Palstalla on hehkuteltu mahdollisen kaavaillun 4% äänikynnyksen pudottavan RKP:n eduskunnasta. Ihmettelen tätä kovasti sillä mahdollisimman puhdas demokratia on paljon arvokkaanpaa kuin jonkun itselleen epämieluisan pikkupuolueen putoaminen.
Kuten tiedämme nykysysteemi antaa toisten paikkoja isoille puolueille. Eli ihmiset ovat äänestäneet joitain muita puolueita ja "saaneet" edustajat kolmesta isosta. Viime vaaleissa kolmen ison kannatusprosentti olisi oikeuttanut 12 vähempään paikkaan mitä he nyt sai. Perussuomalaisille kuuluisi 4,1% kannatuksella 8 paikkaa ei 5 mikä heillä nyt on. Epädemokraattisen vaalitavan vuoksi perussuomalaisille kuuluvat paikat ovat nyt kolmella suurella.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
Itse kannatan mahdollisimman täydellistä demokratiaa. Eli koko maa yhdeksi vaalipiiriksi ja paikat kannatusprosentin mukaan. Tällöin 0,5% kannatuksella puolue saisi yhden paikan. Tämä takaisi että vaaleissa olisi uusienkin puolueiden mahdollisuus päästä eduskuntaan eli ihmisillä olisi oikeasti mahdollisuus valita uusia vaihtoehtoja jos nykypuolueet ei miellytä.
4% äänikynnys takaisi että uusia puolueita ei enää eduskunnassa nähtäisi ja nukkuvien puolue kasvaisi varmasti kun olisi joksenkin turha äänestää mitään uusia puolueita.
Tällainen 4% äänikynnyksen ajaminen vain osoittaa että suuret puolueet ei halua kilpailua ja oma etu on demokratiaa tärkeämpää.
Mitä taas tulee RKP:hen niin ihmiset ovat äänestäneet sille tietyn kannatuksen ja demokratiaan kuuluu että ihmiset saavat mitä haluavat. Se että RKP on lähes aina hallituksessa on pelkästään isojen puolueiden "ansiota" koska RKP:n tapaista pikkupuoluetta ei tarvitsisi mihinkään hallituksiin ottaa, mutta kummasti isot sen sinne aina haalivat. Joten kannattaa osoittaa sormella oikeaan suuntaan.
Minulle ainakin on mahdollisimman täydelliseen demokratiaan purkiminen hyvin tärkeää. Mahdollisimman täydellisessä demokratiassa ihmiset saavat ne edustamaan itseään, joita he haluavat. Sitä kutsutaan demokratiaksi.
Onneksi sentään jotkut ovat ilmaisseet vastustavansa epädemokraattisia äänikynnyksiä:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83705.html
Kuten tiedämme nykysysteemi antaa toisten paikkoja isoille puolueille. Eli ihmiset ovat äänestäneet joitain muita puolueita ja "saaneet" edustajat kolmesta isosta. Viime vaaleissa kolmen ison kannatusprosentti olisi oikeuttanut 12 vähempään paikkaan mitä he nyt sai. Perussuomalaisille kuuluisi 4,1% kannatuksella 8 paikkaa ei 5 mikä heillä nyt on. Epädemokraattisen vaalitavan vuoksi perussuomalaisille kuuluvat paikat ovat nyt kolmella suurella.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
Itse kannatan mahdollisimman täydellistä demokratiaa. Eli koko maa yhdeksi vaalipiiriksi ja paikat kannatusprosentin mukaan. Tällöin 0,5% kannatuksella puolue saisi yhden paikan. Tämä takaisi että vaaleissa olisi uusienkin puolueiden mahdollisuus päästä eduskuntaan eli ihmisillä olisi oikeasti mahdollisuus valita uusia vaihtoehtoja jos nykypuolueet ei miellytä.
4% äänikynnys takaisi että uusia puolueita ei enää eduskunnassa nähtäisi ja nukkuvien puolue kasvaisi varmasti kun olisi joksenkin turha äänestää mitään uusia puolueita.
Tällainen 4% äänikynnyksen ajaminen vain osoittaa että suuret puolueet ei halua kilpailua ja oma etu on demokratiaa tärkeämpää.
Mitä taas tulee RKP:hen niin ihmiset ovat äänestäneet sille tietyn kannatuksen ja demokratiaan kuuluu että ihmiset saavat mitä haluavat. Se että RKP on lähes aina hallituksessa on pelkästään isojen puolueiden "ansiota" koska RKP:n tapaista pikkupuoluetta ei tarvitsisi mihinkään hallituksiin ottaa, mutta kummasti isot sen sinne aina haalivat. Joten kannattaa osoittaa sormella oikeaan suuntaan.
Minulle ainakin on mahdollisimman täydelliseen demokratiaan purkiminen hyvin tärkeää. Mahdollisimman täydellisessä demokratiassa ihmiset saavat ne edustamaan itseään, joita he haluavat. Sitä kutsutaan demokratiaksi.
Onneksi sentään jotkut ovat ilmaisseet vastustavansa epädemokraattisia äänikynnyksiä:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83705.html
Vastaukset 80
Vanhimmat
Miten tuota äänikynnyksen käyttöönottoa on perusteltu? En ole ymmärtänyt, mitä hyöytyä siitä oikeastaan olisi (siis muuta kuin isoille puolueille).
Minä(kään) en halua RKP:tä hallitukseen, mutta äänikynnyksen käyttäminen ei ole oikeudenmukainen keino sitä estämään.
