Karjalan kielen opiskelu on kasvattanut suosiota Karjalan tasavallassa. Petroskoissa ilmestyvän ”Stolitsa i Onego” -sanomalehden mukaan karjalan kieltä opiskelevien lasten määrä esimerkiksi Kalevalan kansallisessa piirissä (Uhtua), on kasvanut 18-kertaiseksi.
Kun Kalevalan piirissä karjalan kieltä opiskeli viime vuonna vielä vain 8 koululaista, on määrä kasvanut tänä vuonna jo 140:een. Lisäksi 97 lasta opiskelee karjalan kieltä tällä hetkellä myös päiväkodeissa. Kielen opiskelun suosion lisääntymiseen on vaikuttanut ennen kaikkea aikuisten esimerkki.
Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön virkamiehet kertoivat uutistoimisto Rosbaltin mukaan, että karjalan kielen suosiota ja osaamista pyritään lisäämään monin keinoin.
- Esimerkiksi kun vanhemat tulevat hakemaan lapsiaan päiväkodeista, heitä pyydetään käyttämään karjalan kieltä päiväkodin henkilökunnan kanssa keskusteltaessa, ministeriön virkamiehet kertoivat uutistoimisto Rosbaltille.
Karjalan kielen ja kulttuurin edistämiseksi, Kalevalan piirissä alkaa lähiaikoina toimia myös oma, karjalan kielinen radioasema.
Kirjoittanut Taneli Dobrowolski
11.02.2008
http://www.moskova.info/index.php?option=com_content&task=view&id=119&Itemid=29
http://www.rosbalt.ru/2008/02/10/455075.html
Kun Kalevalan piirissä karjalan kieltä opiskeli viime vuonna vielä vain 8 koululaista, on määrä kasvanut tänä vuonna jo 140:een. Lisäksi 97 lasta opiskelee karjalan kieltä tällä hetkellä myös päiväkodeissa. Kielen opiskelun suosion lisääntymiseen on vaikuttanut ennen kaikkea aikuisten esimerkki.
Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön virkamiehet kertoivat uutistoimisto Rosbaltin mukaan, että karjalan kielen suosiota ja osaamista pyritään lisäämään monin keinoin.
- Esimerkiksi kun vanhemat tulevat hakemaan lapsiaan päiväkodeista, heitä pyydetään käyttämään karjalan kieltä päiväkodin henkilökunnan kanssa keskusteltaessa, ministeriön virkamiehet kertoivat uutistoimisto Rosbaltille.
Karjalan kielen ja kulttuurin edistämiseksi, Kalevalan piirissä alkaa lähiaikoina toimia myös oma, karjalan kielinen radioasema.
Kirjoittanut Taneli Dobrowolski
11.02.2008
http://www.moskova.info/index.php?option=com_content&task=view&id=119&Itemid=29
http://www.rosbalt.ru/2008/02/10/455075.html
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vienan Karjala on jo venäläistetty. Uhtua lienee niitä ainoita paikkoja, joissa vielä vienankarjalan kieltä käytetään kodin ulkopuolella päivittäisesä kanssakäymisessä, mutta muualla Vienassa näin ei enää ole asian laita. Ihme on, jos se vielä muuallekin saadaan elävöitettyä - varsinkaan, kun näistä uutisista huolimatta, asiaa ei aja juuri kukaan Karjalassa.
Livvin eli aunuksenkieli sen sijaan on elävämpi käyttökieli. Aunuksen piirin maalaiskylistä yli puolessa on aunuksenkielinen enemmistö. Myös kouluja ja lastentarhoja on enemmän kuin Vienan alueella.
Karjalan Tasavallan lehdistä, yliopiston tiedotuksista ja Tasavallan virallisesta tiedotuskanavasta.
Eipä sinällään, Tanelin juttu on ihan hyvä.
Hieman surettaa karjalaisten siirtolaisten kohta täällä Suomessa. Täällä ei ole koskaan edes harkittu yli 400.000 asukkaan vähemmistön kielen opettamista kouluissa. Ei ole harkittu kielen tekemistä kirjalliseksi kieleksi kielioppeineen ja kirjoitusasuineen. On väitetty julkisuudessa, että karjalan kieli on vain murre muiden murteiden joukossa.
