Perusajatuksen voisi kiteyttää siihen, että kaikki maksaa toistensa viuluja, mahdollisimman TASApuolisesti, mutta kuitenkin niin että aktiivisuutensa ja osaamisensakin myötä enemmän ansaitsevat vielä suhteellisestikin enemmän kuin heitä köyhemmät.
Sosialismidemokratian kustantamisessa ajatus on sama kuin taloyhtiöissä, joissa vesimaksu on kiinteä kuukausittainen summa: säästeliäästi eli vähän vettä kuluttavat maksavat myös niiden veden kulutuksesta, jotka vettä juoksuttavat kunnolla esim. viipyen täysillä olevasa suihkusa puolisenkin tuntia tai pesten astiansa täysillä juoksevan veden alla eikä astianpesuvatiin juoksutetussa vedessä.
Nämä paljon vettä kuluttavat maksavat siis pienemmän yksikköhinnan kuluttamastaan vedestä kuin säästeliäästi vettä kuluttavat.
On tärkeää olla yhteiskunnassa TASAvertainen. On tärkeää, että valtio pyrkii kohtelemaan kansalaisiaan mahdollisimman TASA-arvoisesti. Siihen kuvaan sopii hyvin sekin, että ihmisten tuloeuroistaan maksamat verot saattavat vaihdella 0 sentin ja 55 sentin välillä per euro.
SosialismiDemokratia mahdollistaa myös sen, että samaan firmaan samalla työnimikkeellä palkatut Pekka ja Matti saavat samaa palkkaa, vaikka Pekka ahkeroi työssään ja Matti taas pyrkii tilanteen niin aina salliessa hakeutumaan nurkan taakse lorvimaan ja muutenkin vätystelee. Se on SosialismiDemokratiaa, jota jatkuvalla mediassa esillä ololla pönkittävät erinäiset SAK:laiset ammattiliitot. Sitä kutsutaan sellaiseksi TASApäistämiseksi, sillä "kyllähän lähtökohdan tulee olla se, että samasta työstä maksetaan sama palkka".
Niin, Pekka ja Matti todellakin antavat saman työpanoksen heidät työllistäneelle firmalle.
SosialismiDemokratia kavahtaa jo lähtökohtaisestikin sitä ajatusta, että työtön työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyyskorvaukseen, mikäli kieltäytyy työvoimatoimiston tarjoamasta työstä. Kieltäytyy, vaikka työpaikka olisi saman kunnan sisälläkin.
Tiedän tapauksen, jossa SosialismiDemokraattisen Perusajattelutavan (SDP) omaksunut, yhdessä pk-seudun kolmesta kaupungista asuva työtön työnhakija, kokki koulutukseltaan, kieltäytyi tarjotusta työstä hampurilaisravintolassa, vaikka työpaikka olisi ollut yhden paikallisjunalla mentävän asemavälin ja siitä otetun bussiyhteyden päässä. Kertoi vielä mulle, että "ei hyvänen aika, mitä ne työvoimatoimiston tädit oikein kuvittelee, jos luulee mun ottavan vastaan tollasta työtä" ja ajatteli edelleen olevansa oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Eläköön SDP ja Vasemmistoliitto! Te olette politiikallanne saaneet 60-70 -lukujen vaihteesta saakka tapahtuneena muutoksena aikaan sen, että ihmisistä on tullut todella suuressa määrin aktivoituneita ja erittäin vähässä määrin oloistaan ruikuttavia, ihmiselämän sisäisiä sankareita! On, on tullut. Hienoa!
Sosialismidemokratian kustantamisessa ajatus on sama kuin taloyhtiöissä, joissa vesimaksu on kiinteä kuukausittainen summa: säästeliäästi eli vähän vettä kuluttavat maksavat myös niiden veden kulutuksesta, jotka vettä juoksuttavat kunnolla esim. viipyen täysillä olevasa suihkusa puolisenkin tuntia tai pesten astiansa täysillä juoksevan veden alla eikä astianpesuvatiin juoksutetussa vedessä.
Nämä paljon vettä kuluttavat maksavat siis pienemmän yksikköhinnan kuluttamastaan vedestä kuin säästeliäästi vettä kuluttavat.