Äänikynnys voisi estää pakkoruotsituksen vastaisen kritiikin (kuten perussuomalaiset) pääsyn eduskuntaan, jolloin siellä ei olisi mitään kritiikkiä myös isojen puolueiden harjoittamalle ruotsalaisuutta pönkittävälle politiikalle. Kaikki suuret puolueethan ovat lämpimästi kaksikielisyyden puolella.
epädemokraattinen. En haluaisi myöskään eduskuntaa, jossa kaikki asiat vesittyy, kun edustajat vetävät kaikki omaa linjaansa ja tekevät omia lehmänkauppojaan. Se olisi pikemminkin huonompi vaihtoehto kuin nykyinen. Äänikynnys takaisi sen, että hallitukseen on pääsy oikeasti kansan keskuudessa kannatusta saaneella puolueella. Äänikynnykseen pitäisi liittää myös se, että kaikilla pitää olla myös kannatustaan vastaava edustus, ei mitään kiintiöpisteitä.
"En haluaisi myöskään eduskuntaa, jossa kaikki asiat vesittyy, kun edustajat vetävät kaikki omaa linjaansa ja tekevät omia lehmänkauppojaan."
Kuinka äänikynnys tuohon vaikuttaisi?
"Äänikynnys takaisi sen, että hallitukseen on pääsy oikeasti kansan keskuudessa kannatusta saaneella puolueella."
Ei takaisi. Jos RKP saisi saman, mitä sai viimeksi eli 4,5 % se pääsisi eduskuntaan ja suuret puolueet ottaisivat sen taas hallitukseen. Sen sijaan kriittinen ääni PS olisi saattanut tippua, jos kannatus olisi laskenut hieman. Suurten puolueiden on lakattava ottamasta RKP:ta hallitukseen.
"Äänikynnykseen pitäisi liittää myös se, että kaikilla pitää olla myös kannatustaan vastaava edustus, ei mitään kiintiöpisteitä."
Mutta sitä se ei ratkaise, vaan ehkä vain pahentaa, ks. esimerkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000033291185
ei ole edustajaa hallituksessa (kansanedustuslaitoksessa) ei ole muka edustusta? Heillähän on kaikki keinot vaikuttaa edustajien toimintaan. En ymmärrä, miksi demokratian puolestapuhujat ovat jakamassa ääniä, joita he eivät ole saaneet. Siis niitä, jotka on annettu ehdokkaille ja puolueille, jotka eivät tule valituksi. Kierrätys on hyvä asia, mutta ei minun mielestäni sovi äänten kierrätykseen. Jokaisella äänestäjällä pitäisi minun mielestäni olla selkeä kuva siitä, mitä äänelle tapahtuu, jos hänen valitsemaansa ehdokasta ei valita.
En ymmärrä ensimmäistä väitettäsi, en ole tuollaista sanonut.
"Jokaisella äänestäjällä pitäisi minun mielestäni olla selkeä kuva siitä, mitä äänelle tapahtuu, jos hänen valitsemaansa ehdokasta ei valita."
Sitä tuo äänikynnys hämärtäisi. Jos äänestän perussuomalaisia vaaleissa, joissa on 4 prosentin äänikynnys, ja PS saa 3,99 % äänistä ja nolla paikkaa eduskunnassa, tuon rajan ylittävät puolueet (mahdollisesti myös RKP) saavat luultavasti kohtuuttoman paljon paikkoja verrattuna kannatukseensa.
osaaja, mutta minusta jo se, että jokaisella äänellä on samanlainen painoarvo, muuttaa asioita aikalailla. Voittajat jakavat paikat, eikä siinä ole mitään epädemokraattista, kun jokainen pitää huolen, että saa osan, joka itselle kuuluu. En jaksa uskoa siihen, että päätöksenteko paranee, jos eduskuntaan saadaan enemmän värikästä väkeä. Lisää keskustelua ja harkintaa kaivataan, mutta "mitä useampi kokki, sitä sotkuisempi soppa"
"En haluaisi myöskään eduskuntaa, jossa kaikki asiat vesittyy, kun edustajat vetävät kaikki omaa linjaansa ja tekevät omia lehmänkauppojaan. Se olisi pikemminkin huonompi vaihtoehto kuin nykyinen. Äänikynnys takaisi sen, että hallitukseen on pääsy oikeasti kansan keskuudessa kannatusta saaneella puolueella."
Nykyeduskuntaankaan ei päässyt alle 4% puolueita joten 4% äänikynnyksen kaltaisesta tilasta voi "nauttia" jo nyt. Ei tuo hallituspohja nyt kovin kapea ole. Keskusta ja Kokoomus saivat 101 paikkaa, joten he olisivat niin halutessaan voineet muodostaa kaksistaan hallituksen vaan eivätpä halunneet.
Montakos kymmentä vuotta se on ollut marginaalisella kannatuksella hallituksessa yhteen menoon?
Jos RKP ketkuttelee vielä mukaan seuraavaankin hallitukseen, niin asiasta on tiedossa julkinen haloo, joka tulee saamaan näkyvyyttä Suomen ulkopuolellakin.
On muissakin maissa ollut samoja puolueita hallituksessa.
Kiina ja Pohjoiskorea.
Suomen perustuslain edellytys, että "jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus" ei toteudu nykyisellä vaalilailla. Jo hallitusneuvotteluissa laki sovittiin uudistettavaksi siten, että äänet lasketaan nykyisen piirijaon pohjalta vaalialueittain. Vaalialueita voisi olla useita tai vain yksi koko Suomen kattava.
