Tulipa tässä vain mietittyä kun uskovaiset jauhavat täällä minkä jaksavat "kristillisistä" arvoista ja kuinka vain heidän arvonsa on oikeita niin mitkä ne kristilliset arvot sitten on?
Tähän ei käy yleismaailmalliset arvot kuten solidaarisuus, inhimillisyys, toisen kunnioittaminen jne. koska kyseiset arvot eivät ole kristittyjä arvoja. Perusteluni: Koska esim edellä mainitut arvot ovat yleimaailmallisia ja ne löytyvät lähes kaikista uskonnoista ja aatteista. Se että kristillinen kirkko kutsuu niitä "kristillisiksi arvoiksi" ei tee niistä kristittyjen omaisuutta. Näitä arvoja voisi kutsua vaikka shintolaisiksi-, budhalaisiksi-, islamistisiksi- taikka ateistisiksi arvoiksi mutta mikään näistä ei olisi todellista sillä kyseiset arvot on yleisesti hyväksyttyjä moraalisia aatteita ei minkään uskonnon taikka maailmankatsomuksen omaisuutta.
Eli toistan vielä. Mitkä ovat kristillisiä arvoja?
Tähän ei käy yleismaailmalliset arvot kuten solidaarisuus, inhimillisyys, toisen kunnioittaminen jne. koska kyseiset arvot eivät ole kristittyjä arvoja. Perusteluni: Koska esim edellä mainitut arvot ovat yleimaailmallisia ja ne löytyvät lähes kaikista uskonnoista ja aatteista. Se että kristillinen kirkko kutsuu niitä "kristillisiksi arvoiksi" ei tee niistä kristittyjen omaisuutta. Näitä arvoja voisi kutsua vaikka shintolaisiksi-, budhalaisiksi-, islamistisiksi- taikka ateistisiksi arvoiksi mutta mikään näistä ei olisi todellista sillä kyseiset arvot on yleisesti hyväksyttyjä moraalisia aatteita ei minkään uskonnon taikka maailmankatsomuksen omaisuutta.
Eli toistan vielä. Mitkä ovat kristillisiä arvoja?
Vastaukset 19
Vanhimmat
on omatunto joka sanoo mikä oikein.
Jos jokaisella on omatunto, kuten itse sanoit, mikä siitä tekee nimenomaan kristillistä?
-näistä jotain luulisi löytyvän?????
19. Mutta lihan (=luonnollinen ihminen) teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22. Mutta Hengen hedelmä (=kristilliset arvot) on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
23. Sellaista vastaan ei ole laki.
24. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
25. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
26. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme.
1. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,
2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.
3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.
5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset;
6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
8. Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.
9. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.
10. Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,
11. kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
12. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.
Miten tämä vastaa nimimerkin "yksi vain" kysymykseen?
että vain kristityt tietävät mikä on oikein ja väärin? Aika huima väite!
Kesti hieman kauvan vastata mutta...
Omatunto ei ole kristillinen arvo sillä minulla itselläni on kyllä omatunto eli tieto siitä olenko toiminut oikein taikka väärin tilanteessa.
Mutta sano joku arvo joka on ainutlaatuinen ja ainoastaan kristityille yhteinen.
Perusjutska tuli Jeesuksen huulilta:
Rakasta lähimmäistä, niinkuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken, elikkä itsensä virittäminen Jumalan verkkoon lähimmäisen kanssa virittäytyminen ja koko maailman virittäminen rakkauden ja rauhan henkeen Jumalan armossa.
Kaikissa uskonnoissa lienee tärkein sanoma juuri
tässä
>Rakasta lähimmäistä, niinkuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken, elikkä itsensä virittäminen Jumalan verkkoon lähimmäisen kanssa virittäytyminen ja koko maailman virittäminen rakkauden ja rauhan henkeen Jumalan armossa. >
Eikö tuota kaikkea kaunista voisi toteuttaa ilman jumaliakin? Itseasiassa jopa paremmin, kun jumaluskot tuntuvat kalahtelevan keskenään jatkuvasti, ja ovat tehneet sitä niiden kehityskaaren alkuajoista lähtien?
Ilman Jumalaa ja erilaisia Jumalan lupauksia ihmiskunta olisi jo tuhonnut itsensä
muuten kyllä kaunis ajatus
>Ilman Jumalaa ja erilaisia Jumalan lupauksia ihmiskunta olisi jo tuhonnut itsensä>
Koska puhut "Jumalan lupauksista" niin tarkoitat varmaankin siis kristinuskon Jumalan lupauksia. Tiedätkö, oliko miljuunia vuosia ennen tuon uskonnon kehttymistä ihmisille luvattu samoja asioita, kun olivat niinkin pitkään olleet tuhoamatta itseään?
