Kokoomus näyttäisi kannattavan tasavallan presidentin valtaoikeuksien uudelleen arviointia, jos aamu-tv:ssä haastateltua Kimmo Sasia on uskominen.
Vastaavasti Kimmo Kiljunen välittää SDP:n kannan olevan, että nykyinen "kahden kärjen" politiikka on Suomelle hyvä ja turvallinen.
Mikä lienee keskustan kanta? Sitä ei ole taidettu vielä missään avoimesti julki sanoa?
Itse olen aika lailla kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla. Jos Suomi aikoo vähitellen liikkua muiden kaltaistensa länsimaiden kanssa sampille linjoille, niin parlamentarismia on vahvistettava ja ulkopolitiikankin valta on siirrettävä pääministerille ja valtioneuvostolle.
Ulkopolitiikasta määräävät, vahvat presidentit ovat itäeurooppalainen jäänne, mistä seurasta Suomen kannattaa pyrkiä eroon, jos aiomme näiltäkin osin siirtyä edelleen kohti aitoa länsimaista parlamentaarista demokratiaa ja irti puolueiden kabinettivallasta kohti aitoa ja avointa kansanvaltaa.
Keskeisin tarve presidentin ja valtioneuvoston roolien selkiyttämiselle ulkopolitiikassa ei ole EU:n "kahden lautasen ongelma", vaan yksinkertaisesti se, että jos vaikkapa Venäjän uusi presidentti tai EU:n puheenjohtaja haluaa tarkistaa, mikä on Suomen ulkopoliittinen linja jossain tietyssä kysymyksessä, niin kyllä silloin pitäisi olla tiedossa vain yksi puhelinnumero, mihin soitetaan.
Se, että ulkopolitiikkaa johtaa joku yhteistoiminnassa jonkun toisen kanssa, ei minun mielestäni ole selkeä määrittely, ja ulkopolitiikassa jos missä pitäisi välttää epäselvyyttä, koska siitä ei pitkän päälle ole kuin haittaa pienelle maalle.
Mikä siis on keskustan kanta? Onko sellainen edes määritelty?
Kuka tietää?
Vastaavasti Kimmo Kiljunen välittää SDP:n kannan olevan, että nykyinen "kahden kärjen" politiikka on Suomelle hyvä ja turvallinen.
Mikä lienee keskustan kanta? Sitä ei ole taidettu vielä missään avoimesti julki sanoa?
Itse olen aika lailla kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla. Jos Suomi aikoo vähitellen liikkua muiden kaltaistensa länsimaiden kanssa sampille linjoille, niin parlamentarismia on vahvistettava ja ulkopolitiikankin valta on siirrettävä pääministerille ja valtioneuvostolle.
Ulkopolitiikasta määräävät, vahvat presidentit ovat itäeurooppalainen jäänne, mistä seurasta Suomen kannattaa pyrkiä eroon, jos aiomme näiltäkin osin siirtyä edelleen kohti aitoa länsimaista parlamentaarista demokratiaa ja irti puolueiden kabinettivallasta kohti aitoa ja avointa kansanvaltaa.
Keskeisin tarve presidentin ja valtioneuvoston roolien selkiyttämiselle ulkopolitiikassa ei ole EU:n "kahden lautasen ongelma", vaan yksinkertaisesti se, että jos vaikkapa Venäjän uusi presidentti tai EU:n puheenjohtaja haluaa tarkistaa, mikä on Suomen ulkopoliittinen linja jossain tietyssä kysymyksessä, niin kyllä silloin pitäisi olla tiedossa vain yksi puhelinnumero, mihin soitetaan.
Se, että ulkopolitiikkaa johtaa joku yhteistoiminnassa jonkun toisen kanssa, ei minun mielestäni ole selkeä määrittely, ja ulkopolitiikassa jos missä pitäisi välttää epäselvyyttä, koska siitä ei pitkän päälle ole kuin haittaa pienelle maalle.
Mikä siis on keskustan kanta? Onko sellainen edes määritelty?
Kuka tietää?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Luovutaan koko presidentistä. Mitä teemme koko instituutiolla jos kaikki valta riisutataan?
Ja tämähän on vain minun oma kantani asiaan.
Minusta "vallaton" presidentti on kuin politiikan kuluttaja-asiamies, jonka kansa suoraan valitsee. Hän on myös unilukkari, niin kuin Niinistö sanoi aikanaan. Hän on myös arvojohtaja jua mielipidevaikuttaja, joka voi - silloin, kun muodollista valtaa ei ole - täysin rajoituksista vapaalla tasolla lausua julkisuudessa mielipiteitään puuttumatta oman valtansa "yli" mihinkään, mikä ei preswidentille kuulu.