Nykyinen vaalijärjestelmä suosii kohtuuttomasti suuria puolueita, uudistuksessa hyötyjinä olisivat keskisuuret puolueet. Viime eduskuntavaaleissa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ei päässyt läpi, vaikka sai Pohjois-Karjalan vaalipiiristä mahtavan äänisaaliin - 7802 ääntä, koska väestöltään pienissä vaalipiireissä annettu äänikynnys on monin verroin korkeampi kuin suurissa etelän vaalipiireissä. Vastaavasti Uudeltamaalta valituksi tullut, silloin vielä vihreisiin kuulunut Merikukka Forsius tarvitsi vain 2479 ääntä!
Vaalilain uudistuksessa häviäjiä olisivat suuret puolueet. Hallituksessa kokoomus ja keskusta tavoittelevat mallia, jossa koko maa olisi yhtenä vaalialueena, jolloin suhteellisuus toteutuisi parhaiten. Oikeudenmukaisuus - äänestäjien tahdon - toteutumisen hintana suuret hallituspuolueet kokoomus ja keskusta vaativat äänikynnykseksi neljää prosenttia.
Eduskunnan pienin puolue RKP hyötyy nykyjärjestelmästä ja vastustaa tässäkin kansan tahdon toteutumista. Lisäksi se, kuten muutkin pikkupuolueet, ei hyväksy neljän prosentin äänikynnystä. Hallituksessa on erityisesti RKP:n asenteesta kiinni, onnistutaanko vihdoin myös Suomeen saamaan länsimaista demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaava vaalilaki.
Äänikynnys ei ole demokratian toteutumisen este,
vaan enemmänkin se ehto. Ei demokratia tarvitse
kansan tahdon ja sen edun vastaisia ääripuolueita,
kuten esimerkiksi Rkp. Jos tarvitsisi, olisi Rkp
vähintäänkin keskisuuri puolue, kannatus yli 10 %.
Mikään ei estä pakkoon ja kansan nöyryyttämiseen
mieltynyttä Rkp:n edustajaa hakeutumasta toisiin
puolueisiin ja ryhtymästä ajamaan aatteittaan
uuden kotipuolueensa ohjelmaan.
Demokratia ei missään nimessä ole yhtä kuin
puolueiden suuri lukumäärä, vaan se, mitä asioita
puolueet ajavat, kuinka suuri on asioiden kirjo.
Sillä eihän esimerkiksi luonnonsuojelu voi olla
yhden puolueen monopoli, sen paremmin kuin
vaikkapa hyvinvointivaltion tai hyvän kielipolitiikan
puolesta toimiminenkaan.
"Eduskunnan pienin puolue RKP hyötyy nykyjärjestelmästä"
RKP:tä (9 kansanedustajaa)pienempiä puolueita ovat Kristillisdemokraatit (7 kansanedustajaa) ja
EDUSKUNNAN PIENIN PUOLUE PERUSSUOMALAISET
(5 kansanedustajaa)
sittenkin olemassa: "Viime eduskuntavaaleissa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ei päässyt läpi, vaikka sai Pohjois-Karjalan vaalipiiristä mahtavan äänisaaliin - 7802 ääntä"
TC on patologinen pakkoruotsittaja, joten oli oikein hyvä, ettei päässyt eduskuntaan!
Onnittelen!
Muistuttaisin myös, että vaikka RKP putoaisi eduskunnassa tuon äänikynnyksen ansiosta, ruotsinmielisyydellä olisi yhä vankka äänitorvi kaikissa suurissa puolueissa ja myös Vasemmistoliitossa ja vihreissä: kaikki nuo puolueet kannattavat pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä. Sen sijaan ainoa pakkoruotsinvastainen puolue Perussuomalaiset saattaisi pudota eduskunnasta, siis ainoa kriittinen ääni katoaisi.
Laitan vielä pari esimerkkiä äänikynnyksen epäkohdista:
Otan yksinkertaisen esimerkin vaaleista, joissa on äänikynnys 4 %:
Viiden pienimmän eduskuntapuolueen kannatus taantuu niin, että ne eivät ylitä tuota rajaa, vain SDP, KOK ja KESK ylittävät. Oletetaan, että ne saavat kaikki 25 % äänistä, eli yhteensä 75 %. Silloin siis neljännes kansasta äänesti toisia puolueita. Tätä neljäsosaa - suuri määrä kansalaisia - ei edustaisi eduskunnassa kukaan, vaan kolme suurinta jakaisivat 200 paikkaa niin, että niillä olisi 50 paikkaa enemmän kuin ne ansaitsisivat! Tämäkö olisi sitä demokratiaa? Kun nuo puolueet ovat vielä samanlaisia pohjimmiltaan, mikään ei muuttuisi. Ne kaikki kannattavat ruotsalaisuutta niin, että toimisivat käytännössä RKP:n linjoilla. Ja äänikynnyksesi ansiosta esim. pakkoruotsia vastustavat perussuomalaiset olisi karkotettu eduskunnasta.
Toinen esimerkki: Jos ehdokas saa Pohjois-Karjalassa 60 % äänistä, siis enemmistön vaalipiirin äänistä, mutta hänen puolueensa ei pärjää muualla/ei osallistu vaaleihin muissa vaalipiireissä, hän ei pääse läpi, vaan paikan saa joku, joka on saanut pienemmän kannatuksen. Se vasta onkin vähemmistödiktatuuria.
Höpö höpö.
Kuinka monta yli neljän prosentin puoluetta Suomessa on? Pikaisesti laskien kahdeksan, jopa rkp, vaikka onkin eduskunnan pienin puolue (ja syystä) ylittää äänikynnyksen rimaa hipoen.
Ei äänikynnys, oli se mikä tahansa, laske puolueen suosiota, vaan puolueen ohjelma eli se, mitä äänestäjille tarjoaan. Jokaisen puolueen on ansaittava äänestäjien luottamus. Pienistä puolueista perussuomalaiset on edelleen vahvassa nousussa. Rkp:llä on ilmeisiä vaikeuksia pysyä pinnalla. Näistä toinen kannattaa pakkoa ja äänestäjien nöyryyttämistä, toinen ei. Näkyykö tuo puolueen suosiossa ja onko se demokratian mukaista? Liberaalit, työttömien ja eläkeläisten puolueet, kommunistit ja Isänmaan asialla, mitä kaikkia niitä nyt onkaan, eivät ole eduskunnassa, koska kansalaiset eivät kannattaneet niiden ohjelmia. Onko tässä jotain outoa, epädemokraattista?
Eikö viisi á kahdeksan puoluetta riitä toteuttamaan kansan tahtoa? Esimerkiksi USA:ssa varteen otettavia puolueita on vain kaksi. Eikö siis Yhdysvallat olekaan länsimainen demokratia? Puolueet, jotka eivät yllä sovittuun äänikynnykseen eivät nauti kansalaisten luottamusta. Jos hapansilkka ei maistu kansalle, sen valmistus ja myynti loppuu aivan terveiden periaatteiden mukaisesti.
"Demokratia ei missään nimessä ole yhtä kuin
puolueiden suuri lukumäärä, vaan se, mitä asioita
puolueet ajavat, kuinka suuri on asioiden kirjo.
Sillä eihän esimerkiksi luonnonsuojelu voi olla
yhden puolueen monopoli, sen paremmin kuin
vaikkapa hyvinvointivaltion tai hyvän kielipolitiikan
puolesta toimiminenkaan."
"Kuinka monta yli neljän prosentin puoluetta Suomessa on? Pikaisesti laskien kahdeksan, jopa rkp, vaikka onkin eduskunnan pienin puolue (ja syystä) ylittää äänikynnyksen rimaa hipoen."
Siis tämänhetkisten mielipidekyselyjen (jotka eivät ole aina tarkkojakaan) mukaan. Kukaan ei tiedä, mikä on tilanne 2015, jolloin uudistus olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Entä jos pelko RKP:n putoamisesta saa ruotsinkieliset ryhmittymään entistä enemmän sen taakse ja puolueen suosio nousee esim. prosenttiyksiköllä ja samanaikaisesti perussuomalaisten suosio laskee? Silloin RKP pysyisi eduskunnassa, mutta sen kritisoija PS putoaisi. Sitäkö haluat?
Luuletko viittä suurinta eduskuntapuoluetta jotenkin kaksikielisyysvastaisiksi? Ehei, päinvastoin. Ne kaikki kannattavat sitä, mikä näkyy myös niiden rakkaudessaan RKP:ta kohtaan. Meidän on äänestettävä isänmaallisia ja suomenmielisiä puolueita, mihin nuo eivät kuulu, mutta sellaiset eivät välttämättä pääse eduskuntaan, jos äänikynnys otetaan voimaan.
Koko ehdotus on kolmen koplan juoni valtansa lujittamiseksi ja todellisesta oppositiosta (kuten PS) eroon hankkiutumiseksi. En olisi yllättynyt, jos ne svekomaniassaan antaisivat RKP:lle jonkinlaisen kiintiön, nehän ovat jo antaneet Folktingetillekin virallisen aseman.
"Ei äänikynnys, oli se mikä tahansa, laske puolueen suosiota"
Oikeastaan se saattaa tehdä juurikin niin: ihmiset pelkäävät äänensä menemistä hukkaan ja äänestävät puoluetta, jonka tietävät pääsevän eduskuntaan. Osittain tästä syystä USA:ssa, Ranskassa ja Britanniassakin on kaksi selkeästi suurinta puoluetta.
"Esimerkiksi USA:ssa varteen otettavia puolueita on vain kaksi. Eikö siis Yhdysvallat olekaan länsimainen demokratia?"
Ei kaikilta osilta. 2000 presidentinvaaleissa Bush sai puoli miljoonaa ääntä vähemmän kuin Gore, mutta tuli valituksi. Moni asuu alueella, jossa toista puoluetta äänestää yli 2/3 väestöstä, silloin pienempää puoluetta kannattavilla ei ole todellista mahdollisuutta saada ehdokastaan valituksi, vaikka heillä olisikin kolmasosan tai vaikka 49 % kannatus (vaalipiirit ovat yhden ehdokkaan vaalipiirejä).
"Ei äänikynnys, oli se mikä tahansa, laske puolueen suosiota, vaan puolueen ohjelma eli se, mitä äänestäjille tarjoaan."
Tottakai laskee. Harva äänestää puoluetta joku mitä luultavimmin jää alle keinotekoisten äänikynnysten.
"Liberaalit, työttömien ja eläkeläisten puolueet, kommunistit ja Isänmaan asialla, mitä kaikkia niitä nyt onkaan, eivät ole eduskunnassa, koska kansalaiset eivät kannattaneet niiden ohjelmia. Onko tässä jotain outoa, epädemokraattista?"
Saivatko nämä puoluetukea ja erillistä vaalirahaa jolla rahoittaa kampanjansa?
Saivatko nämä yle:ssä samanarvoisen mediahuomion kuin eduskuntapuolueet?
Koska demokratiassa 0,5% pitäisi saada paikka niin skp:llä(0,7) ja ssp:llä(o,6) pitäisi olla kummallakin paikat. Nämäkin paikat ovat nyt annettu suurille. Ehkäpä joku äänesti kommareita ja sai kokoomuslaisen. On se vähän epädemokraattista.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
"Puolueet, jotka eivät yllä sovittuun äänikynnykseen eivät nauti kansalaisten luottamusta. Jos hapansilkka ei maistu kansalle, sen valmistus ja myynti loppuu aivan terveiden periaatteiden mukaisesti."