Näin tyhmästi ei ole menetelty Karjalan Tasavallassa. Karjalan kielelle on tehty kielioppi, on määritelty kirjoitusasu ja sanasto.
Kieltä opetetaan kouluissa. Myös yliopistotasolla.
Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset! Niissä taloudellisesti ankeissa oloissa on pystytty luomaan tämä, mitä me rikkaat suomalaiset emme ole pystyneet tekemään vähemmistömme hyväksi.
Tässä olen ehdottomasti Evakko-Pojan linjoilla, vaikka meidän käsityksemme monesta muusta asiasta ovat erilaiset.
Kieli on kansan tunnusmerkki, sitä pitää vaalia. Valitettavasti me kantasuomalaiset emme ole osanneet asiaa.
Tässä taas nähdään, miten Karjalan palauttelijat eivät tiedä mistä puhuvat.
Karjalan kieltä puhuttiin vain häviävän pienillä alueilla luovutetussa Karjalassa, ennen muuta sen pohjoisosien vienalaiskylissä. Muut osat Karjalaa olivat puhtaasti suomalaisia niin kieleltään kuin kulttuuriltaankin ja olivat olleet sitä satojen vuosien ajan.
He puhuivat kyllä suomen kielen karjalaisia murteita, mutta ne ovat tyysten eri asia kuin karjalan kieli. Mitään 400 000 asukkaan vähemmistökieltä ei siis ollut olemassa -- eikä kantasuomalaisiakaan ole ollut mailla eikä halmeilla pariintuhanteen vuoteen.
Eiköhän olisi viisainta aluksia ottaa selvää, mistä puhuu. Sillä tavoin ei tuli toitottaneeksi kaikkien tietoon omaa sivistyksen puutetta.
Luovutetun Karjalan alueella ei sijainnut vienalaiskyliä, jos Sallan paikkeilla oli joitakin vienankarjalaisia evakoita, en tiedä, mutta ainakaan he eivät olleet merkittävä osa karjalankielisistä evakoista. Karjalankieleiset evakot muodostivat noin 10% siirtokarjalaisista ja he asuivat Suojärvellä, Salmissa ja Suistamon sekä Impilahden itäosissa. Jonkin verran myös Korpiselässä Ägläjärven tienoilla. Siinä siis kulki raja suomen kielen ja karjalankielen välillä pohjois etelä suunnassa. Raja varsinaiskarjalankielen etelämurteiden ja aunuksen karjalankielen eli livvin välillä kulki puolestaan Suojärven pitäjän halki siten, että mm. Hyrsylän mutkan alue oli täysin livvinkielistä seutua. Toistettakoon siis vielä kerran: vienankarjalaisia ei asunut luovutetussa Karjalassa.
"Muut osat Karjalaa olivat puhtaasti suomalaisia niin kieleltään kuin kulttuuriltaankin ja olivat olleet sitä satojen vuosien ajan"
Karjalalla ja karjalankielellä on paljon pidempi historia kuin Ruotsilla ja 'ruotseilla', so. sveoilla - ’suomalaisista’ nyt puhumattakaan.
Karjalan, sen kielen ja kulttuurin hävitys ja tuho tapahtui varsinaisesti vasta 1600-luvulla Stolbovan häpeärauhan jälkeen ja huipentui Ruptuurisodassa 1655-58 Carl X:n hallitessa – tai paremminkin sotiessa!
Saksalaisyntyinen kuningas Carl X Gustaf oli niin ruma ja lihava ukko, että eukkokin, Kristiina, Kustaa Adolfin tytär, ruma hänkin, mutta kuitenkin karkasi 'sulhoaan' Rooman saakka, luostariin ja otti itselleen katolilaisuuden...
http://student.educ.umu.se/~d0010-25/bilder/karl10gustavstor.gif
Kalle Kustaa oli paitsi politiikassaan ja koko Pohjois-Eurooppa vastaan käymissään sodissa myös elämäntavoiltaan porsas; hän kuolikin jo 37-vuotiaana ruoansulatushäiriöihin.