Mehän osaamme häipyä kartalta vasta nyt oma-aloitteisesti. Ei vielä kivikaudella, tietysti ensimmäiset ihmiset olisivat voineet kahakoida itsensä sukupuuttoon, mutta ei enää myöhemmin. Joukkotuhoaseet eivät olleet kivikaudella vielä
kovin suuria ritsoja. Raamatun kirjoittaminen
on tapahtunut juuri meidän aikamme hengessä
kuitenkin kyse siitä että ihminen on sosiaalinen, yhteisöllinen eläin jolla on loogisesti ajattelevat aivot. Jumalten olemattomuus ei ole koskaan ollut peruste yhdellekään kahakalle. Niiden voimakas läsnäolo kulttuurissa sen sijaan on.
Pienemmässä mittakaavassa huomaan sen päivittäin pelatessani erästä nettipeliä islaminuskoisia vastaan. Ensin he yrittävät tappaa minut siinä pelissä ilman provosointia, sitten he alkavat haukkumaan äitiäni ja jumalaani. Kun sanon, että äitini osaisi kyllä puolustautua itsekin ja että minulla ei ole jumalia, heidän vastauksensa on: "That's what rocks and donkeys are". Minä siihen että "Then I must be a donkey". Ja lietsonta loppuu siihen.
En siis pelaa islamisteja "vastaan" vaan olemme vain samalla serverillä. Vastakkainasettelu alkaa vasta heidän toimestaan myöhemmin.
Lähimmäisen rakkaus ei ole kristillinen arvo sekään sillä kyllä minä itsekkin rakastan lähimmäisiäni yhtäpaljon jos en enemmänkin kuin itseäni.
Jumalan rakastaminen yli kaiken. Tämän voisi sanoa olevan yksi kristillinen arvo.
Määritteletkö kristillisiksi arvoiksi kaikki, mitä Raamatusta löytyy, vai käytätkö yhtään tiukempaa seulaa. Minusta kun tämäkään ei ole nimenomaan kristillinen arvo. Sen alkuosa on yleismaailmallisesti inhimillinen arvo ja sen loppuosa on pikemminkin teistinen kuin juuri kristillinen arvo.
Lähimmäisenrakkaus on erittäin hyvä arvo, ja väitän että se on keksitty kauan ennen kristinuskon syntymistä. Itseasiassa väitän, että se on kulttuurin kehityksen ja jopa elämisen edellytys, jolla on entisaikoina ollut paljon konkreettisempi merkitys kuin nykyään. Minä väitän, että mikään ihmisyhteisö ei olisi voinut kasvaa, elää ja kukoistaa ilman lähimmäisenrakkautta, ilman että ihmiset välittävät toisistaan, huolehtivat ja hoivaavat toisiaan, antavat ja saavat apua toisiltaan.
Niinikään mielestäni Jumalan rakastaminen yli kaiken ei ole kristillistä alkuperää. Jo ennen kristinuskon syntymää ihmiset ovat uskoneet erilaisiin jumaliin, rakastaneet ja palvoneet heitä. Ihmiset ovat rukoilleet jumaliaan, järjestäneet erilaisia riittejä ja palvontamenoja heidän kunniakseen. Ei usko jumaluuksiin vasta kristinuskon myötä ole syntynyt vaan oletettavasti jo useita kymmeniä tuhansia vuosia ennen sitä.
Vasta yksi varsinainen kristillinen arvo löydetty.
Jumalan rakastaminen yli kaiken.
Onko tosiaan niin etteivät kristityt edes itse osaa kertoa oman uskonsa perusluonteesta sen vertaa että voisivat tuoda esille enemmän varsinaisia kristillisiä arvoja kuin tuon yhden jonka yläpuolellakin mainitsin?
Ja kuten itse äsken perustelin, ei sekään ole varsinaisesti kristillinen arvo ;)
Sen osoittaa jo vastausyritysten vähyys.
Minäkin olen närkästynyt kristittyjen omiessa yleisiä ihmisyyteen kuuluvia arvoja, ajatuksia hyvästä elämästä.
Oikeaoppisia kristillisiä arvoja ovat homojen, naisten, ateistien ja vääräuskoisten murjaanien alistaminen, halveksiminen ja sortaminen. Nämä arvot löytyvät samanlaisina kaikista juuri puhdasoppisuutta ja aitoa oikeaa alkuperäistä uskoa vannovista hihhuleiden lahkoista.
Hienoja ja kauniita arvoja tosiaankin...