Miksi "sopia" keinotekoinen äänikynnys? Ensinnäkin nykyiset edustajat ovat jäävejä edes luomaan uutta vaalitapaa jokaisella kun on oma lehmä ojassa ja he ovat vielä sinne nykyisellä epädemokraattisella tavalla valittu.
Voisimme toteuttaa aitoa demokratiaa ja järjestää asiasta sitova kansanäänestys.
Kysymyksen asettelu voisi olla vaikka tällainen:
A)Haluatko että Suomeen luodaan mahdollisimman demokraattinen vaalitapa, jossa 0,5% kannatuksella puolue saisi 1 paikan? (1 paikka kahdestasadasta on 0,5%)
B)Haluatko että Suomeen laitetaan 4% äänikynnys, jolloin pienpuolueet eivät tuskin koskaan tule pääsemään läpi ja äänet jotka menisivät näille alle 4% puolueille hyödyttäisivät siis suuria puolueita.
Jos äänikynnys alitetaan, se tunnutaan pikkupuolueissa koettavan ikään kuin maailmanloppuna. Näitä "alituksia" tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa, niin suurissa kuin pienissäkin puolueissa. Niitä kutsutaan häviöiksi. Demarit, suuri ja mahtava, hävisi viime vaaleissa rankasti ja joutui oppositioon. Tämä oli aivan oikein ja nimenomaista demokratiaa. Demarit joutuvat nyt miettimään aatteitaan ja mokiaan, syitä sille, miksi kansa ei luottanut. Yksi syy voisi olla vaikka ruotsinmielisyys. Valta turmeli puolueen ja se joutuu katsomaan faktoja suoraan silmiin, esimerkiksi ruotsinkielinen ja -mielinen Felt-Ranta jättää suosiolla puoluesihteerin hommat. Oppivat varmasti muitakin asioita, nimittäin se Siperia, se Siperia!
Jos pikkupuolue alittaa äänikynnyksen, sille käy samoin, mutta se ei tietenkään kuole tai lakkaa olemasta. Miettii uudelleen hölmöilyjään, palaa seuraaviin vaaleihin uudistuneena ja jos on viisastunut, niin kansa äänestää sen takaisin eduskuntaan. Tätä kutsutaan demokratiaksi, meidän tahdoksemme ja mahdollisuudeksi vaikuttaa sen yhteiskunnan asioihin, jossa me elämme.
Jos auto ei mene katsastuksesta läpi, sitä korjataan niin kauan, että se läpäisee katsastuksen. Ja tämähän on oikein, oli sitten kyse autoista tai puolueista. Vain pieni osa oikeasti hylätään lopullisesti ja niin kuuluu ollakin.
Virallisia äänikynnyksiähän ei ole tähän asti ollut. SDP putosi oppositioon, koska se kärsi vaalitappion etenkin kokoomukseen verrattuna.
Äänikynnyksen alittaminen olisi ollut eri juttu: sellainen puolue ei voi vaikuttaa mitenkään valtakunnalliseen politiikkaan, jos mielipidevaikuttamista ei lasketa. Äänestäjät saattaisivat karata vielä suuremmassa määrin seuraavissa vaaleissa, koska he haluaisivat antaa äänensä puolueelle, joka menee varmasti läpi (pelko äänen hukkaan menemisestä). Lisäksi puolue menettäisi rekisteröidyn puolueen aseman, jos se ei saisi paikkoja kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
Muutenkaan 3,99 prosentin tuki ei ole merkki siitä, ettei kansa luottaisi, verrattuna 4 prosentin tukeen, jossa kansa sitten yht'äkkiä luottaisi paljonkin enemmän. Väitätkö, ettei pienen puolueen ainoalla ehdokkaalla, joka saisi 60 % äänistä Pohjois-Karjalassa, olisi kansan luottamusta vaalipiirissään?
"Väitätkö, ettei pienen puolueen ainoalla ehdokkaalla, joka saisi 60 % äänistä Pohjois-Karjalassa, olisi kansan luottamusta vaalipiirissään? "
mitä tämä yhden ehdokkaan kannatus Pohjois-Karjalassa merkitsee koko maata ajatellen? Ehdokkaita on tuhansia ja heistä vain 200 tulee valituksi. Onko tämän yhden ehdokkaan poisjääminen valittujen listoilta jotenkin uhka demokratian toteutumiselle? Tietysti voidaan ajatella, että demokraatista olisi, että ehdokas, joka on saanut 60-70% äänistä tulisi suoraan valituksi. Lisäisikö se kuitenkaan demokratiaa oikeasti paikallisella tasolla? Jokainen asettuisi yhden ehdokkaan taakse, eikä muilla ole mitään mahiksia, vaikka mieliä on varmasti paljon muitakin.
Käsittääkseni pohditussa uudistuksessa koko maa olisi kyllä laskennallisesti yhtä vaalipiiriä suhteellisuuden tähden, mutta nykyisistä vaalipiireistä valittaisiin silti kaikista sen verran edustajia, minkä väkiluku oikeuttaa, näin taattaisiin alueellinen edustus.
"Onko tämän yhden ehdokkaan poisjääminen valittujen listoilta jotenkin uhka demokratian toteutumiselle? Tietysti voidaan ajatella, että demokraatista olisi, että ehdokas, joka on saanut 60-70% äänistä tulisi suoraan valituksi. Lisäisikö se kuitenkaan demokratiaa oikeasti paikallisella tasolla? Jokainen asettuisi yhden ehdokkaan taakse, eikä muilla ole mitään mahiksia, vaikka mieliä on varmasti paljon muitakin."
