Miksi painotat mustan värin olemattoman pientä geenimerkitystä mutta sivuutat negridiset piirteet?
Miksi painotat – länsimaisen - tieteen merkitystä omien ajatustesi ponneksi, onko tiede afrikkalainen voimavara?
Miksi pidät afrikkalaisuutta suuruutena , vaikka sillä ei ole vastinetta todellisuudessa?
Onko mielestäsi – todellakin – kaikki afrikkalainen kurjuus länsimaiden syytä?
Mistä johtuu se että afrikkalainen pyrkii osalliseksi länsimaista ylläpitoa mutta ei tunnusta sen paremmuutta afrikkalaisten yhteiskuntatapojen toimintamalleihin?
Onko oikein että asioista keskustellaan vain sovituilla koodeilla?
Onko oikein että todellisuus voidaan sivuuttaa sosiaalisin perustein?
Miksi painotat – länsimaisen - tieteen merkitystä omien ajatustesi ponneksi, onko tiede afrikkalainen voimavara?
Miksi pidät afrikkalaisuutta suuruutena , vaikka sillä ei ole vastinetta todellisuudessa?
Onko mielestäsi – todellakin – kaikki afrikkalainen kurjuus länsimaiden syytä?
Mistä johtuu se että afrikkalainen pyrkii osalliseksi länsimaista ylläpitoa mutta ei tunnusta sen paremmuutta afrikkalaisten yhteiskuntatapojen toimintamalleihin?
Onko oikein että asioista keskustellaan vain sovituilla koodeilla?
Onko oikein että todellisuus voidaan sivuuttaa sosiaalisin perustein?
Vastaukset 15
Vanhimmat
1. Miksi painotat mustan värin olemattoman pientä geenimerkitystä mutta sivuutat negridiset piirteet?
- Ulkoiset piirteet johtuvat ulkoisista tekijöistä, kuten ilmasto ja muut ympäristö- ja elinolosuhteet. Olisi äkkipäätä vaikea uskoa esim. kiinalaisten olevan saman pienen ryhmän suoria jälkeläisiä kuin eurooppalaiset. Eivät sitä uskoneet kiinalaiset itsekään ennen kuin heidän vajaa 10 vuotta sitten itse tekemänsä laaja geenitutkimus todisti asian. Geenitutkimus todistaa, että olemme kaikki saman lajin jäseniä – lajin jonka geenistö oli valmis n. 170 0000 vuotta sitten. Geenistö on lajikohtainen ilmiö – ihmisellä on ihmisen geenistö, koiralla koiran geenistö jne. Kaikilla samaan lajiin kuuluvilla on periaatteessa yhtäläiset valmiudet.
2. Miksi painotat – länsimaisen - tieteen merkitystä omien ajatustesi ponneksi, onko tiede afrikkalainen voimavara?
- Tiede on tällä hetkellä pisimmällä länsimaissa. Ei länsimaisen tieteen tämänhetkinen ylivoima ole kuitenkaan itsestään selvä ikuinen jatkumo – kehityksen painopiste saattaa pompata seuraavaksi esim. Kiinaan. Tiede on voimavara kaikkialla.
3. Miksi pidät afrikkalaisuutta suuruutena, vaikka sillä ei ole vastinetta todellisuudessa?
- En pidä afrikkalaisuutta mitenkään erityisesti suuruutena. Omanlaistaan suuruutta ja pienuutta on kaikkialla.
4. Onko mielestäsi – todellakin – kaikki afrikkalainen kurjuus länsimaiden syytä?
- Siirtomaa-aikoihin verrattuna, länsimaiden sen jälkeen harjoittama piilokolonialismi torppaa Afrikan kehityksen yhtä tehokkaasti. Asenteen Afrikkaan on muututtava länsimaiden omankin edun vuoksi.
"Ulkoiset piirteet johtuvat ulkoisista tekijöistä, kuten ilmasto ja muut ympäristö- ja elinolosuhteet."
Kauanko minun pitäisi olla Afrikassa tullakseni afrikkalaisen näköiseksi. Lähtökohta: olen täysin vaalea vihreäsilmäinen normaalireakenteinen euripidi, ellei suorastaan kaukasidi.
