Terve vaan kaikille, kuinkas on kuuma kesä teillä mennyt? Olen hikoillut Suomessa koko kesän Kreikanlomani jälkeen. Ja on nestettä kaatunut kurkusta alas. Viinaa en näillä helteillä ole uskaltautunut juomaan, mutta autotallista laskin yli 200 tyhjää olutpulloa.
Talkkunapäinen veljenpoika ei onneksi saanut varastettua näistä olusista yhtäkään. Olisiko oksalakkaa taas janoonsa juonut. Ainakin se on ollut niin hemmetin sekaisin tuolla puuvajassa jo viidettä viikkoa. Jotain temppuvettä se joka tapauksessa on siellä latkinut. Välillä sille tulee melkoinen kutinakiima ja naapuritilan lampolan veräjä käy kuin Anttilan ovi alennusmyynnissä. O tempora, o mores (latinaa). Siinä on sitten mennyt kaikki heinäkuun Hesarit lampaan ja vatipäisen veljenpojankin sontia siivotessa, mutta onneksi minulla on ollut myös apua tässä synkässä tehtävässä. Meillä on nimittäin ollut sukukokous, kolme viikkoa tulee nyt täyteen.
Mukana on trokari-Valto Haaparannasta, mukava mies sinänsä, joskin umpikiero. Nytkin hän tuli tapaamiseen autenttisella otteella, mukanaan 10 rasiaa hienoja sikareita pussihousuihin jemmattuna. Halusi näin kunnioittaa perinteitä, vaikka olisi voinut ne Ikean muovikassissakin kantaa.
Lahdenkin yli sain vieraita. Lerssi-serkku vapautui juhannuksena Malmön kuritushuoneesta ja on nyt jälleen onnellisesti Suomessa. Taitavana väärentäjänä hän on tehnyt tukevasti tiliä kuittipetoksilla, mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsee: Åren yöraveissa varasti hevosen kuljetuskärryineen päivineen, jäi tietenkin kiinni ja kärysi samalla muistakin rötöksistään. Kyllähän se poliisin huomion herättää, kun vetää jättimäistä hevosvaunua takamoottori-Skodalla keula taivasta tavoitellen.
Mukana on luonnollisesti Hemmi, tämä armoitettu iskelmälaulaja ja yhden hitin ihme. Samaten porukassa on Zuleima-täti Malmilta. Täti polttaa edelleen piippunysää, vaikka alkaa lähenellä jo 90 vuoden ikää. Kokouksessa on myös pikkuserkkuni Einar Multialta. Einar oli melko menestyvä autokauppias, joka halusi ottaa minusta esimerkkiä, mutta sortui pontikankeittoon, myyntiin ja sittemmin oman tuontantonsa ylenmääräiseen käyttöön. Kuula alkaa Einarilla ollakin jo melkein yhtä pehmeä kaalipääveljenpojalla.
Luonnollisesti mukana on myös kenopäisen veljenpojan isän, Valtti-vainaan, haamu. Mutta jatketaanhan helteen pitoa. Saisi vaan pian sataa, tuolla puuvajan suunnassa alkaa jo uhkaavasti jälleen haista. Ja lujasti.
Talkkunapäinen veljenpoika ei onneksi saanut varastettua näistä olusista yhtäkään. Olisiko oksalakkaa taas janoonsa juonut. Ainakin se on ollut niin hemmetin sekaisin tuolla puuvajassa jo viidettä viikkoa. Jotain temppuvettä se joka tapauksessa on siellä latkinut. Välillä sille tulee melkoinen kutinakiima ja naapuritilan lampolan veräjä käy kuin Anttilan ovi alennusmyynnissä. O tempora, o mores (latinaa). Siinä on sitten mennyt kaikki heinäkuun Hesarit lampaan ja vatipäisen veljenpojankin sontia siivotessa, mutta onneksi minulla on ollut myös apua tässä synkässä tehtävässä. Meillä on nimittäin ollut sukukokous, kolme viikkoa tulee nyt täyteen.
Mukana on trokari-Valto Haaparannasta, mukava mies sinänsä, joskin umpikiero. Nytkin hän tuli tapaamiseen autenttisella otteella, mukanaan 10 rasiaa hienoja sikareita pussihousuihin jemmattuna. Halusi näin kunnioittaa perinteitä, vaikka olisi voinut ne Ikean muovikassissakin kantaa.