Kyllä, jos tosiaan saisi noin selvän luottamuksen. En kertonut tästä tapauksesta mitään taustoja sen suhteen, olisiko hän ollut selkeä ennakkosuosikki tms., mutta joka tapauksessa hänen lisäkseen jaettaisiin viisi muutakin paikkaa.
Tässä Tampereen kaupunginvaltuutetun Joonas Lepistön mielipidekirjoitus joka julkaistiin mm. Aamulehdessä.
http://www.joonaslepisto.net/omatjutut.html#kolmi
Suurten puolueidenkin jäsenet voivat olla demokratian kannalla.
Graafisesti aivan loistavat sivut, etenkin tuo musta teksti tummanharmaalla pohjalla! Mutta tummenna vähän sitä tekstipohjaa. Tällä hetkellä siitä saattaa vielä erottaa jonkin sanan...
Rahalla eli mainonnalla on keskeinen rooli eduskuntaan pääsyssä. Eduskuntapuolueet saavat puoluetukea sekä he jakoivat vielä erillistä vaalitukea ennen vaaleja itselleen. Eli kun käymme eduskuntapuolueiden vaalikojuilla ryystämässä hernesoppaa se on mitä ilmeisemmin hommattu veronmaksajien rahoilla.
Pienpuolueet eivät saa mitää tukia ja mainonta on lähinnä sitä minkä verran kukin ehdokas pystyy omasta pussistaan laittamaan.
Kun tähän vielä lätkäistään 4% äänikynnys niin mikään uusi puolue ei tule nousemaan eduskuntaan.
"Eduskunnan pienin puolue RKP hyötyy nykyjärjestelmästä"
Eduskunnan pienin puolue on Perussuomalaiset
PS - Kannatus: 4,1 % - Paikkoja: 5 - Ääniä: 112 256
Sitä suurempia ovat mm Kristillisdemokraatit
KD - Kannatus: 4,9 % - Paikkoja: 7 -Ääniä: 134 790
ja
RKP - Kannatus: 4,6 % - Paikkoja: 9-Ääniä: 126520
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/uusi_eduskunta.htm
Eduskunnan pienimmäksi puolueeksi nykyisten kannatusmittausten mukaan on jo useamman kerran peräkkäin tipahtanut RKP. Myönnän tulkintavirheen mahdollistavan lauseeni, joskaan nykyistä tilannetta puolueen kohdalla se ei muuta miksikään.
Viime aikojen mittaukset viittaavat kiistämättömästi siihen, että PS on jo pitkään ollut selvässä noususuhdanteessa, pitkällä ohi taantumassa olevan RKP:n.
Viime vaalien jälkeen on tapahtunut huomattava puoluepoliittinen muutos.
Yksi puolue _RKP_ on sanut oman TV-kanavan. Mikään muu puolue ei ole vastaavaa etua YLEltä saanut.
RKP on hyvin pieni puolue. Viime vaaleissa se sai noin 12 000 ääntä enemmän kuin sen varsinainen oppositiopuolue_Perussuomalaiset_.
Perussuomalaiset eivät ole saaneet omaa TV_kanavaa YLEltä.
Viime vaaleissa valitut poliitikkomme ovat tämän muutoksen tekijöitä. Noin vain, kuin ohimennen. Lisäksi huhutaan että Ruotsin kanava SVT tullaan näyttämään koko maassa ensi syksystä lähtien. Kuinka tämä ruotsalaisnationalistinen mediauutuus-paketti vaikuttaa tulevaisuudessa Suomen politiikkaan? In the long run?
Tähän on vielä lisättävä se uutuus, joka nyt jyllää koko Suomessa eli viisivuotinen projekti Svenska-nu. Sen rahoittavat sekä Ruotsin valtio että RKPn lähipiirit, mutta myös lipposten ansiosta suomalaiset veronmaksajat.
Kaikki sen työn tulos menee yhden puolueen, RKPn tilille plussana eli suorana voittona.
Ruotsin valtio on siten päästetty Suomen valtioon tekemään suoraa ruotsalaisnationalistista propagandaa.
RKP on vaarallinen koko suomalaiselle kansalle. Se tuo vieraan vallan Suomeen.
oikeaan kirjoitukseen.
Avaustekstissä ei kai tällaista väitetä.
RKP:n asema hallituksen kestopuolueena jos mikä on demokratian halventamista. Ei Suomi ole mikään demokratia. Suomi on kielipolitiikan oligarkia.
koska nyt on Nasse-setä HYVIN VIHAINEN!
on se, että monet etniset vähemmistöt ovat kasvamassa Suomessa siihen tsahtiin,että kohta ne ovat änkeemässä eduskuntaan rkp:n tapaisiksi vaa'ankielipuolueiksi.
Esimerkiksi muslimit voisivat sitten suostua sellaiseen hallitusehtoon, että heille kelpaa mikä vaan, kunhan kaikkien kirkkojen kupeeseen rakennetaan minareetti.
Ruotsalaisista on nähtävästi jo opittu jotakin. Ei ole tarkoituksenmukaista päästää muita etnisiä vähemmistöjä samanlaiseen asemaan, jos haluamme pitää Suomen mahdollisimman suomalaisena. Ja on erittäin tarkoituksenmukaista päästä eroon ruotsalaisten puolueesta
eduskuntapuolueena, maksoi mitä maksoi...
Äänikynnys tarvitaan, vähintään sen verran suuri, että ruotsalaiset ovat varmasti paitsiossa, ja samoin tarvitaan myös yksi valtakunnallinen vaalialue, jolla saadaan oikea suhteellinen edustus kullekin puolueelle.
eduskunnan pienimmästä puolueesta Perussuomalaisista.
