Keskusta tekisi nyt viisaasti antaessaan kaiken tukensa oikeusministeri Braxille siinä, miten käräjäoikeuksien lautamiesjärjestelmää uusitaan.
Braxhan on aivan oikeassa siinä, että iso osa käräjäoikeuksien päätöksistä ei tarvitse harkintaa (lautamiehiä), kun päätökset perustuvat niin selvästi lakiin, ettei niitä kukaan kyseenalaista.
Oikeassa Barx on siinäkin, että myös sellaisia tapauksia tulee, joissa ehdottomasti tarvitaan lautamiesten paikallistuntemusta ja "talonpoikaista", tasapuolista, oikeudentuntoista ja tasapuolista harkintaa ennen kuin tuomio annetaan.
Susan Kurosen kirjasta Helsingin raastuvanoikeudessa annettu tuomio ei saisi nyt ollenkaan sotkea ajatuksia, vaikka siinä kaksi lautamiestä (sd ja kok) asettuivat oikeuden puheenjohtajaa, ammattilakimiestä, ja kolmatta lautamiestä (kok) vastaan.
Heidän puoluekannallaan on aivan varmasti yhtä vähän merkitystä itse tuomioon ja sen perusteluihin kuin heidän sukupuolellaan. Vapauttavaa tuomiota perustelleet lautamiehet olivat näet miehiä ja oikeuden puheenjohtaja ja kolmas lautamies naisia.
Paljon merkittävämpää itse tuomion ja sen perustelujen kannalta oli minun mielestäni, etrtä syytteestä vapauttamisen perustelut olivat samansisältöiset kuin journalistien perustelut. Valamiehethän katsoivat vapauttamisen syyksi sen, että Vanhanen oli itse tuonut elämäänsä julkisuuteen eikä siis enää omaa oikeutta valittaa, jos sitä käsitellään julkisuudessa.
Vastaavan vapauttavan kannan asiaan ottivat myös Julkisen Sanan Neuvoston tuore puheenjohtaja, Pekka Hyvärinen ja Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja (nimi unohtunut).
Olemme siis tilanteessa, jossa journalistien omaksuma väljä kanta sen suhteen, mitä (ja missä sävyssä) julkisuudelle itsensä kerran paljastaneista poliitikoista saa kertoa, sai tuekseen kaksi lautamiestä Helsingin käräjäoikeudessa, kun lainoppinut oikeuden puheenjohtaja ja kolmas lautamies olivat eri kannalla journalistien kanssa.
Tämä asetelma on jo periaatteessa sellainen, että siitä on ehdottomasti valitettava hovioikeuteen niin kuin Vanhanen ja syyttäjä tekivätkin. Asiajournalismi tarvitsee selkeämmän rajan suhteessa tirkistelyjournalismiin mitä meillä nyt on.
Samassa yhteydessä olisi kyllä hyvä harkita myös lautamiesten nimitysperusteet. Jossain raastuvanoikeudessa istuu kuulemma jopa kansanedustaja lautamiehenä! Lakia säätävän elimen edustaja on siis mukana jakamassa tuomioita!
Siitä emme ilmeisesti pääse mihinkään, että puolueet edelleen etsivät lautamiehiksi halukkaita kansalaisten joukoista ja esittävät heitä nimitettäviksi lautamiehen tehtäviin. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä sille, ettei lautamiesten aktiivinen rooli politiikassa murentaisi raastuvanoikeuksien puolueettomuuden imagoa yleisön silmissä.
Tässä suhteessa keskusta voisi olla aktiivisesti oikeusministewrin tukena, kun asia etenee.
Braxhan on aivan oikeassa siinä, että iso osa käräjäoikeuksien päätöksistä ei tarvitse harkintaa (lautamiehiä), kun päätökset perustuvat niin selvästi lakiin, ettei niitä kukaan kyseenalaista.
Oikeassa Barx on siinäkin, että myös sellaisia tapauksia tulee, joissa ehdottomasti tarvitaan lautamiesten paikallistuntemusta ja "talonpoikaista", tasapuolista, oikeudentuntoista ja tasapuolista harkintaa ennen kuin tuomio annetaan.