Kun näin ajatellen persidentti käyttää asema-auktoriteettinsä ja kansalta suoraan saamansa valtuutuksen turvin ainoastaan omaa henkilökohtaista mielipiteenvapauttaan, presidentillä on erinomainen "valta" pakottaa hallitus ja eduskunta peruustelemaan suunnitelmiaan ja päätöksiään ja sen seurauksena myös vastaamaan vaaleissa kansalaisille, miköi eivät ota preswidentin mielipidettä huomioon.
Presidentillä on edelleen hyvin paljon vaikutusvaltaa, vaikka päätösvalta vietäisikin pois. Presidentti on myös kansalaisille tärkeä "maan isä (tai äiti)", joka valtaoikeuksien puuttuessa voidaan valita ilman puoluepoliittisia rasitteita henkilöstä, johon kaikki kansalaispiirit luottavat ilman varauksia.
Tällainen kanta minulle on muodostunut, kun olen pohtinut asiaa Ahtisaaren valinnasta saakka.
En ole huomannut ainakaan nykyisen presidentin tehneen mitään hyödyllistä. Haahuillut YK:ssa. Sohlannut Suomen Pankin johtajavalinnoissa. Siinä kaikki. Joutaa mokoma virka lopettaa.
Arviosi Halosen toiminnasta on kovin myönteinen. Kaiketi pidät häntä parhaana presidenteistämme, kun hän hyödyttömyydellään antanut siten tilaa parlamentarismille eli kansanvallalle. Olen samaa mieltä.
Minusta Halonen ei ole yltänyt edeltäjiensä tasolle.
Kekkonen rakensi henkilökohtaiset suhteensa idän ja lännen valtionpäämiehiin. ETY-konferenssin toteutus oli siitä selkeä osoitus.
Koivisto rakensi vastaavat suhteensa mm. Gorbatshoviin, Reaganiin ja isä-Bushiin ja oli molempien suurvaltojen päämiehiin hyvin tiiviissä henkilökohtaisessa kirje- ja puhelinyhteydessä.
Ahtisaarella oli hyvin laaja kansainvälinen suhdeverkosto, jota hän hyödynsi presidenttinä ja jonka perusteella häntä on laajasti käytetty kansainvälisissä luottamustehtävissä presidenttikautensa jälkeenkin.
Halosesta ei huomaa mitään vastaavaa, ei pienimmässäkään määrin, vaikka hänestä on julkaistu paljon kauniita ryhmäkuvia kansainvälisten tapahtumien yhteydessä. Halosen henkilökohtaisista suhteista muiden maiden päämiehiin en muista nähneeni yhtään uutista, en ainuttakaan kertaa.
Koko presdientti-instituutio on tarpeeton. Kansan pitäisi jo aikuistua ja alkaa luottaa itseensä niin, ettei tarvittaisi enää siniverta vailla olevia puolikuninkaita. Tilanne on parempi Ruotsissa, vaikka Ruotsi muodollisesti onkin monarkia. Kuningas on kuitenkin riisuttu kaikesta vallasta ja häntä on kielletty antamasta poliittissävytteisiä lausuntoja. Kuninkaalla ja kuningasperheellä on vain viihdearvo. Meillekin se sopisi paremmin. Kuninkaaksi olisi hyvä esim. Marko Bjurström ja kuningattareksi Arja Koriseva. He loisivat myönteistä ja iloista Suomi-kuvaa maailmalle.
Kepu on tähän asti ollut vahvan ja riittävillä valtaoikeuksilla varustetun presidentin kannalla. Kepussa on aina kaikkein vähiten luotettu demokraattiseen parlamentarismiin. Tässä voi olla vaikutusta sillä, että Kekkonen oli tosiasiallisesti tasavaltalainen monarkki.
Ulkopolitiikasta määräävät, vahvat presidentit eivät suinkaan ole vain itäeurooppalainen jäänne. Presidentin valta on ollut suuri varsinkin USAssa ja Ranskassa eikä niissä ole edes merkkejä tämän vallan kaventamiseksi. Näyttää usein siltä, että varsinkin suurta ja etnisesti jakautunutta kansaa on vaikea hallita ilman vahvoja presidenttejä tai muita yksinvaltiaita.