Rkp on suomalaisille paljon haitallisempi puolue kaksikielisyyden veturina kuin perussuomalaiset (tai mikään muukaan puolue) on hyödyllinen puolue sen vastustajana.
onkin tuo mainitsemasi ja SYYSTÄKIN.
Islamistien osuus äänestäjistä kasvaa kohisten.
Lasten lasten lasten tulee siis kävellä kirkkoon minareettien ohitse!
"Tarttis tehrä jotain".
yksinkertaisesti että mitä suurempi äänikynnys sen enemmän isot saa niille kuulumattomia ääniä eli lisää valtaa.
ovat kaksikielisyyden vetureita. PS on ainoa kriittinen ääni eduskunnassa. Äänikynnys saattaisi tiputtaa sen, mutta ei takaisi RKP:n putoamista, jos paniikissa kaikki ruotsinkieliset ryhmittyvät sen taakse.
eduskunnan pienin puolue.
kasvaa, mitä pidän hyvin todennäköisenä.
ääniä kierrättää. Äänestäjät äänestävät kopissa sitä ehdokasta, jota haluavat tukea. Demokraattista.
eduskunnassa vähemmän edustajia.
vähemmän edustajia. PS-kannatus on kyllä laajaa, varmasti laajempaa kuin RKPn. Viime vaaleissa S.Wallin sai ihmeellisesti jostakin 1000 ääntä lisää. Tekninen vika oli kuulema pitänyt ne pimennossa. Kuinkakohan monta ääntä jää pysyvästi pimentoon? Siinä Suomen demokratia.
kaikki paikat, joita ihmiset soisivat puolueille, joiden kannatus jää alle 4 prosentin. Saisivat siis ehkä kymmenittäin lisäpaikkoja.
että perussuomalaiset ovat eduskunnan pienin puolue viidellä paikallaan. Se on Suomen kansan äänestämä tulos.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
ihan oikeasti olemassa.
Ruotsissa on 4 % äänikynnys ja samoin niin on Tanskassa.
Väitätkö, että Ruotsi ja Tanska eivät ole "demokraattisia" valtioita?
päästäisiin eroon tuosta eduskunnan pienimmästä, mutta äänekkäimmästä populistipuolueesta.
Missä menee demokratian raja? 4% vai ehkä 10% vaiko ehkä 20% äänikynnyksessä?
Äänikynnysten alle jäävien puolueiden äänet hyödyttävät muita. Ei se ole demokratiaa että äänestäja ääni menee muille keinotekoisen äänikynnyksen perusteella.
Ruotsissa ei myöskään äänestetä ehdokkaita, vaan puolueen listoja, joilla puolueet määräävät sisäänmenojärjestyksen, eivät äänestäjät. Ruotsissa on tällä tavalla vahva puoluevalta, joka kyllä osaltaan vähentää kansanvaltaa verrattuna listoihin, joilla kansa päättää sisäänmenijät.
Venäjällä on 7 % äänikynnys, siihen on 4:stä vain 3:n prosenttiksikön matka. Pidätkö Venäjääkin demokratiana?
kielipuolue.
Voittajat ja edustuspaikat voidaan jakaa pelkästään niiden äänien perusteella, jotka edustajat ovat oikeasti saaneet. Jokainen tietää, että jos edustajani ei pääse läpi, ääni häviää bittiavaruuteen. Se on demokratian mukaista ja läpinäkyvää toimintaa.
enemmän Venäjän demokratiaa.
Mielestäni 4% äänikynnys on sopiva raja päätöksentekoon osallistumiseen ja kun vielä koko maasta tulisi yksi iso vaalipiiri ilman keinotekoisia kuntarajoja. Helsinkiläinen saisi äänestää vaikka saamelaista edustajaa.
sulkea osan kansasta päätöksenteon ulkopuolelle.
Kuinka suuren osan riippuu alle 4% puolueiden määrästä ja kannatuksesta.
Jos Suomessa olisi vaikka 20 puoluetta jotka saisivat kukin 3,9% kannatuksen. Tällöin yhteenlasketulla 78% kannatuksella ei saisi yhtään paikkaa ja "enemmistöä" edustaisi 22% kannatus joille sitten menisi kaikki 200 paikkaa.
Niin "demokraattisia" nämä äänikynnykset ovat.
äänestysprosentti olisi 0? Joku eduskuntaan valittaisiin joka tapauksessa.
Suomessa on jo nyt useita puolueita, joiden kannatus on yli neljä prosenttia. Mikään uhka demokratialle äänikynnys ei ole.
Uusien puolueiden olisi mahdotonta päästä eduskuntaan.
"20 puoluetta jotka saisivat kukin 3,9% kannatuksen"
HAH HAH HAH HAH... olisipa hauska nähdä millainen olisi se hallitus ja hallitusohjelma, jossa olisi 20 puoluetta samaan aikaan. 8-D
Olet väärässä ja spekuloit aku ankka ajatuksin...
Entä jos Suomessa olisi 100 puoluetta ja jokainen saisi 2 % äänistä niin mikään puolueista ei pääsisi eduskuntaan!
Entä jos tädillä olisi *ne* niin täti olisikin setä!
Suomessa on vain 1 (yksi) puolue, jonka kannatus on käytännösää alle 4 % ja se on RKP
Eihän ne 20 saanutkaan paikkoja vaan ne loput jotka ylitti äänikynnyksen. Joten ei ne 20 missään hallituksessa olisi.
Et kertonut missä olin väärässä.
kolmen prosenttiyksikön päähän.
Missä valtiossa (lukuun ottamatta joitain minivaltioita) ei olisi vaalipiirejä? Kyllä tuossa uudistusesityksessäkin ne säilyisivät alueellisen edustuksen vuoksi, vaikka puolueiden paikat laskettaisiin valtakunnallisesti.
