Jehovien mukaan ilmestyneet niin miten selitettävissä tuo tuhansissa oleva luku eri kieliä mitkä eivät ole sukua keskenään???
Jos maailmassa on
n. 6000 sitten ihmiset
14454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin miten mukaan ilmestyneet selitettävissä tuo tuhansissa eri kieliä keskenään mitkä oleva luku eivät ole sukua ???
en ymmärtänyt vastaustasi,voisitko vastata aloitukseen
jos on kulunut vain 6000 vuotta Aatamista ja Eevasta,niin miten voi olla että on niin paljon eri kieliä ja paljon sellaisia mitkä ei ole sukulaiskieliä keskenään.Mitä kieltlä mahtoi Aatami puhua?Hebreaako.On laskettu kai että on tuhansia eri kieliä.Mitä jehovat sanovat tähän,varmasti on heillä siihen selitys,olis mukava kuulla
"Kun Jumala oli sekoittanut Babelin rakentajien kielen, heiltä puuttui siis "yhden sanaston" (1Mo 11:1) lisäksi yhteinen kielioppi, yhteinen tapa ilmaista sanojen välisiä suhteita. Professori S. R. Driver totesi: "Kielet eivät kuitenkaan eroa toisistaan vain kieliopeiltaan ja kantasanoiltaan vaan myös – – tavassa, jolla ajatukset rakennetaan lauseeksi. Eri rodut eivät ajattele samalla tavoin, ja siksi lauseen eri kielissä saamat muodot eivät ole samoja." (A Dictionary of the Bible, toim. J. Hastings, 1905, IV osa, s. 791.) Eri kielet edellyttävät siis aivan erilaisia ajattelumalleja, minkä vuoksi aloittelevan kielenopiskelijan on vaikea ajatella uudella kielellä (vrt. 1Ko 14:10, 11). Tämän vuoksi myös kirjaimellinen käännös jostain vieraalla kielellä sanotusta tai kirjoitetusta voi vaikuttaa epäjohdonmukaiselta ellei peräti järjettömältä. Kun Jehova Jumala siis sekoitti Babelissa olleiden kielen, hän nähtävästi pyyhki ensin heidän mielestään pois kaikki muistot heidän aiemmasta, yhteisestä kielestään ja pani sitten heidän mieleensä sekä uudet sanastot että erilaiset ajattelutavat, joiden pohjalta syntyi uusia kielioppeja. (Vrt. Jes 33:19; Hes 3:4–6.)"
Lähde: Vartiotornin julkaisu 2004.
1.MOOSEKSEN KIRJA 1:1-9 KR-92
"1 Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. 2 Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. 3 Ja he sanoivat toisilleen: "Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi." He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. 4 He sanoivat: "Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan."
5 Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, 6 ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pys- tyvät tekemään mitä tahansa. 7 Menkäämme sekoitta- maan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä tois- tensa puhetta." 8 Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat raken- tamasta kaupunkia. 9 Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen* ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan."
*Babylonin nimi (hepreaksi Babel) muistuttaa sanaa balal 'sekoittaa'.
1.KORINTTILAISILLE 14:10, 11 KR-92
"10 Niin paljon kuin maailmassa onkin kieliä, kaikki ne ovat ymmärrettävissä. 11 Mutta ellen ymmärrä puheen merkitystä, olen puhujalle muukalainen, samoin hän minulle."
JESAJA 33:19 KR-92
"19 Enää et näe tuota röyhkeää muukalaiskansaa, jonka kieltä ei kukaan ymmärrä, jonka puhe on kummallista, mieltä vailla."
HESEKIEL 3:4-6 KR-92
"4 Hän sanoi minulle: "Ihminen, lähde. Mene Israelin kansan luo ja puhu, minkä minulta saat puhuttavaksesi. 5 Ei sinua lähetetä outoa, käsittämätöntä kieltä puhuvan kansan pariin, vaan Israelin kansan luo. 6 Et sinä lähde maailman monien kansojen keskelle, joiden puhe on outoa, joiden kieltä et käsitä. Jos lähettäisin sinut niiden luo, ne kuulisivat sinua."
julkaisu.Lainatakseni Esko Valtaojan kirjaa:"Maailman kielikuntien alut katoavat esihistorian hämärään.Eliökunnan pääjaksojen ja kielikuntien on pakko olla sukua keskenään,Elämä on niin suuri keksintö,sitä ei ole tehty aina uudestaan ja uudestaan.Ihmisellä ja hyttysellä on sama yhteinen esiäiti,samasta syystä maailamn yli sadan kielikunnan täytyy olla lähtöisin yhdestä juuresta.Kielitieteilijät ovat molekyylibiologien menetelmää käyttäen tutkineet Melanesian saariston papualaiskieliä joita on n tuhat toisistaan poikkeavaa,jokainen kielistä on isolaatti.Kielet ovat levittäytyneet 15-20000 vuotta sitten pääsaarelta kohti itää."
