Tampereella ei kaikki punikkeja

Suomalaisen klubin suurin sali nimettiin Mannerheimin mukaan

Tampereen Suomalainen klubi haluaa osoittaa, että marsalkka C. G. E Mannerheimin muistoa kunnioitetaan myös Tampereella.

Klubin suurin sali on nimetty maaliskuun alusta lähtien Marskin saliksi.

Klubin johtokunnan puheenjohtaja Matti Hokkanen kiistää, että salin nimeäminen liittyisi animaatioelokuva Uralin perhosen synnyttämään kohuun Mannerheimin väitetystä homoudesta.

- Päätös salin nimestä tehtiin jo vuodenvaihteessa, kun klubin tiloja saneerattiin.

Suurimmalla salilla ei ole ollut nimeä, mutta sen seinällä on ollut sodanjälkeisistä ajoista lähtien Mannerheimin muotokuva, Hokkanen perustelee.

Salin nimeämisen taustalla on se, että vuoden 1918 vapaussodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Mannerheim toimi ylipäällikkönä vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä sotien jälkeen myös tasavallan presidenttinä.

Hokkasen mukaan Tampereen kaupungissa ei ole Mannerheimin mukaan nimettyä tietä, katua, toria tai puistoa, koska menneistä vuosista ei ole pystytty sopimaan.

Leinolassa sijaitsevaa Mannerheimin patsasta ei ole saatu siirrettyä keskustaan kunnolliselle paikalle.

- Salin nimeämisellä haluamme viestittää, että Tampereella on myös valtava määrä ihmisiä, jotka kunnioittavat Mannerheimia, Hokkanen sanoo.

Patsas syrjässä

Mannerheimin vuonna 1939 valmistuneen pronssipatsaan piti alun perin tulla Koskipuistoon. Toinen maailmansota kuitenkin lykkäsi suunnitelmia, ja Mannerheim kielsi patsaan pystyttämisen elinaikanaan.

Hänen kuoltuaan vuonna 1951 valtuusto ei kannattanut patsaan pystyttämistä keskustaan. Etenkin äärivasemmisto oli sitä vastaan.

Vapaussoturien huoltosäätiö pystytti patsaan Mannerheiminkalliolle yksityisen maanomistajan maille vuonna 1956. Patsas siirtyi kaupungin hoitoon vuonna 1996.

Syrjäisellä paikalla sijaitseva patsas on joutunut useasti ilkivallan kohteeksi. Siihen vedoten marsalkan sukulainen esitti vuonna 2004 sen siirtämistä keskustaan, mutta kaupunki ei heltynyt ajatukselle.

Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen perusteli torjumista myös sillä, että patsaan siirto voisi aiheuttaa tunnekuohuja ja repiä auki vanhoja haavoja. Patsas kuvaa Mannerheimia vuoden 1918 sodan valkoisena kenraalina, joka tarkkailee Tampereen vapautustaisteluja.

Puistosta aloite

Tampereen kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho (kok) teki vuonna 2004 valtuustoaloitteen puiston, kadun tai aukion nimeämisestä presidentti Mannerheimin mukaan.

Kadunnimitoimikunta ehdotti, että Ratinan stadionin niemen pää nimettäisiin asemakaavoituksen yhteydessä Mannerheimin puistoksi. Asia ei ole edennyt. Heinivaho on tehnyt aloitteen myös Kalevankankaan sovinnonpuistosta.

Arka aihe

Tamperelaiset hyväksyvät laajalti marsalkka Mannerheimin talvi- ja jatkosodan ylipäällikkönä, mutta (punikit) eivät samalla tavalla vuoden 1918 vapaussodan ylipäällikkönä. Aihe on Tampereella yhä arka.

