Osakesalkkuaan onnistuneesti syksyllä myyneenä ja kultaan tuolloin hurahtaneena idioottina puheet stagflaatiosta USA:ssa tuntuvat nyt niin mukavilta laskevien kurssien aikaan samalla kun setelipainokoneet suoltavat yhä enemmän dollareita markkinoille.
Mutta entäpä deflaatio? Synkeimmät ennustavat (esim. Roubini) talouden mennessä lamaan myös raaka-aineiden hintojenkin tulevan alas, siinä samalla sitten myös kullankin. Mitäs mieltä ollaan näistä arvioista?
Tietenkin kullan hinta voi perinteisemmänkin "tyhmän rahan" (johon itsekin luultavasti kuulun) aiheuttaman ryntäyksen jälkeen tulla alas, mutta sehän on asia erikseen.
Mutta entäpä deflaatio? Synkeimmät ennustavat (esim. Roubini) talouden mennessä lamaan myös raaka-aineiden hintojenkin tulevan alas, siinä samalla sitten myös kullankin. Mitäs mieltä ollaan näistä arvioista?
Tietenkin kullan hinta voi perinteisemmänkin "tyhmän rahan" (johon itsekin luultavasti kuulun) aiheuttaman ryntäyksen jälkeen tulla alas, mutta sehän on asia erikseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse hurahdin myös viime syksyllä kultaan, mutten enää ole aikoihin sitä ostanut vaan pikemminkin hieman jo myynyt. Vielä sitä löytyy yli omiksi tarpeiksi. Se kuitenkin on sanottava, että en usko kullan hinnan romahtavan alle 600 USD:n joten aika lailla omillani silti olisin. Mihin muuhun sitä voisi sitten sijoittaa kun ankara lama iskee maailmaan? Pörssiin? Kiinteistöihin? Klassikko-autoihin? Maatiloihin? Peltoon?
Kaksi viimeisintä kuulostaa järkeviltä vaihtoehdoilta mutta maajussia minusta ei saa tekemälläkään.
Olen kuitenkin siinä uskossa, että kulta tulee nousemaan rajusti yli 2000 USD:n per unssi. Aika näyttää kuinka arvaukset pitävät kutinsa.
Edessä lienee jyrkkiä muutoksia, mihin suuntaan, sitä ei voi varmuudella tietää.
Kullan hinnan nykyisen kaltainen voimakas kallistuminen ei voi olla sattumaa. Kyllä siihen ovat reaaliset perusteet.
Lähes varma asia on dollarin heikentyminen edelleen euroon nähden. Se nostaa tuontituotteiden hintoja USA:ssa, myös polttoaineiden hintoja. Näin se ruokkii myös inflaatiota. Dollarin heikentyminen kallistaa öljyn hintaa myös suoraan (64 $).
Tuskin on tulossa positiivista äkkinäistä käännettä osakemarkkinoilla.
Alaskirjauksia tulee vielä pankkisektorilla pitkään. Ennen kuin ne on selvitetty, toivoa paremmasta tuskin on.
Uskon siihen, että talouden taantuma heijastuu koko maailmantalouteen. Globaalissa taloudessa kukaan ei jää siitä osattomaksi.
Toiset selviytyvät taantumasta paremmin kuin toiset.
Jos öljyn ja kaasun hinnat pysyvät korkealla, on Suomella itänaapurin vetoavun turvin mahdollista selvitä keskimääräistä paremmin.
Kaikki merkit viittaa siihen suuntaan, että edessä on kovanluokan inflaatiopiikki.
EU-inflaatio on ollut kahtena viime kuukautena 3,2 % ja Suomessa tammikuussa 3,8%. Koko EU-alueella on tehty 5 % :n palkkaratkaisuja eli inflatorisia palkkaratkaisuja.
Perusraaka-aineet ja energia ovat rajussa nousussa ja ruokkivat inflaatiota pitkään.
Ravinto puolella on runsaasti nousupaineita, Suomessakin ruoka maksaa ilmeisesti ensi jouluna 10% enemmän kuin menneenä jouluna.
Mikään ei viittaa siihen, että inflaatio olisi kääntymässä deflaatioksi.
Amerikassa keskuspankki on pumpannut markkinoille niin paljon dollareita, että on ihme jos se ei purkaudu inflaationa.
Mehän näemme inflaatiopiikin ilmiselvänä jo nyt. En usko, että raaka-aineet kuten öljy nyt vain sattumalta tulivat niin kiinnostavaksi sijoituskohteeksi tai että Kiinan kasvava kysyntä olisi ainut syy nousseille hinnoille.
Itse asiassa deflaatiosta puhuvat eivät suinkaan kiellä inflaatiota, vaan he arvioivat että ripeän inflaation JÄLKEEN joudutaan lopulta deflaatiotilanteeseen. Mikäli olen ymmärtänyt oikein deflaatiouhan ajatuksen, on se tällainen: Finanssikriisi ja löyhä elvyttävä rahapolitiikka (esim. dollarin setelirahoitus) laittaa inflaation hurjaan nousuun, joka näkyy esim. raaka-ainehinnoissa. Maailmanlaajuinen taantuma/lama tuo kuitenkin aikanaan alas raaka-aineiden huimasti nousseet hinnat kysynnän vähetessä esim. silloin kuin Kiinan ja Intian ylikuumentuneet taloudet ottavat pienen aikalisän.
OK, minusta itsekin stagflaatio tuntuisi järkevämmältä ja se, että USA pyrkii lainaongelmistaan pois inflaation avulla (siksi kulta tuntuisi niin järkevältä). Voisi otaksua, että he surutta voivat laittaa Zimbabwe-vaihteen päälle, muuhan maailma lopulta sen maksaa... Tai sitten heidän pitää keksiä uusi kupla: kuten vaikkapa "vaihtoehtoiset energiamuodot", josta tehdään it-kuplan ja asuntomarkkinakuplan jälkeen seuraava kupla, johon liika raha tupataan.
Lähes kaikki kulutustavara tulee kehittyviltä markkinoilta.
Tuotantokulut (=palkat) ovat niin alhaisia, että olemme nähneet huiman deflaation länsimaissa näiden tuotteiden osalta. Silti "länsi" on kiikun kaakun pystynyt pitämään kokonaisinflaation aisoissa.
Jatkossa palkkataso ja muut tuotantokustannukset kehittyvillä markkinoilla tulevat nousemaan huomattavasti nykyistä nopeammin. Tästä seuraa, että halpa elektroniikka y.m. kulutustavara tulee kallistumaan. Esim. Virossa palkkataso on noussut lyhyessä ajassa 25% ja firmat suunnittelevat jo tuotannon siirtämistä halvempiin maihin. Näin käynee muissakin maissa. Työvoimapula ja nouseva palkkataso kallistavat tuotteiden hintaa ja "lännessä" tämäkin näkyy kohoavana hintatasona eli inflaationa.
Halpojen tuotteiden kausi on lyhyt välikausi. Se ei kestä enää kovin montaa vuotta.
Taloustieteen viisaat ja kokeneet gurut ovat aika yhtä mieltä siitä että deflaatio on inflaation vastakohta.