On jo torstai, eikä koko viikkoon mitään tapahtunut... Aina elämä kiertää samaa rataansa viikosta viikkoon ja kuukaudesta kuukauteen. Mikä saisi muutoksen aikaan? No tietenkin rutiinien vaihdos, mutta kuinka luopua siitä tutusta ja turvallisesta. Rutiinithan tuovat ihmisen elämään turvallisuutta, tiedon tulevasta. Kaikki on oikein hyvin elämässäni, minulla on rakastava mies, oma koti ja muutenkin moitteeton elämä. Valitanko turhasta? mitä voi elämältä vaatia?
Elämää.
Tittelintuure
4215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sokkotreffit vaikka mun kanssa? ;)
Todellinen käännekohta olisi... Mutta, jätän väliin.
on tapahtunut.
En usko, että elämältä voi mitään vaatia.
Mutta omaa elämänlaatua pystyy vain itse parantamaan. Sinä itse annat elämällesi sen suunnan.
Ei kannata surra menneitä, vaan on katsottava eteenpäin. Ja mietittävä mitä voimavaroja ja mahdollisuuksia itsellään on.
Mitä voisin tehdä toisin? Olenko tyytyväinen tähän tilanteeseen vai haluanko jotain muuta?
Kuunneltava sisimpää.
Pysähdyksen hetki tulee melkein kaikkien elämässä, hetki kun miettii omaansa.
Mennyt on mennyttä, se ei parane vaikka kuinka sitä vatvoo.
Tutussa ja turvallisessa elämässä voi olla yhtä tyytyväinen kuin siinä, että hakee koko ajan läheltäpiti tilanteita. Kuutakin voi taivaalta tavoitella, mutta sen onnellisemmaksi se ei tuo.
Kun sen on saavuttanut, niin mitä sitten....jos ei ole sielu balanssissa. Pienet asiat ja niiden näkeminen tekee onnellisemmaksi kuin tuulten tavoittelu.
Viisaita sanoja olivat nuo! Se on totta että pahinta tilanteessani olisi jäädä märehtimäään menneitä. Mutta kaikki tämä, siis tarkoitan miestäni ja elämän tilannettani, tuntuu niin lopulliselta... Jääkö jotain kokematta?