Viimeisimmässä New Scientistissä on hieno artikkeli välimuodoista ja välimuotosarjoista (Evolution: What missing link?), jossa myös annetaan tiivis selitys siitä mikä välimuotoinen eliö oikeastaan on. Vaikuttaa siltä, että tiedeyhteisö on vihdoin ryhtymässä vastaiskuun kreationistien misinformaatiokampanjoita vastaan. Valitettavasti itse artikkeliin ei pääse netissä käsiksi ellei ole tilaaja, joten kiinnostuneiden on hankittava lehti itse (pitäkää kiirettä, uusi lehti ilmestynee jo lähipäivinä). Listaan kuitenkin lyhyesti tässä artikkelin käsittelemät välimuototapaukset, joista osa tulee luultavasti monille lukijoille yllätyksinä:
1. Käsnäjalkaiset, välimuoto nivelmatojen ja niveljalkaisten välillä (Tunnettu aina Kambrikaudelta asti, edelleen hengissä oleva ryhmä.)
2. Suikulaiset, välimuoto piikkinahkaisten ja selkärankaisten välillä. (Tunnettu aina Kambrikaudelta asti, edelleen hengissä oleva ryhmä.)
3. Kalasammakot, välimuoto varsieväkalojen ja maaselkärankaisten välillä. (Grafiikassa esitelty 8 tunnettua muotoa Eusthenopteronista ichthyostegaan.)
4. Synapsidit, kantavesikalvollisten ja nykynisäkkäiden välimuodot. (Grafiikassa esitelty korvaluiden kehitys permikauden Dimetrodonista Jurakauden Morganucodoniin.)
5. Ceratopsidit, liitukauden sarvekkaat dinosaurukset, joilta tunnetaan laaja hyvin dokumentoitu sukupuu myöhäisjuran Yinlongista liitukauden lopun Triceratopsiin.
6. Sarvikuonot eoseenikauden Hyrachuksesta nykypäivään.
7. Kirahvit, joiden fossiilisia esimuotoja tunnetaan Mioseenikaudelta, nyt myös välimuoto lyhyt- ja pitkäkaulaisten kirahvien väliltä tunnetaan (mutta on ilmeisesti vielä virallisesti nimeämätön).
8. Iktyosaurit, muutos varhaistriaskauden liskomaisista esi-isistä delfiinin (tai hain) kaltaisiin jurakauden muotoihin kuvataan grafiikassa.
9. Eväjalkaiset, esikarhuista eriytyneen ryhmän jäänteitä tunnetaan useita varhaismioseenikauden karhumaisesta Enaliarctoksesta nykymursuihin.
10. Sireenieläimet eli suomalaisittain merilehmät, joista mainitaan erityisen hieno välimuoto Pezosiren, jonka luurangossa on kaikki merilehmien tunnuspiirteet, paitsi että evien sijaan sillä on neljä täysin maaelämään sopivaa jalkaa.
Artikkelin kirjoittaja on muuten geologian professori, jolta on äskettäin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja "Evolution: What the fossils say and why it matters". Lienee hankinnan arvoinen jos vain hallitsee englannin kieltä riittävästi.
1. Käsnäjalkaiset, välimuoto nivelmatojen ja niveljalkaisten välillä (Tunnettu aina Kambrikaudelta asti, edelleen hengissä oleva ryhmä.)
2. Suikulaiset, välimuoto piikkinahkaisten ja selkärankaisten välillä. (Tunnettu aina Kambrikaudelta asti, edelleen hengissä oleva ryhmä.)
3. Kalasammakot, välimuoto varsieväkalojen ja maaselkärankaisten välillä. (Grafiikassa esitelty 8 tunnettua muotoa Eusthenopteronista ichthyostegaan.)
4. Synapsidit, kantavesikalvollisten ja nykynisäkkäiden välimuodot. (Grafiikassa esitelty korvaluiden kehitys permikauden Dimetrodonista Jurakauden Morganucodoniin.)
5. Ceratopsidit, liitukauden sarvekkaat dinosaurukset, joilta tunnetaan laaja hyvin dokumentoitu sukupuu myöhäisjuran Yinlongista liitukauden lopun Triceratopsiin.
6. Sarvikuonot eoseenikauden Hyrachuksesta nykypäivään.
7. Kirahvit, joiden fossiilisia esimuotoja tunnetaan Mioseenikaudelta, nyt myös välimuoto lyhyt- ja pitkäkaulaisten kirahvien väliltä tunnetaan (mutta on ilmeisesti vielä virallisesti nimeämätön).
8. Iktyosaurit, muutos varhaistriaskauden liskomaisista esi-isistä delfiinin (tai hain) kaltaisiin jurakauden muotoihin kuvataan grafiikassa.
9. Eväjalkaiset, esikarhuista eriytyneen ryhmän jäänteitä tunnetaan useita varhaismioseenikauden karhumaisesta Enaliarctoksesta nykymursuihin.
10. Sireenieläimet eli suomalaisittain merilehmät, joista mainitaan erityisen hieno välimuoto Pezosiren, jonka luurangossa on kaikki merilehmien tunnuspiirteet, paitsi että evien sijaan sillä on neljä täysin maaelämään sopivaa jalkaa.
Artikkelin kirjoittaja on muuten geologian professori, jolta on äskettäin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja "Evolution: What the fossils say and why it matters". Lienee hankinnan arvoinen jos vain hallitsee englannin kieltä riittävästi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo artikkeli täytyy hankkia. Kyseessä on siis Donald Prothero ja artikkeli on lehden numerossa 2645. Työkoneeltani pääsen siihen käsiksi, täältä kotoa en.
On siinä sen verran vahvaa "todistusta", että Elän Totuudessa meni täysin pipariksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000033396532
http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/image/0803/VelaMosaicL_gendler.jpg
Eipä ookkaan, juumala vaan loihe räjähtänneeltä supernoovalta näyttävän pläjäyksen, koetellakseen heremojamme Ö