Susan Kurosen kirjasta Helsingin raastuvanoikeudessa annettu tuomio ei saisi nyt ollenkaan sotkea ajatuksia, vaikka siinä kaksi lautamiestä (sd ja kok) asettuivat oikeuden puheenjohtajaa, ammattilakimiestä, ja kolmatta lautamiestä (kok) vastaan.
Heidän puoluekannallaan on aivan varmasti yhtä vähän merkitystä itse tuomioon ja sen perusteluihin kuin heidän sukupuolellaan. Vapauttavaa tuomiota perustelleet lautamiehet olivat näet miehiä ja oikeuden puheenjohtaja ja kolmas lautamies naisia.
Paljon merkittävämpää itse tuomion ja sen perustelujen kannalta oli minun mielestäni, etrtä syytteestä vapauttamisen perustelut olivat samansisältöiset kuin journalistien perustelut. Valamiehethän katsoivat vapauttamisen syyksi sen, että Vanhanen oli itse tuonut elämäänsä julkisuuteen eikä siis enää omaa oikeutta valittaa, jos sitä käsitellään julkisuudessa.
Vastaavan vapauttavan kannan asiaan ottivat myös Julkisen Sanan Neuvoston tuore puheenjohtaja, Pekka Hyvärinen ja Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja (nimi unohtunut).
Olemme siis tilanteessa, jossa journalistien omaksuma väljä kanta sen suhteen, mitä (ja missä sävyssä) julkisuudelle itsensä kerran paljastaneista poliitikoista saa kertoa, sai tuekseen kaksi lautamiestä Helsingin käräjäoikeudessa, kun lainoppinut oikeuden puheenjohtaja ja kolmas lautamies olivat eri kannalla journalistien kanssa.
Tämä asetelma on jo periaatteessa sellainen, että siitä on ehdottomasti valitettava hovioikeuteen niin kuin Vanhanen ja syyttäjä tekivätkin. Asiajournalismi tarvitsee selkeämmän rajan suhteessa tirkistelyjournalismiin mitä meillä nyt on.
Samassa yhteydessä olisi kyllä hyvä harkita myös lautamiesten nimitysperusteet. Jossain raastuvanoikeudessa istuu kuulemma jopa kansanedustaja lautamiehenä! Lakia säätävän elimen edustaja on siis mukana jakamassa tuomioita!
Siitä emme ilmeisesti pääse mihinkään, että puolueet edelleen etsivät lautamiehiksi halukkaita kansalaisten joukoista ja esittävät heitä nimitettäviksi lautamiehen tehtäviin. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä sille, ettei lautamiesten aktiivinen rooli politiikassa murentaisi raastuvanoikeuksien puolueettomuuden imagoa yleisön silmissä.
Tässä suhteessa keskusta voisi olla aktiivisesti oikeusministewrin tukena, kun asia etenee.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oikeusjärjestelmään ei kuulu mikään maallikko
jäsen . Myöskään mitkään raastuvanoikeudet joiden
päätökset ovat valituskelpoisia ovat humpuukia.
Oikeuden jakajan pitää olla tehtävänsä tasalla
ja päätös myös sen mukainen,
Missähän niitä raastuvanoikeuksia nykyään on?
Olisthan voinut kysyä myös "valamiehistä", kun löydät noin olennaista ja asiallista kysyttävää.
Käräjäoikeuksia siis tarkoitin, eli alinta oikeusastetta, joissa asioita puidaan lautamiesten voimin. Nämä olivat kaupungeissa ennen raastuvanoikeuksia ja maakunnissa muistaakseni kihlakunnanoikeuksia.
Avauksen asia liittyi kuitenkin siihen, että lautamiesten valintaan, määrään ja heidän puoluesidonnaisuuksiinsa olisi hyvä kiinnittää huomiota, kun lakimuutos näistä alioikeuksista on tulossa eduskuntaan.
Siihen toivoin keskustan ja palstan keskustalaisten kantaa, en niinkään omiin lyöntivirheisiini.
Mutta kun sinä puhut välillä käräjäoikeuksista ja välillä raastuvista samassa viestissä, voi olla, ettei kepulaiset osaa ottaa kantaa varsinaiseen asiaasi, kun alkavat pähkäillä, mikä ero niillä on.
Tarkkuutta, kuomaseni, tarkkuutta.