” Karl X Gustav .. var ett destruktivt snille, som inte bara brände,
stal och förödde utan med stor framsynthet lade beslag på alla
tänkbara inkomstkällor, tullar, gruvor och dylikt i erövrade områden.”
http://www.peterenglund.com/ommig_intervju2.htm
Karjaalaa tällä hetkellä ei puhuta kun Käpylässä ? Mutta sitä yritetään sönköttää joka käänteessä missä sitä ei tarvitsisi kuulua !!
No hyvä kun edes siellä. Täällähän karjalankieli on poljettu maan rakoon eikä sitä puhuta enää!
Elä jo veikkoni Ruottshin muzhikka nengga pagize, katsho kui njäbieh itkemäh rubien. Vie meidä pagizijie vähäzel eläy, hod ei enie muga äijän kuin voinan jälgeh.
harvat kudamat ei olla unahtutettu kieldy. Lugekkua midä kiruttau Oma mua -gazieta Venäilpäi. Kodilois lapisen kera omal kielel ei paissa:
"Suomelas-ugrilazes školas mennyt nellänpiän, 27. kevätkuudu, piettih jogavuodehine opastujien karjalan, vepsän da suomen kielen kilbu. Tämän vuvven kilbu oli jo kolmastostu.
Školan seinih ozuttamah omua kielineruo tuli nuordu Karjalan tazavallan eri piirilöispäi da myös Leningruadan alovehelpäi.
Kilbuniekoile pidi maltua ellendiä heile lugiettu tekstu, luadie kieliopillizet harjoitukset da pidiä paginua arvostelujoukkoh kuulujien kel. Livgiläzien joukos vie kudakui maltettih luadie harjoitukset. Ga paginkieli nygözil kilbuniekoil on huonottavu. Toiči ei ni pon’as olla, midä heil kyzytäh. Kyzyjäl pidäy kyzyö vie kerran ven’akse. Ei ni malteta putilleh vastata. Ozutahes, ku heijän luajitut virkehet ollah vai yksien sanoin riädy. Ei toimiteta, ku sanat ollah taivutettavat. Ni yhty en hairahtu, ku sanonen: vuozi vuottu opastujien kielinerot vai pahetah. Perehis karjalakse ei paista.
Jelena Filippova"
Novgodista on löydetty jopa Suomen ensimmäinen LIIKEMATKAILIJAN SANAKIRJA: Venäjän - karjalankielen sanakirja.
Venäläis-karjalainen liikematkailijan sanasto (грамота № 403)... on löydetty sattumalta, joten sitä ei ole voitu ajoittaa löytökerrostuman perusteella, mutta toisiin teksteihin vertailemalla se on sijoitettu 1300-LUVULLE.
Näitä Novgorodin "pergamentteja" ovat tutkineet lukuisata euroopalaiset tutkijat Wienin yliopiston Johanna Laaksosta hollantilaiseen Dr W.R. (Willem) Vermeeriin , ja kymmenet muut.
http://www.slavisch.leidenuniv.nl/index.php3?c=132
Ei ole muuten sattumaa, että hollantilaisiakin arkeologia ja kielitutkimus alueella kiinnostaa, olivathan friisit mukana jo tekemässä Pähkinänsaaren rauhaa karjalaistenkin kanssa - ja kauppaa paitsi Karjalan myös Novgorodon kanssa aina 1600-luvulle saakka.
Johanna LAAKSO taas on syntyjään tietysti suomalainen kuten nimistäkin voi päätellä, mutta sen innostuksen myötä mitä vähemmistökielten ja etenkin karjalankielenkin tutkimus on kaikkialla Euroopassa – ehkä EU:nkin myötä - synnyttänyt hän työskentelee Itävallassa. Tosin on hän Suomessakin saanut pienehkön tunnustuspalkinnon Kordelinin säätiöltä.
Professori LAAKSO kirjoittaa: ”Ennen paperin ja musteen yleistymistä koivuntuohi oli Pohjolan pergamentti. Novgorodin ja Staraja Russan arkeologisissa kaivauksissa ja rakennustöiden ...”
www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/vir99laakso.pdf
- pdf-tiedosto pitää kopioida esim. Word-asiakirjaan.
Suurin osa näistä noin tuhannesta tuohilöydetystä tuohikirjoituksesta on kirjoitettu muinaisvenäjäksi, pieni osa kirkkoslaaviksi, joitakin kreikaksi, eteläsaksiksi - ja jokunen karjalankielelläkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Birch_bark_document