Onko välillä kymmenyksistä muistettu puhua?
Seurakunnan taloudesta.
Olemme puhuneet siitä valtavasta työstä, jonka Jumala on käsiimme uskonut, ja tiedämme, että se maksaa paljon rahaa. Kyllä Jumalakin sen tiesi, kun Hän enne aikojen alkua teki seurakuntasuunnitelmansa. Luuletko, että Hän unohti, miten se oli rahoitettava? Ei, kyllä Hänellä oli sekin suunnitelma, paljonko se kaikki maksaisi. Hän laski myös, miten nuo rahat saadaan, ja Hän on sanonut sen meillekin. Ja onhan ihanaa, jos me voimme tämänkin kysymyksen ratkaista raamatullisesti.
10. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.
11. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.
12. Ja teidän onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa, sanoo Herra Sebaot. Mal 3:10-12.
Kun Jumala laati seurakuntaa ja sen maailmanlaajuista työtä koskevan suunnitelman, niin Hän istahti, rupesi laskemaan ja laski, että jos kaikki ne, jotka tulevat pelastumaan, antavat 10% tuloistaan, niin me selviämme hyvin. Hän sanoi kansalle: "Tuokaa täydet kymmenykset ja koetelkaa, millainen minä sitten olen." Ja tahtoisimme muistuttaa, että kaikki, mitä meillä on, on Herran omaa.
Daavidin virsi. Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat. Ps. 24:1.
On hyvin terveellistä, jos meille on aina selvää, että kaikki on Herran. Olen vain kaiken sen haltija, mitä saan käsiini, saan vain käyttää sitä ollessani täällä alhaalla. Ja sanoohan Sanakin, että me olemme vain hallintamiehiä,, Jumala sanoo: - Tätä saat hoidella, saat käyttää yhdeksän kymmenettä osaa omiin tarpeisiisi, anna yksi kymmenesosa minulle. Onko tämä liikaa pyydetty, kun kaikki on Hänen? Ei totisesti.
Kun on kysymys kymmenysten antamisesta, jotkut sanovat, etteivät anna, koska se on lain orjuutta.
”… Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta….” 1Moos: 14:18-20
Aabraham siis antoi kymmenykset kaikesta. Ja hän noudatti kymmenysten antamista n. 400 vuotta ennen lakia.
” 12. ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna.” Room 4:12.
Meidän pitää vaeltaa sen uskon jälkiä, joka Aabrahamilla oli, ja hänellä oli mm. usko kymmenysten antamiseen. Jos tahdomme kulkea hänen uskonsa jälkiä, niin annamme kymmenykset. Ne, jotka ovat käytännössä toteuttaneet niiden antamista, tietävät, että uskollisuus siinä tuo mukanaan suuren siunauksen. Amerikassa oli eräs mies, joka kiivaili kymmenysten puolesta. Hän kirjoitti lentolehtisen, painatti siitä suurina painoksina ja levitti sitä ympäri Amerikan. Siinä lehtolehtisessä hän kirjoitti: ” Kaikkia teitä, jotka olette antaneet kymmenykset ja olette kokeneet erityisiä siunauksia niiden antamisesta, pyydän kirjoittamaan kortin ja siihen sanan `kyllä´. Mutta kaikki, jotka ovat antaneet kymmenyksiä eivätkä ole saaneet mitään erityistä siunausta, tekin saatte kirjoittaa kortin ja siihen ´ei´.” Ja kortteja alkoi tulla. 10.000 kyllä-korttia, mutta ei yhtään ei-korttia.
Harvoin on mikään äänestys tuottanut noin ehdotonta tulosta, mutta se osoitti, että Jumala on uskollinen lupauksilleen. Ja me luimme profeetta Malakian kirjasta, että jos me annamme täydet kymmenykset, niin Herra avaa meille taivaan ikkunat ja vuodattava runsaan siunauksen. Ja tämä toimii täysin automaattisesti, että kun me tuomme esiin täydet kymmenykset, silloin taivaan ikkunat aukeavat. Mutta jos me pidätämme ne, niin taivaan ikkunat pannaan kiinni.
On siunattua saada uhrata Herralle kymmenykset. Ensinnäkin siitä saadaan ulkoinen siunaus. Tuhannet köyhät ihmiset, joilla on ollut hyvin suuria taloudellisia vaikeuksia, ovat nähneet tämän Jumalan Sanan totuuden ja ovat alkaneet uskollisesti antaa Jumalalle kymmenykset. Kaikki on kääntynyt, ja he ovat alkaneet saada aineellisia siunauksia. Sitä ei tiedä, mistä ne tulevat, mutta ne vain tulevat. Ja näin tilanne tulee paremmaksi ja paremmaksi.
Mutta ei vain sitä, vaan samanaikaisesti Jumala vuodattaa myös runsaan siunauksen, niin että me saamme kokea sydämissämme hengellistä iloa.
Ruotsissa on eräs uskovainen taiteilija, joka alkoi uhrata kymmenyksiä. Hänellä oli oma tehdas, ja kun Jumala siunasi sitä, niin hän päätti antaa kymmenykset. Mutta Jumala siunasi vielä enemmän. Tehdas kasvoi, ja nyt hän sanoi: - Minä annan kolmet kymmenykset! Mutta tehdas kasvoi vain.
Hän alkoi antaa viidet kymmenykset, puolet suurista tuloistaan, ja liike vain kasvoi. Kohta se ulottui yli koko Ruotsin, ja hän sai valtavat siunaukset. Meillä on monta esimerkkiä siitä.
Amerikassa on eräs suuri teollisuusmies, joka tehtaassaan valmistaa kaivinkoneita, ja hän antaa Herralle 90% kaikista tuloistaan. Hän kannattaa suurta joukkoa lähetyssaarnaajia, on hankkinut heille lentokoneita ja tekee valtavaa työtä.
Ajattelehan, jos kaikki meidän jäsenemme ymmärtäisivät tämän! Mikä siunaus onkaan olla uskollinen uhraaja. Jospa saisimme nuoret ja lapsemme ymmärtämään tämän! Voimme opettaa lapsillemme, että kun he saavat viikkorahansa, he antaisivat siitä kymmenykset. Silloin pääsisimme jo alusta pitäen siihen sisälle.
Raamatussa sanotaan, että meidän on uhrattava sekä kymmenykset että uhrilahja. Kymmenykset on se ”perusmaksu”. Sen lisäksi meillä on oikeus antaa niin paljon kuin tahdomme. Ja jos säännöllisesti annamme kymmenykset, niin saamme vielä ilon antaa uhrilajojakin. Eikä suinkaan maan päällä ole mitään hauskempaa, kuin se, että on , mitä antaa.
Antakaa! Ja kun on kysymys Jumalan valtakunnasta, kunpa Jumala saisi tälläkin alueella antaa herätyksen kansalleen, niin meillä ei koskaan olisi velkaa lähetyskassassa. eikä meidän koskaan tarvitsisi rajoittaa työtä siitä syystä, ettei ole rahaa. Ei, vaan kassat tulevat olemaan tulvillaan. Mutta tulvillaan ovat silloin sydämetkin, ja me voitamme sieluja Kristukselle.
nm. seurakuntakortti 2692
Seurakunnan taloudesta.
