Mistä paras korko

En tiedä, miten todellinen Viron kruunun devalvointimahdollisuus on. Viron kruunu otettiin käyttöön 1992. Silloin se sidottiin Saksan markkaan suhteessa 8 EEK = 1 Saksan markka. Kun Saksan markka poistui ja euro tuli tilalle, on kurssi pysynyt koko ajan 15,6466 EEK = 1 euro. Siis sidos euroon tapahtui Saksan markan suhteessa. Koko kruunuajan Virossa pankit ovat tarjonneet parempaa korkoa kuin Suomessa. Pankkifuusioista riippumatta rahat ovat olleet nostettavissa aina.

Harmittaa, että ei alkuaikoina uskaltanut tehdä isompia talletuksia Viron pankkeihin. Pelko oli näin jälkeenpäin turhaa.

Tuntematta paremmin kyseessä olevaa korkotarjousta selvittäisin ensin, millaisesta pankkitalletuksesta oikein on kysymys ja varmuuden vuoksi vielä pankin reittauksen.

asioita sivusta seuranneena kirjoitti:

En tiedä, miten todellinen Viron kruunun devalvointimahdollisuus on. Viron kruunu otettiin käyttöön 1992. Silloin se sidottiin Saksan markkaan suhteessa 8 EEK = 1 Saksan markka. Kun Saksan markka poistui ja euro tuli tilalle, on kurssi pysynyt koko ajan 15,6466 EEK = 1 euro. Siis sidos euroon tapahtui Saksan markan suhteessa. Koko kruunuajan Virossa pankit ovat tarjonneet parempaa korkoa kuin Suomessa. Pankkifuusioista riippumatta rahat ovat olleet nostettavissa aina.

Harmittaa, että ei alkuaikoina uskaltanut tehdä isompia talletuksia Viron pankkeihin. Pelko oli näin jälkeenpäin turhaa.

Tuntematta paremmin kyseessä olevaa korkotarjousta selvittäisin ensin, millaisesta pankkitalletuksesta oikein on kysymys ja varmuuden vuoksi vielä pankin reittauksen.

Virallinen vastaus varmastikin on se, että devalvointia ei tapahdu. Toisaalta niinhän sitä sanottiin Suomessakin 90-luvun alussa. Fakta on kuitenkin se, että Viron kruunu on suhteellisen pieni valuutta. Jos esimerkiksi talousjärjestelmässä tapahtuisi jotain suurempaa ("kuplan puhkeampi"), pieni valuutta on aina alttiimpi spekulaatioilla. Kyse on nimenomaan riskistä, mutta riskin olemassaolo ei tarkoita sitä, että se riski koskaan toteutuisi.

Kuvitellaanpa, että riskiä ei olisi lainkaan. Kuvitellaan edelleen, että minulla on täysin velaton asunto, jota vastaan voin ottaa suurehkon lainan. Nostan lainan Suomesta euromääräisenä, siirrän sen virolaiseen pankkiin ja talletan kruunutilille. Kun lainan korko Suomessa on 5% ja talletuskorko Virossa 8%, tienaan ihan mukavasti tuosta välistä.

Kun kerran tuo olisi noin helposti mahdollista, kerropa, miksi ulkomaalaiset sijoittajat eivät kuitenkaan tee näin ainakaan mitenkään merkittävässä määrin? Sillä jos näin tehtäisiin, rahasta tulisi Virossa ylitarjontaa, joka taas johtaisi korkotason laskuun.

Niin - jos et itse keksinyt, syynä on yksi asia. Riski.

... kirjoitti:

Virallinen vastaus varmastikin on se, että devalvointia ei tapahdu. Toisaalta niinhän sitä sanottiin Suomessakin 90-luvun alussa. Fakta on kuitenkin se, että Viron kruunu on suhteellisen pieni valuutta. Jos esimerkiksi talousjärjestelmässä tapahtuisi jotain suurempaa ("kuplan puhkeampi"), pieni valuutta on aina alttiimpi spekulaatioilla. Kyse on nimenomaan riskistä, mutta riskin olemassaolo ei tarkoita sitä, että se riski koskaan toteutuisi.

Kuvitellaanpa, että riskiä ei olisi lainkaan. Kuvitellaan edelleen, että minulla on täysin velaton asunto, jota vastaan voin ottaa suurehkon lainan. Nostan lainan Suomesta euromääräisenä, siirrän sen virolaiseen pankkiin ja talletan kruunutilille. Kun lainan korko Suomessa on 5% ja talletuskorko Virossa 8%, tienaan ihan mukavasti tuosta välistä.

Kun kerran tuo olisi noin helposti mahdollista, kerropa, miksi ulkomaalaiset sijoittajat eivät kuitenkaan tee näin ainakaan mitenkään merkittävässä määrin? Sillä jos näin tehtäisiin, rahasta tulisi Virossa ylitarjontaa, joka taas johtaisi korkotason laskuun.

Niin - jos et itse keksinyt, syynä on yksi asia. Riski.

Tuossa Kauppalehden linkissä on kerrottu enemmän talletuksesta ja pankista:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10363

"Virolainen korkotarjous aivan omaa luokkaansa
Maanantai 03.03.2008 klo 15:05 (päivitetty ma 15:43)

ANDRES TEISS



Virolainen Baltic Investment Group (BIG) on tehnyt korkotarjouksen, joka tiettävästi lyö laudalta muut pankit.

Tästä päivästä lukien BIG tarjoaa vuoden mittaisille talletuksille kiinteän kahdeksan prosentin koron. Tarjous on korkeahko jopa virolaisessa pankki-ilmastossa. Minimitalletus on 5000 kruunua.

- Tarjous on 2-3 prosenttia korkeampi kuin normaalit talletuskorot, pankki sanoo tiedotteessaan.

BIGin johtajan Kaido Saarin mukaan virolaispankit pystyivät edellisen kerran tarjoamaan näin korkeita talletuskorkoja yhdeksän vuotta sitten.

Pankki mainostaa itseään sanoilla Kiireim tee rahani. Suomennettuna se tarkoittaa nopeinta tietä rahaan.

Myös suomalaisessa pankkikentässä tarjous on korkea. Pelkille talletuksille islantilaiset ovat tarjonneet hieman yli viiden prosentin korkoa.

Reaalisesti katsottuna BIGin tarjous ei kuitekaan ole kauhean kova. Viron inflaatio laukkasi tammikuussa 11,3 prosenttia, mikä oli Latvian jälkeen EU-alueen kiivain tahti.

Tarjouksesta kiinnostuneen suomalaisen sijoittajan kannattaa ottaa kuitenkin huomioon pari seikkaa: sijoituksen riskeinä ovat Viron kruunun ulkoinen arvo ja virolaispankin iskunkestävyys.

Viron kruunu on sidottu euroon, mutta jo Suomenkin taloushistoria tietää kertoa irrotetuista sidoksista, jos talous alkaa sukeltaa.

BIGin joukkovelkakirjat on listattu Tallinan ja Tukholman pörsseissä. Moody's on antanut yhtiölle alhaisen B1-tason luottoluokituksen.

BIG on yksi Baltian alueen suurimpia pankkeja vajaan 150 miljoonan euron taseellaan. Yhtiö on erikoistunut yksityisiin laina-asiakkaisiin. Näitä yhtiöllä on noin 90 000."

Moody's antaa luottoluokituksen B1, joka todella tarkoittaa riskiä, ei aívan junkkia, mutta lähelle. Sijoittaja laittaa tällaiseen sopivaksi katsomansa siivun ottaen huomioon riskin. Riskiähän todella on, jos pankki joutuu tarjoamaan 2 - 3 prosenttiyksikköä korkeampaa korkoa kuin sikäläiset pankit yleensä.

Suomessa pankkitalletuksien suojana on talletussuojarahasto. Mahtaakohan Virossa olla yhtään mitään vastaavaa?