Kuinka kauan kestää ennen kuin:
-hiukseni muuttuvat mustiksi ja säkkäriksi?
-kantapääni pitenee ja pohje ohenee?
-Leuat muuttuvat ulkonevaksi?
-Silmät muuttuvat mustiksi?
-silmävalkuaiset muuttuvat kellanruskeaksi?
-silmäkulmiin muodostuu ulkoneva luuharjanne?
-takaraivo muuttuu pitkänomaiseksi?
En viitsi edes puhua ihonväristä kun sillä ei ole merkitystä?
Entä jos saisin Afrikassa jälkeläisiä samasta kansasta peräisin olevan kanssa, olisivatko jälkeläiset saaneet em. ominaisuudet heti, kun se ympäristö olisi vaikuttanut heihin jo siittämishetkellä? Olisivat varmaan myös mustia, mutta sehän on ihan luonnollista.
Jos lähtisit paimentolaiseksi Afrikkaan yksin, kuolisit luultavasti parissa viikossa nälkään. Jos lähtijöitä olisi n. 100-200, saattaisi joukossa olla tarpeeksi älykkäitä yksilöitä riittävästi, jotka pystyisivät sopeutumaan olosuhteisiin, jatkamaan sukua ja pitämään lapsensa hengissä.
Vääjäämättä jokaisesta sukupolvesta pärjäisivät parhaiten ne, joilla esim. ihon pigmenttiä säätelevä geeni aktivoituisi nopeimmin lisäämään ihon pigmenttitasoa suuremmaksi. Punatukkaisilla ei olisi toivoa. He kuolisivat ihosyöpään.
Arviolta n. 20 sukupolvea, eli n. 500 vuotta tarvitaan, jotta pohjoismaisen vaalea iho olisi muuttunut pysyvästi tummaksi. Sinisenmustan sävyn aikaansaamiseen menee evoluutiolta huomattavasti pitempi aika.
Muutokset kysymääsi suuntaan edellyttävät samanlaisia olosuhteita missä ne ovat syntyneetkin, eli keräilytaloutta. Mitkään nykyajan mukavuudet eivät tule kysymykseenkään! Vältä siis niitä ja vaadi jälkeläisekin niitä ehdottomasti noudattamaan.
Sitten 500:n vuoden päästä voi mustaihoinen afrikkalainen jälkeläisesi suoraan alenevassa polvessa matkustaa Suomeen sukulaisia tapaamaan. Toivottavasti he osaavat ottaa mustan serkkunsa hyvin vastaan.
käsitykseen nyt, että muutos onkin sellainen jossa luonnonvalinta valikoi perinnöllisiä tekijöitä. Siis, erot ovat perinnöllisiä eivät ympäristötekijöistä välittömästi johtuvia.
Muuten pikku vinkki, 500 vuota ei riitä sitten yhtään mihinkään. Ei se ole riittänyt buureillakaan. Geneeettiset muutokset riittävän diversifion saavuttamiseksi lähtötilasta, vaatii minimissään 5000-10000 vuotta.
ihmettelen miksi sinä nyt tartuit irrelevanttiin mustaan ihonväriin. Enhän minä sitä edes kysynyt ja itse olet todistellut miten se ainoana eriytyvänä piirteenä on merkityksetön.
Minä kun halusin tietää luuston rakenteen muutoksista. Ulkonevat leuat ei taida ihan pienellä ajlla tulla sukuni periytyväksi ominaisuudeksi, tuskin lainkaan, silä ihmiskunnan kehitys on siitä poipäin menossa, eri vaiheissa eri kansoilla, tai miksi niitä ryhmiä sitten haluaakaan kutsua.
Jotta ympäristö pääsisi vaikuttamaan samalla tavalla kuin halutussa genressä on tapahtunut - tässä tapauksessahan halutaan lisätä ihon pigmenttitasoa - pitää olosuhteiden olla sama missä haluttu genre syntyi.