Olemme puhuneet siitä valtavasta työstä, jonka Jumala on käsiimme uskonut, ja tiedämme, että se maksaa paljon rahaa. Kyllä Jumalakin sen tiesi, kun Hän enne aikojen alkua teki seurakuntasuunnitelmansa. Luuletko, että Hän unohti, miten se oli rahoitettava? Ei, kyllä Hänellä oli sekin suunnitelma, paljonko se kaikki maksaisi. Hän laski myös, miten nuo rahat saadaan, ja Hän on sanonut sen meillekin. Ja onhan ihanaa, jos me voimme tämänkin kysymyksen ratkaista raamatullisesti.
10. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.
11. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.
12. Ja teidän onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa, sanoo Herra Sebaot. Mal 3:10-12.
Kun Jumala laati seurakuntaa ja sen maailmanlaajuista työtä koskevan suunnitelman, niin Hän istahti, rupesi laskemaan ja laski, että jos kaikki ne, jotka tulevat pelastumaan, antavat 10% tuloistaan, niin me selviämme hyvin. Hän sanoi kansalle: "Tuokaa täydet kymmenykset ja koetelkaa, millainen minä sitten olen." Ja tahtoisimme muistuttaa, että kaikki, mitä meillä on, on Herran omaa.
Daavidin virsi. Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat. Ps. 24:1.
On hyvin terveellistä, jos meille on aina selvää, että kaikki on Herran. Olen vain kaiken sen haltija, mitä saan käsiini, saan vain käyttää sitä ollessani täällä alhaalla. Ja sanoohan Sanakin, että me olemme vain hallintamiehiä,, Jumala sanoo: - Tätä saat hoidella, saat käyttää yhdeksän kymmenettä osaa omiin tarpeisiisi, anna yksi kymmenesosa minulle. Onko tämä liikaa pyydetty, kun kaikki on Hänen? Ei totisesti.
Kun on kysymys kymmenysten antamisesta, jotkut sanovat, etteivät anna, koska se on lain orjuutta.
”… Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta….” 1Moos: 14:18-20
Aabraham siis antoi kymmenykset kaikesta. Ja hän noudatti kymmenysten antamista n. 400 vuotta ennen lakia.
” 12. ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna.” Room 4:12.
Meidän pitää vaeltaa sen uskon jälkiä, joka Aabrahamilla oli, ja hänellä oli mm. usko kymmenysten antamiseen. Jos tahdomme kulkea hänen uskonsa jälkiä, niin annamme kymmenykset. Ne, jotka ovat käytännössä toteuttaneet niiden antamista, tietävät, että uskollisuus siinä tuo mukanaan suuren siunauksen. Amerikassa oli eräs mies, joka kiivaili kymmenysten puolesta. Hän kirjoitti lentolehtisen, painatti siitä suurina painoksina ja levitti sitä ympäri Amerikan. Siinä lehtolehtisessä hän kirjoitti: ” Kaikkia teitä, jotka olette antaneet kymmenykset ja olette kokeneet erityisiä siunauksia niiden antamisesta, pyydän kirjoittamaan kortin ja siihen sanan `kyllä´. Mutta kaikki, jotka ovat antaneet kymmenyksiä eivätkä ole saaneet mitään erityistä siunausta, tekin saatte kirjoittaa kortin ja siihen ´ei´.” Ja kortteja alkoi tulla. 10.000 kyllä-korttia, mutta ei yhtään ei-korttia.
Harvoin on mikään äänestys tuottanut noin ehdotonta tulosta, mutta se osoitti, että Jumala on uskollinen lupauksilleen. Ja me luimme profeetta Malakian kirjasta, että jos me annamme täydet kymmenykset, niin Herra avaa meille taivaan ikkunat ja vuodattava runsaan siunauksen. Ja tämä toimii täysin automaattisesti, että kun me tuomme esiin täydet kymmenykset, silloin taivaan ikkunat aukeavat. Mutta jos me pidätämme ne, niin taivaan ikkunat pannaan kiinni.
On siunattua saada uhrata Herralle kymmenykset. Ensinnäkin siitä saadaan ulkoinen siunaus. Tuhannet köyhät ihmiset, joilla on ollut hyvin suuria taloudellisia vaikeuksia, ovat nähneet tämän Jumalan Sanan totuuden ja ovat alkaneet uskollisesti antaa Jumalalle kymmenykset. Kaikki on kääntynyt, ja he ovat alkaneet saada aineellisia siunauksia. Sitä ei tiedä, mistä ne tulevat, mutta ne vain tulevat. Ja näin tilanne tulee paremmaksi ja paremmaksi.
Mutta ei vain sitä, vaan samanaikaisesti Jumala vuodattaa myös runsaan siunauksen, niin että me saamme kokea sydämissämme hengellistä iloa.
Ruotsissa on eräs uskovainen taiteilija, joka alkoi uhrata kymmenyksiä. Hänellä oli oma tehdas, ja kun Jumala siunasi sitä, niin hän päätti antaa kymmenykset. Mutta Jumala siunasi vielä enemmän. Tehdas kasvoi, ja nyt hän sanoi: - Minä annan kolmet kymmenykset! Mutta tehdas kasvoi vain.
Hän alkoi antaa viidet kymmenykset, puolet suurista tuloistaan, ja liike vain kasvoi. Kohta se ulottui yli koko Ruotsin, ja hän sai valtavat siunaukset. Meillä on monta esimerkkiä siitä.
Amerikassa on eräs suuri teollisuusmies, joka tehtaassaan valmistaa kaivinkoneita, ja hän antaa Herralle 90% kaikista tuloistaan. Hän kannattaa suurta joukkoa lähetyssaarnaajia, on hankkinut heille lentokoneita ja tekee valtavaa työtä.
Ajattelehan, jos kaikki meidän jäsenemme ymmärtäisivät tämän! Mikä siunaus onkaan olla uskollinen uhraaja. Jospa saisimme nuoret ja lapsemme ymmärtämään tämän! Voimme opettaa lapsillemme, että kun he saavat viikkorahansa, he antaisivat siitä kymmenykset. Silloin pääsisimme jo alusta pitäen siihen sisälle.
Raamatussa sanotaan, että meidän on uhrattava sekä kymmenykset että uhrilahja. Kymmenykset on se ”perusmaksu”. Sen lisäksi meillä on oikeus antaa niin paljon kuin tahdomme. Ja jos säännöllisesti annamme kymmenykset, niin saamme vielä ilon antaa uhrilajojakin. Eikä suinkaan maan päällä ole mitään hauskempaa, kuin se, että on , mitä antaa.
Antakaa! Ja kun on kysymys Jumalan valtakunnasta, kunpa Jumala saisi tälläkin alueella antaa herätyksen kansalleen, niin meillä ei koskaan olisi velkaa lähetyskassassa. eikä meidän koskaan tarvitsisi rajoittaa työtä siitä syystä, ettei ole rahaa. Ei, vaan kassat tulevat olemaan tulvillaan. Mutta tulvillaan ovat silloin sydämetkin, ja me voitamme sieluja Kristukselle.
nm. seurakuntakortti 2692
Vastaukset 31
Vanhimmat
## Jospa saisimme nuoret ja lapsemme ymmärtämään tämän! Voimme opettaa lapsillemme, että kun he saavat viikkorahansa, he antaisivat siitä kymmenykset. ##
Ei kai samasta rahasta kahteen kertaan kymmenyksiä makseta. Isä ja äiti maksavat kymmenykset bruttotuloistaan, joten viikkorahasta on jo ahneelle jumalalle annettu yli 10%.
