NH4

Ammonium-ioni muodostuu, kun ammoniakki (NH3) reagoi vety-ytimen kanssa (H ). Ammoniakin typellä on sitoutumaton elektronipari(piirretään esim. kahtena pisteenä tai viivana typpiatomin läheisyyteen, esim. H3N: tai H3N| ), joka luo sidoksen vety-ytimen kanssa.

Kyse on molekyylistä ja rakennekaavana typelle piirretään kovalenttiset sidokset jokaisen neljän vetyatomin väliin. Totta kai voidaan myös tarkastella kyseistä ionia ns. resonanssimuotoina, mutta 8-luokkalaisen ei moisesta tarvitse välittää.

Lähde miettimään asiaa jaksollisen järjestelmän kautta. Typpi (N) on järjestysluvultaan seitsemäs alkuaine, sillä on seitsemän elektronia "elektroniverhossaan". Kun elektroniverho jaetaan energiatasoihin 1,2,.. jne. joista jokaiselle mahtuu 2n^2 elektronia, huomataan, että typen uloimmalle energiatasolle (uloimman energiatason elektronit muodostavat sidokset atomien välille) jää yhteensä viisi elektronia.

Pitäen mielessä oktettisääntö, typpi voi muodostaa kovalenttisia sidoksia (sidoselektronit jaettu) yhteensä kolmen vetyatomin kanssa.

Neljännen vetyatomin liittäminen ei enää onnistu, koska silloin typen ympärillä olisi _yhdeksän_ elektronia. Muistetaan kuitenkin, että uloimmalla energiatasolla on edelleen vapaa elektronipari.

Tämä vapaa elektronipari voi "napata" vetyionin (H ) HCl-molekyylistä. (jolloin H-Cl -sidoksen sidoselektronit jäävät kloorille, ja muodostuu myös Cl- -ioni.)

Koska vedyn ainoa elektroni jäi sidoksen katkettua (paljon) elektronegatiivisemmalle kloorille, ja vetyioni haluaa edelleen uloimman elektronikuorensa (energiataso 1, jolle mahtuu 2 elektronia) täyteen, se ratkaisee ongelman sitoutumalla kovalenttisesti ammoniakin vapaaseen elektronipariin, joka luovuttaa sidokseen molemmat elektronit. Sidos syntyy, mutta muodostuneelle ammoniumionille jää positiivinen varaus: NH4

Loppuun vielä: Selitys on aika rankasti yleistetty, en muista enää ollenkaan mitä termejä yläasteen kemiankirjat käyttävät. Jos/kun selitin jotain huonosti, kysy niin yritän selventää.