Vertaillaanpa vähän vanhojen korkeakulttuurien nautintoaineiden käyttöa ja erilaisuutta.
Amerikassa kehittyneissa intiaanikulttuureissa olivat pääasialliset nautintoaineet,
koka,kahvi ja tupakka, kaikki stimuloivia, kiihdyttäviä aineita joiden vaikutuksen alaisena
ihmiset kokoontuivat joukoittan seuraamaaan raakuudestaan kuuluisia pelejä ja tapahtumia,
joissa uhrattiin aikuisten lisäksi pikkulapsia.
Välimeren ympäristössä on suosituin nautintoaine ollut ylivoimaisesti alkoholi,
nuo viinin kiihottamat ihmiset kokoontuivat kymmenin tuhansin seuraamaan väkivaltaisia
spektaakkeleita, joissa ihmiset ja eläimet taistelivat kuolemaansa saakka,
lisäksi ihmisiä on ristiinaulittu, noitia poltettu ja jopa kokonaisten kansojen
esikoisialapsia murhattu.
Kiinassa taas ei oltu keskitytty stimulointiin,
vaan päinvastoin, eri dynastioiden aikana oopiuminkäyttö jalostui maailman korkeimmalle
tasolle. Itä-Aasialainen historia kertoo myös valtavista armeijoista,
verisistä kaaneista, sekä erityisen pitkälle kehittyneistä
taistelu- ja itsepuolustuslajeista.
Mutta yksi maanosa poikkeaa suuresti,
Intiassa ikivanha kulttuuri ja uskonto hyväksyy ja jopa suosittelee kannabiksen käyttöä,
mutta maassa ei kehittynyt väkivaltaisia taistelulajeja, vaan päinvastoin,
erilaisia valloittajia ja inkivisitioita vastaan on käyty rauhanomaisin keinoin,
passiivisella vastarinnalla.
Tästä voimme päätellä sen, että pikällä aikavälillä kevyt psykedelia useinmiten rauhoittaa,
kun kiihottaminen tai turruttaminen aiheuttaa päinvastaisen reaktion.
Silti ihmetellään väkivallan jatkuva kasvua, vaikka tupakkaa, kahvia, alkoholia sekä
piristäviä että turrutavia aineita on saatavilla kaupoissa ja apteekeissa,
mutta seitsemänsakaraista pyhää yrttiä ei
Amerikassa kehittyneissa intiaanikulttuureissa olivat pääasialliset nautintoaineet,
koka,kahvi ja tupakka, kaikki stimuloivia, kiihdyttäviä aineita joiden vaikutuksen alaisena
ihmiset kokoontuivat joukoittan seuraamaaan raakuudestaan kuuluisia pelejä ja tapahtumia,
joissa uhrattiin aikuisten lisäksi pikkulapsia.
Välimeren ympäristössä on suosituin nautintoaine ollut ylivoimaisesti alkoholi,
nuo viinin kiihottamat ihmiset kokoontuivat kymmenin tuhansin seuraamaan väkivaltaisia
spektaakkeleita, joissa ihmiset ja eläimet taistelivat kuolemaansa saakka,
lisäksi ihmisiä on ristiinaulittu, noitia poltettu ja jopa kokonaisten kansojen
esikoisialapsia murhattu.
Kiinassa taas ei oltu keskitytty stimulointiin,
vaan päinvastoin, eri dynastioiden aikana oopiuminkäyttö jalostui maailman korkeimmalle
tasolle. Itä-Aasialainen historia kertoo myös valtavista armeijoista,
verisistä kaaneista, sekä erityisen pitkälle kehittyneistä
taistelu- ja itsepuolustuslajeista.
Mutta yksi maanosa poikkeaa suuresti,
Intiassa ikivanha kulttuuri ja uskonto hyväksyy ja jopa suosittelee kannabiksen käyttöä,
mutta maassa ei kehittynyt väkivaltaisia taistelulajeja, vaan päinvastoin,
erilaisia valloittajia ja inkivisitioita vastaan on käyty rauhanomaisin keinoin,
passiivisella vastarinnalla.