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa. Ef 6:4
10. josta on todistettu, että hän on tehnyt hyviä töitä, on lapsia kasvattanut, .... 1 Tim 5:10
Kasvatus kaikessa a ja o.
15. vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, ef. 4:15
Olisit edes ottanut raamatunlauseet kokonaisuudessaan
Miten ne sinun raamatunlauseet kymmenyksiin liittyvät, ei sitten mitenkään, heh, heh.
1.Timoteuksen kirje:
5:9 Luetteloon otettakoon ainoastaan semmoinen LESKI, joka ei ole kuuttakymmentä vuotta nuorempi ja joka on ollut yhden miehen vaimo,
5:10 josta on todistettu, että hän on tehnyt hyviä töitä, on lapsia kasvattanut, vieraita holhonnut, pyhien JALKOJA PESSYT, ahdistettuja auttanut ja kaiken hyvän tekemistä harrastanut.
Vastasin kasvatuksesta.
Kun vein lapseni musiikkikouluun, he oppivat soittamaan, vaikka itsekin soitin.
Kasvatuksessa opitaan sisäistämään asiat.
Alkuun kyseenalaistit sen, että lapsia ei saa opettaa uhritielle.
Mikä sinulla mättää Herran työ täällä ajassa?
Kivetkö pitäisi huutaa?
Muista kuitenkin, että Suomessa on uskonnonvapaus ja omien rahojen jakaminen on myös vapaaehtoista. Lapsi ei välttämättä halua tukea sinun harhaoppisi levittämistä omilla karkkirahoillaan.
Puhuin yleisesti uhraamisesta, opiksi ja ojennukseksi. Lapsikin kasvaa aikuiseksi ja ihminen ei elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta joka Jumalan suusta lähtee. Lapsen on hyvä opetella jo tielle pienestä pitäen.
Kyse on Jumalan valtakunnan työstä jota tulee tukea.
Älä nyt sekoittele asioita.
Ei Herran työ voi olla kymmenyksistä kiinni.
Se, jota julistamme (toivottavasti oikein, epäilen) omistaa kaiken kullan ja aarteet. Eikö Hän antaisi, jos näkee, että joku on avun tarpeessa viedessään Veren evankeliumia eteenpäin Hengen voimassa. Ihmeet ja merkithän seuraa niitä , jotka uskovat!
Adv kirkon ongelma on se, että viemme jotain muuta , kuin veren evankeliumnia eteenpäin.
Adv kirkon ongelma on se, että kastamme 28 opinkohtaan, emme suoraan vain Jeesukseen.
Mitä me viemme eteenpäin:
Ilmetyskirjaseminaaria, missä Milael sanotaan Kristukseksi.
Dan kirjaa, missä pyhäkköoppia julistetaan valheellisesti vain Ellenin " Prof henkeen " loppujen lopuksi luottaen!
HALUAAKO JUMALA SIUNATA TÄLLAISTA VALHETTA!
Jehovatkin keräävät kymmenyksiä. Kyllä hekin voivat sanoa Jumalan siunanneen, mutta mitä? ja mikä on heidän Jumala joka siunaa?
Saman verran on jäseniä , kuin meillä , ehkä enemmänkin.
Heitetään kyyhkysten myyjät ja kirkon aneet, väärät opit ulos ja ruvetaan julistamaan ylösnoussutta elävää, syntien anteeksi antajaa Jeesusta, niin kirko repeeää liitoksistaan!!
Joka runsaasti kylvää jne.
Nyt puhuin Herran työstä..
Eiköhän taivaan Isä ole antanut tehtävän meille tähän aikaan. Vai ajatteletko, että kun Hän loi pellon kasvamaan leipää, niin Hän kävisi kuokkimassa ja kylvämässä sinun puolestasi? Niin, ehkä vielä pitäisi aittaankin se kuljettaa.
Odoteltaisiin vain valmista.
Sitähän sinä tarkoitit.
Usko on myös uhritie, sitähän nuo alkutekstin uhraajat kertoivat ja mitä siitä seurasi, siunaus.
Eli mene ja tee samoin.
Ihmiset lähtevät sinunkin seurakunnastasi, tulet sen näkemään, ellet ole jo, koska he eivät saa elämän leipää, eikä elämän vettä srkn.tilaisuuksista!
Ei kukaan halua tällaista toimintaa siunata
ei mistään?!
Tutkivalla tuomiolla kaikki yllättyvät huomatessaan mitä rikoksia pastorit Adventtikirkossa ovat kylmäverisesti tehneet!?
Onneksi monet ovat huomanneet joa aiemmin!
Talouspäällikkö Halonen sai hermoromahduksen Suomessa ja hänet siirrettiin etelään lomille mummojen kymmenysvaroilla!
Toivonlinnan talousasiat eivät myöskään kestä päivänvaloa; monet uudet rakennukset ovat rakennetut tai korjatut Oskas Säätiön rahoilla!
Siksi siunausta EI OLE OLLUT!!!
Hyvää huomenta ja Jumalan siunausta sinullekin.
Mitähän tällä ajatuksella tarkoitit? Tietenkin seurakunta on monta kertaa jakaantunut pienempiin ryhmiin ja syntynyt useampi seurakunta ajan saatossa.
Työtä kun tehdään Jumalan suunnitelmissa ja siihen panostetaan, niin Hän vastaa työstä mitä tehdään.
Veli 2692
Ongelma on se , että olemme vääräprofeetallinen liike!
Ja toteutamme profetian ilm kirjan karitsansarvisesta pedosta!
Lue Olavi ruheen Ilmestyskirja - selityksen 1998.
Sopii täydellisesti meihin.
Ellen Gould White 666 Roomalaisill kirjainarvoilla!
Antakoon Jumala sinulle silmävoidetta ja Hengen tulta.
Katselet ihmisiä ja minä kehotan taas työhön oikealla tavalla.
Toisaalta, en pysty noita kirjoja lukemaan, koska en niitä omista. Eli pennitön uneksija katsoo pussukkaan ja kun hän saa tuloa ekuina niin laittaa siitä Jumalan valtakunnan työhön ja jää odottamaan tuloksia.
Alttarin takaa.
Tehtäköön naisille sivupäytä todistuskokousta varten.
Voitko selventää mikä sinun kehoitus "työ
hön oikella tavalla " tarkoittaa!
Koska alkukirkko ei kerännyt kymmenyksiä.
Ne kuuluivat vanhan liiton papeille!
Miksi alkukirkko ei kerännyt kymmenyksiä?
Ainoastaan vapaaehtoset uhrilahjat.
Paavali teki itse ansiotyötä elättääkseen itsensä.
Miksi Adv kirkolle eivät riittäneet sanoman eteenpäin viemiseen jäsenten kymmenykset vaan piti pistää 100 miljoonaa Salosen säätiön rahojakin haisemaan?
Silti meni Nutana konkurssiin 6 milj. velkaa!
Kymmenyksillä ja säätiön rahojen ryöstöllä ei työtä viedä senttiäkään eteenpäin!
Jeesus lähetti apostoli ilman rahaa ja ylimääräisiä vaateitakin matkaan: " Mykät oppi puhumaan, rammat kävelemään ja kuurot kuulemaan!