Minusta suomalaiset ansaitsisivat jonkinlaisen itse valitsemansa "monarkin", jonka voisivat kokea olevan päivänpolitiikan yläpuolella edustamassa sitä arvomaailmaa, joka presidentinvaalissa sai kansan tuen.
Vastaavia parlamentaarisen päätöksenteon "yläpuolella" olevia elimiä on kaikissa muissakin valtioissa, joten instituution totaalinen poisto olisi aika radikaalia.
Tässä täydennykseksi vastaus, jonka ennätin jo ylemmäksi kirjoittaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000033328762
Kyllä minä tykkään jos voin valita puolustusvoimille ylipäälikön. Haluan vaikuttaa osaltani siihen, mihin suomalaisia sotilaita lähetetään tai lähetetäänkö ollenkaan. Pressavaaleissa ihmiset äänestävät vielä harkiten, usein puoluerajat ylittäen. Muissa vaaleissa jo protestoidaan paljon. Syy näkyy nykyisessä eduskunnassakin. Siellä paljon pelkillä vittuiluäänillä valittuja edustajia. Ne sitten vittuillessaan valitsevat ministeriksikin kaiken maailamn typeryksiä ja sössöttäjiä, kevytmielisiä humppaveikkoja. Kyllä pressalla pitää olla oikeaa valtaa. Onhan USA:ssakin ja Venäjällä. Pressan viran kuohitseminen kuohitsee ainoan vielä vakavasti hengissä olevan kansanvallan kanavan pois tästä maasta. Eduskuntahan on jo paskapoliitikkojen temmelyskenttä. Eihän ne enää muuta tee kuin korottelevat omia palkkojaan ja siirtävät rahat valtapuoluetta lähelä oleville bisnestahoille, usein talousrikollisille. Semmonen ei ole oikeaa ja vastuullista demokratiaa. Eduskunnasta on tullut kusipäiden ja ahneiden rikollisten, suoranaisten sensuurifasistien temmellyskenttä. Puheet pressan viran kuohitsemisesta ovat suurta tyhmyytä ja vastuuttomuutta. Se on osa kansanvallan tuhopyrkimyksiä. Prssanviran poistaminen merkitsi entistä pienemmän ja röyhkeämmän eliitin valtaannousua. Se tuhoaisi lopulta koko Suomen ja ajaisi meidät kansainväliseen paitsioon, orjan asemaan ja köyhyyteen.
täst mie tykkään, että sanotaan asiat niinkuin ne todellisuudessa ovat.
Noita asiattomia kilometrikirjoittajien ja tekoälykköjen jutut eivät ole näille palstoille tarkoitettuja.
Näin selkeästi ja asiat tiivistäen kirjoittavia tämä saittikin kaipaa.
Asia on justiin näin, että kieroilulla huipulle päässeitä pasliaisia on suurin osa kansanedustajista.
Pudotetaan määrä puoleen, ja lisätään presidenttimme valtaa, sekä valitaan pressa suoralla kansanvaalilla.
... mieltä.
Kyllä minusta Keskustassakin on sellaista henkeä, että parlamentarismia tulee lisätä. Vanhanenhan on sanonut, että perustuslain toimivuus arvioidaan vielä tämän hallituksen toimesta. Mahdolliset muutokset pitää tehdäkin ennen ensi vaaleja, jotta ne ehtivät voimaan ennen seuraavia presidentinvaaleja.
On se kummallista, miten tuo valta nousee päähän. Vaikka demarit ovat periaatteellisesti presidentin pienen vallan kannalla, niin sossupresidentti vastustaa presidentin vallan kaventamista. Ahtisaarihan uhrasi aikoinaan presidenttinä kaiken tarmonsa vastustaessaan silloin tekeillä olevassa valtiosäännön uudistuksessa presidentin vallan kaventamista. Siksi sinne jäi tuo hassu "yhteistoiminnassa". Myös Halonen nykyään pitää nykyistä järjestelmää hyvänä ja katsoo ettei muutoksiin ole tarvetta.
Samaa mieltä olemme, mukavaa.
..oikeassa kun ajoi Suomea kuningaskunaksi. Nyt ei olisi tuotakaan harmia, vaan meillä olisi vallaton kuningashuone jonka toimia saisivat lehdet seurata.
Nyt, jos presitentin valta otetaan pois ,niin hänestä tehdään pelkkä populisti. Hänelle annetaan valta paskanpuhumiseen, vaalit ovat turhan raskas järjästelmä, että sillä konstilla valitaan aina kuudeksi vuodeksi valtakunna populisti.
