Vaselit sossut ja komut, ne tukevat pontsoja työläisiä, jotka kansakoulukoulutuksella (esim. rumpali-taksikuljettaja Martti Korhonen, kansakoulu, palkka on jotain vajaa 6000 euroa kuussa eduskunnassa, ja sitten tulee päälle ainakin 1000 euroa VEROTONTA kulukorvausta)
pönöttävät autoineen, ulkomaanmatkoineen ja pakastimineen. Kemijärvellä löytyy joukoittain
ns. työläisiä, joilla on
- omakotitalo
- pari kolme autoa
- mönkijää ja moottorikelkkaa mutta ei vesikelkkaa
- pakastin täynnä elintasojäätelöä
- matkalippua Goalle ja Kanarialla pari kertaa vuodessa
- vaara saada kakkoslajin diabetes paksuuden takia
ja sitten tämä pönöttävä kouluttamaton joukko vaatii että meno jatkuisi ja he saisivat jatkaa Kemijärvellä elintasonsa ottamista luonnosta.
http://www.lapinkansa.fi/uutiset/lapinuutisia/8380.shtml
Rovaniemi Ympäristöaktivisti ja kastaja Pentti Linkola Valkeakoskelta tukee Stora Enson toimia Kemijärvellä. Linkola toivoo Stora Enson pysyvän lujana ja järjissään.
Linkola toivoo, että yhtiö käynnistäisi myös muiden tehtaidensa alasajon. Linkola ilmaisee mielipiteensä laajassa kirjoituksessa keskiviikon Helsingin Sanomien mielipidesivulla.
http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=kemijärven duunarien
»Kemijärven duunarien vanhin polvi ja heidän isänsä, äitinsä, setänsä ja tätinsä elivät täysipainoista elämää muissa ammateissa, kunniallista työtä tehden ja nälkää näkemättä, tosin ilman jokamiehenautojen ja mönkijöiden kimallusta ja ilman neljää vuosittaista lentomatkaa Intiaan, Thaimaahan, Brasiliaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
Mutta sitten hävitettiin Urho Kekkosen johdolla (kauhistuttava, törkeä kirja "Onko maallamme malttia vaurastua?"), jäntevä suomalainen elämänmuoto, tuhottiin Suomi.
Ajettiin kodeistaan kuin hullut koirat miljoona maanviljelijää, karjakkoa, maatyömiestä, sekatyömiestä, metsätyömiestä, hevosmiestä, kalastajaa, kyläkauppiasta, kulkukauppiasta, kyläpoliisia, nimismiestä, kunnanlääkäriä, meijerikköä, maitoautonkuljettajaa, linja-autonkuljettajaa, autonapumiestä, ompelijaa, puuseppää, läkkiseppää, tinuria, veitsenteroittajaa.
Se oli vankka, ihmisten mittainen yhteisö ja yhteiskunta, jossa ei tunnettu identiteettikriisiä, jokainen tiesi ja tunsi itsensä tärkeäksi.
Heille ei valtio tarjonnut pennin hyrrää tueksi ja hyvitykseksi, kuten nyt kemijärven duunareille.
Itse he saivat hakea paikan saastaisista, pauhaavista ja jymisevistä tehtaista ja kodin niiden slummeista, kelvottomista hometaloista, suuri osa vasta Boråsista, Eskilstunasta, Kanadasta, Australiasta.
Inhimillinen katastrofi syveni sitten edelleen. Nyt pienviljelijän ja kalastajan pojanpojat ja tyttärentyttäret pyörivät liikalihavina, pöhöttyneinä, juurettomina ilmassa leijuvissa ja ilmaan haihtuvissa, mihinkään johtamattomissa atk- ja pörssikuplissa, siirtelemässä rahaa rahastosta toiseen ja takaisin, mainostoimistoissa epätoivoisesti myymässä tyhjää.
Häiriintyneet äidit, häiritsevät isät ja häiriköivät lapset.
Siinä maailmassa suurin liikeyritys on valmistanut miljoonia tyhjänpäiväisiä rakkineita ja luonut kokonaisen roskanpuhumis- ja höpöttelykulttuurin.
Jotakin elämänsisältöä kouristuksenomaisesti tavoitellen on rakennettu meren, järvien ja lampien rannat ja jokivarret täyteen, vihreän maan peitteeksi, röttelöitä ja tötteröitä, joiden ainoa tarkoitus on niiden rakentaminen.
Valmiina ne ovat paljastuneet turhautumisen monumenteiksi, joiden omistajat liittyvät päättömästi paikasta toiseen säntäileviin turistilaumoihin.
Siinä maailmassa terapeutit terapoivat terapeutteja. Sen maailman avainsana on depressio.»
pönöttävät autoineen, ulkomaanmatkoineen ja pakastimineen. Kemijärvellä löytyy joukoittain
ns. työläisiä, joilla on
- omakotitalo
- pari kolme autoa
- mönkijää ja moottorikelkkaa mutta ei vesikelkkaa
- pakastin täynnä elintasojäätelöä
- matkalippua Goalle ja Kanarialla pari kertaa vuodessa
- vaara saada kakkoslajin diabetes paksuuden takia
ja sitten tämä pönöttävä kouluttamaton joukko vaatii että meno jatkuisi ja he saisivat jatkaa Kemijärvellä elintasonsa ottamista luonnosta.
http://www.lapinkansa.fi/uutiset/lapinuutisia/8380.shtml
Rovaniemi Ympäristöaktivisti ja kastaja Pentti Linkola Valkeakoskelta tukee Stora Enson toimia Kemijärvellä. Linkola toivoo Stora Enson pysyvän lujana ja järjissään.
Linkola toivoo, että yhtiö käynnistäisi myös muiden tehtaidensa alasajon. Linkola ilmaisee mielipiteensä laajassa kirjoituksessa keskiviikon Helsingin Sanomien mielipidesivulla.
http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=kemijärven duunarien
»Kemijärven duunarien vanhin polvi ja heidän isänsä, äitinsä, setänsä ja tätinsä elivät täysipainoista elämää muissa ammateissa, kunniallista työtä tehden ja nälkää näkemättä, tosin ilman jokamiehenautojen ja mönkijöiden kimallusta ja ilman neljää vuosittaista lentomatkaa Intiaan, Thaimaahan, Brasiliaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
Mutta sitten hävitettiin Urho Kekkosen johdolla (kauhistuttava, törkeä kirja "Onko maallamme malttia vaurastua?"), jäntevä suomalainen elämänmuoto, tuhottiin Suomi.
Ajettiin kodeistaan kuin hullut koirat miljoona maanviljelijää, karjakkoa, maatyömiestä, sekatyömiestä, metsätyömiestä, hevosmiestä, kalastajaa, kyläkauppiasta, kulkukauppiasta, kyläpoliisia, nimismiestä, kunnanlääkäriä, meijerikköä, maitoautonkuljettajaa, linja-autonkuljettajaa, autonapumiestä, ompelijaa, puuseppää, läkkiseppää, tinuria, veitsenteroittajaa.
Se oli vankka, ihmisten mittainen yhteisö ja yhteiskunta, jossa ei tunnettu identiteettikriisiä, jokainen tiesi ja tunsi itsensä tärkeäksi.
Heille ei valtio tarjonnut pennin hyrrää tueksi ja hyvitykseksi, kuten nyt kemijärven duunareille.
Itse he saivat hakea paikan saastaisista, pauhaavista ja jymisevistä tehtaista ja kodin niiden slummeista, kelvottomista hometaloista, suuri osa vasta Boråsista, Eskilstunasta, Kanadasta, Australiasta.
Inhimillinen katastrofi syveni sitten edelleen. Nyt pienviljelijän ja kalastajan pojanpojat ja tyttärentyttäret pyörivät liikalihavina, pöhöttyneinä, juurettomina ilmassa leijuvissa ja ilmaan haihtuvissa, mihinkään johtamattomissa atk- ja pörssikuplissa, siirtelemässä rahaa rahastosta toiseen ja takaisin, mainostoimistoissa epätoivoisesti myymässä tyhjää.
Häiriintyneet äidit, häiritsevät isät ja häiriköivät lapset.
Siinä maailmassa suurin liikeyritys on valmistanut miljoonia tyhjänpäiväisiä rakkineita ja luonut kokonaisen roskanpuhumis- ja höpöttelykulttuurin.
Jotakin elämänsisältöä kouristuksenomaisesti tavoitellen on rakennettu meren, järvien ja lampien rannat ja jokivarret täyteen, vihreän maan peitteeksi, röttelöitä ja tötteröitä, joiden ainoa tarkoitus on niiden rakentaminen.
Valmiina ne ovat paljastuneet turhautumisen monumenteiksi, joiden omistajat liittyvät päättömästi paikasta toiseen säntäileviin turistilaumoihin.
Siinä maailmassa terapeutit terapoivat terapeutteja. Sen maailman avainsana on depressio.»
Vastaukset 2
Vanhimmat
puuttuu vielä mopot ja moottoripyörät. Paikkakunnan mopokauppiaille tiedoksi: teillä on siellä vielä Linkolan mukaan markkinarako.
todella hyvä analyysi