90-vuotias Lilja Nikkanen uhrasi koko elämänsä Adventtikirkolle. Silti hän ei vietä elämänsä ehtoota Adventtikirkon omassa vanhainkodissa, vaan kunnan yleisessä vanhainkodissa Piikkiössä. Adventistien vanhainkoti on hänelle liian kallis.
Lilja Nikkanen työskenteli ikänsä keittiöapulaisena Adventtikirkon laitoksissa. Pienen pienestä palkastaan hän maksoi uskollisesti kirkolle kymmenykset ja luovutti lisäksi roponsa lukemattomiin kirkon rahankeräyksiin, uhrilahjoihin ja kolehteihin. Ihmeenä on pidettävä sitä, että hän silti onnistui säästämään itselleen kaksion tästä talosta Piikkiön keskustasta.
Lilja Nikkasen ikätoveri Oskar Salonen menestyi samaan aikaan liiketoimissaan Viipurissa ja Helsingissä.
60-luvulle tultaessa liikemies Oskar Salonen lahjoitti huomattavan omaisuuden perustamalleen säätiölle käytettäväksi Jumalan valtakunnan työn edistämiseksi.
Myös Lilja Nikkanen testamenttasi asuntonsa omalle kirkolleen. Adventtikirkko ei kuitenkaan malttanut odottaa testamentin toteutumista, vaan se otti Liljan omaisuuden vastaan lahjakirjalla kaksi vuotta sitten, Lilja on nyt köyhä kuin kirkon rotta.
Ja niin on Oskar Salosen säätiökin. Adventistien käsiin joutunut säätiö hävitti nopeasti yli sadan miljoonan markan omaisuuden. Mitä tapahtui?
A-L Halonen: "No meillä on periaatteena ollut se, että me haluamme kertoa jäsenille mahdollisuuksista, siis mitä mahdollisuuksia heillä on antaa uhrilahjoja, mihin tarkoitukseen ja sama koskee testamentteja. Että heillä on tekninen tietämys siitä, miten tällainen asiakirja tehdään ja me pyrimme olemaan äärimmäisen varovaisia siinä, että ei kukaan koe painostamiseksi tällaista menettelyä".
Lilja Nikkasta emme voi haastatella hänen ikänsä tähden, eivätkä hänen omaisensakaan halua esiintyä asiassa peläten siitä aiheutuvia vaikeuksia. Henkinen prässi ja pelko ovat uskontoyhteisöissä ahdistavia.
Halonen: "Hän on jo 70-luvulla tehnyt testamentin Adventtikirkolle ja nyt kun oli lähenemässä aika, jolloin hän todennäköisesti siirtyisi vanhainkotiin, hän halusi päästä eroon asunnostaan ja siitä huolesta mikä hänellä olisi sen vuokraamisesta, ja hän otti minuun yhteyttä useita kertoja, ennen kuin pääsin hänen luonaan käymään, ja hän pyysi että tulisin tekemään lahjakirjan hänen kanssaan. Ja tämä tapahtui täysin hänen omasta aloitteestaan".
Omasta aloitteestaan?
Terttu Forsell: "Niin, hän on tehnyt varmaankin jos, ja varmasti on tällä tavalla, että on tehnyt, että minä haluan tehdä teille testamentin, mutta se miten se on muotoutunut hänen päässään aikojen kuluessa, niin hänhän ei halua olla naapuriaan heikompi eikä huonompi, elikkä kyllä hän hyväksyntää tällä hakee".
MOT: Jos hänellä oli huoli tämän huoneistonsa vuokraamisesta, niin miksi ette vain auttaneet häntä vuokraamaan sitä niin, että hän olisi voinut saada nämä vuokratulot itselleen?
Halonen: "Hän halusi itse tehdä lahjoituksen adventtikirkolle ja sitten kun hän ei asuntoa enää itse tarvitsisi, kun siirtyy vanhainkotiin, niin hän halusi, että siitä lähtien adventtikirkko saa hyödyn tästä asunnosta".
MOT: Oletteko sitä mieltä, että hän ei olisi itse tarvinnut niitä rahoja itsellensä, mitä tästä vuokraamisesta olisi voinut saada?
Halonen: "Näin mä ymmärsin"
Omaiset kuitenkin kertovat, että Lilja-tädin haaveena olisi ollut päästä adventistien omaan vanhainkotiin uskonsisarien keskuuteen. Siihen hänen pieni eläkkeensä ei kuitenkaan riitä, ei lähimainkaan. Asuntoon sidottu säästöpääoma, vajaat 300 000 markkaa kun meni Adventtikirkolle.
MOT: Tästä asunnosta saamillaan rahoilla hän olisi voinut rahoittaa oleskelunsa adventistien omassa vanhainkodissa ?
Halonen: "Riippuu siitä, miten kauan hän olisi elänyt. Yhden asunnon hinta todennäköisesti ei olisi riittänyt kuin noin 3 vuoden hoitomaksuihin".
MOT: 3-4 vuoden hoitomaksuihin?
Halonen: "Niin ..."
Terttu Forsell auttaa uskonnollisten yhteisöjen ja lahkojen henkisen tai taloudellisen hyväksikäytön kohteiksi joutuneita ihmisiä Uskontojen uhrit -yhdistyksessä. Kuinka yleistä on, että uskontoyhteisöt suostuttelevat jäseniään omaisuuden lahjoituksiin ?
Forsell: "No, se on enempi sääntö kuin poikkeus, että kyllä yleensä suostutellaan, mutta se tapahtuu niin sillä viisiin peitellysti ja välttämättä ei sanota, että no niin, kirjotappas nyt tähän nimes, mutta kyllähän sitäkin tapahtuu, että on valmiiks kirjoitettu paperi ja siihen vaan nimi, että se on ihmisille sisään rakennettu malli jo koska on oltu pitkään mahdollisesti jäseniä, niin se niinkun kuuluu luonnostaan".
Myös 88-vuotias, dementoitumassa ollut Lilja Nikkanen sai kirkon talousjohtaja Anna-Liisa Haloselta valmiiksi laaditun lahjakirjan allekirjoitettavakseen. Kaksi adventistisisarta todisti hänen olleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Vaikka vanhus halusikin lahjoittaa, niin eikö kirkko olisi voinut vain kiittää häntä kauniista ajatuksesta ja kehottaa häntä pitämään omaisuutensa ja siitä tulevat tulot kuolemaansa asti? Testamentillahan omaisuus oli kuitenkin tulossa kirkolle.
Halonen: "Niin, me lähdemme siitä aina, että lahjoittajan oma tahto tapahtuu. Jos hän haluaa lahjoittaa lahjakirjalla jo ennen kuolemaansa omaisuuttaan Adventtikirkolle, niin emme me sitä kyseenalaista, varsinkin kun oli kyseessä yksineläjäihminen."
MOT: Oliko tämä menettely mielestänne kristillistä?
Halonen: "Oli."
Liikemies Oskar Salonen ei ollut adventisti, mutta harras luterilainen kristitty kuitenkin. Kiitollisena osakseen tulleesta taloudellisesta menestyksestä hän halusi lahjoittaa elämäntyönään kertyneen huomattavan omaisuuden evankelisluterilaiselle säätiölle Jumalan valtakunnan työn edistämiseksi. Säätiön säännöissä on nimenomainen maininta siitä, että se ei ole riippuvainen mistään olemassa olevasta kirkosta tai uskonsuunnasta.