Buurit eivät ryhtyneet elämään samalla tavalla keräilytaloudessa ja kiertämään pelkkä lannevaate yllään pitkin Afrikan savanneja. Ei, he siirsivät Hollannin Afrikkaan ja suojautuivat auringolta joka on tärkein tekijä ihon pigmenttitason kohottamiseksi evolutiotatiivisellä menetelmällä.
Jos noudatetaan tätä sääntöä, 20 sukupolvea muuttaa ihonvärin varsin tummaksi. Niin tummaksi, että jos Suomessa on rasismia vielä 500 vuoden kuluttua, sukuloimaan tullut Afrikan serkku saattaa joutua syrjinnän kohteeksi.
Esim. suomalaisten vankat leukaperät ovat tuhansia vuosia jatkuneen sitkeän peuranlihan kalvamisen tulosta. Kaikki ulkoiset piirteet ovat olosuhteiden muovaamia. Katsoppas vaikka miten eri näköisiä väestöjä asuu Australiaan johtavan muuttoreitin varrella. Leppeässä ilmastossa ja ravinnon saannin kannalta suotuisassa ympäristössä asuneet polynesialaiset ja Uusi-Seelannin maorit ovat vankkoja jättiläisiä verrattuna Australian aboriginaaleihin.
Mogolipiirteet kehittyivät tuhansia vuosia vetäytyvän jääkauden mannerjään liepeillä liikkuville väestöille. Silmien mongolipoimu kehittyi suojaaman silmiä sokeutumiselta jääkenttien häikäisevässä auringonpaisteessa. Eurooppalainen ihminen joutuu suojaamaan silmänsä tummilla laseilla, jottei tulisi lumisokeaksi.
Näin voi selittää jokaisen väestöjä erottavan ulkoisen pääpiirteen. Kaikki olemme kuitenkin saman lajin jäseniä.
"Kauanko minun pitäisi olla Afrikassa tullakseni afrikkalaisen näköiseksi. Lähtökohta: olen täysin vaalea vihreäsilmäinen normaalireakenteinen euripidi, ellei suorastaan kaukasidi.
Kuinka kauan kestää ennen kuin:
-hiukseni muuttuvat mustiksi ja säkkäriksi?
-kantapääni pitenee ja pohje ohenee?
-Leuat muuttuvat ulkonevaksi?
-Silmät muuttuvat mustiksi?
-silmävalkuaiset muuttuvat kellanruskeaksi?
-silmäkulmiin muodostuu ulkoneva luuharjanne?
-takaraivo muuttuu pitkänomaiseksi?"
Tosin en menisi leimaamaan apinoitakaan kaltaiseksesi. Mutta arvioin juuri evoluutiokellostani, että sinulta menee yli planeetan eliniän kasvaaksesi ihmiseksi, joten gorillaksi ehtiäksesi tarvitaan jo korkeampien voimien apua.
sinä paska ryömit?
5. Mistä johtuu se että afrikkalainen pyrkii osalliseksi länsimaista ylläpitoa mutta ei tunnusta sen paremmuutta afrikkalaisten yhteiskuntatapojen toimintamalleihin?
- Sitä enemmän afrikkalaisten on pakko pyrkiä osalliseksi länsimaista ylläpitoa, mitä kauemmin kurjuus siellä jatkuu. Länsimaiden pitäisi suhtautua vakavasti Afrikan ongelmiin – paljon vakavammin kuin tähän asti.
6. Onko oikein että asioista keskustellaan vain sovituilla koodeilla?
- Onhan se järkiperäisen keskustelun A ja O. Täällä näkee kyllä paljon selkäytimestä lähtevää tajunnanvirtaakin, joka ei siis ole koukannut aivojen kautta.
