Minusta on alkanut tuntua, että erityisesti miehillä on kova tarve biologistisiin selitysmalleihin sukupuolen osalta. On toki myös paljon naisia, joille tämä kaksinapaisuus maistuu; mutta arvon lukijat, saanen polemisoida, jotta saisimme aikaan keskustelua?
Miehet ottavat kaksinapaisen sukupuolijärjestyksen annettuna kuvitellen sen olleen olemassa aina ja ikuisesti, kuvitellen sen vain kuvaavan, eikä myös tuottavan mitä se kuvaa.
On helppoa puhua evoluutiopsykologiasta. On helppoa ajatella, että ruumiin lisäksi myös mielemme on evoluution muokkaama. Nyt-hetkessä katsellessamme ihmisten toimintaa sukupuolittuneina olentoina on kiusallisen helppoa keksiä evolutiivisia selityksiä, jotka determinoivat ja essentialisoivat sukupuolikäyttäytymisen piirteet tukemaan heteropatriarkaalista yhteiskuntajärjestystä.
Nyt tulee, vain (kritiikin kohteita voisi olla lukuisia), yksi iso mutta. Miten valinta on vaikuttanut mieleen ja miten tämä voidaan osoittaa tieteellisesti? Evoluutiopsykologian keskiössä sykkii ajatus mielen modulaarisuudesta. Se esittää, että hyvin pitkällä ajanjaksolla, jolta meillä ei ole mitään tietoa (mutta josta kehitellään jatkuvasti kivoja tarinoita, kuinka miehet metsästivät ja naiset hoitivat lapsia jne.), ihmisaivoihin kohdistui valintapaine muokaten ne sellaiseksi, jollaiset ne tänä päivänä meillä ovat. Meillä on siis "kivikautiset" aivot. Aivoista löytyy evoluutiopsykologien mukaan erikoistuneita moduuleita, joilla on tietty funktionaalinen rooli. Kiistattomin esimerkki tällaisesta moduulista voisi olla esimerkiksi kyky oppia kieli. On miltei sanomattakin selvää kuinka kiistanalainen näkemys tämä on pitkälle vietynä. Mitään yksimielisyyttä mielen modulaarisuudesta ei tällä hetkellä ole evoluutiopsykologien keskuudessa. Näkemys ei myöskään käsittääkseni kanna juurikaan tämän piirin ulkopuolelle.
Aikana, jolloin sukupuoli on käynyt kyseenalaiseksi, miehet hakevat turvaa biologiasta ja sen pohjalta laadituista yksinkertaistuksista sukupuolista. Amerikassa kuka tahansa voi tulla rikkaaksi kun kirjoittaa populaarikirjan miehen ja naisen erilaisuudesta. Kulttuuriemme samankaltaisten piirteiden ansiosta nämä ajatukset kantavat sitten Atlantin yli.
Miehet ottavat kaksinapaisen sukupuolijärjestyksen annettuna kuvitellen sen olleen olemassa aina ja ikuisesti, kuvitellen sen vain kuvaavan, eikä myös tuottavan mitä se kuvaa.
On helppoa puhua evoluutiopsykologiasta. On helppoa ajatella, että ruumiin lisäksi myös mielemme on evoluution muokkaama. Nyt-hetkessä katsellessamme ihmisten toimintaa sukupuolittuneina olentoina on kiusallisen helppoa keksiä evolutiivisia selityksiä, jotka determinoivat ja essentialisoivat sukupuolikäyttäytymisen piirteet tukemaan heteropatriarkaalista yhteiskuntajärjestystä.
Nyt tulee, vain (kritiikin kohteita voisi olla lukuisia), yksi iso mutta. Miten valinta on vaikuttanut mieleen ja miten tämä voidaan osoittaa tieteellisesti? Evoluutiopsykologian keskiössä sykkii ajatus mielen modulaarisuudesta. Se esittää, että hyvin pitkällä ajanjaksolla, jolta meillä ei ole mitään tietoa (mutta josta kehitellään jatkuvasti kivoja tarinoita, kuinka miehet metsästivät ja naiset hoitivat lapsia jne.), ihmisaivoihin kohdistui valintapaine muokaten ne sellaiseksi, jollaiset ne tänä päivänä meillä ovat. Meillä on siis "kivikautiset" aivot. Aivoista löytyy evoluutiopsykologien mukaan erikoistuneita moduuleita, joilla on tietty funktionaalinen rooli. Kiistattomin esimerkki tällaisesta moduulista voisi olla esimerkiksi kyky oppia kieli. On miltei sanomattakin selvää kuinka kiistanalainen näkemys tämä on pitkälle vietynä. Mitään yksimielisyyttä mielen modulaarisuudesta ei tällä hetkellä ole evoluutiopsykologien keskuudessa. Näkemys ei myöskään käsittääkseni kanna juurikaan tämän piirin ulkopuolelle.