Oskar Salosen tahto ei kuitenkaan estänyt sitä, että hänen kuolemansa jälkeen Adventtikirkon jäsenet kaappasivat säätiön valtaansa. Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan säätiön kaikki johtopaikat ovat olleet adventistien hallussa. Säätiö valjastettiin adventistisen opin levitykseen ja se antoi taloudellista tukea ennen muuta Adventtikirkolle ja sitä lähellä oleville pyrinnöille.
Suomen Adventtikirkko on vajaan 6 000 jäsenen kristillinen yhteisö, jonka tunnustuksessa korostuvat raamatun kirjaimellinen tulkinta, Jeesuksen pian tapahtuvan toisen tulemisen odotus sekä lauantain ehdoton lepopäiväksi pyhittäminen.
MOT: Mihin viime kädessä lahkon voima saada jäseniltään lahjoituksia perustuu?
Forsell: "Me olemme ainoa oikea joukko täällä maan päällä. Ja tämä meidän joukkomme on juuri se, joka pelastaa tämän maailman kaikelta pahuudelta ja kaikilta hirveyksiltä. Niin sen eteenhän me olemme valmiita tekemään mitä vaan. Ja johtajastahan on pitkälti kiinni, ja eihän siellä tumpelo-johtajia voida pitääkään mukana, koska eihän sellasella firmalla mitään tee jos on tumpelo johtaja, joka ei osaa sitten kertoa, että meiltä justiinsa vaaditaan tätä ja meidän täytyy tehdä tätä, meidän täytyy tehdä lähetystyötä, niin mikään firmahan ei tule toimeen ilman rahaa, sehän on ihan selvä asia".
Myös helsinkiläinen eläkeläinen Kerttu A (nimi muutettu) oli testamentannut omaisuutensa Suomen Adventtikirkolle. Se ei kuitenkaan riittänyt kirkolle, vaan se havitteli Kertun omistamaa Lohjalla sijaitsevaa kesähuvilaa adventtinuorten leirikäyttöön. Ensin ehdotettiin lahjoitusta, mutta kun se ei käynyt eläkeläiselle, päädyttiin vuokrasopimukseen.
Lukija lukee käräjäoikeuden päätöksestä "Minulle sanottiin, että saan itse tehdä mitä minä haluan siellä mökillä ja olla siellä milloin minä haluan - tämä ei toteutunut"
Adventtikirkon pappi toi vuokrasopimuksen Kertulle valmiiksi kirjoitettuna ja talousjohtaja Halosen allekirjoituksella varustettuna.
Lukija: "Ei ollut kenenkään kanssa keskustelua ennen sopimuksen allekirjoittamista, se oli minulle ihan vieras, kun se tuotiin. Katsoin vähän ja luin ja sanoin, että minä luotan teihin sen takia, kun olette uskovaisia miehiä . En ymmärtänyt sopimusta, luotin sokeasti uskonveljiini. He eivät yhtään selitelleet minulle, mitä siellä on".
Sopimuksen sisältö valkeni Kertulle vasta myöhemmin.
Lukija: "Se tuli yllätyksenä, järkytyin täysin".
Kerttu oli luopunut kesäpaikastaan 10 markan suuruista elinikäistä vuokrakorvausta vastaan. Pientä eläkettä saavan Kertun maksettavaksi jätettiin sähkö- ja kaasulaskut, tie- ja jätemaksut, kiinteistövero sekä vakuutukset. Sähköä kului adventtinuorten käytössä paljon, kolmen vuoden sähkölaskut nousivat jo 23 000 markkaan.
MOT: ...noudattaako tämä kulujako mielestänne kristillisen jaon periaatteita?
Halonen: "Me olemme antaneet tämän asian hoidon lakimiehelle, mä en mielelläni lähde näihin yksityiskohtiin tässä vastaamaan".
MOT: Tämähän on juridisesti jo yhdessä tuomioistuinasteessa ratkaistu tämä asia, mutta nyt kysyn ihan moraalietiikan kannalta?
Halonen: "-"
Kerttu nosti Adventtikirkkoa vastaan oikeudenkäynnin, jossa hän vaati vuokrasopimuksen julistamista pätemättömäksi. Näin myös tapahtui, Lohjan käräjäoikeus määräsi sopimuksen raukeamaan.
Lukija lukee käräjäoikeuden perusteluista: "Kerttu A oli ollut jo ikänsä vuoksi selvästi huonommassa asemassa kuin Helminen - johon A oli luottanut - ja Paananen, jotka olivat Adventtikirkon talousjohtajan kanssa laatineet sopimustekstin. Siksi Adventtikirkon olisi tullut huolehtia siitä, että A:llä olisi ollut apunaan lainoppinut ja Adventtikirkkoon nähden neutraali neuvonantaja, joka olisi voinut hänen puolestaan arvioida hyvin poikkeuksellisena pidettävän sopimuksen ehtoja ja niiden mahdollisia seuraamuksia"
"... sopimus sisältää sellaisia ehtoja, joita on pidettävä A:n heikon neuvotteluaseman seurauksina, ja että tämän heikkoon neuvotteluasemaan ovat myös vaikuttaneet A:n rajoittunut kyky ymmärtää sopimuskokonaisuutta ja hänen sokea luottamuksensa Helmistä kohtaan".
"Käräjäoikeus katsoo, että sopimusehdot on saatu aikaan käyttämällä hyväksi A:n ymmärtämättömyyttä ja hänen luottamuksesta johtuva riippuvaista asemaansa. Adventtikirkko on siten edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä Adventtikirkko on vastikkeeksi antanut. Kokonaisuutena arvostellen sopimus on sitä laatua, että siihen vetoamista on pidettävä kunnian vastaisena ja arvottomana. Sopimusta on kokonaisuudessaan pidettävä niin kohtuuttomana, että se ei voi jäädä pysyväksi".
Lohjan käräjäoikeuden ratkaisu on parhaillaan hovioikeuden käsittelyssä.
Forsell: "Kyllä mua säälittää nää vanhukset sikäli, että he ovat hyvin heikoilla näissä tämmösissä asioissa, koska heille on opetettu, että täytyy rahaa antaa ja he ovat nähneet elämänsä varrella, että testamenttia tulee ja menee ja sitten ostetaan taivaspaikkaa, ja tää on nykyajan anekauppaa tavallaan, ja sitten se, että ei semmosta jäsentä kyllä käsitellä sen jälkeen enää hyvin, jos hän ei tee testamenttia".
Tampereen omainen: "Hänelle ilmeisesti tuli vierailulle Jehovan todistajia, tää tapahtu noin puoli vuotta sitten ennen anoppini kuolemaa ja sillä vierailulla tää testamentti tehtiin ja laatija ilmeisesti myöskin oli Jehovan todistaja ja kaksi paikalla ollutta todistajaa oli Jehovan todistajia".
Tamperelainen aviopari ei ole pahoillaan jehovalaisille menetetystä mummon omaisuudesta, se oli varsin pieni, vaan siitä yllätyksestä, joka seurasi vanhuksen kuolemaa.
Omainen: "Jehovan todistajien puolesta otettiin yhteyttä meihin ja selvis, että anoppi oli tehnyt puoli vuotta aikaisemmin testamentin, jota on yksi kappale hällä siellä kotona, ja siitä kävi selkeesti ilmi, että Jehovan todistajille oli testamentattu kaikki, hautaus, testamentin toimeenpano, pesän haltuunotto ja näin ollen meillä ei ollu oikeen tehtävissä mitään"
Testamentin nojalla vainajan ruumista ei luovutettu keskussairaalasta tämän pojalle.
Omainen: "Se tarkoitti sitä, että me ei voitu järjestää hautajaisia eikä mitään tämmöstä normaalia meidän elämään kuuluvaa siunaustilaisuutta, vaan me järjestettiin sitten kotona tämmönen muistotilaisuus ilman vainajaa ja Jehovan todistajat järjesti omansa ... loukkas sekä minua, että miestäni eniten se, että kuten mieheni sen ilmaisi, että he eivät, heille ei riittäny edes se, että he vei häneltä äidin, vaan he veivät senkin, että hän ei voi edes äitiänsä haudata ja siunata niin kuin hän olisi halunnut ja uskoi äitinsä haluavan"
Forsell: " ...pitäkää huolta vanhuksistanne! Pitäkää huolta omaisistanne! Silloin kun he ovat heikoilla, vanhoja. Jos te ette pidä huolta heistä, heistä pitää joku muu huolen, ja sitten raastuvassa on vaikea näitä asioita selvitellä sen jälkeen. Vanhukset välttämättä, jos he ovat jossakin yhteisössä mukana, eivät suostu siihen että te pitäisitte yhteyttä koska te ette ole saman uskonnon alla, mutta siitä huolimatta, pitäkää heihin yhteyttä".
Adventtikirkon opetuksen mukaan adventistit eivät maksa kymmenyksiä kirkolleen, vaan he ainoastaan palauttavat jumalalle yhden kymmenesosan, koska kaikki varallisuus kuuluu jumalalle.
Halonen: "Raamatun mukaan jumala omistaa kaiken ja me olemme hänen taloudenhoitajiaan. Ja kaikki kymmenykset ja uhrilahjat ovat raamatun tapa uskoville tukea jumalan työtä. Mitään muuta tapaa vapailla seurakunnilla ei ole toimintansa ylläpitämiseen".
Adventtikirkon tärkein profeetta, amerikkalainen Ellen White varoittaa jättämästä perintöä pitkälle riville sukulaisia, jotka eivät ole sen tarpeessa, vaan hän kehottaa tekemään kristillisen testamentin jumalan hyväksi. Ellen White ilmoittaa, että Jumalan tahto tässä asiassa on laki.
Mutta millaisen testamentin profeetta itse teki?
Ellen White nimenomaan luettelee testamentissaan pitkän rivin lapsiaan, lastenlapsiaan ja vielä syntymättömiä lapsenlapsenlapsiaan ja määrää näille päältä valtaosan omaisuudestaan, ennen kaikkea kymmenien kirjojensa tekijänoikeustulot. Ja vasta jos jotain velkojen maksun jälkeen jäi jäljelle, niin siitä oli määrä antaa osuus adventtikirkon lähetystyöhön.
Lopputulos oli, että Ellen Whiten omaisuus ei vastannut hänen velkojensa määrää, vaan Adventtikirkko maksoi lopulta hänen jälkeen jääneet velkansa.
Adventistien valtaama Oskar Salosen säätiö menestyi bisneksissään aluksi mainiosti. Säätiön omaisuuden arvo nousi parhaimmillaan toiselle sadalle miljoonalle ja yksin pankkitileillä oli rahaa parikymmentä miljoonaa markkaa.
Tällä hetkellä säätiön tilillä on 95 markkaa ja velkaa on kolme miljoonaa. Omaisuudesta on jäljellä enää tämä pronssilaatta. Säätiötä ollaan saattamassa konkurssiin.
Nousunsa päivinä säätiön omaisuus oli kiinnitettynä kivitaloihin eri puolilla Helsinkiä. Säätiö omisti lisäksi mm. lomahotellikylpylän, leirikeskuksen ja maaseutukiinteistöjä. Mutta ruokahalu kasvoi menestyksen myötä. 80-luvun puolivälissä säätiö ryhtyi keinottelemaan lainamarkkinoilla myöntämällä korkealla korolla ja heikoilla vakuuksilla luottoja epämääräisille yrityksille.
Kaikki säätiön ottamat riskit toteutuivat. Lainoitetut yritykset menivät yksi toisensa jälkeen konkurssiin ja säätiö upposi lisäksi epätoivoisesti lukemattomiin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, jotka se hävisi kaikki.
Oskar Salosen pojanpoika Juha Salonen vaati isoisänsä kuoleman jälkeen selvitystä siitä, mihin säätiön omaisuus on hävinnyt:
Salonen: "No ei mulle kyllä koskaan sanottu minne omaisuus on hävinny, mutta mä oon kerran silloisen toiminnanjohtajan kanssa kävellyt Koskenpäällä semmoisessa mäntymetsässä kahdestaan ja kysyin häneltä, tälleen face to face, että hyvin ootte Oskarin rahat putsanneet, niin hän vastasi mulle aivan pokkana, että kyllähän mä ymmärrän, että eiväthän ne kenkään rahoja olleet. Mä sitten ymmärsin ihan loistavasti".
Kymmeniä miljoonia menettänyt säätiö nosti vahingonkorvauskanteen adventtikirkkoon kuulunutta toiminnanjohtajaansa, yhtä hallituksen jäsentä sekä näiden kanssa yhteistyössä toiminutta pankinjohtajaa vastaan. Virallinen syyttäjä vaati kolmikolle rangaistusta jatketusta epärehellisyydestä, mutta syyte hylättiin vanhentuneena.
Lainaseikkailun ja 90-luvun alun laman jäljiltä säätiöllä oli vielä hallussaan miljoona markkaa. Uusi toiminnanjohtaja päätti pelastaa säätiön huikealla uhkapelillä. Hän sijoitti omin lupinensa säätiön viimeiset rahat salaperäiseen hankkeeseen, josta oli luvassa niin suuret voitot, että säätiö niiden avulla nousisi jälleen jaloilleen. Säätiön hallitukselle kerrottiin, että projekti liittyy keksintöjen hyödyntämiseen
Hallitus tyytyi selitykseen, kun toiminnanjohtaja pelotteli, että raha menetetään varmasti, jos asiassa ryhdytään pullikoimaan. Hallituksen vakuuttamiseksi väläyteltiin vielä entisen puolustusministerin Ingvar S. Melinin nimeä bisneksen luotettavuuden takuuksi.
Mutta tässä ei ole koko totuus, jos totuus ollenkaan.
Todellisuudessa säätiön toiminnanjohtaja oli ryhtynyt hallituksen selän takana keinottelemaan entisen, erotetun ja epärehellisyydestä syytetyn toiminnanjohtajan kanssa. Kuviokin oli tutunoloinen. Toiminnanjohtaja lainasi jälleen säätiön rahat ilman vakuutta, vaikka se on säätiölain vastaista. Rahoituksen kohde oli vaan entistäkin riskipitoisempi, kansainvälinen asekauppa.
