.
Tällöin laskusi on turha, koska jumaluuden olemattomuus tai olevaisuus eivät vaikuta ateistiin eikä teistiin mitenkään.
..nimenomaan Jumalan olevaisuutta varsin ratkaisevana seikkana kuolemajälkeisen tietoisuuden kannalta - jopa ainoana mahdollisuutena sen olemmassaoloon.