Kirjoitit alempana asiantuntevasti venäläisistä ja kaupankäynnistä heidän kanssaan. Siksi kysynkin mielipidettäsi:
Suhtaudutaanko Suomessa venäläisiin edelleen samoin kuin keskusjohtoisen NL:on aikana, jolloin jokainen kauppapoliittinen päätös meni korkeimman nauvoston hyväksyttäväksi?
Silloinhan riitti se, että Kekkonen neuvotteli esikuntansa kanssa runkosopimukset NL:on ylimmän johdon nkanssa ja yksityiskohdat jätettiin sitten kauppavaltuuskunnille ja muille alemmille virkailijoille, joiden liikkumavara määriteltiin runkosopimuksessa, ainakin periaatteessa, koska siitä tietääkseni aika usein poikettiin, ja nämä poikkeamat "myytiin" aina neukuille niin, että osoitettiin, mitä etuja juuri heille koitui poikkeamista.
Onko tämä kaupankäyntitapa muuttunut nyt, kun edelleen yksipuoluevaltana toimiva Venäjä soveltaa kapitalismia ja markkinataloutta melko keskusjohtoisesti, mutta ilmeisesti paljon hajautetummin eri toimijoiden valtaan, jossa on NL:oa enemmän käsiä odottamassa lahjusta tai vastapalvelua palkkioksi siitä, että kauppa lyödään kiinni.
Olisi mukava lukea käsityksesi siitä, miten nyt takkuava Venäjän kauppa - etenkin puun tuonti ja kuljetusbisnes maantietä pitkin - saataisi sujumaan niin kuin me suomalaiset haluaisimme.
Suhtaudutaanko Suomessa venäläisiin edelleen samoin kuin keskusjohtoisen NL:on aikana, jolloin jokainen kauppapoliittinen päätös meni korkeimman nauvoston hyväksyttäväksi?
Silloinhan riitti se, että Kekkonen neuvotteli esikuntansa kanssa runkosopimukset NL:on ylimmän johdon nkanssa ja yksityiskohdat jätettiin sitten kauppavaltuuskunnille ja muille alemmille virkailijoille, joiden liikkumavara määriteltiin runkosopimuksessa, ainakin periaatteessa, koska siitä tietääkseni aika usein poikettiin, ja nämä poikkeamat "myytiin" aina neukuille niin, että osoitettiin, mitä etuja juuri heille koitui poikkeamista.
Onko tämä kaupankäyntitapa muuttunut nyt, kun edelleen yksipuoluevaltana toimiva Venäjä soveltaa kapitalismia ja markkinataloutta melko keskusjohtoisesti, mutta ilmeisesti paljon hajautetummin eri toimijoiden valtaan, jossa on NL:oa enemmän käsiä odottamassa lahjusta tai vastapalvelua palkkioksi siitä, että kauppa lyödään kiinni.
Olisi mukava lukea käsityksesi siitä, miten nyt takkuava Venäjän kauppa - etenkin puun tuonti ja kuljetusbisnes maantietä pitkin - saataisi sujumaan niin kuin me suomalaiset haluaisimme.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"etenkin puun tuontiin" täältä ja oman osansa siihen vaikuttaa myös puuvirtojen kääntyminen idemmäs josta löytyy kyky maksaa puusta parempi hinta venäläisille.
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2007/uk06_12.htm
Yksi syy puutuonnin lisääntymiseen Venäjältä Suomeen lienee se, etteivät suomalaiset yksityismetsänomistajat ole olleet niin paljoa rahapulassa, että olisivat suostuneet myymään niillä hinnoilla, joilla puu lähti Venäjältä.
Sahatavaran viennin kasvun huippukäyrän (jos luin taulukoita oikein) seöitys olisi myös mukava ymmärtää. Ei tästä niin kauaa aikaa ole, kun tv tiesi kertoa sahojen olevan vaikeuksissa, mun vienti ei vedä ja tukin hinta nousee.
enemmän idän suunnassa, kuin lännessä. Venäjältä viedään Kiinaan ja Japaniin puuta huomattavasti enemmän kuin Suomeen ja Ruotsiin. Venäläisten toimet lähtevät siitä, että haluavat viedä valmiita tuotteita sekä Kiinaan, että Japaniin. Suomalaiset ei osaneet ajoissa reagoida tähän ja siihen olisi ollut helposti tehtävissä erillinen ratkaisu aikoinaan. Meillä todennäköisesti kepulaiset piirit suorastaan toivoivat tulleja Venäläiselle puulle, mutta eivät silloin kyenneet hahmottamaan todellisia vaikutuksia. Nyt se myöhäistä ja teollisuus joutuu tekemään omat johtopäätökset esim Kemijärvi ja jatkumoa seuraa. Säälittävää on se, että asia olisi ollut hoidettavissa, mutta näin kepu päätti asiat hoitaa eli hyvin lyhytnäköisesti.
Kiina ja Japani oli avainsana koko operaatiolle, me ajopuuna jouduttiin samaan viemäriin.
on hintatietoinen kotimaisen metsäteollisuuden maksamasta rajahinnasta joka v.2007 oli lähes 70 €/m3,pääosin kuitupuuta ja vastaavasti kotimaisen kuitupuun hankintahinta pyöri keskisuomessa 35-37 €/m3(verollinen hinta) hyvissä leimikoissa (päätehakkuukohteet) ja pystykaupassa vastaavasti mäk 16/kok 20/kuk 26 €
Yksityisillä on vara odottaa korjausliikettä puun hintaan kotimaassa,koska tulevaisuudessa kysyntä vain voimistuu.
Toisaalta yksityismetsistä valtaosa Suomessa on jo niin pieniä palasia ettei yksityistalous ole riippuvainen metsätulosta.
Sahatavara on suhdanneherkkä ja rakentaminen päävientialueilla on taantunut ainakin EU:n sisällä jonne lisäksi Venäjä tuputtaa sahatavaraa kiihtyvällä vauhdilla.
Aasian markkinoilla Kiina kykenee kilpailemaan kokoajan paremmin kasvavan tuotantonsa turvin.
Onhan näitä viisaat osanneet odottaa,kuten..
http://www.lesinfo.fi/fi/cfmldocs/document.cfm?doc=show&doc_id=919