7. Onko oikein että todellisuus voidaan sivuuttaa sosiaalisin perustein?
- Jos todellisuutta yrittää sivuuttaa perusteella millä hyvänsä, se kyllä tulee vielä vastaan. Mutta jos esim. sosiaalisin perustein myönnettävät tuet lopetettaisiin, todellisuus iskisi kovalla kämmenellä välittömästi. Suomessa, kuten muissakin länsimaissa on olemassa yhteiskuntasopimus todellisuuden iskun pehmentämiseksi ja siirtämiseksi tietyissä tapauksissa. Yksityiskohdat hieman vaihtelevat maittain. Pohjoismaiseksi kutsuttua yhteiskuntasopimusta kiitellään yleisesti. Itse haluaisin kohdata heikon hetken mieluummin Suomessa kuin Romaniassa.
jonka alkuperästä en tiedä mitään - mutta ehkä jotain aiheesta.
1. Miksi painotat mustan värin olemattoman pientä geenimerkitystä mutta sivuutat negridiset piirteet?
Viitannee varmaan samaan suuntaan: Koska mustalla värillä ei ole paljoa "geenimerkitystä", voi myös "negridiset piirteet" sivuuttaa.
2. Miksi painotat – länsimaisen - tieteen merkitystä omien ajatustesi ponneksi, onko tiede afrikkalainen voimavara?
Tiede on tietoa. Tietoa voi käyttää missä vain.
3. Miksi pidät afrikkalaisuutta suuruutena , vaikka sillä ei ole vastinetta todellisuudessa?
Ei, jos mitataan BKT:na, kyllä jos mitataan yhteisöllisyytenä. Siinä varmaan kaksi oleellisen tärkeää asiaa ihmisen elämässä - jotka eivät kuitenkaan suinkaan sulje toisiaan pois - vaan - päinvastoin - täydentävät.
3. Onko mielestäsi – todellakin – kaikki afrikkalainen kurjuus länsimaiden syytä?
Ei todellakaan. Kyllä he loppujen lopuksi ovat ainoastaan itse vastuussa elämästään.
4. Mistä johtuu se että afrikkalainen pyrkii osalliseksi länsimaista ylläpitoa mutta ei tunnusta sen paremmuutta afrikkalaisten yhteiskuntatapojen toimintamalleihin?
5. Koska useimmat Euroopassa länsimaiseen systeemiin tutustuneet afrikkalaiset näkevät oman kulttuurien hyväien puolien lisäksi länsimaiden huonot puolet. Näitä ei välttämättä länsimainen muuten näekään, ennen kuin on käynyt Afrikassa!
En kyllä tiedä, kuka afrikkalainen ei hyväksyisi esimerkiksi pohjoismaista hyvinvointimallia?
6. Onko oikein että asioista keskustellaan vain sovituilla koodeilla?
Mitähän tarkoitat niillä? Sitä kuuluisaa "poliittista korrektiutta" - vai terminologiaa?
Edellinen saattaa liittyä siihen, että pelätään esim. mamujen rikoksista puhuttaessa innostettavan vääriin tulkintoihin - eli rasistisuuteen. Jälkimmäisen suhteen sanoisin, että ainakin hyvä on olla yhteinen termistö, jonka merkityksestä vallitsee yksimielisyy. Näin päästään aloittamaan keskustelu.
7. Onko oikein että todellisuus voidaan sivuuttaa sosiaalisin perustein?
Sosiaaliset perusteet kansanvaltaisen päätöksenteon tuloksena ovat osa todellisuutta.
"Viitannee varmaan samaan suuntaan: Koska mustalla värillä ei ole paljoa "geenimerkitystä", voi myös "negridiset piirteet" sivuuttaa."
Albiinoja: http://www.funmansion.com/pics/albino_african_americans.html
Eikös heidän pitäisi näyttää valkoihoisilta ollessaan valkoisia, jos kerran ainoa mikä meidät erottaa on ihonväri?:D
Kuka on väittänyt, että meillä - kenelläkään - ei olisi eroja?
Paino on sanalla merkitys: Sen tekee ihmisyksilö.
Jos tutkijat pystyvät määrittämään rodun kallon perusteella, niin miksei olisi mahdollista että eroja löytyy myös ihoa syvemmältä..?
eri kalloisiin.
Koska siitä lähtee - ja siihen päätyy kaikki, mitä ihminen toiselta tarvitsee ja mitä voi toiselle antaa.
Eiks je?