Aikana, jolloin sukupuoli on käynyt kyseenalaiseksi, miehet hakevat turvaa biologiasta ja sen pohjalta laadituista yksinkertaistuksista sukupuolista. Amerikassa kuka tahansa voi tulla rikkaaksi kun kirjoittaa populaarikirjan miehen ja naisen erilaisuudesta. Kulttuuriemme samankaltaisten piirteiden ansiosta nämä ajatukset kantavat sitten Atlantin yli.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oli syynä valintapaine, alkuperäinen eroavaisuus rakenteissa tai hormonitoiminta, todellisuus nyt on tämä. Teorioita ja tarinoita voit kehittää yhä uusia ja elää niissä, jos nykymalli ei maistu.
Tätä kaksinapaisuutta on testattu maailman suurimmassa laboratoriossa tuhansien vuosien ajan, miljoonilla yksilöillä ja kaikissa olosuhteissa. Poikkeamia ei juuri ole löytynyt.
Jos mennään suoraan asiaan, niin kysymys mikä askarruttaa on se, onko heteroseksuaalisuutemme määräytynyt biologisesti, vai onko se kulttuurin ja kasvatuksen meihin tuottama rakenne.
Jos ajatellaan miten biologia, eli geeni, mieleen vaikuttaa, niin sen vaikutuksen täytyy perustua johonkin proteiiniin. Ja miten joku proteiini voisi vaikuttaa mieleen, niin se voisi vaikuttaa vain aivojen rakenteiden kautta. Tästä käytetään ilmausta, että aivoissamme on etukäteen johdotettuja (prewired) tai kiinteästi johdotettuja (hardwired) rakenteita, jotka ohjaisivat käyttäytymistämme. Yksinkertaisin hermoston rakenteisiin perustuva käyttäytyminen on refleksi - esimerkiksi se, että puhallettaessa pillillä silmään, silmäluomi sulkeutuu. Monimutkaisempia aivojen rakenteisiin liittyviä käyttäytymismalleja taas ovat vaistotoiminnot, eli kiinteät käyttäytymismallit. Näitä alunperin kuvasivat eläintieteilijät Tinnberg ja Lonrenz.
Nykyisin pidetään selvänä, että kiinteät käyttäytymismallit sisältävät myös oppimista, ja että ne muotoutuvat oppimisen kautta. Toisaalta oppimisen on havaittu olevan osin riippuvainen biologista rajaehdoista, oppimisella on omia biologisesti määräytyneitä muotojaan, kuten Carcian kuvaama ruuan maun oppiminen, eli jos eläin tai ihminen maistaa ensimmäistä kertaa jotain ruokaa, ja tämän jälkeen tulee pahoinvoivaksi, ruoasta tulee pysyvästi epämiellyttävä. Biologinen mekanismi, joka suojelee ihmistä syömästä vaarallista ruokaa, kuten myrkyllisiä marjoja ja sieniä.
On tietenkin itse vaikea tulkita sitä, mistä johtuu rintojen kokeminen seksuaalisesti kiihottavana, tai naisen lantion kokeminen puoleensavetävänä. Vai onko kyse opitusta asiasta, joka on kasvatuksen myötä muovannut mieltämme. On lisäksi otettava huomioon, että vaikka kulttuuri tunnetusti vaikuttaa siihen, tuleeko miehestä tissi- vai pyllyfani, niin silti osakomponenttina voi olla biologisesti periytyvä kiinteä käyttäytymismalli. Elämyksellisesti koemme rinnat kiihottavina, mutta itsetarkkailun avulla on vaikea sanoa, johtuuko se sosialisaatiosta vai biologisesta vaistotoiminnasta. Samalla tavoin voi miettiä sitä, onko oma heteroseksuaalisuus tai homoseksuaalisuus kasvatuksen vai biologian tuloksena syntynyt.
Ehkä useimmat homot toivovat, että homoudelle löytyisi biologinen selitys. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole löytynyt mitään vakuuttavia todisteita siitä, että homoseksuaalisuudella olisi jokin biologinen perusta.
Toisaalta yhteiskuntatieteilijät usein korostavat käyttäytymisen ja mielen määräytymistä yhteiskunnasta. Tästä esimerkkinä sambia-heimo Uudessa Guineassa , jonka miespuolisista jäsenistä yli 90 % harjoittaa suuseksiä poikien kanssa nuoruudessaan, vaikka myöhemmin perustavatkin perheen naisen kanssa.
Määrääkö seksuaalisuuttamme biologia, vai oppiminen, kasvatus ja yhteiskunta, on ongelma, johon ei löydy valmista vastausta. Oikea lähestymistapa tähän ongelmaan on se, että biologian, kasvatuksen, oppimisen ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus ja osuus täytyy jokaisessa konkreettisessa tapauksessa selvittää erikseen. Ei ole mitään sääntöä, jonka mukaan evoluutiobiologit olisivat aina oikeassa – tai he olisivat väärässä. Totuus on, että kysymykset ovat vielä paljolti auki.
Jota kuvaa myös se, että ei vielä kukaan pysty mallintamaan, mistä homoseksuaalisuus johtuu.
ytimekkäästi.voi v..sanon suoraan.tollasta paskaa ei oikeesti osaa kuin nainen.Paljon tekstiä mutta olenNAINEN hukkuu johinkin.hommaa ittes hoitoon
ittelles kirjoitustaito. En kehtaisi tuollaista ulostaa minnekään, pelkkää p*skaa ja v*ttua ja kielioppivirheitä. Peruskoulu käymättä?