Miten on mahdolllista tuo n. 6000 vuoden luku jota jehovat tuovat esille ja tuo Baabeli on satua
Miksi et kommentoi myös tätä kielteisesti?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000033291294
Mikäli Luukkaan evankeliumista otat esiin Jeesuksen Kristuksen sukuluettelon, huomaat sen alkavan JEESUKSESTA ja päättyvän AADAMIIN, joka oli ensimmäinen ihminen maan päällä.
Aadamin luomisesta lähtien Raamatun ajanlasku etenee vuosi vuodelta, kunnes se noin 2500 vuotta sitten yhtyy luotettavana pidettyyn ei-raamatulliseen historiaan. Vuosien merkkinä oli auringon vuotuinen kierto – kesäpäivänseisauksesta talvipäivänseisaukseen ja takaisin – merkki, jonka Jumala tätä tarkoitusta varten oli pannut taivaalle. Ihmiset totesivat, kuinka monta vuotta kului aina yhdestä huomattavasta tapahtumasta toiseen, ja he merkitsivät vuosien kulun muistiin. Muistiinmerkinnät liitettiin ensimmäisiin Raamatun kirjoihin ja säilytettiin osana juutalaisten pyhää aarteistoa niin kauan kuin juutalaiset olivat olemassa kansana. Näistä historiallisista muistiinmerkinnöistä, joille ei löydy vertaa tarkkuudessaan ja luotettavuudessaan, ilmenee, että maapallolla on ollut ihmisiä vasta noin 6000 vuotta.
Tunnolliset Raamatun tutkijat tietävät, että sen Tekijä on täsmällinen, tunnontarkka ajoittaja. He ovat seuranneet raamatunkohtia, jotka antavat vuosien tarkan luvun huomattavasta tapahtumasta toiseen. He tietävät, kuinka ihmiskunnan muinainen ajanlasku, joka löytyy vain Raamatusta, liittyy luotettavaan historialliseen ajanlaskuun, niin että muistiinmerkityt tapahtumat Aadamin luomisesta vuonna 4026 eaa. eteenpäin voidaan ajoittaa täsmällisesti.
"Kun Seem oli sadan vuoden vanha, syntyi hänelle Arpaksad kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. . . . Kun Arpaksad oli kolmenkymmenen viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Selah. . . . Kun Selah oli kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Eeber." (1. Moos. 11:10–26) Tämä on ajanlasku, jota pitivät laskutaitoiset ihmiset mitään vuosia kadottamatta tai laskematta mitään kahdesti, ja he kykenivät pitämään laskelmistaan kirjallisia muistiinpanoja. Myös me osaamme laskea ja voimme laskea yhteen heidän muistiinmerkinnöissään olevat 4340 vuotta vedenpaisumuksesta nykyhetkeen.
luotettava kuin Kalevala
"Myös me osaamme laskea ja voimme laskea yhteen heidän muistiinmerkinnöissään olevat 4340 vuotta vedenpaisumuksesta nykyhetkeen" Lainattu vuoden 1972 Herätkää! lehdestä.
eivät vielä ole tieteellisesti hyväksyttäviä julkaisuja
Monet epäilykset voidaan hälventää yksinkertaisesti lukemalla Raamatun kreikkalaisia kirjoituksia ennakkoluulottomasti. Niiden lukeminen paljastaa, ettei Raamatun kertomus ole mitään ylimalkaista tapahtumien kerrontaa, kuten on laita mytologiassa. Sen sijaan siinä mainitaan nimiä, nimenomaisia aikoja ja tarkkoja paikkoja:
esim. Luukas 3:1, 2:
" Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna, kun Pontius Pilatus oli Juudean käskynhaltijana ja Herodes Galilean piirihallitsijana, mutta hänen veljensä Filippos Iturean ja Trakonitiksen maan piirihallitsijana, ja Lysanias Abilenen piirihallitsijana, 2 ylipappi Hannaan ja Kaifaan päivinä, tuli Jumalan julistus Johannekselle, Sakarjan pojalle, erämaahan".
Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Arkeologiset löydöt ovat tämän tästä tukeneet Raamatun kertomusta. Esimerkiksi jos käyt Israel-museossa Jerusalemissa, voit nähdä kiven, jonka piirtokirjoituksessa on Pontius Pilatuksen nimi. Muut arkeologiset löydöt vahvistavat, että Lysanias ja Sergius Paulus, jotka mainitaan Raamatussa, olivat todellisia persoonia eivätkä varhaiskristittyjen mielikuvituksen tuotteita. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa (Uudessa testamentissa) kerrotut tapahtumat saavat runsaasti tukea viittauksista, joita esittävät antiikin kirjoittajat, muun muassa Juvenalis, Tacitus, Seneca, Suetonius, Plinius nuorempi, Lukianos, Celsus ja juutalainen historioitsija Josefus.
Jotkut oppineet ovat kuitenkin edelleen epäileviä. Samalla kun he olettavat, että Raamatun kertomus on kuvitteellinen, he tutkivat innokkaasti apokryfisiä kirjoituksia ja pitävät niitä luotettavina! Miksi? Ilmeisesti Raamatun kertomus sisältää asioita, joita monet nykyajan älymystöön kuuluvat eivät halua uskoa.
Vuonna 1871 julkaistussa kirjassaan Union Bible Companion S. Austin Allibone esitti epäilijöille haasteen. Hän kirjoitti: "Jos joku sanoo epäilevänsä evankeliumien sisältämän historian totuudellisuutta, niin kysy häneltä, millä perusteella hän uskoo Caesarin kuolleen Capitoliumilla tai paavi Leo III:n kruunanneen keisari Kaarle Suuren Lännen hallitsijaksi vuonna 800. – – Me uskomme kaikki ne väitteet, joita – – on esitetty näistä miehistä, koska meillä on historiallisia todisteita niiden totuudellisuudesta. – – Jos tämänkaltaisen todistamisen jälkeen jotkut yhä kieltäytyvät uskomasta, me hylkäämme heidät typerän uppiniskaisina tai toivottoman tietämättöminä. Mitä meidän sitten on sanottava niistä, jotka väittävät, etteivät he ole tulleet vakuuttuneiksi huolimatta niistä runsaista todisteista, jotka on nyt esitetty Pyhän Raamatun oikeaperäisyydestä? – – he eivät halua uskoa siihen, mikä nöyrryttää heitä ja pakottaa heidät elämään toisella tavalla."
Joillakin epäilijöillä on tosiaan omat taka-ajatuksensa, kun he hylkäävät Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset. Heidän ongelmanaan ei ole niiden luotettavuus, vaan niiden normit. Esimerkiksi Jeesus sanoi seuraajistaan: "He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta." (Johannes 17:14.) Monet kristityiksi tunnustautuvat ovat kuitenkin tiiviisti mukana tämän maailman politiikassa ja osallistuvat jopa verisiin sotiin. Monet ihmiset haluaisivat Raamatun mukautuvan heidän omiin normeihinsa sen sijaan, että he mukautuisivat Raamatun normeihin.
Raamatussa kerrotaan, että Assyrian kuninkaan Sanheribin surmasi kaksi hänen poikaansa, Adrammelek ja Sareser, ja että valtaistuimelle nousi hänen jälkeensä hänen kolmas poikansa Assarhaddon (2.Kun. 19:36, 37). Eräässä babylonialaisessa aikakirjassa kuitenkin sanottiin, että Sanheribin poika tappoi hänet kapinassa tebetkuun 20. päivänä. Sekä Berossos, 200-luvulla eaa. toiminut babylonialainen pappi, että Nabunaid, 500-luvulla eaa. hallinnut Babylonian kuningas, esittivät saman kertomuksen, ts. että Sanheribin murhasi vain yksi hänen pojistaan. Nyttemmin löytyneessä Assarhaddonin särmiön kappaleessa Sanheribin poika ja seuraaja Assarhaddon kuitenkin selvästi kertoo, että hänen veljensä (monikko) kapinoivat ja tappoivat isänsä ja lähtivät sitten pakoon. Philip Biberfeld toteaa tästä teoksessa Universal Jewish History (1948, I osa, s. 27): "Babylonialainen aikakirja, Nabunaid ja Berossos olivat väärässä; vain Raamatun kertomus osoittautui oikeaksi. Assarhaddonin kirjoitus vahvisti sen oikeaksi pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja se osoittautui tarkemmaksi tämän babylonialais-assyrialaisen historian tapahtuman esittämisessä kuin konsanaan babylonialaiset lähteet. Tämä on erittäin tärkeä seikka arvioitaessa jopa Raamatun kanssa samanaikaisiakin lähteitä, jotka eivät ole yhtäpitäviä sen perinteisen esityksen kanssa."