Tästä voimme päätellä sen, että pikällä aikavälillä kevyt psykedelia useinmiten rauhoittaa,
kun kiihottaminen tai turruttaminen aiheuttaa päinvastaisen reaktion.
Silti ihmetellään väkivallan jatkuva kasvua, vaikka tupakkaa, kahvia, alkoholia sekä
piristäviä että turrutavia aineita on saatavilla kaupoissa ja apteekeissa,
mutta seitsemänsakaraista pyhää yrttiä ei
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mielenkiintoinen kirjoitus! Hieman retusoimalla tuota voisi tyrkyttää lehtien yleisönosastoihin. Koska kirjoituksessa esitetään uusi näkökulma, voisi julkaisu olla mahdollista.
Joo ja Intiassahan kehittyi tämä tasa-arvon kukkanen: kastisysteemi. Ja on Intiassakin kehitetty taistelulajeja.
Aika äärimmäisyyksiin vietyjä nuo vertaukset. Etkä maininnut intiaanikansojen tähtitiedettä, jota ne kokapäissään tutkivat.
Sinänsä on väärin ettei hamppua saa poltella.
mainitsemiesi alueiden uskonnollisiin käsityksiin, ja tehdä analogiasi sen jälkeen uudelleen. Voit ehkä päätyä toisenlaatuisiin johtopäätelmiin.
Uskonnothan ja yhteiskuntahan juuri ohjaa ihmisten aineidenkäyttöä ja huumeidenkäyttö taas muokkaa uskontoa, ja elämänfilosofiaa.
Jeesus ja kirkko käyttävät viiniä, Amerikkan intiaanien papisto oli kuuluisaa kokan, ja nikotiinin käytöstään, Kiinalaista rauhaan ja hiljaansuuteen pyrkivyyttä tehostaa parhaiten oopiumi, ja Intialaisissa temppeleiden yhteydessä myydään yhä ganjaa, jota poltetaan Shiva jumalalle.
Lienee nyt kuitenkin hiukkasen eroa uskonnollisella ja viihdekäytöllä?
Vaikka monien huumausaineiden käyttöön liittyvät rituaalit muistuttavatkin uskonnollisia riittejä.
Myöskin suuriin huumemääriin ja uskontoihin liittyviä käsitteitä on hurmos, selittämätön tunne ja jopa yliluonnolliset kokemukset.
toisaalla esiintyy huumeita vastaan ja toisaalla lääkkeiden puolesta vai miten se meni ?
(vrt. mielenterveys ja huume-palstat)
-vaikka samoja aineita molemmat-toiset antaa diileri, eikä ihan helpolla annakaan, maksettava on ja toiset lääkäri, vaikkei itse niitä tahtoisi ja toinen vaan on jumala-
saanut käyttää molempia. Arvaa kummista oli enemmin haittaa?
On ainakin empiirisesti todistettu, että kannabiksen käyttö rauhoittaa, rauhoittaa silloin, kun kannabiksen kanssa EI ole nautittu muita päihteitä.
On olemassa erilaisia lääkkeitä ja päihteitä, jotka voimistavat THC:n vaikutusta, ja muuntelevat sitä. Joten henkilö, väkivaltaa harrastaessaan, voi olla kannabiksen vaikutuksen alaisena. Usein väkivaltainen henkilö on kuitenkin alkoholin tai muun päihteen käyttäjä; siis käyttää muutakin kannabiksen lisäksi.
Intiassa on toki kannabiksen käyttöä suosittu, mutta onko todisteita siitä, onko kannabiksella ollut vaikutusta passiivisen vastarinnan syntymiseen ja sen käyttämiseen? Jos jollakin asiasta tietoa, niin kertokaa ihmeessä.. :) !!