Mitäs, jos valittaiskin kuningas ikuisiksi ajoiksi, eli niin, että suku perii valtaistuimen?
Eiköhän ensimmäinen kuningas löytyisi jonkin ensimmäisen presidenttimme perillisistä?
Tämä oli sitten vitsi. ;-))))))))))))
Mutta vakavasti ottaen, luulisin, ettei ehdokasasettelussa oliai tarpeen etsiä populisteja, kun presidentillä olisi vain vaikutus- muttei päätösvaltaa mihinkään.
Ehkäpä ehdokkaat siloin haettaisi mieluummin puoluepolitiikan ulkopuolelta.
haettaisiin puolueiden toimesta nimenomaan populisteja jopa puoluepolitiikan ulkopuolelta koska puolueet suhtautuvat vaaleihin vakavasti ja jokaiselle puolueelle olisi tärkeää saada oma populisti näkyvälle paikalle.
Aivan samalla tavalla kuin nytkin.
Saatat olla oikeassa. Itse kuitenkin elätän utopistista toivetta, että populismi vähenisi politiikasta ja asiallisuus voittaisi lisää alaa.
muuten ei koko presidentillä ole mitään virkaa.
Onhan kumma kun nyt verrataan venäjään, eikä Usaan missämyöskin presidentti.
Nämä välillä olleet demaritunaripressat vain ovat tyhmyyttään pilanneet presidentin arvovallan.
Vai on pojilla metkut mielessä, siltä varalta, kun Vanhasesta näyttää tulevan seuraava Presidentimme.
Tietenkin sossut ja kokkarit haluavat vallan pois.
Mutta jos käypikin niin että sekä pääministeri onkin keskusralainen jatkossakin?
Presidentin valtaoikeuksiin ei pidä kajota, tämä on taas sitä kieronpelin politiikkaa.
Toisekseen tämä on väärä palsta jauhaa tätä asiaa.
Vanhasen suosio presidentiksi mitattiin 2006 (ja heikoksi havaittiin).
Tuskin edes lähtee toista kertaa ehdolle?
Avauksessa koetin tuoda esiin, että kokoomus kannattaa presidentin valtaoikeuksien riisumista ja SDP niiden säilyttämistä.
Keskustan kantaa utelin, mikä on tämän palstan aihe.
Seuraavan presidentin nimeen en ottanut mitään kantaa, koska en lähde siitä, että valtaoikeuksista päätettäisi jokin ehdokas tai puolue päällimmäisenä mielessä.
USA:n presidentti ei oikein kelpaa meille vertailukohdaksi, koska USA on liittovaltio ja sellaisena tarvitsee yhden elimen, joka vastaa ulkopolitiikasta. Kaikissa länsieuroopan maissa ulkopolitiikasta vastaa pääministeri ja hallitus. Itä-Euroopassa useimmiten presidentti, varsinkin Venäjällä, joka on yksipuoluediktatuuri vailla kaikkea sellaista kansnvaltaista ja aitoa demokratiaa, jota Suomessa on harrastettu jo 90 vuotta.
Ei Niinistön 24% kovin vakuuttava näyttö ollut.
Tosin 6% enemmän kuin Vanhasella.
Jos luet Ranskan länsimaaksi, niin siellä nimenomaan presidentillä on paljon ulkopoliittista valtaa.
Toistan ennustukseni, ettei Niinistö lähde presidenttiehdokkaaksi enää 2012, koska hän olisi aivan liian vanha 2. kautensa aikana.
Koivistoakin moni yritti houkutella jatkamaan, mutta onneksi hänen lähipiirissään oli tarpeeksi niitä, jotka saivat äijän uskomaan, että kuusi lisävuotta tekisi hänestä jo seniilin niin kovan homman hoitamiseen.
Koivisto muisti miten Kekkosen kävi, ja onneksi pysyi kovana niitä kohtaan, jotka häntä jatkoon houkuttelivat.
Ranska tosiaan on yksi poikkeus länsimaista siinä, että presidentillä on vielä paljon valtaoikeuksia.
Ehkä tämä nykyinen tyyppi mediahaahuiluineen toimii meillekin varoittavana esimerkkinä sen suhteen, ettei tuollaista mannekiinia pidä valita tehtävään, johon liittyy todellista valtaa. - Muutenhan sillä ei olisi niin suurta väliä.