Lahdenkin yli sain vieraita. Lerssi-serkku vapautui juhannuksena Malmön kuritushuoneesta ja on nyt jälleen onnellisesti Suomessa. Taitavana väärentäjänä hän on tehnyt tukevasti tiliä kuittipetoksilla, mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsee: Åren yöraveissa varasti hevosen kuljetuskärryineen päivineen, jäi tietenkin kiinni ja kärysi samalla muistakin rötöksistään. Kyllähän se poliisin huomion herättää, kun vetää jättimäistä hevosvaunua takamoottori-Skodalla keula taivasta tavoitellen.
Mukana on luonnollisesti Hemmi, tämä armoitettu iskelmälaulaja ja yhden hitin ihme. Samaten porukassa on Zuleima-täti Malmilta. Täti polttaa edelleen piippunysää, vaikka alkaa lähenellä jo 90 vuoden ikää. Kokouksessa on myös pikkuserkkuni Einar Multialta. Einar oli melko menestyvä autokauppias, joka halusi ottaa minusta esimerkkiä, mutta sortui pontikankeittoon, myyntiin ja sittemmin oman tuontantonsa ylenmääräiseen käyttöön. Kuula alkaa Einarilla ollakin jo melkein yhtä pehmeä kaalipääveljenpojalla.
Luonnollisesti mukana on myös kenopäisen veljenpojan isän, Valtti-vainaan, haamu. Mutta jatketaanhan helteen pitoa. Saisi vaan pian sataa, tuolla puuvajan suunnassa alkaa jo uhkaavasti jälleen haista. Ja lujasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuliko Valto kenties sukukokoukseen omien sanojensa mukaan kahdella BMW-merkkisellä henkilöautolla ja yhdellä Nissanilla? Matka kesti tunnin ja kuusitoista minuuttia. Samalla hän pelasi shakkia kannettavalla tietokoneellaan, luetteli paikkakuntien nimiä huuhaa-palstalle ja rakensi katamaraania.
Oli miten oli, eiköhän tuo suvun ruskea lammas olisi syytä kiikuttaa mitä pikimmiten suoraan Kärpässuolle. Kai siltä on sentään piuhat katkaistu, ettei lampolassa ala pian tapahtua kummia mutaatioita?
Olen ollut huolissani myös tästä piuha-asiasta, mutta Kärpässuon vastaava lääkäri ei suostu valaansa vedoten kertomaan asian (aisan) laitaa. Lisäksi Kärpässuo on suljettuna elokuun puoliväliin asti, kunnes koulut taas alkavat. Nyt asukit ovat hoidossa vanhempiensa hoteissa, mummoloissaan sekä kesäsiirtoloissa ja jopa poikakodeissa.
Veljenpoika saa notkua puuvajassa vielä reilut pari viikkoa, sitten helpottaa taas vanhalla Hartillakin. Luulen kyllä, että kastanjoilta kutistunut veljenpoika ejakuloi vain vesihöyryä ja näkkileivän kuoria, mutta silti on mahdollisuus olemassa:
Katseltiin eilen suvun kanssa videolta elokuva "Tohtori Moreaun saari", ja kauhukuvat lampolassa muhivista mahdollisista mutanteista ovat kaameat. Filmissä M. Brandon ja V. Kilmerin kehittämä fiktio on täällä meidän nurkilla jo niin lähellä faktaa, että alkaa oikein heikottaa. Taidan mennä konjakkikaapille ja lukita ovet kaksinkertaisesti.
Tuskin niistä nahkapusseista on versonut elämän hedelmiä enää vuosikausiin, mikäli puheesi tuon vähämielisen maanvaivan ruoka- ja juomavaliosta pitävät paikkansa.
Eikös kunnan eläinlääkäri voisi silti varmuuden vuoksi vähän jelppiä tässä asiassa, ja varmuuden vuoksi kuohia tuon evoluution oikun?
Ei tarvitsisi enää tallinovien saranoitakaan rasvata niin usein, kun kurapuntti ei kävisi alituiseen elikoita ronkkimassa.
Toinen vaihtoehto on, että teet tästä lähin tarpeesi niihin tyhjiin olutpulloihin, mutta kaikessa hiljaisuudessa sotket joukkoon vähän jarrua. En näet usko, että vesipäinen veljenpoikasi voisi millään vastustaa kiusausta vähän "maistella" kuumassa autotallissa käynyttä rankintuoksuista virtsaa.
Onhan tuo jalo juoma varsin tuttua vesipäiselle veljenpojalle. Kertoi joskus käyttäneensä sitä vankilassa, kun vielä edes rikoksiin kykeni. Sittemmin mottipää on säilönyt omasta rakosta puristettua ko. juomaa myös termospulloihin öiseksi evääksi sorakuoppareissuille. Ties vaikka nauttisi lampaanlientä oksalakan kyytipojaksi tälläkin hetkellä krapulaansa. Ainakin puuvajassa tuntuu olevan hiljaista.
Mitäköhän mahtaa tuhnupuntti-veljenpoikasi noilla monttureissuillaan puuhata?
Sääliksi käy. Ei veljenpoikaasi, vaan sinua ja koko sukua. Ja etenkin niitä eläimiä, jotka eivät sodomistiselle kohtalolleen mitään mahda.
Ylikypsä veljenpoika järjesteli öisiä tapaamisia kera ureapullojen nettiystäviensä kanssa eräälle sorakuopalle autokaupan keskittymän liepeillä tuolla Helsingin lähistöllä. Olleessaan vielä jotenkin tolkuissaan eli pystyi kirjoittamaan, se uhoili asiasta Mercedes-palstalla palstakilometreittäin.
Nyt ne jauhannat on jo deletoitu aikoja sitten. Mutta annettakoon kekkeruusin piehtaroida puuvajassa vielä parit viikot, kyllä ylivartija sen sitten tulee korjaamaan Kärpässuolle katkolle. Mitähän oksalakasta vieroitukseen käytetään? Vernissaa vai ehkä tinneriä. Ei kai, sillä se on impannut aivonsa hyytelöksi jo ennen kuin täytti 50 v.
Oksalakka-addiktiivi/dementia/skolioosi/sodomiittinen -oireyhtymä ei kylläkään kuulosta lupaavalta hoitoennusteen kannalta. Mutta saammepa olla hoitojakson ajan rauhassa, ja siitä tulee pitkä jos ei loputon.
Tuohon oireyhtymään ei tepsi kuin Parabellum.
Olin eräänä syyskuisena iltana käymässä kaverini Pekan luona Laihialla. Aikomukseni oli lähteä bussilla takaisin kotiini Vaasan klo 18, jolloin meni päivän viimeinen bussi. Kuitenkin jutellessamme toistemme miesseikkailuista aika meni huomaamatta, joten myöhästyin bussista. Sovimme kaverini kanssa, etta jäisin yöksi hänen luokseen. Soitettuani kotiin ja ilmoitettuani asiasta, Pekka ilmoitti, että hän laittaisi saunan lämpiämään.
Jatkoimme keskustelua mihistä, ja siitä keskustelu jotenkin siirtyi seksiin. Yhtäkkiä Pekka kysyi, halusinko kokea tänä iltana jotain aivan erityistä. Hämmastyneenä suorasta ehdotuksesta mumisin jotain myöntävää.
Myöntävästä vastauksesta ilmiselvästi ilahtuneena hän nousi seisomaan ja käski minun seurata. Menimme aluksi ovesta ulos ja kävelimme suoraan navettaan. En ollut aiemmin tiennytkään, että Pekan isällä oli näin useita eläimiä navetassaan; koira, kissa, lehmiä ja pari lammasta sekä hevonen.
-Tämä on sitä jotain, Pekka sanoi hymyillen. Katso esimerkiksi tuonne.
Pekka osoitti jotain puista häkkyrää navetan nurkassa. Kysyttyäni mika tuo omituinen häkkyrä oli, Pekka selitti naama vieläkin leveämmassä virneessä:
- Se on lehmiä varten; niillä pidetään lehmää paikallaan.
Ihmettelin vastausta hetken, kunnes Pekka päätti näyttää, kuinka homma tapahtuu. Pekka siirsi laitteen lehmän taakse, ja avasi hitaasti housunsa napit. Vasta siinä vaiheessa tajusin mitä Pekka aikoi tehdä. Minua alkoi kuvottaa. Pekka kahlitsi lehman huolellisesti laitteeseen, ja työnsi elimensä syvälle lehmän anaaliin. Minusta tuo alkoi näyttää melkeinpä jopa kiihottavalta ja tunsin kuinka housuni alkoivat tuntua ahtailta. Pekka alkoi tyonnellä hurjasti ja lehmä ammui; joskin sen ammunta kuulosti jotenkin oudolta, ehka lähinnä kiimaiselta.
Olinkin jo unelmaillan toivossa, ennen kuin eteeni tuotiin lammas! Pekka sanoi, etta minun oli todistettava sopivuuteni perhe-orgioihin lampaalla. Näin vaihdoin miehet lopullisesti lampaisiin.
Harttia ei kannata feikata, varsinkaan jos ei osaa oikeaa tyyliä, saati että kirjoittaa nimimerkin väärin. Hyi häpiä.