Miekkonen, pohdiskelusi on oikein hyvä keskustelun alustus. Tiedät varmasti itsekin, että näkemys on kuitenkin huimasti yksinkertaistava. Esimerkiksi Intian historia on valtavan pitkä ja monimuotoinen ja sisältää muun muassa paljon verisiä kausia. Uskonnollinen kehitys on siellä tuottanut jo varhain korkealaatuista humanistista ajattelua mutta vastapainoksi karkeasti ihmisoikeuksia polkevia rakenteita, kuten edelleenkin sitkeästi elävän kastilaitoksen. Intiassa jos missä uskonto on tunkeutunut kaikille elämänalueille ja samalla siellä on, niin kuin demareilla, seinät leveät ja katto korkealla. Valtavirta on perinteisesti suvainnut uskonnollista moninaisuutta, ja sellaista Intiasta totisesti löytyy. Näkemyksiä on laidasta laitaan. Mainittakoon vaikka jainalaisuus, joka kieltää vähäisimmänkin eläimen surmaamisen. Uskovaiset kulkevat alasti karvat ajeltuina katuvilinässä, jotteivät vahingossa tappaisi kirppuja ja täitä, ja lakaisevat pehmeällä luudalla eteensä eksyneet muurahaiset ynnä muut mönkiäiset. Sitten on taas sikhit, soturiluokka, joka on muovannut hindulaisuuden ja islamin pohjalta oman synkretistisen uskontonsa, joka - kuinkas muuten - korostaa soturin hyveitä. Sikhit ovat tietenkin aika tuore tapaus mutta toisaalta tyypillinen. Suurin osa Intian eri kansoista kuitenkin on hindulaisuuden ja siitä kehittyneen buddhalaisuuden tunnustajia (unohtamatta tietenkään islamia). Molemmat ovat jakaantuneet lukemattomiin lahkoihin omine jumaluuksineen ja rituaaleineen. Näkemyksillä voi olla eroa kuin yöllä ja päivällä.
Miten tämä sitten liittyy kannabikseen? No, ensinnäkin myös alkoholin käyttö on aina ollut Intiassakin varsin yleistä. Toisaalta kannabis istuu tiukasti myös muslimien kulttuurissa, jota ei voi pitää yksiselitteisen ;- väkivallattomana. Väittäisinpä näin ollen, että valtapäihteellä ei välttämättä ole hirveän suurta vaikutusta kultturin kehitykseen. Paljon tärkeämpiä ovat maantieteelliset, ilmastolliset ym. tekijät, jotka myös oleellisesti vaikuttavat päihteen saatavuuteen, viljeltävyyteen. Ihan eri asia on sitten, miten terveellistä mikäkin aine on. Andien korkeuksissa asuvat intiaanit ovat ammoisista ajoista asti pureskelleet kokapensaan lehtiä, keittäneet niistä teetä piristyksekseen ilman mainittavia haittavaikutuksia. Vasta kokaiinialkaloidin eristäminen teki kokasta tuhoisan vaarallisen. Ja jos tällä palstalla paljon aiheellisestikin parjatusta alkoholista puhutaan, ei sen kohtuukäytössä sosiaalisia suhteita edistävää vaikutusta voi rehellisin mielin kieltää. Liika on aina liikaa, ja joillekin vähemmänkin on liikaa. Myös kannabista. Kannabis on näet siitä vekkuli aine, että se voimistaa olemassa olevia tuntemuksia. Jos on alun perin masentunut, pilven poltto voi syventää masennusta. Pilven usein väitetty passivoiva vaikutus voi johtua alun perin heikosta motivaatiosta. Siksi murrosikäisten, joiden mieli käy läpi monenlaisia muutosvaiheita, tulisi mieluiten pysyä erossa kannabiksesta - mutta yhtäläisesti myös muista päihteistä. Jos pössytellessään pelkää poliisia, saattaa pelko mennä