Oskar Salosen säätiön rahoilla rahoitettiin äärimmäisen salaista ja hämäräperäistä operaatiota, jolla pyrittiin hankkimaan Venäjän pimeiltä asemarkkinoilta unkarilaisen asekauppiaan välityksellä varaosia Suomen puolustusvoimien kenttätykkeihin. Tykkikauppaa on selostettu tarkemmin MOT-ohjelmassa tammikuussa 1999.
Hanke oli arkaluonteinen siksi, että sillä tosiasiassa pyrittiin kiertämään Suomen ja Venäjän välistä valtiosopimusta asehankinnoista. Kun uhkayritys alkoi paljastua, peräytyi pääesikunta kaupasta ja tekeytyi tietämättömäksi sen todellisesta juonesta. Hyväuskoinen Oskar Salosen säätiö menetti myttyyn menneessä kaupassa 1,3 miljoonaa markkaa, viimeisen pelipanoksensa.
Säätiön uusi ja vanha toiminnanjohtaja sekä kaikki hallituksen jäsenet kuuluvat Adventtikirkkoon, perinteisesti pasifistiseen uskonsuuntaukseen. Kuin omaatuntoaan rauhoittaakseen he kirjasivat tykkikauppasopimukseen seuraavan pykälän:
"Yhteisesti olemme sopineet, että kaikesta liiketoiminnan tuotosta vähintään 10 % päältä luovutetaan kristilliseen kasvatustyöhön kansainvälisen adventtikirkon kautta".
Uusi ja vanha toiminnanjohtaja lääkitsivät lisäksi omaatuntoaan sillä, että tehdyn voitonjakosopimuksen mukaan heille kummallekin oli luvassa miljoonan markan korvaus henkilökohtaisesta riskinotosta. Rahoittajalle, eli Oskar Salosen säätiölle oli määrä maksaa parikymmentä prosenttia voittosummasta.
Säätiön toiminnanjohtaja ei halunnut antaa haastattelua asiasta.
Juha Salonen: "Onhan toi nyt aika ällistyttävää. Vielä vähemmän mä hämmästelisin, et jos ne olisi pornobisneksessä hävinneet, et tätä mä ajattelen"
Halonen: "Oskar Salosen säätiö on antanut apurahoja kristillisille yhteisöille, ja adventtikirkkokin on joinakin vuosina anonut ja saanut määrärahoja, minun talousjohtajakaudellani olemme pieniä summia saaneet muutaman kerran. Mutta jos vihjaatte tällä siihen, että siellä on seurakuntamme jäseniä ollut hallinnossa, niin mielestäni tämä ei tuo mitään kytköstä adventtikirkon ja Salosen säätiön välille".
Oskar Salonen toivoi aikoinaan, että hänen poikansa olisi ryhtynyt johtamaan säätiötä hänen kuolemansa jälkeen, mutta poika kuolikin ennen isäänsä. Oskar Salosen pojanpoika
Juha Salonen on sittemmin pyrkinyt mukaan isoisänsä nimeä kantavan säätiön hallitukseen:
Salonen: "Kyllä mä niinkuin kysyin, että oisko mahdollista jos, kun oon kuitenkin pojan poika, että vois tulla mukaan siihen ja valvomaan sitä, niin sanottiin että, tervetuloa mikäli tunnustan samaa uskontoa. Ja oon ollu ikäni luterilainen ja en oo voinut siihen ryhtyä".
MOT: Mikä tämä uskonto oli, jota he sinulta edellyttivät?
Salonen: "Adventismi".
MOT: Kuinka Oskar Salonen suhtautui adventisteihin?
Salonen: "Jokunen viikko ennen tapaturmaista kuolemaansa hän oli vaimollensa, Tarja Saloselle puhunut, että nyt on säätiön hallituksessa liian paljon adventisteja, että pitää saada herra X sisään hallitukseen.
MOT: Muitakin kuin adventisteja siis?
Salonen: "Kyllä."
Raha-asioiden hoito sekä Oskar Salosen säätiön tapahtumat ovat herättäneet arvostelua myös Suomen Adventtikirkon jäsenistön keskuudessa. Mm. Lilja Nikkasen tapauksesta loukkaantunut kirkon jäsen teki asiasta rikosilmoituksen. Tehdyt rikosilmoitukset eivät ole kuitenkaan toistaiseksi johtaneet pidemmälle.
Sen sijaan kansainvälisen 10-miljoonaisen Adventtikirkon korkein johtaja Robert S. Folkenberg joutui eroamaan pari vuotta sitten, kun eräs liikemies nosti häntä ja Adventtikirkkoa vastaan syytteen petoksesta maakaupoissa.
Juha Salonen: "Nuorempana miehenä, noin kaksikymmentä vuotta sitten, mä oli aivan raivoissani siitä, ja huidoin sinne tänne, saamatta sitten kuitenkaan mitään aikaiseks. Nyt se raivo on laantunut, nyt mä sitä katselen surullisena, että se on aivan muuttunut suruksi".
Kymmenykset, uhrilahjat, säätiön rahat, testamentit!
Sitten joku kehrtaa inistä, kun porukalla ei ole enää uhrimieltä!
Uhmamieltä tässä tarvitaan! Ulos tuollaiset huijarit!
TEESIT KIRKON OVEEN ja piste petkutukselle!!
lähivuosina näistä kaikista rikekistään Suomessa kun eräs kirja on valmis....!?
Jäämme seuraamaan tilannetta ja puolustuspuhetta tavallisen köyhän kansan puolesta ..sekä pastoreiden lampaan pukuisia susia saamme me vuorostamme raadella!?
Tämä lahko tulee onneksi pian saamaan kuolinhaavan!
Esitin kehotuksen tehdä Jumalan valtakunnan työtä.
Se ajatus pitää kylvää, että työ saadaan valmiiksi.
Jumala kehoitti kannattajiaan tukemaan työtä, eli näitten apostolien matkaa, että he voivat tehdä matkaa ilman omaa rahaa ja ei tarvitse kantaa niin vaatekaappia matkassa. Siksi kymmenykset annettiin Jumalan valtakunnan työhön.
Tästä kirjoitin ja nyt katsot asiaa apostolin puolelta, eli heidän joiden pitää saada työhön tarvittava työkalu, eli tässä tapauksessa raha.
Sen tähden ei pidä asettua väärällä tavalla arvostelemaan Jumalan asettamia velvoitteita meitä kohtaan.
Eli muistutan taas, puhun Jumalan valtakunnan työstä.
Nyt laitan sinun ajatuksesi tähän tuosta kirjoituksesta ja huomaat sen, että katsot asiaa väärältä puolen.
Jos olet uhraaja niin et ole apostoli, se saama mies, joka saa syödä "kuormasta".
Eihän adventismin levittäminen Suomessa ole mitään Jumalan valtakunnan työtä, päinvastoin.
Adventismin toiminta on kaikin puolin Raamatun opetusten vastaista. Jopa niin paljon, että mikäli Raamatun opetusta noudatettaisiin adventtikirkossa käytännössä , a-kirkon joutuisi lakkauttamaan ensi töikseen!
Jo tositarinasta - lesken rovosta - voimme
päätellä, että Herran edessä merkitsee kaikki
kaikessa asenne ja nimenomaan uhrautuva.
Yksi ropo oli enemmän kuin muiden setelit
yhteensä.
Näinollen uskon, että Herra palkitsee joka tapauksessa, tavalal tai tosiella, vaikka
hyväuskoisuudessaan olisikin väärään kohteeseen
antanut.
