Jumalaan turvautuvan ihmisen pitää olla? Olen nimittäin huomannut että joka palstalla "ollaan oikeassa", mutta myös erimieltä kuin muut jotka ovat hekin "oikeassa". Itsekin tiedän olevani "oikeassa" muutamissa asioissa (jotka ovat minulle jopa tärkeitä koska niistä luopuminen tekisi uskostani aivan erilaisen).
Mutta asiaan missä kulkee raja oikeassa olemisen kanssa Jehovan todistajien keskuudessa, kuinka pienestä eroavaisuudesta erotetaan esimerkiksi?
Onko esimerkiksi "synnillinen elämä" pienempi "rikos" kuin "opillinen erikäsitys"?
alex
Mutta asiaan missä kulkee raja oikeassa olemisen kanssa Jehovan todistajien keskuudessa, kuinka pienestä eroavaisuudesta erotetaan esimerkiksi?
Onko esimerkiksi "synnillinen elämä" pienempi "rikos" kuin "opillinen erikäsitys"?
alex
Vastaukset 6
Vanhimmat
>>Onko esimerkiksi "synnillinen elämä" pienempi "rikos" kuin "opillinen erikäsitys"?
Riippuu synnillisestä elämästä ja opillisista erikäsityksistä.
Yksittäiset hairahtelut kummassakin tapauksessa voidaan saada (seurakunnalta) anteeksi, mutta pidempiaikainen harrastelu johtaa monotukseen. Jos noista pitää rankkaus saada aikaiseksi, niin opillisista erimielisyyksistä erotettu tai eronnut on seurakunnalle pahempi paha kuin vaikkapa tupakoija tai vapaampaa sekstailua harrastanut.
että jos esimerkiksi ei usko "vuoden 1914 oppiin" niin on niin "väärässä" että erotetaan.
Toisin sanoen syntien katuminen ja usko siihen että Jumalan Poika kuoli ihmisten syntien tähden ei riitä, vaan ihmisen tulee omaksua (esimerkiksi) Jehovan todistajien aikalaskelmat, vertakoskevat opetukset tai vaikka syntymäpäiviä koskevat opetukset.
>>Ymmärsinkö oikein että jos esimerkiksi ei usko "vuoden 1914 oppiin" niin on niin "väärässä" että erotetaan.
Juuri näin. Tavoitteena on "yhtenäisyys hinnalla millä hyvänsä".
>>Toisin sanoen syntien katuminen ja usko siihen että Jumalan Poika kuoli ihmisten syntien tähden ei riitä, vaan ihmisen tulee omaksua (esimerkiksi) Jehovan todistajien aikalaskelmat, vertakoskevat opetukset tai vaikka syntymäpäiviä koskevat opetukset.
Niissä bileissä noilla perusopetuksilla ei pääse vielä mihinkään. Kaikki vt-seuran opetukset tulee uskoa pilkulleen tai mono heiluu ja sanktiot saa kaupanpäällisiksi.
Jos tarkotat synnillistä elämää, sehän on tietoista, mutta jos on eri oppikäsityksiä eikä tiedä totuutta, vaan hakee sitä, ei se oo hänen vika
että kuinka tarkka se "totuus" eri uskonsuunnissa pitää omaksua. Esimerkiksi helluntailaisilla on ikuinen piina, adventisteilla on tiukka käsitys sapatin vietosta ja eräänlainen aikataulu lopunajalle ja niin edelleen uskonsuunta toisen jälkeen - samoin tuntuu teillä olevan (jos nyt olet Jt?) Se mikä on yhteistä lähes kaikille on että uskotaan syntien anteeksi saamiseen Jumalan Pojan uhrissa. On se kumma että se ei kenellekään tunu riittävän? vaan on pakko allekirjoittaa kaikenlaisia lupauksia ja maksaa jos aikoo tulla jonkun kirkon jäseneksi. Joskus tuntuu että uskotaan kirkkoon tai uskonlahkoon enemmän kuin Jumalaan.
Raamattu sanoo katukaa, kääntykää pois pahuudesta ja antakaa kastaa itsenne niin te saatte pyhän Hengen lahjan.. miksei se riitä ihmisille?
ja harmillista siksi, että sinussa olisi ainesta Jt-yhdyskunnan seuraavaksi PR-henkilöksi. Sinulla on pokkaa puhua puuta heinää ja suoranaista sontaa ilman häivähdystäkään itsekritiikistä. Valitettavasti tulet pysymään rivijulistajana, koska olet nainen.
Ihan vain pieni retorinen kysymys: eikö sinulla tosiaankaan koskaan käy mielessä, että jopa sinäkin voit jonakin päivänä törmätä tilanteeseen, jossa sinun ja VT-seuran sukset menevät ristiin?