puun hinnat

Jos ei sellupomot osta,niin sitten vain energiapuuksi/haloiksi harvennukset!! Saa metsänomistaja varmasti paljon paremman tilin.

pilkkeen tekijä kirjoitti:

Jos ei sellupomot osta,niin sitten vain energiapuuksi/haloiksi harvennukset!! Saa metsänomistaja varmasti paljon paremman tilin.

Suomessa myydä haloiksi ja energiaksi samaa määrää puuta mitä menee nykyisin metsäteollisuudelle, voisi mennä ehkä korkeintaan 10-15 % metsäteollisuudelle myydystä puusta energiakäyttöön, sitä on kuule hankala myydä puuta halkoina jos ei ole ostajia, ja tästä seuraisi se että kun puuta olisi tarjolla enemmän kuin nykyisin niin puun hinta suorastaan romahtaisi, näin se vaan on.

toimii silloin metsäteollisuuden sijoittajien asialla.

Metsää tulisi käsitellä samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta sijoitustoimintaa,eli markkinat ohjaavat kurssikehityksen.


Mikäli hallitus asettuu metsäyhtiöiden juoksupojaksi niin samalla se tulee astuneeksi vapaan kilpailun ja avoimuuden esteeksi,siis auttaa metsäteollisuutta pääsemään määrävään asemaan kotimaisilla raakapuu markkinoilla.

Toisaalta hallituksen /Ahon työryhmän kaavailemat tukitoimet(veroporkkanat) joiden toivotaan turvaavan metsäteollisuuden tasaisen puunsaannin,eivät tule olemaan riittävä toimenpide.

ei tule suomessa saavuttamaan mainitsemaasi 80 euron kuutiohintaa ainakaan lähimpänä viitenä vuotena, syykin on ihan selvä, maailmalla on jo nyt rakentaminen ja sahatavaran käyttö vähentynyt selvästi ja tulee lähitulevaisuudessa vähentymään vielä entisestäänkin, joten tukkipuun hinta tulee putoamaan noin 40 euron paikkeille kuutiolta, ne viisaat jotka myivät äskettäin olevilla huippuhinnoilla tekivät erittäin viisaan ratkaisun.

Metsäteollisuuden puun myyjälle maksama kuitupuunhinta, riippuu paljolti siitä, tuleeko ko. raakapuu pysty-vai hankintakaupasta, näissä maksetun hinnanero on huomattava.

J.Werneri kirjoitti:

Metsäteollisuuden puun myyjälle maksama kuitupuunhinta, riippuu paljolti siitä, tuleeko ko. raakapuu pysty-vai hankintakaupasta, näissä maksetun hinnanero on huomattava.

Toki, minä tarkoitin tietysti hankitahintaa/ tienvarsihintaa. Kyllä nuo käsitteet on aika hyvin hallinnassa. Tänäkin vuonna lähtee 40 000m3 kuutiota puutavaraa markkinoille metsistä. Niistä vajaa 15 000 on kuitupuuta, joten hommat on hanskassa.

Yksinkertainen totuus on, ettei rajalle ostetun sellupuun hinta määrittele mitenkään kannattavan sellun teon hintarajaa.

Jos teollisuus aikaansaa tuontipuulla ylitarjonnan kotimaan markkinoilla, merkitsee se, että kotimaasta ostetun sellupuun hinat ei nouse tai jopa laskee. Koska pääosa puusta on kuitenkin kotimaista, merkitsee tämä hinnan lasku paljon enemmän kuin pienen tuontipuuosuuden hinnan nousu. Suomeksi sanottuna tuontipuusta kannattaa maksaa vaikka mitä, jos sillä saadaan kotimaan puun hinta laskemaan.

Eikä sen tuontipuun tarvitse olla venäläistä. Viime vuoden lopulla lisääntyi puun tuonti Ruotsista räjähdysmäisesti. Ei siksi, että se olisi kannattavaa jalostettavaa, vaan koska tuonti esti kotimaan puun hinnan nousemisen. ja eiköhän eucan tuonti ole myöskin kovassa kasvussa.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

Yksinkertainen totuus on, ettei rajalle ostetun sellupuun hinta määrittele mitenkään kannattavan sellun teon hintarajaa.

Jos teollisuus aikaansaa tuontipuulla ylitarjonnan kotimaan markkinoilla, merkitsee se, että kotimaasta ostetun sellupuun hinat ei nouse tai jopa laskee. Koska pääosa puusta on kuitenkin kotimaista, merkitsee tämä hinnan lasku paljon enemmän kuin pienen tuontipuuosuuden hinnan nousu. Suomeksi sanottuna tuontipuusta kannattaa maksaa vaikka mitä, jos sillä saadaan kotimaan puun hinta laskemaan.

Eikä sen tuontipuun tarvitse olla venäläistä. Viime vuoden lopulla lisääntyi puun tuonti Ruotsista räjähdysmäisesti. Ei siksi, että se olisi kannattavaa jalostettavaa, vaan koska tuonti esti kotimaan puun hinnan nousemisen. ja eiköhän eucan tuonti ole myöskin kovassa kasvussa.

Lue lisää

maksettiin heinäkuussa 2007 näitä hintoja,juuri mainitsemasi syyn vuoksi.Eikä suomen päättäjiä saamatta jääneet verotulot kiinnostaneet.

http://www.idanmetsatieto.info/fi/cfmldocs/document.cfm?doc=show&doc_id=1039

Kyseessä ei ole rajahinnat vaan myyjän saama korvaus.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

Yksinkertainen totuus on, ettei rajalle ostetun sellupuun hinta määrittele mitenkään kannattavan sellun teon hintarajaa.

Jos teollisuus aikaansaa tuontipuulla ylitarjonnan kotimaan markkinoilla, merkitsee se, että kotimaasta ostetun sellupuun hinat ei nouse tai jopa laskee. Koska pääosa puusta on kuitenkin kotimaista, merkitsee tämä hinnan lasku paljon enemmän kuin pienen tuontipuuosuuden hinnan nousu. Suomeksi sanottuna tuontipuusta kannattaa maksaa vaikka mitä, jos sillä saadaan kotimaan puun hinta laskemaan.

Eikä sen tuontipuun tarvitse olla venäläistä. Viime vuoden lopulla lisääntyi puun tuonti Ruotsista räjähdysmäisesti. Ei siksi, että se olisi kannattavaa jalostettavaa, vaan koska tuonti esti kotimaan puun hinnan nousemisen. ja eiköhän eucan tuonti ole myöskin kovassa kasvussa.

Lue lisää

Ne toimii suuret metsäjätit. Sillä 10 miljoonalla kuutiolla on aivan sama mitä se maksaa ja mistä päin mailmaa se rahdataan tehtaalle, kunhan kotimaisen raakapuun hinta pysyy maltillissa. Sitten vielä kehuskellaan ympäristöystävällisillä tuotteilla, vaikka raaka-aine ois ollut saatavana nurkantakana, parin euron hinnankorotuksella. Kaksinaamaista pelleilyä sanoisin, mitäpä ei pörssikeinottelun nimissä tehtäisi.

Werneri esittää vähän ristiriitaista tietoa:
"Tällä hetkellä suomalainen metsäteollisuus ostaa halukkaasti suomen markkinoilla olevan raakapuun."

ja

"Pula raakapuusta suomessa ei automaattisesti nosta kantohintoja. Metsäteollisuus mieluummin supistaa tuotantoaan"

Siis ostaako metsäteollisuus halukkaasti vai ei?

Ilmeisesti ostaa, mutta EI SUOMESTA! Tai ostaa, mutta niin ettei se näkyisi kantohinnassa. Mitenkäs tämä sitten on mahdollista, maksetaan puusta kymmenen euroa enemmän motilta, mutta tästä ei metsänomistaja saa kuin roposet. Kukas ne ottaa? Ketkä ovat kimpassa mettänomistajaa huijaamassa?

toimi tilanteessa jolloin kokonaistuotanto maailmalla ei pyrkinyt lisääntymään.

Nyt supistaminen johtaa markkinaosuuksien menetykseen ja samalla avaa oven Venäjälle ja Aasialle,joten odotettavissa on hintakilpailu jossa Suomella ei ole mahdollisuuksia edes EU-aueella.
Silti kotimaiselle puulle riittää kysyntää,vaikka metsäteollisuuden tuotantoa supistettaisiin.


______________________________________
Kiinalaisittain ajateltuna:

Kun muutoksen tuulet puhaltavat, rakentavat toiset muureja, toiset tuulimyllyjä.

Jurristikko kirjoitti:

Werneri esittää vähän ristiriitaista tietoa:
"Tällä hetkellä suomalainen metsäteollisuus ostaa halukkaasti suomen markkinoilla olevan raakapuun."

ja

"Pula raakapuusta suomessa ei automaattisesti nosta kantohintoja. Metsäteollisuus mieluummin supistaa tuotantoaan"

Siis ostaako metsäteollisuus halukkaasti vai ei?

Ilmeisesti ostaa, mutta EI SUOMESTA! Tai ostaa, mutta niin ettei se näkyisi kantohinnassa. Mitenkäs tämä sitten on mahdollista, maksetaan puusta kymmenen euroa enemmän motilta, mutta tästä ei metsänomistaja saa kuin roposet. Kukas ne ottaa? Ketkä ovat kimpassa mettänomistajaa huijaamassa?

Lue lisää

Suomessa metsäteollisuus ostaa kaiken markkinoilla olevan raakapuun,...kysyntä on hyvällä tasolla, nykyisillä hinnoilla. Suomalainen raakapuu on tällä hetkellä kallista. Metsäteollisuus kilpailee maailmalla markkinoista, joilla osittain vallitsee ylitärjontaa: sahatavarassa ja joissakin paperilaaduissa. Tuotantannon supistuksia on muuallakin kuin suomessa. Mikäli raaka-aineen hankintakustannuksia ei voida siirtää valmiin tuotteen hintaan,...usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää tuotannon leikkaaminen.

Varajuomari kirjoitti:

Suomessa metsäteollisuus ostaa kaiken markkinoilla olevan raakapuun,...kysyntä on hyvällä tasolla, nykyisillä hinnoilla. Suomalainen raakapuu on tällä hetkellä kallista. Metsäteollisuus kilpailee maailmalla markkinoista, joilla osittain vallitsee ylitärjontaa: sahatavarassa ja joissakin paperilaaduissa. Tuotantannon supistuksia on muuallakin kuin suomessa. Mikäli raaka-aineen hankintakustannuksia ei voida siirtää valmiin tuotteen hintaan,...usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää tuotannon leikkaaminen.

Lue lisää

metsäteollisuutta siinä määrin kuin annat ymmärtää.

Seuraavassa paperiliiton julkaisema näkemys metsäteollisuuden rasitteista.

"
Tuorein julkaistu massa- ja paperiteollisuuden kustannusrakennelaskelma kuvaa vuoden 2004 tilannetta. Peräkkäisinä vuosina kustannusrakenteessa on havaittu tapahtuvan varsin vähän muutoksia.Sen sijaan pidemmällä aikavälillä siinä on nähtävillä selkeitä trendejä.

Muutokset kustannusrakenteessa aiheutuvat tuotannontekijöiden käyttösuhteiden ja suhteellisten hintojen muutoksista.

Verrattuna 1990-luvun alkuun merkittävin muutos massa- ja paperiteollisuudessa on ollut pääkustannuserän Muut kustannukset kasvu suhteessa muihin kustannuseriin. Vuonna 1990 tämä erän osuus oli noin 10 prosenttia, kun 2004 osuus oli kasvanut jo lähes 30 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Muut kustannukset koostuu pääasiassa hankituista palveluista, kuten kuljetuksesta, myynnistä, markkinoinnista sekä korjaus- ja asennustöistä. Tämän erän kasvun syyt liittyvät muun muassa palvelujen ulkoistamiseen ja erään arvioidaan liittyvän merkittäviä pienentämismahdollisuuksia.


Raaka-aineiden kustannusosuuksissa muiden raaka-aineiden, erityisesti mineraalien ja kemikaalien, osuus on kasvanut suhteessa puuraaka-aineeseen 1990-luvun alun jälkeen. Tämä kehitys heijastelee massa- ja paperiteollisuuden siirtymistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, joissa puukuidun osuus suhteessa päällysteaineina käytettäviin kemikaaleihin ja mineraaleihin on aiempaa pienempi. Puuraaka-aineen osuus on supistunut vuoden 1990 lähes neljänneksestä nykyiseen 14 prosenttiin.

Puuraaka-ainekustannuserän sisällä kotimaisen puun kantorahan osuus (runsaat 10 prosenttia 1990) on pienentynyt huomattavasti tuontipuun kustannusosuuden kasvaessa. Kotimaisen puun ja tuontipuun huomattava kallistuminen tänä vuonna kasvattanee puukustannusten osuutta varsin maltillisesti, korkeintaan pari prosenttiyksikköä johtuen kantorahan ja tuontipuun arvon osuuksien pienuudesta suhteessa massa- ja paperiteollisuuden kokonaiskustannuksiin. Puuraaka-aineen kustannusosuuden pienentymisen ja muiden raaka-aineiden osuuden kasvun myötä erityisesti paperiteollisuus on perinteisen metsäteollisuuden sijaan enemmänkin mineraali- ja kemianteollisuutta.




Työvoimakustannusten osuus massa- ja paperiteollisuudessa laski voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen työvoimakustannusten osuus hieman kasvoi ja vakiintui nykyiseen runsaaseen 15 prosenttiin. Reaaliset euromääräiset työvoimakustannukset olivat vuonna 2004 runsaat 10 prosenttia vuotta 1990 alhaisemmat. Työvoiman määrä massa- ja paperiteollisuudessa on samalla kuitenkin pienentynyt noin 20 prosenttia, joten reaalipalkat ovat alalla nousseet. Työvoimakustannusten alaerissä työntekijöiden palkkojen osuus on hieman kasvanut suhteessa toimihenkilöiden palkkoihin ja tämä kehitys näyttää ennakkotietojen perusteella jatkuneen vuonna 2006.

Työvoiman määrän väheneminen ja reaalipalkkojen nousu on perustunut työn tuottavuuden nousuun erityisesti paperiteollisuudessa. Työn tuottavuuden kohentumiseen ovat vaikuttaneet työn laatu- ja osaamiskehitys sekä erityisesti tuotannon pääomavaltaistuminen ja pääomakannan teknologisen tason nousu.

Pääomapanoksen lisääntyminen ei kuitenkaan enää 2000-luvulla ole kasvattanut työn tuottavuutta samalla tavoin kuin aiemmin. Lisäksi investoinnit kotimaiseen paperiteollisuuteen ovat jatkuvasti alentuneet, millä on ollut kielteinen vaikutus tuotannon teknologisen tason kehitykseen ja tätä kautta myös työn tuottavuuteen.

Massa- ja paperiteollisuudelle, kuten koko Suomen metsäteollisuudelle, syrjäinen sijainti suhteessa päämarkkina-alueeseen Euroopassa ja tästä aiheutuvat korkeat kuljetuskustannukset yhdistettynä tuotannontekijöiden suhteellisen korkeisiin hintoihin muodostavat selkeän kilpailuhaitan. Tätä haittaa on aiemmin pystytty kompensoimaan tuotantoteknologian kehittymisen suoman tuottavuuden kasvun avulla.


Investointitason laskiessa ja tuottavuuden kasvun hidastuessa kilpailukyky suhteessa muihin maihin on laskenut.
Samaan aikaan tiettyjen paperilaatujen markkinoita vaivaa osaksi suomalaisten omista kapasiteetin lisäämiseen tähdänneistä investoinneista aiheutuva ylitarjonta, joka on johtanut paperien laskevaan hintakehitykseen. Tuotehintojen epäsuotuisa hintakehitys ja nousevat tuotantokustannukset ovat puolestaan johtaneet massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden yleiseen heikkenemiseen Suomessa. Kannattavuus ei ole heikentynyt pelkästään kuluvana vuonna vaan lähes koko 2000-luvun ajan. Tämän kehityssuunnan muuttaminen on kotimaisen massa- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää. ""


Näin siis 90-luvulta vuoteen 2006 jolloin puuraaka-aineen hintataso oli jo noussut lähelle 2007 huippulukemia.

Mistä tuottavuuden kasvun heikentyminen johtuu??

D-D kirjoitti:

metsäteollisuutta siinä määrin kuin annat ymmärtää.

Seuraavassa paperiliiton julkaisema näkemys metsäteollisuuden rasitteista.

"
Tuorein julkaistu massa- ja paperiteollisuuden kustannusrakennelaskelma kuvaa vuoden 2004 tilannetta. Peräkkäisinä vuosina kustannusrakenteessa on havaittu tapahtuvan varsin vähän muutoksia.Sen sijaan pidemmällä aikavälillä siinä on nähtävillä selkeitä trendejä.

Muutokset kustannusrakenteessa aiheutuvat tuotannontekijöiden käyttösuhteiden ja suhteellisten hintojen muutoksista.

Verrattuna 1990-luvun alkuun merkittävin muutos massa- ja paperiteollisuudessa on ollut pääkustannuserän Muut kustannukset kasvu suhteessa muihin kustannuseriin. Vuonna 1990 tämä erän osuus oli noin 10 prosenttia, kun 2004 osuus oli kasvanut jo lähes 30 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Muut kustannukset koostuu pääasiassa hankituista palveluista, kuten kuljetuksesta, myynnistä, markkinoinnista sekä korjaus- ja asennustöistä. Tämän erän kasvun syyt liittyvät muun muassa palvelujen ulkoistamiseen ja erään arvioidaan liittyvän merkittäviä pienentämismahdollisuuksia.


Raaka-aineiden kustannusosuuksissa muiden raaka-aineiden, erityisesti mineraalien ja kemikaalien, osuus on kasvanut suhteessa puuraaka-aineeseen 1990-luvun alun jälkeen. Tämä kehitys heijastelee massa- ja paperiteollisuuden siirtymistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, joissa puukuidun osuus suhteessa päällysteaineina käytettäviin kemikaaleihin ja mineraaleihin on aiempaa pienempi. Puuraaka-aineen osuus on supistunut vuoden 1990 lähes neljänneksestä nykyiseen 14 prosenttiin.

Puuraaka-ainekustannuserän sisällä kotimaisen puun kantorahan osuus (runsaat 10 prosenttia 1990) on pienentynyt huomattavasti tuontipuun kustannusosuuden kasvaessa. Kotimaisen puun ja tuontipuun huomattava kallistuminen tänä vuonna kasvattanee puukustannusten osuutta varsin maltillisesti, korkeintaan pari prosenttiyksikköä johtuen kantorahan ja tuontipuun arvon osuuksien pienuudesta suhteessa massa- ja paperiteollisuuden kokonaiskustannuksiin. Puuraaka-aineen kustannusosuuden pienentymisen ja muiden raaka-aineiden osuuden kasvun myötä erityisesti paperiteollisuus on perinteisen metsäteollisuuden sijaan enemmänkin mineraali- ja kemianteollisuutta.




Työvoimakustannusten osuus massa- ja paperiteollisuudessa laski voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen työvoimakustannusten osuus hieman kasvoi ja vakiintui nykyiseen runsaaseen 15 prosenttiin. Reaaliset euromääräiset työvoimakustannukset olivat vuonna 2004 runsaat 10 prosenttia vuotta 1990 alhaisemmat. Työvoiman määrä massa- ja paperiteollisuudessa on samalla kuitenkin pienentynyt noin 20 prosenttia, joten reaalipalkat ovat alalla nousseet. Työvoimakustannusten alaerissä työntekijöiden palkkojen osuus on hieman kasvanut suhteessa toimihenkilöiden palkkoihin ja tämä kehitys näyttää ennakkotietojen perusteella jatkuneen vuonna 2006.

Työvoiman määrän väheneminen ja reaalipalkkojen nousu on perustunut työn tuottavuuden nousuun erityisesti paperiteollisuudessa. Työn tuottavuuden kohentumiseen ovat vaikuttaneet työn laatu- ja osaamiskehitys sekä erityisesti tuotannon pääomavaltaistuminen ja pääomakannan teknologisen tason nousu.

Pääomapanoksen lisääntyminen ei kuitenkaan enää 2000-luvulla ole kasvattanut työn tuottavuutta samalla tavoin kuin aiemmin. Lisäksi investoinnit kotimaiseen paperiteollisuuteen ovat jatkuvasti alentuneet, millä on ollut kielteinen vaikutus tuotannon teknologisen tason kehitykseen ja tätä kautta myös työn tuottavuuteen.

Massa- ja paperiteollisuudelle, kuten koko Suomen metsäteollisuudelle, syrjäinen sijainti suhteessa päämarkkina-alueeseen Euroopassa ja tästä aiheutuvat korkeat kuljetuskustannukset yhdistettynä tuotannontekijöiden suhteellisen korkeisiin hintoihin muodostavat selkeän kilpailuhaitan. Tätä haittaa on aiemmin pystytty kompensoimaan tuotantoteknologian kehittymisen suoman tuottavuuden kasvun avulla.


Investointitason laskiessa ja tuottavuuden kasvun hidastuessa kilpailukyky suhteessa muihin maihin on laskenut.
Samaan aikaan tiettyjen paperilaatujen markkinoita vaivaa osaksi suomalaisten omista kapasiteetin lisäämiseen tähdänneistä investoinneista aiheutuva ylitarjonta, joka on johtanut paperien laskevaan hintakehitykseen. Tuotehintojen epäsuotuisa hintakehitys ja nousevat tuotantokustannukset ovat puolestaan johtaneet massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden yleiseen heikkenemiseen Suomessa. Kannattavuus ei ole heikentynyt pelkästään kuluvana vuonna vaan lähes koko 2000-luvun ajan. Tämän kehityssuunnan muuttaminen on kotimaisen massa- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää. ""


Näin siis 90-luvulta vuoteen 2006 jolloin puuraaka-aineen hintataso oli jo noussut lähelle 2007 huippulukemia.

Mistä tuottavuuden kasvun heikentyminen johtuu??

Lue lisää

Tietenkin, kaikki tuotantokustannukset vaikuttavat kannattavuuteen se on päivänselvä. Mutta, "ketjun" alkupäässä puun hinnalla on huomattava merkitys. Paperliitto tunnetusti vähättelee ja kaunistelee tosiasioita omaksi edukseen. Ko. liiton lakkoherkkyyskin näyttää kadonneen, ehkä sielläkin on vihdoin selvinnyt,"missä mennään"

J. Werneri kirjoitti:

Tietenkin, kaikki tuotantokustannukset vaikuttavat kannattavuuteen se on päivänselvä. Mutta, "ketjun" alkupäässä puun hinnalla on huomattava merkitys. Paperliitto tunnetusti vähättelee ja kaunistelee tosiasioita omaksi edukseen. Ko. liiton lakkoherkkyyskin näyttää kadonneen, ehkä sielläkin on vihdoin selvinnyt,"missä mennään"

Lue lisää

alkupäässä erotellaan runko,oksat ja kanto.
Runko on se osa josta maksetaan puulajikohtainen hinta joka määräytyy laadun ja kysynnän perusteella.

Paperiteollisuudessa puun hinnan osuus tuotantokustannuksista on sahateollisuutta pienempi. Tämän vuoksi tuotannon taso ei muutu, vaikka sielläkin puun hinnan nousu alentaa kannattavuutta.

Seuravasta jutusta ilmenee ei paperiliittolaisten näkemys miten puu tulee liikkumaan jatkossa,josta myös käy ilmi minne kustannuspineet puun hankinnan osalta siirtyvät.


http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article61603.ece

Luultavammin aluelliset erot puusta maksettavasta hinnasta tulevat korostumaan ,jos on vara jättää lisää metsiä talouskäytön ulkopuolelle jolloin vääjäämättä saatavuus pienenee ja hinnat nousevat myös sitä kautta.Eli tässäkin tilanteessa metsäteollisuus on puun ja kuoren välissä.

J. Werneri kirjoitti:

Tietenkin, kaikki tuotantokustannukset vaikuttavat kannattavuuteen se on päivänselvä. Mutta, "ketjun" alkupäässä puun hinnalla on huomattava merkitys. Paperliitto tunnetusti vähättelee ja kaunistelee tosiasioita omaksi edukseen. Ko. liiton lakkoherkkyyskin näyttää kadonneen, ehkä sielläkin on vihdoin selvinnyt,"missä mennään"

Lue lisää

muuten milloin paperiliitto on viimeksi ollut lakossa, siitä on kuule aika kauan, se viimeinen iso kahina oli muuten työnantajan järjestämä työsulku ja se on pikkasen eri asia kuin lakko.

ajattelija, kirjoitti:

muuten milloin paperiliitto on viimeksi ollut lakossa, siitä on kuule aika kauan, se viimeinen iso kahina oli muuten työnantajan järjestämä työsulku ja se on pikkasen eri asia kuin lakko.

Lue lisää

Ensin oli Paperiliiton pikku näpäytyslakko, jonka jälkeen työnantaja julisti massiivisen useanviikon työsulun. Siinä kävi niin, "että sitä saa mitä tilaa"

D-D kirjoitti:

alkupäässä erotellaan runko,oksat ja kanto.
Runko on se osa josta maksetaan puulajikohtainen hinta joka määräytyy laadun ja kysynnän perusteella.

Paperiteollisuudessa puun hinnan osuus tuotantokustannuksista on sahateollisuutta pienempi. Tämän vuoksi tuotannon taso ei muutu, vaikka sielläkin puun hinnan nousu alentaa kannattavuutta.

Seuravasta jutusta ilmenee ei paperiliittolaisten näkemys miten puu tulee liikkumaan jatkossa,josta myös käy ilmi minne kustannuspineet puun hankinnan osalta siirtyvät.


http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article61603.ece

Luultavammin aluelliset erot puusta maksettavasta hinnasta tulevat korostumaan ,jos on vara jättää lisää metsiä talouskäytön ulkopuolelle jolloin vääjäämättä saatavuus pienenee ja hinnat nousevat myös sitä kautta.Eli tässäkin tilanteessa metsäteollisuus on puun ja kuoren välissä.

Lue lisää

Teillä päin näyttää olevan erilainen puunkorjuutapa, kun teillä ihan "Erotellaan" oksat ja kanto eroon rungosta.
Täällä päin suomea puu ensin kaadetaan sahaamalla,jonka jälkeen suoritetaan rungon karsinta ja mittaus.

Wirveli kirjoitti:

Teillä päin näyttää olevan erilainen puunkorjuutapa, kun teillä ihan "Erotellaan" oksat ja kanto eroon rungosta.
Täällä päin suomea puu ensin kaadetaan sahaamalla,jonka jälkeen suoritetaan rungon karsinta ja mittaus.

Lue lisää

järeämpään kalustoon kuusikoilla,niin saadaan samalla kanto ylös.
Seuraavana ajetaan runko läpi jolloin oksat saadaan erilliseen kasaan.Sitten katkonta suoritetaan latvastapäin ja latvakatkaisun jälkeen huitaistaan runko yläkautta laajassa 180 aseen kaaressa oksakasan yli,jolloin tyvipään kannossa oleva maa-aines ja kuntta leviävät tasisesti uudistusalueelle ja kanto tulee puhdistettua.
Seuraavana katkonta takaperoisesti risukasan päälle ja kanto jää viimeisen katkaisun jälkeen kasan latvapäähän.

Päätehakkuissa ei vaikeuksia mutta harvennuksilla saa olla hivenen tarkempana.

Varajuomari kirjoitti:

Suomessa metsäteollisuus ostaa kaiken markkinoilla olevan raakapuun,...kysyntä on hyvällä tasolla, nykyisillä hinnoilla. Suomalainen raakapuu on tällä hetkellä kallista. Metsäteollisuus kilpailee maailmalla markkinoista, joilla osittain vallitsee ylitärjontaa: sahatavarassa ja joissakin paperilaaduissa. Tuotantannon supistuksia on muuallakin kuin suomessa. Mikäli raaka-aineen hankintakustannuksia ei voida siirtää valmiin tuotteen hintaan,...usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää tuotannon leikkaaminen.

Lue lisää

Valion ongelmana pula raakamaidosta, sen vuoksi maidontuottajille maksetaan korkeampaa hintaa.

Selluntuottajien ongelmana pula raaka-aineesta. Sen vuoksi perätään yhteiskuntavastuuta metsänomistajilta ja verohelpotuksia valtiolta.

Koivukuitupuun kantohinta on laskenut lähes puoleen vuodesta 1995 jos verrataan samalla aikavälillä ansiotuloindeksiin.

Sellun tuotanto on kannattamatonta, paremman tulon saa jos puun silppuaa, polttaa ja lämpöenergian jauhaa sähköksi.

Suomi bionenergiasuurvallaksi - jees!

D-D kirjoitti:

toimi tilanteessa jolloin kokonaistuotanto maailmalla ei pyrkinyt lisääntymään.

Nyt supistaminen johtaa markkinaosuuksien menetykseen ja samalla avaa oven Venäjälle ja Aasialle,joten odotettavissa on hintakilpailu jossa Suomella ei ole mahdollisuuksia edes EU-aueella.
Silti kotimaiselle puulle riittää kysyntää,vaikka metsäteollisuuden tuotantoa supistettaisiin.


______________________________________
Kiinalaisittain ajateltuna:

Kun muutoksen tuulet puhaltavat, rakentavat toiset muureja, toiset tuulimyllyjä.

Lue lisää

Niin kauan kun teollisuudella riittää kallista tuotipuuta ei kannata puuta myydä ale hintaan. Nimittäin jos teollisuudella on varaa maksaa tuontipuusta rajalle 65 € m3 niin hetken päästä meillä puu maksaa taas kohtuuliset 75 € kuutiolta. Vielä: Jos on varaa maksaa joku 6-7 miljardia euroa amerikkaan niin on myös varaa maksaa Suomalaisille metsänomistajille kohtuullinen korvaus puusta.