Pääsyy Stalinin antipatiaan suojeluskuntiamme vastaan löytynee vuoden 1918 tapahtumista. Me Suomessa emme vain ole edelleenkään yleisesti tiedostaneet sitä, että täällä ei tuolloin tehty ainoastaan oman maamme historiaa vaan täällä luotiin myös maailmanhistoriaa. Meillä nimittäin ensimmäisenä lyötiin sulku Leninin haaveille maailmanvallankumouksesta. Ajan mittaan se olisi varmaan tapahtunut jossakin muuallakin, mutta tosiasia oli, että se tapahtui juuri Suomessa, vallankumouksen kehdon Pietarin lähituntumassa. Ja neuvostotulkinnan mukaan pääsyyllisiä olivat juuri suojeluskuntalaiset. Sen nimikkeen allehan koko valkoinen armeija Venäjällä tuolloin niputettiin siitä riippumatta, että suojeluskuntalaiset sodan myöhemmässä vaiheessa olivat vain osa Suomen hallituksen joukoista.
Käyttämämme ajanlaskun mukaan bolshevikkien vallankaappaus eli niin sanottu lokakuun suuri vallankumous Pietarissa tapahtui marraskuun 7. päivänä 1917. Jo vuorokautta myöhemmin saapui Leninin tervehdys Suomen sosialidemokraateille Helsinkiin: ”Nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestyneen työväen käsiin.”
Leninin toivomus oli hänen näkökulmastaan katsottuna itsestään selvä. Hän tunsi Suomen hyvin jo senkin takia, että oli juuri piileskellyt siellä muutamia kuukausia. Hänen henkilökohtaiset suhteensa Suomen äärivasemmistoon saivat hänet suhtautumaan luottamuksella siihen, että kapina onnistuisi Helsingissä siinä kuin Pietarissakin. Vielä epävarmalla pohjalla olleelle bolshevikkivallalle olisi ollut erittäin tervetullutta, jos myös aivan kapinakeskuksen vieressä ollut Suomi olisi saatu vallankumouksellisten haltuun.
Mutta suuremmistakin asioista oli kysymys. Lenin ei tähdännyt valtaan vain Venäjällä, joka marxilaisen teorian mukaan ei ollut vielä edes kypsä ”proletariaatin diktatuurille”. Sen kypsyyden asteen olivat saavuttaneet ainoastaan teollistuneet kapitalistivaltiot, joista ehdottomasti tärkein oli Saksa. Sieltä vallankumouksen olisi kuulunut alkaa, mutta nyt Leninin julistaman historian kulun lainomaisuuteen oli syntynyt sellainen mutka, että myrsky olikin puhjennut vasta esiteollisessa vaiheessa olevalla Venäjällä. Siellä alkanut kapina kuitenkin sytyttäisi kulovalkean muuallakin Euroopassa, missä vallankumous muutenkin oli odottamassa kulman takana.
Tällaista taustaa vasten katsottuna oli siis aivan selvää, mitä Lenin odotti suomalaisilta aateveljiltään. Niinpä, kuten Trotski sanoi, Suomen vallankumous vaikuttaisi piristävästi myös Ruotsin työläisiin.
Käyttämämme ajanlaskun mukaan bolshevikkien vallankaappaus eli niin sanottu lokakuun suuri vallankumous Pietarissa tapahtui marraskuun 7. päivänä 1917. Jo vuorokautta myöhemmin saapui Leninin tervehdys Suomen sosialidemokraateille Helsinkiin: ”Nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestyneen työväen käsiin.”
Leninin toivomus oli hänen näkökulmastaan katsottuna itsestään selvä. Hän tunsi Suomen hyvin jo senkin takia, että oli juuri piileskellyt siellä muutamia kuukausia. Hänen henkilökohtaiset suhteensa Suomen äärivasemmistoon saivat hänet suhtautumaan luottamuksella siihen, että kapina onnistuisi Helsingissä siinä kuin Pietarissakin. Vielä epävarmalla pohjalla olleelle bolshevikkivallalle olisi ollut erittäin tervetullutta, jos myös aivan kapinakeskuksen vieressä ollut Suomi olisi saatu vallankumouksellisten haltuun.
Mutta suuremmistakin asioista oli kysymys. Lenin ei tähdännyt valtaan vain Venäjällä, joka marxilaisen teorian mukaan ei ollut vielä edes kypsä ”proletariaatin diktatuurille”. Sen kypsyyden asteen olivat saavuttaneet ainoastaan teollistuneet kapitalistivaltiot, joista ehdottomasti tärkein oli Saksa. Sieltä vallankumouksen olisi kuulunut alkaa, mutta nyt Leninin julistaman historian kulun lainomaisuuteen oli syntynyt sellainen mutka, että myrsky olikin puhjennut vasta esiteollisessa vaiheessa olevalla Venäjällä. Siellä alkanut kapina kuitenkin sytyttäisi kulovalkean muuallakin Euroopassa, missä vallankumous muutenkin oli odottamassa kulman takana.
Tällaista taustaa vasten katsottuna oli siis aivan selvää, mitä Lenin odotti suomalaisilta aateveljiltään. Niinpä, kuten Trotski sanoi, Suomen vallankumous vaikuttaisi piristävästi myös Ruotsin työläisiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onneksi ruotsalaiset saksalaisten avulla voittivat Suomen sisällissodan ja estivät sivistymättömän suomalaisen rahvaan valtaannousun.