suorastaan vainoharhaisuuden puolelle. Kokeneet kannabiksen käyttäjät oppivat nauttimaan paranoidisista tuntemuksista vähän samalla lailla kuin kauhuelokuvista. Yllättävät ajatusketjut, joita hyvä ganja saa aikaan, voivat olla lähes ekstaattisia luonnon- ja kauneuselämyksiä, huimaavia aavistuksia lopullisesta totuudesta, yksityiskohtaisia muistikuvia eletyistä tapahtumista, taivaallisia herkkuhetkiä, mahtavaa syventymistä käsillä olevaan hetkeen esimerkiksi lempiessä. Tämä selittää mm. miksi parhaat jazzmuusikot ovat lähes järjestään pilven polttajia. Eivätkä vain nämä vaan muutkin improvisoivat muusikot kautta maailman. Vapaan assosiaation voimistuminen kannabiksen ansiosta avaa taitavalle muusikolle ideoiden aarrearkun, jossa sävelkulut herättävät loputtomasti uusia niihin saumattomasti liittyviä jatkeita, "telepaattisen" yhteyden soittajatovereihin, jonka tuloksena syntyy sekunnin murto-osan tarkkuudella toimiva svengi. Kännissä taas taitavat parhaiten soittaa lähinnä baijerilaiset puhallinyhtyeet. Makunsa kullakin.
Ehkä voisi varovasti sanoa, että kannabis stimuloi ihmisen syvähenkistä puolta ja työntää karkean hyötyajattelun taaemmalle. Tässä voikin olla yksi avain siihen, miksi kannabista niin raivokkaasti vastustetaan omassa kultturissamme, jossa aineelliset arvot ovat ennennäkemättömän hallitsevia. Ahneuden ja riiston läpitunkemassa yhteiskunnassa ei oikein ole tilaa vaikkapa piippuaan tupruttelevalle käsityöläiselle, jolle itseilmaisu on tärkeämpää kuin välitön taloudellinen voitto.
Kirjoitit ymmärrettävästi ja asiaa, ja suurimmaksi osaksi olen samaa mieltä, mutta alkoholin käyttöstä intiassa olen erimieltä. Vaikka alkoholinkäyttö onkin englantilaisten myötä lisääntynyt lisääntynyt, on se ollut kiellettyä useimmissa osavaltioissa, 10-vuotta sitten alkoholia myytiin ainoastaan kristityjen asuttamassa Goan-osavaltiossa, toinen mahdollisuus oli Himalajan vuoristossa, sillä kylmyydessä palveleville sotilaille oli saatavilla myös vähäisiä määriä alkoholia, tästä johtuen Intian suosituin alkoholimerkki on tänäkin päivänä offisers joice.
Kiitos palautteesta, Miekkonen. En yritäkään esiintyä suurena asiantuntijana mutta pari asiaa uskoisin tietäväni. Ensinnäkin alkoholia on käytetty Intiassa jo kauan ennen arjalaisten invaasiota n. v. 600 E.a.a. Veda-kirjoissa on lukuisia lauluja, joissa puhutaan somasta. Yleinen käsitys on, että soma tarkoittaa nimenomaan alkoholia. Perinteinen hindulaisuus suhtautuu alkoholiin, kuten myös muihin päihteisiin, melko suvaitsevasti korostaen kohtuukäyttöä. Hieno periaate. Vain brahmiineilta heidän papillisen asemansa vuoksi oli ja on kaikenlaisten päihteiden käyttö kuten myös lihan syönti kielletty. Hindujen pyhät kirjoitukset ovat opillisena kokonaisuutena niin täynnä ristiriitoja, että kotoinen Raamattumme vaikuttaa sen rinnalla suoranaiselta logiikan oppikirjalta. Niinpä myös tulkintojen ja lahkojen kirjavuus on hindulaisuudessa määrätön. Jossain ääripäässä, näin olen antanut itselleni kertoa, on ryhmä joka tavoittelee valaistumista hillittömällä ryyppäämisellä.