On tärkeää olla yhteiskunnassa TASAvertainen. On tärkeää, että valtio pyrkii kohtelemaan kansalaisiaan mahdollisimman TASA-arvoisesti. Siihen kuvaan sopii hyvin sekin, että ihmisten tuloeuroistaan maksamat verot saattavat vaihdella 0 sentin ja 55 sentin välillä per euro.
SosialismiDemokratia mahdollistaa myös sen, että samaan firmaan samalla työnimikkeellä palkatut Pekka ja Matti saavat samaa palkkaa, vaikka Pekka ahkeroi työssään ja Matti taas pyrkii tilanteen niin aina salliessa hakeutumaan nurkan taakse lorvimaan ja muutenkin vätystelee. Se on SosialismiDemokratiaa, jota jatkuvalla mediassa esillä ololla pönkittävät erinäiset SAK:laiset ammattiliitot. Sitä kutsutaan sellaiseksi TASApäistämiseksi, sillä "kyllähän lähtökohdan tulee olla se, että samasta työstä maksetaan sama palkka".
Niin, Pekka ja Matti todellakin antavat saman työpanoksen heidät työllistäneelle firmalle.
SosialismiDemokratia kavahtaa jo lähtökohtaisestikin sitä ajatusta, että työtön työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyyskorvaukseen, mikäli kieltäytyy työvoimatoimiston tarjoamasta työstä. Kieltäytyy, vaikka työpaikka olisi saman kunnan sisälläkin.
Tiedän tapauksen, jossa SosialismiDemokraattisen Perusajattelutavan (SDP) omaksunut, yhdessä pk-seudun kolmesta kaupungista asuva työtön työnhakija, kokki koulutukseltaan, kieltäytyi tarjotusta työstä hampurilaisravintolassa, vaikka työpaikka olisi ollut yhden paikallisjunalla mentävän asemavälin ja siitä otetun bussiyhteyden päässä. Kertoi vielä mulle, että "ei hyvänen aika, mitä ne työvoimatoimiston tädit oikein kuvittelee, jos luulee mun ottavan vastaan tollasta työtä" ja ajatteli edelleen olevansa oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Eläköön SDP ja Vasemmistoliitto! Te olette politiikallanne saaneet 60-70 -lukujen vaihteesta saakka tapahtuneena muutoksena aikaan sen, että ihmisistä on tullut todella suuressa määrin aktivoituneita ja erittäin vähässä määrin oloistaan ruikuttavia, ihmiselämän sisäisiä sankareita! On, on tullut. Hienoa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saa Doki Puhua.
:)
Aivan lopuksi tarjoan nk. pienen kapitalismin sanaston:
Pieni Kapitalismin Sanasto
- vakaus
Vakaus tarkoittaa vakautta omistavalle luokalle. Tämän vakauden nimissä voidaan horjuttaa demokraattisesti valittuja hallituksia ja aiheuttaa epävakautta kaikille niille jotka eivät kuulu omistavaan luokkaan.
.
- yksilö
Omistavaan luokkaan kuuluvat ovat yksilöitä. Ne jotka eivät kuulu omistavaan luokkaan eivät sitä ole, vaan ainoastaan tuotantokoneiston osia ja roskaväkeä. Poikkeuksena yksilö narvonimi voidaan toki suoda ainakin tärkeimmille niistä, jotka varauksettomasti palvelevat omistavaa luokkaa.
.
- demokratia
Demokratia tarkoittaa sitä, että tosiasiallinen perustava valta on omistavan luokan pienellä piirillä. Sen demokratian, joka voidaan mahdollisesti suoda muille kuin omistavaan luokkaan kuuluville, tulee olla nk. ohjattua demokratiaa eli demokratiaa, jossa omistava luokka ohjailee merkittävässä määrin poliittisia päätöksiä omaksi hyödykseen.
.
- markkinatalous
Markkinatalouden ei tarvitse olla sosiaalisesti hyödyllinen, vaan sen tulee vain auttaa yhtiöiden ja osakkeenomistajien voittoja. Markkinatalouden isä, skotlantilainen yhteiskunta- ja moraalifilosofi Adam Smith oli täysin väärässä epäillessään yhtiöiden ja eliittien hyviä tarkoitusperiä.
.