"Suomessa on vain 1 (yksi) puolue, jonka kannatus on käytännösää alle 4 % ja se on RKP"
Äänikynnysvaaleja ei oltaisi pitämässä nyt, vaan vuonna 2015. Mistäs tiedät, mitä tapahtuu seitsemässä vuodessa?
"Entä jos Suomessa olisi 100 puoluetta ja jokainen saisi 2 % äänistä niin mikään puolueista ei pääsisi eduskuntaan!"
Pääsisihän.
Perussuomalaisilla on eduskunnassa vähiten edustajia kaikista eduskunnassa edustettuina olevista puolueista. RKP:lläkin on 80 % enemmän.
enkä tajua, miten RKPllä voi olla niin suuri edustus, vaikka kannatus on minimaalista.
Kahdestasadasta paikasta 4,6% on 9,2 eli pyöristettynä 9.
Eli juuri se paikkamäärä minkä kannatus oikeuttaa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83705.html
Perussuomalaisten kannatusprosentti oikeuttaisi sen sijaa kolmeen lisäpaikkaan.
Näin siis jos olisimme demokratia ja paikat jaettaisiin kannatuksen mukaan.
Vaikka on tuota äänikynnysten vastustuslinkkiäkin hyvä viljellä.
Siis RKP:llä 4,6% kannatuksella 9 paikkaa, mikä siis on oikea määrä. Ja perussuomalaisilla 4,1% kannatuksella 5 vaikka pitäisi olla 8.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
lskutapaa, d'Hondt formulaa,
"The most widely used is the d'Hondt formula, using the divisors 1,2,3,4.." (Wikipedia)
Mutta niin tai näin, perussuomalaiset ovat eduskunnan pienin puolue. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
mutta kannatan vaalitapaa jossa paikat jaetaan kannatuksen mukaan. Tapa on siitä kiva että jokainen puolue saa juuri sen verran paikkoja kuin sitä on äänestetty.
Tällaiseen vaalitapaan jossa toisten paikkoja ei jaeta muille ei suomalainen ole tottunut vaan luulee demokratiaksi jos jonkinmoisia virittelmiä.
Eihän siitä ole niin kauaa kun presidenttikin valittiin erityislailla. Kai sekin suomalaisten mielestä oli demokratiaa?
illuusioviritelmässä. Joista kestämättömin:
"On lottovoitto syntyä suomalaiseksi."
Onneksi Internet on avartanut maailmaa.
Jos 4% äänikynnys tulee saattaa hyvin olla että kaikki lähellä tätä olevat puolueet tulevat putoamaan. Niin RKP, Perussuomalaiset kuin Kristillisdemokraatitkin. Kun ihmiset saavat tiedon äänikynnyksestä niin monet jotka muuten olisivat äänestäneet näitä puolueita äänestävätkin isompia puolueita. Tämä siksi että ihmiset pelkäävät että jos puolue jää äänikynnyksen alle menee äänet ikäänkuin hukkaan. Ilmiö on tuttu Presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jolloin äänestellään oman ehdokkaan sijasta gallupsuosikkeja, koska oma ehdokas ei kuitenkaan pääsisi toiselle kierrokselle.
Näin saisimme maahamme epädemokratian, jossa puolueina olisi Kokoomus, Keskusta, Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto. Muut puolueet olisi tiputettu keinotekoisella äänikynnyksellä pois eduskunnasta ja sama äänikynnys varmistaisi ettei uusia puolueita eduskuntaan nousisi.
Mitkä noista eduskuntaan jääneistä puolueista ajaa pakkoruotsin poistoa saatikka virallista yksikielisyyttä? Ei mikään.
Äänikynnysten puolustelijat saavat pakkoruotsin ja virallisen kaksikielisyyden. Sitä on äänikynnys demokratia. Ja samalla kansan enemmistö vastustaa pakkoruotsia.
kuin EK-vaali. Enpä oikein usko, että ihmiset eduskuntavaaleissa laskelmoivat äänensä perään. Itse annoin viime vaaleissa ääneni pienelle puolueelle, vaikka tiesin, että edustajani ei todennäköisimmin pääse läpi. Eikä päässytkään. Ääneni meni kuitenkin puolueelle. Minun puolestani on oleellisinta, että saan tulevaisuudessa äänestää sitä ehdokasta, joka on oikeasti ehdokkaani. Useimmin on käynyt niin, että ehdokkaani on toisessa vaalipiirissä.
Eiväthän uudet puolueet tai hyvin pienet puolueet viitsisi edes yrittää.
Minkä demokratian mukainen etuoikeus RKP:llä on olla hallituspuolue? Onko tässä vedottu rantaruotsalaisten kalastuslaista mainittuun ikimuistoiseen oikeuteen?
isojen puolueiden suomettuneisuus.
"puhtaasta demokratiasta"? Olemme nähneet selvääkin selvemmin, että demokratia ei toteudu kuin ihmisten toiveissa ja joku on aina (demokratian varjolla) demokraattisemmassa asemassa kuin toinen.
http://www.adressit.com/eiaanikynnykselle
Suomenmieliset haluaisivat perustaa puolueen, niin 0,5% kannatus ja siis yksi edustaja olisi mahdollista saada läpi. Yksi Fennomaani saisi paljon aikaan ottamalla kielipoliittiset vääryydet esiin monissa eri yhteyksissä. Se avaisi varmasti myös vanhojen puolueiden edustajien silmiä ja kansa kuulisi kielipolitiikasta enemmän.
Sen sijaan 4% kannatusta ei uudet puolueet varmasti tule saamaan, joten pitää vain toivoa ettei äänikynnyksiä tule.