Delhin sulttaanikunnan perustaminen 1200-luvulla aloitti suuressa osassa Intiaa islamilaisen hallitsijakauden, joka jatkui aina brittikolonisaatioon asti. Vaikka hinduja ei erityisen voimaperäisesti yritetty käännyttää, islam vaikutti yhteiskunnalliseen elämään monin tavoin, epäilemättä myös alkoholikielteiseen suuntaan. Britit taas toivat kaljat ja ginit mukanaan ja tässäkin suhteessa brittiläistivät apunaan hallinnoivaa intialaisten oppinutta yläluokkaa.
Sitten tuli toinen maailmansota ja Gandhi. Gandhi oli raivokas raittusmies, ja juuri hänen ansiostaan enimmät Intian osavaltiot ovat tänäkin päivänä virallisesti kuivia. Kaiken kaikkiaan historiallisesti erittäin tuore tapaus.
Buddhalisuuden ihanteena on täydellinen päihteettömyys. Käytännössä tavalliset buddhalaispulliaiset poikkeavat ihanteesta, kuten on asian laita suunnilleen kaikkien uskontokuntien piirissä.
Tämä kaikki ei tietenkään poista sitä tosiseikkaa, että kristillisyyden läpitunkema Länsi on maailman suurin kännikulttuuri. Onko Länsi saavuttanut ylivoimaisen asemansa viinan voimalla, voisi kysyä. Tuskinpa islamin alkuaikojen suuri voittokulku tapahtui hasan voimalla, kun Euroopassa oltiin vielä varsin alkeellisella tasolla. Vaikka dokattiin.
Voi olla oikeassa, mutta minulla on kyllä käsitys että somalla tarkoitetaan psykoaktiivista juomaa, tästä on jäljellä holi festivaalin aikana tarjoilta banglassi, mikä on valmistettu yogurtista, ja kannabiksesta, myös datura(hullunruoho) sekä varsinkin eteläintissa asiintyvät psykoaktiiviset ja hallusunaatioita aiheuttavat sienet ovat käsittääkseni olleet, ainesosia soma juomaa valmistettaessa.
Kultuuri aasiassa on ollut pitkälle kehittynyttä ja alkoholin valmistus on varmasti osattu, mutta
sen käyttö on mielestäni ollut yleisintä kiinalaisten keskuudessa, osa taolaisista kun opettaa alkoholin olevan yksi keino saavuttaa ymmärrystä.
Voi veikkonen, tästä uhkaisi kehittyä maailmojasyleilevä keskustelu, joka kuitenkin edellyttäisi loputonta lähteisiin sukeltamista. Jos palaisi alkuperäisiin teeseihisi, haluaisin väittää, että valtapäihteellä epäilemättä on osuutensa kulttuurinsa kehitykseen, mutta ihmisen raadollinen perusluonto on kuitenkin määräävämpi kuin se, millä keinoin itse kukin kemiallisesti säätelee dopamiinin eritystä aivoissaan. Joillekin elämäntuska on niin polttava, että he ajautuvat vääjäämättä jonkinlaiseen koukkuun ja itsetuhoon, joillakin taas niin hilpeä luonto, että viettävät elämänsä syntymähumalassa kaipaamatta paljon mitään. Kulttuurit käyvät läpi erilaisia syklejä. Tällä hetkellä Euroopan historia tuntuu selvästi väkivallattomammalta kuin esimerkiksi "henkistyneen" Intian, mutta eihän meillä ole kuin tuokio Hitlerin, Stalinin ynnä muiden veitikoiden veriorgioista. Mutta mutta, yksi on ainakin varmaa: pilvi ei tee käyttäjiään aggressiiviseksi, ja siinähän se villakoiran ydin taitaa ollakin.
Oikeassa olet, mutta pilvenpolton haittavaikutuksia kuitenkaan kieltämättä,ja kaikki kun ei sovi kaikille.