- vapaus
Vapauden määrän ihmisellä tulee olla aika lailla suoraan verrannollinen hänen varakkuuteensa. On tärkeää, että yhtiöillä ja suurilla osakkeenomistajilla on vapaus määrätä paitsi omista myös muiden asioista. Vapauteen ei liity mitään vastuuta. Kurjempien ihmisten tärkein vapaus olkoon se, että ne voivat valita mitättömästi palkatun työn ja nälkäkuoleman välillä... jne.
http://www.nic.fi/~tomk/kapitalismin_abc.html
Vaiko joku muu kopsas sivuiltansa?
Tiivistettynä, hyväksykää realiteetit kuten kuolema elämän osana. Alla olevassa listassasi on paljon asioita, jotka vain ovat niin kuten kuolema.
Hyväksy kuolema osana elämää, hyväksy muutamat ihmisten keskuudessa esiintyvät piirteet osana meille luotua/kehittynyttä ihmisluonnetta ja siitä kumpuavia seurauksia.
Kuoleman lähestymistä vastaan voi yrittää taistella esim. yrittämällä pysyä ikinuorena mm. kauneusleikkauksin ja pakkelinaamoin, mutta yleensä se on vain ruman näköistä. Samaten noita muutamia asioita vastaan voi tapella muun muassa erilaisin valtiotason toimenpitein, mutta yleensä seurauksena on rumaa jälkeä ihmisten keskuudessa muun muassa passivoitumisen muodossa.
"- vakaus
Vakaus tarkoittaa vakautta omistavalle luokalle. Tämän vakauden nimissä voidaan horjuttaa demokraattisesti valittuja hallituksia ja aiheuttaa epävakautta kaikille niille jotka eivät kuulu omistavaan luokkaan."
Demokraattinen parlamentarismi on enemmän näennäisvaltaa ja todellinen valta on pikemminkin pääomalla. Hyväksy se. Rahalla saa aikaan erilaisia asioita ihmisten keskuudessa; sillä muutetaan yhteiskunnan rakenteita ja liikutetaan ihmisiä.
Valtiotason rahojen käyttö on demokraattisten päätöksentekoprosessien ym. vuoksi paljon hitaampaa kuin yksityisen rahan käyttö, mistä pitkälti seuraa yksityissektorin (yksityinen pääoma) dominanssi yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen vakaus - mitä se on? Onko se loppuviimein vain yhteiskunnassa olevien ihmisten mentaalista tyyneyttä kollektiivisella tasolla tarkasteltuna? Yhteiskunnan yksilöiden mentaalista vakautta. Sitä kenties. Vähemmän rahaa omistavat ovat aina altavastaajan asemassa enemmän sitä omistaviin nähden. Omat tuloni ovat tällä hetkellä 600-700 e/kk, mutta silti koen olevani varsin vakaa ihminen.
"- yksilö
Omistavaan luokkaan kuuluvat ovat yksilöitä. Ne jotka eivät kuulu omistavaan luokkaan eivät sitä ole, vaan ainoastaan tuotantokoneiston osia ja roskaväkeä. Poikkeuksena yksilö narvonimi voidaan toki suoda ainakin tärkeimmille niistä, jotka varauksettomasti palvelevat omistavaa luokkaa."
Niillä, joilla on enemmän rahaa on enemmän mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä haaveitaan kuin niillä, joilla on vähemmän rahaa. Niin se menee.
Kustantaakseen oman yksilöllisen elämänsä vähemmän rahaa omaavien osa on tyytyä työskentelemään "tuotantokoneistona" ja "roskaväkenä" yritykset aktiivisuudellaan, osaamisellaan ja onnistuneella riskinotollaan luoneidenomistavien varakkaampien ihmisten yrityksissä, elleivät sitten itse ota riskiä ja lähde aktiivisesti omalla tai lainapääomallaan luomaan omaa yritystä, parhaimmassa tapauksessa näin vaihtaen asemansa roskaväestön/tuotantokoneiston hyödyntäjään oltuaan itse aiemmin niiden joukossa. Niin se menee.
Henkisen kanttinsa ja niiden ominaisuuksien osalta jokaisella on mahdollisuus olla suuri yksilö, oli sitten köyhä tai varakas.
"- demokratia
Demokratia tarkoittaa sitä, että tosiasiallinen perustava valta on omistavan luokan pienellä piirillä. Sen demokratian, joka voidaan mahdollisesti suoda muille kuin omistavaan luokkaan kuuluville, tulee olla nk. ohjattua demokratiaa eli demokratiaa, jossa omistava luokka ohjailee merkittävässä määrin poliittisia päätöksiä omaksi hyödykseen."
Ks. kohta vakaus. Demokraattinen parlamentarismi onkin pitkälti vain näennäisvaltaa, jolla kuitenkin asetetaan tiettyjä rajoituksia yksityisen puolen toiminnalle esim. ympäristörajoitusten/-lainsäädännön muodossa.
Demokratia lisäksi tarkentaen on selkärangaton miellyttämisdemokratia, jossa päättämään eli kansanedustuslaitokseen pyrkivien on riittävässä määrin ja tarvittaessa vastoin omia periaatteitakin esitettävä kansaa tarpeeksi miellyttäviä näkemyksiä ja poliittisia teesejä, jotta voisi tulla valituksi.
"- markkinatalous
Markkinatalouden ei tarvitse olla sosiaalisesti hyödyllinen, vaan sen tulee vain auttaa yhtiöiden ja osakkeenomistajien voittoja."
Markkinatalous on ihmisten keskuuteen lanseerattu toimintaympäristö, joka toimii tietyillä periaatteilla kuten kysynnän ja tarjonnan laki, nopeat syö hitaat, aktiivisuus/osaaminen/riskinotto yritystoiminnan edellytyksiä jne. Niin se menee. Yritykset hyödyttävät yhteiskuntaa sosiaalisesti maksamalla tuloksestaan osan veroina yhteiskunnalle.
Lisäksi puhutaan paljon yritysten 'yhteiskunnallisesta vastuusta', jonka jopa ajatellaan velvoittavan yrityksiä pysymään olosuhdemuutoksista viis veisaten yhteiskunnassa, jossa on alkunsa saanutkin, vaikka yhteiskunnan tuotantokoneisto-/roskaväestön yksilöt olisivat esim. ammattiliittotoiminnallaan hinnoitelleet itsensä epähoukuttaviksi yrityksen kannalta, jotta se kokisi maassa pysymisen kannattavaksi.
"- vapaus
Vapauden määrän ihmisellä tulee olla aika lailla suoraan verrannollinen hänen varakkuuteensa. On tärkeää, että yhtiöillä ja suurilla osakkeenomistajilla on vapaus määrätä paitsi omista myös muiden asioista. Vapauteen ei liity mitään vastuuta. Kurjempien ihmisten tärkein vapaus olkoon se, että ne voivat valita mitättömästi palkatun työn ja nälkäkuoleman välillä... jne."
Kuten aiemmin totesin, varakkaammalla väestöllä on enemmän yksilöllisiä mahdollisuuksia tehdä erilaisia valintoja elämässään kuin vähemmän varakkaalla väestöllä.
Vähemmän varakas, esimerkiksi SDP:tä ja Vasemmistoliittoa äänestävä kansanosa on ollut suuri rooli määrättäessä varakkaammat henkilöt maksamaan tienaamastaan eurosta pahimmillaan 55 senttiä kun samalla joku toinen maksaa tienaamastaan eurosta esimerkiksi 10 senttiä. Voi siis sanoa, että vähemmän varakkaalla väestöllä on ollut mahdollisuus määrätä varakkaampia koskevista asioista.
Loppuviimein subjektiivisesti miellettävään vapauteen liitetään esimerkiksi lainsäädännön kautta myös vastuuta, joka sekin on loppuviimein aina subjektiivisesti mielletty asia. Esimerkiksi varakkaan yrittäjän on toiminnassaan kannettava vastuuta esimerkiksi ympäristön suhteen olemassa olevien lakiasetusten mukaisesti, joskin itse näen mm. nuo ympäristörajoitukset vielä nykyäänkin liian löyhinä.
Nimittämilläsi 'kurjemmilla ihmisillä' tosiaan on vaihtoehtoina mm. palkkatyö (jonka voi vastaanottaa tai jättää vastaanottamatta), riutuminen periaatteessa jopa nälkäkuolemaan saakka (mitä Suomessa tuskin nyt on pitkäänkään aikaan tapahtunut), jos niin haluaa esimerkiksi heittäytymällä mitään tekemättömäksi ja onpa heillä mahdollisuus lähteä kokeilemaan aktivoitumisen, osaamisen kerryttämisen ja riskinoton kautta myös yritystoimintaa ja katsoa kuinka pitkälle se kantaa. Vaihtoehtoja on paljon, ei vain nuo kolme.