Helsingissä, Lahdessa, Vaasassa ja Mikkelissä Mannerheimin patsas on kunniapaikalla. Tampereella Mannerheimin patsas sijaitsee kaukana keskustan ulkopuolella, Mannerheiminkalliolla Leinolassa.
084
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Uusi Marskisali kirjoitti:

Suomalaisen klubin suurin sali nimettiin Mannerheimin mukaan

Tampereen Suomalainen klubi haluaa osoittaa, että marsalkka C. G. E Mannerheimin muistoa kunnioitetaan myös Tampereella.

Klubin suurin sali on nimetty maaliskuun alusta lähtien Marskin saliksi.

Klubin johtokunnan puheenjohtaja Matti Hokkanen kiistää, että salin nimeäminen liittyisi animaatioelokuva Uralin perhosen synnyttämään kohuun Mannerheimin väitetystä homoudesta.

- Päätös salin nimestä tehtiin jo vuodenvaihteessa, kun klubin tiloja saneerattiin.

Suurimmalla salilla ei ole ollut nimeä, mutta sen seinällä on ollut sodanjälkeisistä ajoista lähtien Mannerheimin muotokuva, Hokkanen perustelee.

Salin nimeämisen taustalla on se, että vuoden 1918 vapaussodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Mannerheim toimi ylipäällikkönä vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä sotien jälkeen myös tasavallan presidenttinä.

Hokkasen mukaan Tampereen kaupungissa ei ole Mannerheimin mukaan nimettyä tietä, katua, toria tai puistoa, koska menneistä vuosista ei ole pystytty sopimaan.

Leinolassa sijaitsevaa Mannerheimin patsasta ei ole saatu siirrettyä keskustaan kunnolliselle paikalle.

- Salin nimeämisellä haluamme viestittää, että Tampereella on myös valtava määrä ihmisiä, jotka kunnioittavat Mannerheimia, Hokkanen sanoo.

Patsas syrjässä

Mannerheimin vuonna 1939 valmistuneen pronssipatsaan piti alun perin tulla Koskipuistoon. Toinen maailmansota kuitenkin lykkäsi suunnitelmia, ja Mannerheim kielsi patsaan pystyttämisen elinaikanaan.

Hänen kuoltuaan vuonna 1951 valtuusto ei kannattanut patsaan pystyttämistä keskustaan. Etenkin äärivasemmisto oli sitä vastaan.

Vapaussoturien huoltosäätiö pystytti patsaan Mannerheiminkalliolle yksityisen maanomistajan maille vuonna 1956. Patsas siirtyi kaupungin hoitoon vuonna 1996.

Syrjäisellä paikalla sijaitseva patsas on joutunut useasti ilkivallan kohteeksi. Siihen vedoten marsalkan sukulainen esitti vuonna 2004 sen siirtämistä keskustaan, mutta kaupunki ei heltynyt ajatukselle.

Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen perusteli torjumista myös sillä, että patsaan siirto voisi aiheuttaa tunnekuohuja ja repiä auki vanhoja haavoja. Patsas kuvaa Mannerheimia vuoden 1918 sodan valkoisena kenraalina, joka tarkkailee Tampereen vapautustaisteluja.

Puistosta aloite

Tampereen kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho (kok) teki vuonna 2004 valtuustoaloitteen puiston, kadun tai aukion nimeämisestä presidentti Mannerheimin mukaan.

Kadunnimitoimikunta ehdotti, että Ratinan stadionin niemen pää nimettäisiin asemakaavoituksen yhteydessä Mannerheimin puistoksi. Asia ei ole edennyt. Heinivaho on tehnyt aloitteen myös Kalevankankaan sovinnonpuistosta.

Arka aihe

Tamperelaiset hyväksyvät laajalti marsalkka Mannerheimin talvi- ja jatkosodan ylipäällikkönä, mutta (punikit) eivät samalla tavalla vuoden 1918 vapaussodan ylipäällikkönä. Aihe on Tampereella yhä arka.

Helsingissä, Lahdessa, Vaasassa ja Mikkelissä Mannerheimin patsas on kunniapaikalla. Tampereella Mannerheimin patsas sijaitsee kaukana keskustan ulkopuolella, Mannerheiminkalliolla Leinolassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu