Tapani Suonto selitteli jotain outoja teorioita ns menestysteologiasta ja pilasi koko ehtoollisen vieton. Hänellä on kuulemma jokin taistelu jonkin nimettömän menestyspastorin kanssa ja hän haki ilmeisesti tukea omille opeilleen tässä ehtoolliskokouksessa ja unohti koko ehtoollisen merkityksen. Huonoon suuntaan on mennyt Perjantai Kristukselle liike, alkuperäinen näky on kadonnut ja kaikenlainen kouhaaminen tullut tilalle, liike on paisunut ja oman voiman tunnossa pääasiassa pääkokouksíssaan arvostelee muita kristittyjä ja jakaa myös vääristeltyä tietoa. Kuitenkaan heidän omissa kokouksissan ei ole Pyhän Hengen läsnäoloa, vaan ollaan taannuttu kirjanoppineisuuteen, valitettava tosiasia, vain kahvio toimii jollain lailla.
One Way Missionin ehtoolliskokous pilattiin menestysteologiahöpinöillä
Vaihdan klo 16.00 Saalemiin
71113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olla ihan tavallinen kristitty. Olen niin väsynyt näihin tilaisuuksiin joissa kuulijoita käsketään uskomaan positiivisesti ja tunnustamaan voittoa, en minä jaksa aina käskystä hymyillä, enkä ylistää.
Olen niin väsynyt tilaisuuksiin joissa kerrotaan miten Jumala tahtoo siunata kuulijoita suurella pankkitilillä, hienoilla autoilla, suurella ja hienolla talolla. Tuollaisen kuulemiseen aivan kyllästyy.
Minusta tuntuu aika pahalta kun Jumalaa komennellaan ja käskytetään. En ole tottunut sellaiseen, enkä ole löytänyt raamatusta mitään oikeutta sellaiseen, omasta mielestäni melko pöyhkeään käyttäytymiseen.
Enhän minä mene kokoukseen sen vuoksi, että tahtoisin rikastua, mutta moni puhuja vain kertoo erilaisia tapoja tulla rikkaaksi, ei minua sellainen kiinnosta. Sanovat että pitäisi olla aina antamassa siemenuhreja, tukemassa sitä ja tätä superevankelistaa ja järjestöä. En minä sellaista tahdo kuulla, ei se minun uskoani rakenna.
Missä on raamatun evankeliumi nykyisin ? Menestysteologiaa tulee radiosta, televisiosta, eikä monissa kokouksissa mitään muuta enää tarjotakaan.
Kun menen johonkin yhteiskristilliseen tilaisuuteen, masennun ja tulen pettyneeksi, sielläkin nuo rahanrakastajat hymyilevät leveästi ja ojentelevat käsiään, nuo ihmiset jotka tekevät kaikkensa saadakseen minultakin rahaa itselleen. Köyhältäkin tahtovat rahaa ottaa.
Kaipaan veren evankeliumia, Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.
Ei minua kiinnosta mitä mieltä joku Kenneth Hagin on, hänen omituinen evankeliuminsa ei kelpaa minulle. En minä tahdo mitään omituisia ja ahdistavia oppeja, jossa käsketään kokoajan saatanaa ja hypytetään Jumalaa. Sanovat, nuo lukeneemmat, ettei siinä menestysteologian opissa mitään pelastusta ole.
Miksi minä köyhä ja sairas ihminen menisin kokouksiin, joissa minua vähätellään, kun minulla ei ole tarpeeksi uskoa, kun uskoni taso pitää minut kerjäläisenä, niin kuin he sanovat.
Miksi minä menisin haukuttavaksi ja masentumaan, kun kerran en parannu, vaikka he kuinka huutavat ja mekastavat ja ajavat riivaajia ulos ja haukkuvat minua ja muitakin sairaita ystäviäni. Kun minä en heidän sanojensa mukaan, usko tarpeeksi omaan uskooni, vaan uskoni puute pitää minut sairauden vankina, miksi menisin enää haukuttavaksi, kun kerran he eivät he pysty minua auttamaan.
Aivan tällaisenaan, sairaana ja köyhänä ihmisenä olen kuitenkin onnellisempi, kuin tuollaisessa menestyksen ja ahneuden opissa ja siinä hengellisesti hyvin ahdistavassa ja synkässä ilmapiirissä joissa tuota oppia julistetaan. En enää tahdo olla missään tekemisissä noiden miesten ja naisten kanssa, jotka käyttävät uskoa vain keinona rikastuakseen.
Lämmin kiitos Tapani Suonnolle, että tarjoaa vaihtoehdon niille ihmisille, jotka ovat väsyneet jatkuviin puheisiin herätyksistä, uudistumisista, missioista, menestymisestä yms.
t.Sairas ja köyhä kristitty
menestysteologiasta, siitäkin jotain vanhoja parjausjuttuja.
Ehtoolliskokous on Jeesuksen muistoateria, eikä pastoreiden riitojen selvittelyyn ja oikeassa olemiseen tarkoitettu tilaisuus.
En muuten ole kuullut mainitsemiasi asioita missään, vain kerjääviä alistuneita kolehtipuheita, joka sekin on vääristymää.
Missä käyt vai oletko provo?
Kuka voi lisätä Jeesuksen täytettyyn työhön enän mitään?
Kun Jeesus huusi se on täytetty, niin et voi lisätä pelastukseen enään mitään.
Usko on lahja.
Armosta te olette palastettu ette omien töiden takia.
Uskon elämään sitten Paavali ja Jeesus antoivat paljonkin kehoituksia ja opettivat anteliaisuutta ahkeruutta ja muuta sellaista.
Eihän Jumalan lait kadonneet vaikka Jeesus täytti lain. Lakihan toimii silti se on muuttumaton ja jos sitä rikkoo, niin siitä tulee se rangaistus joka siitä tulee, paitsi että nyt voimme katua ja saada anteeksi, mutta silti laki on ja pysyy.
Miksi luulette Jeesuksen opettaneen antamisesta. Ei vain lähimmäisen rakastamisesta. No siksi tietenkin, koska hän rakastaa meitä ja tahtoo meidän menestyvän taloudellisestikkin. Ja siihen pätee se laki minkä Jeesus antoi, Eli joka runsaasti kylvää hän runsaasti niittää.
Hengellinen hyvivointi ja lepo uskossaan tulee sitten armosta ja armon tuntemisesta. Eli oman syntisyytensä ja mahdottomuutensa tunnustamisesta Jumalan edessä ja Armon omistamisesta.
kuuntelin viikonloppuna hyvää opetusta antamisesta Debbie Richin kokoussarjassa Helsingissä.
Antaminen avain läpimurtoon sieltä, mutta puhetta en kuullut. Saiskohan sitä tilata mistään?
Minä ihan itsekseni olen jo jonkun vuoden ajan Suontoa Deistä kuunneltuani kokenut saman kuin aloittaja. En ole siitä minnekään mitään sanonut, mutta olen kokenut suunnilleen näin, että ketä vastaan 'tuo' tappelee...! Aina on semmoinen tunne hänen puhuessaan, että koko ajan vihjaa puhellaan jotakin "lohkoa" tai tyyliä vastaan. On siis niin keskittynyt varjelemaan jotakin (?), mistä ei saa selkoa, missä hätä. Vain jotenkin on aina arvattavissa, minkälaista seurakuntatyyliä milloinkin on vastaan. Minusta tuntuu myös kurjalta.
Voin hyvin kuvitella tuon sinun itse paikalla olemisesi tunnelman! Myös sellainen ylpeyden synti (on sitä minullakin henk.koht.!) on alkanut tulla kuvaan, he parempia ja järkevämpiä kuin ne, kutka kulloinkin. En viitsi tähän yhtäkin Suonnolta kuulemaani esimerkkiä pistää. Yhteiskristillisyyden niin sanottu idea, tarkoitus ja kypsyys puuttuu jotenkin? "Että he yhtä olisivat." Minusta tää on sääli, sillä aikoinaan itsekin olin innolla mukana tässä evankelioimistoiminnassa. Pidin sitä erittäin tärkeänä ja oleellisena, mutta nyt minusta tuntuu, että miksi niin suppeasti oma piiri, omat hommat, omat lähetystyöt. Ei niinku yhteistyötä, mikä johtunee just, että vaikea hyväksyä muita.
En tahdo soimata tässä, vaan auttaa oivallukseen asianomaisia. Jotakin on vialla. Tai se vain on väsymystä! Olisiko myös sitä, että tämän työn aika on "ohi" tai varsinaisesti sen pitäisi ihan muuttua.... ei omaksi seurakunnaksi, vaan toisten joukkoon tulisivat reippahasti.
Herra armahtakoon minua sekä uskonveljiäni & -siskojani KAIKESSA. Rakentavassa tarkoituksessa mietin.
One Way Missiossa on kuollut kirjain. NM elämää iloa ja OWM mato matkamies maan tekonöyryyttä ja muiden halveksuntaa. Olen käynyt kummassakin ja hengellinen anti tulee NM:stä mutta kahvia voi juoda vanhojen ystävien kanssa OWM:n kahviossa niin kuin Fazerin kahvilassa, tosin Fazerilla on paremmat leivokset.