Joten ei kovin huolissaan tarvitse olla siitä,
että käytetäänkö se raha täysin oikein.
Tarvittaessa Herran Henki ohjaa.
Uskon myös, että jos on huijattu tai houkuteltu
antamaan väärään kohteeseen, niin ne annetut
varat siellä - ne puhuvat puolestaan elikkä
Herra voipi suorittaa temppelin puhdistusta
ikäänkuin ja ajaa väärät rahanvaihtajat ja väärät markkinamiehet pois.
eräänlainen Harry Potter-kirja...?!
Puhun Jumalanvaltakunnan työstä ja henkilö, joka tarkoituksella haluaa olla ulkopuolinen, on hieman jäävi keskustelemaan asioista.
Päämäärä tietoinen matkanteko meillä silloin on niin erilainen.
Mutta tutki avoimin sydämin Jumalan edessä sanaa ja tee rohkeasti päätös paremmasta päämäärästä, niin löydät elävän Jumalan Kristuksessa.
Nimimerkki Veli 2692 tarkoittaa (Helluntiseurakuntani antaman 11.12.2001 todistuksen kasteesta ja seurakuntakortin numero.
Kirjoitukseni lähde kymmenyksiin on Ristin Voiton kustantama kirja Seurakunta ja sen virat, luku 8 s.152. Kirjan kehoitus jokaiselle raamattuun pyrkivälle kristitylle, vanhimmiston jäsenille se on suoranainen välttämättömyys.
Kirjoittaja Alvar Blombgren aikanaan tunnettu seurakuntaspesialisti, niin kuin joku oli sanonut. Hänellä on erityinen lahja selittää kirjoituksia mm. tältä alueelta.
Missä näet tuossa opin maksamisesta, kymmenysopin.
Eikö teitä ole kehotettu sensijaan ANTAMAAN lahja?
1. Kor. 16:2
Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
2. Kor. 9:7
Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
Matt 17:25-27
25
Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon?
Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"
26
Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.
27
Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan.
Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."
Tuo esittämäni asia vain johtaa työn eteenpäin viemiseen. Jotkin henkilöt uhraavat varmaan liiastaan, toiset siitä roposesta jne.
Kukin olkoon autuas, Herra palkitsee työntekijänsä.
Kait sinä uskot sen, että siunauksien äärellähän tässä ollaan jokainen ja kauppaa ei tässä käydä.
Ystävä Vapaakirkollinen naapurista, (muuten heidän kirkon ilmoituksessa on sanat kymmenykset), tämä sisar kertoi puolisolleni seuraavaa.
"Heillä oli aina rahasta puute, mutta kun he alkoivat uhrata seurakunnassaan kymmenykset, niin heillä on ollut sen jälkeen rahaa aina riittävästi".
Eikö olekin hämmästyttävää, sitähän luulisi, että sitä on vähemmän jos antaa tottumuksesta uhriin enemmän. Eikö vain?
Ainakin puheesta ymmärtäisi, että he olivat astuneet runsaamman antamisen tielle.
Lopputulos samaa, mitä aloituksessa, heillä oli enemmän käytettävissä. Kuinka, sitä en pysty selittämään muuten kuin Jumala on heidän kohdallaan siunannut tavalla tahi toisella enemmän.
Todennäköistä se on sitä, että meilläkin on tarpeellisen tuotteen hinta aina tavalla tahi toisaalla huomattavasti halvempi kuin "normaalisti tekisin löytöjä".
Niin, kun sairastan astmaa, ehkä se on työperäinen sairaus ja olen tässä ollut pakotettu ostamaan tällaisen toisen ja isomman sähköisen ilmanpuhdistimen.
Sen myyntihinta on ollut tarjouksessa yli 700 €uroa. No se tuotiin minulle tosin hieman käytettynä 50 eurolla ja vain tämän yhden suodattimen hankin siihen 30 eurolla.
Uskoisin, että juuri tällaista on tämä siunaus tässä asiassa.
Anna Jumalan valtakunnan työhön ja se tarpeellisen tuotteen kustannus erä on huomattavasti edullisempi, mitä muuten joutuisin siitä maksamaan.
Ja monta asiaa on matkalla tapahtunut, joka on ollut taloudellista, eli selvää johdatusta asiaan.
Meidän ei ehkä ole tarpeen alkaa vastakkain asetteluja tästä tekemään ja tai ostamaan lunastuksestamme sitten alennusmyynti henkeä.
Eli päätän itsenäisesti ja sen kalliin sovintohinnan, jonka maksu on suoritettu, mielelläni uhraan sydämestäni Herralle, ja voihan se olla, että tuo kymmenykset eivät aivan riitä, se on parempi uhritiellä olla, että lähimmäinenkin löytäisi pelastuksen.
Näin se on, kuka laittaa mihinkin painon, se on vapaehtoinen asia. Että siunausta sinullekin Antti.
Hyvää yötä, käyn nukkumaan.
### Eli päätän itsenäisesti ja sen kalliin sovintohinnan, jonka maksu on suoritettu, mielelläni uhraan sydämestäni Herralle, ja voihan se olla, että tuo kymmenykset eivät aivan riitä, se on parempi uhritiellä olla, että lähimmäinenkin löytäisi pelastuksen.
Näin se on, kuka laittaa mihinkin painon, se on vapaehtoinen asia. Että siunausta sinullekin Antti.
Hyvää yötä, käyn nukkumaan. ###
Terveellä tavalla puolustat kymmenysmenettelyä.
Ja olen varma, että Herra on siunaava päätöksiäsi.
On minunkin ystäväpiirissäni niitä, jotka ovat
suorastaan menestyneet sitä tietä, että ovat
kymmenyssopimuksissa tai sen kaltaisissa olleet
Herran kanssa. "Kukin olkoon omassa mielessään
täysin varma."
Itsekin muistan todistaneeni muutaman kerran
kymmenyksiin sidotuista rukousvastauksista.
Mutta minun kymmenysruljanssini meni pelon
puolelle. Pelkäsin, ettei kuoreen tulekaan
laitettua täysiä bruttotuloista ja silleen.
Minulle sopi paremmin kymmenyssanan unohtaminen
ja vain iloisella sydämellä antaa.
Rohkeasti pastorien täytyykin rahasta puhua, sillä
hengellinen työ tietysti vaatii varoja.
Paavali vetosi rajusti sydämiin taloudellisesti.
Tahtoisin muistuttaa, ettei hän siltikään ryhtynyt
käyttämään kymmenyssanaa.
Monet ovat taakoittuneet tuon sanan käytöstä ja
minulta se vei antamisen ilon. Nyt annan iloiten.
Herra varjelkoon, ettei antaminen / kymmenykset
aiheuttaisi turhaa riitelyä kristikansassa, sillä
se on varmaa, että Herran työ kotona ja ulkona
vaatii yhä enemmän varoja.
### Kait sinä uskot sen, että siunauksien äärellähän tässä ollaan jokainen ja kauppaa ei tässä käydä. ###
Toki uskon. Mutta helposti menee ainakin ajoittain
sen harhan alle, että täytyykö Herran mielisuosio
ansaita.
ja testamentit adventtikirkossa ovat vapaaehtoinen asia. Suurin osa näistä kannanotoista täysin potaskaa, kun ei tiedetä asian todellista laitaa.