Pentti Linkola tunnetaan provosoivista mielipiteistään. Jotkin niistä koskevat melkein jo tämän palstan aihetta, joten Linkolaa käsittelevä viestiketju lienee paikoillaan.
Linkola on siis kovan luokan luonnonsuojelija jolla on kirjoituksissaan melko pessimistinen sävy. Linkolan mukaan tuhon siemenet on kylvetty, mikään ei voi enää estää uhkaavaa ekokatastrofia. Kuitenkin välillä teksteistä paistaa läpi myös toivoa, ihmiskunnalla on mahdollisuus myös huomiseen, jos elintapoja muutetaan radikaalisti.
Yksi lievimmistä muutoksista Linkolan mukaan olisi lähimmäisenrakkauden uudelleen ohjaaminen vain omaa perhettä ja sukua ja ääritapauksissa kansaa koskevaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä kaiken kehitysavun lopettamista -ja tietysti myös väestöylijäämän maahantuonti olisi lopetettava.
Linkolan mukaan meidän on kylmästi kovetettava sydämemme Afrikan nälkää näkevien lasten edessä ja käsitettävä se että on vain oikein että väestöylijäämä poistuu jollakin tavalla. Sillä onhan kehityismaissa toivoa pienten populaatioiden säilymisestä -teollisuusmaissa ei ole nykymenolla sitäkään toivoa. Linkolan mukaan joko osa hukkuu, tai sitten kaikki hukkuvat.
Näin olemme saaneet sidottua kaksi mielenkiintoista aihetta, luonnonsuojelun ja rasismin samaan kontekstiin.
Vai onko kaikki kuitenkaan niin yksinkertaista kuin Linkola antaa kirjoituksiissaan ymmärtää?
Linkola on siis kovan luokan luonnonsuojelija jolla on kirjoituksissaan melko pessimistinen sävy. Linkolan mukaan tuhon siemenet on kylvetty, mikään ei voi enää estää uhkaavaa ekokatastrofia. Kuitenkin välillä teksteistä paistaa läpi myös toivoa, ihmiskunnalla on mahdollisuus myös huomiseen, jos elintapoja muutetaan radikaalisti.
Yksi lievimmistä muutoksista Linkolan mukaan olisi lähimmäisenrakkauden uudelleen ohjaaminen vain omaa perhettä ja sukua ja ääritapauksissa kansaa koskevaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä kaiken kehitysavun lopettamista -ja tietysti myös väestöylijäämän maahantuonti olisi lopetettava.
Linkolan mukaan meidän on kylmästi kovetettava sydämemme Afrikan nälkää näkevien lasten edessä ja käsitettävä se että on vain oikein että väestöylijäämä poistuu jollakin tavalla. Sillä onhan kehityismaissa toivoa pienten populaatioiden säilymisestä -teollisuusmaissa ei ole nykymenolla sitäkään toivoa. Linkolan mukaan joko osa hukkuu, tai sitten kaikki hukkuvat.
Näin olemme saaneet sidottua kaksi mielenkiintoista aihetta, luonnonsuojelun ja rasismin samaan kontekstiin.
Vai onko kaikki kuitenkaan niin yksinkertaista kuin Linkola antaa kirjoituksiissaan ymmärtää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Linkola on varmasti oikeassa siinä, että maapallon tulevaisuudelle olisi parempi, jos lopettaisimme kehitysavun ja pakolaisten vastaanottamisen. Hänen mielestään myös ulkomaankauppa, moottoriliikenne, matkailu ja teollinen tuotanto pitäisi lopettaa. Hän on myös sitä mieltä, että natsit toimivat ekologisesti oikein tuhoamisleireineen. Näin varmasti onkin, jos ajattelemme vain ja ainoastaan maapallon säilymistä.
Arvostan Linkolaa erittäin paljon ja hän on erinomainen kirjoittaja. Olen lukenut kaikki hänen teoksensa ja olen hänen kanssaan kerran ollut sanallakin. Hän on varmasti oikeassa myös siinä, että maapallon kantokyky on pari miljoonaa ihmistä. Ihminenhän ei ole maapallolle yhtään kusiaista, valkoselkätikkaa tai limanuljaskaa arvokkaampi laji, päinvastoin rasite.
Ihmisen (ainakin itseni) perusluonteeseen kuuluu myös humanismi. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa jättäisin auttamatta kärsivää ihmistä tai toisaalta myöskään eläintä. Pidän jokaista maapallon asukasta yhtä tärkeänä kuin itseäni. Kyllä maapallon pelastaminen täytyy lähteä muulta pohjalta kuin siitä, että annetaan nälkäänäkevien kuolla. Näen ainoaksi keinoksi maapallon väestökuorman kääntämiseksi laskuun syntyvyyden säännöstelyn. Rikkaat maat voivat tarjota vaikka aivan selvää rahaa (ja paljon) maille, jotka siinä onnistuvat. Maapallon kannalta olisi lisäksi parempi, että länsimainen elämäntapa ja länsimaiset ihmiset kuolisivat sukupuuttoon. Huolimatta ihmismäärästä kehitysmaissa, länsimaat rasittavat maapalloa moninkertaisesti.
Kehitysapu sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottaminen on inhimillisesti oikein. Ihmisen kuuluu auttaa toista ihmistä, koska on ihminen. Myös Suomalaisten totuttaminen ekologiseen elämäntapaan saattaa vaatia ihmisiä, jotka ovat oikeasti eläneet "kädestä suuhun".
Sitä paitsi jos minun pitäisi valita ihmisryhmät, jotka olisivat "valittuja" edustamaan ihmiskuntaa ekologisella, kestävään kehitykseen sitoutuneella maapallolla, he olisivat luultavasti Etelä-Amerikan intiaaneja, eskimoita, bushmanneja ja muita luonnonkansoja, jotka elävät sopusoinnussa luonnon kanssa. Länsimaiseen, tuhlaavaan elämäntapaan tottuneista suomalaisista tuskin olisi siihen tehtävään. Linkolan ihannemaailmassa ei ole yhtään länsimaisen elämäntavan edustajaa.
kirjoitettu ja voin oikeastaan yhtyä jokaiseen sanaasi, mutta sen haluaisin sanoa että on väärin kytkeä Linkolan ajatuksia rasismiin (kuten Ouzo tekee), koska siitä ei ole kyse! Linkolalle Afrikan ihminen on varmasti periaatteessa samalla viivalla kuin länsimainenkin, kyse on siitä kuka rasittaa luontoa eniten
Itse asiassa Linkola on hyvin neohumanistinen ihminen, tai sitten, oikeastaan, neohumanismi on harvinaisen linkolalainen aate. Kuten; "joko osa hukkuu tai kaikki hukkuvat", "ellei ekodiktatuuri toteudu 20 vuodessa, olemme tuhon omat!" jne. Linkola on päätynyt pohdinnoissaan melkein samaan näkemykseen neohumanistien kanssa maailman tilasta, tosin Linkola katsoo sitä luonnonsuojelun, neohumanismi kulttuurinsuojelun näkökulmasta. Tämänpä takia on luonnonsuojelu otettu mukaan neohumanistien pyrkimyksiin.