Adventismin järjettömyyttä??

Adventistien oppi ontuu melko arvelluttavasti. Eivät millään hyväksyttävällä syyllä he voi todistaa, että sunnuntain pyhittäminen olisi "pedonmerkki". Sunnuntai on niin kaukana pedon merkistä, että sitä nimitetään Herran päiväksi, Ilm.1:10, sillä sinä päivänä Kristus nousi kuolleista, sinä päivänä hän myöskin ilmestyi omilleen elävänä, samana päivänä vuodatettiin pyhä Henki, silloin myöskin kokoontuivat ensimmäiset kristityt Herran ehtoolliselle jne.
Mahdettiinkohan tämä kaikki tehdä pedon merkin suojissa vai tapahtuiko kenties kuolleista nousseen Vapahtajan nimessä ylösnousemuselämän ihanissa merkeissä??
Adventtisaarnaajat eivät varmaankaan saata olla tietämättömiä tämän oppinsa järjettömyydessä.

Folke Thorellin eräästä kirjasta 1954 -Totuus sapatista
581184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

Mikään noista ei aina ihmiselle oikeutta muuttaa Jumalan käskyjä 10.
Ei vaikka enkeli taaivaasta toisin julistaisi. Se ei muuta sitä tosi asiaa, että Jumalan 10. käskyä on ikuiset ja muuttumattomat.
Sapatin lepopäivän tilalle ei voi ihminen ottaa toista päivää. Se mikä pyhitetty on pysyy Pyhänä.

Toki voi erilaisia juhlapäiviä viettää, kunhan tekee sen Jumalan kunniaksi, mutta Jumalan käskyjä ne eivät korvaa.

Äänestä
  • Missä kerrotaan, että jumalan käskyjä olisi vain kymmenen? Miten löytää raamatusta esim. kuudennen käskyn? Jeesus ei maininnut edes sanoja "kymmenen käskyä", eikä puhunut mitään "neljännen käskyn sapatista".

    Miten jumalan ja israelilaisten välisen liiton ehdot liittyvät adventisteihin? Niitä liiton ehtoja sanotaan raamatussa kymmeneksi käskyksi (sanaksi). 2.Moos.34

    LIITON ehdot kirjoitettiin LIITON tauluihin, joita säilytettiin LIITON arkissa.

    Äänestä

  • käskyt? kirjoitti:

    Missä kerrotaan, että jumalan käskyjä olisi vain kymmenen? Miten löytää raamatusta esim. kuudennen käskyn? Jeesus ei maininnut edes sanoja "kymmenen käskyä", eikä puhunut mitään "neljännen käskyn sapatista".

    Miten jumalan ja israelilaisten välisen liiton ehdot liittyvät adventisteihin? Niitä liiton ehtoja sanotaan raamatussa kymmeneksi käskyksi (sanaksi). 2.Moos.34

    LIITON ehdot kirjoitettiin LIITON tauluihin, joita säilytettiin LIITON arkissa.

    Voin lohduttaa sinua siinä että jokainen lukutaitoinen osaa löytää Raamatusta kymmenen käskyä ja ihan omassa ja oikeassa järjestyksessään. Raamatussa niitä on järjestyksessään tasan kymmenen, ei yhtään vähempää eikä enempää. Ketekismuksen käskyjärjestys on hieman erilainen siksi, että kirkko sanoo muuttaneensa sen järjestyksen omalla arvovallallaan eli poistanut toisen käskyn kokonaan ja jakanut himoitsemista koskevan käskyn kahtia niin että lukumäärä säilyisi. Poistamalla toisen käskyn kirkkovalta aloitti kuvin palvonnan jonka toinen käsky olisi kieltänyt, siksi voimme nytkin vielä nähdä ja kuulla miten se tapahtuu ja mihin se on johtanut.

    Jumalan laki eli kymmenen käskyä on aina ollut olemassa osoittamassa synnin, mutta kirjaimellisen muodon ne saivat Siinailla kun Jumala itse kirjoitti ne sanat kahteen kivitauluun omalla sormellaan, ei erehtyväinen ihminen niitä kirjoittanut, ettei kenelläkään ole todellisuudessa perusteluja väittää etteivätkö ne kymmenen käskyä ole Jumalan laki. Jeesus vielä varmisti sanoessaan ettei laista katoa ainoakaan piirto ennen kuin maa ja taivas katoavat. Jos siis tunnet maata vielä jalkojesi alla voit olla varma että Jumalan lakikin on voimassa ja olemassa.

    Tämän asian ovat tunnustaneet aikanaan kaikki kristilliset kirkkokunnat heidän lausuntonsa ovat historian kirjoissa vielä säilyneet ja ovat luettavissa. Mutta nyt on alkaneet puhaltamaan laittomuuden tuulet jonka Jeesus ennusti tapahtuvan ja se on varmin ja selvin merkki meille kristityille siitä, että ennustukset tulevat täyttymään kirjaimellisesti. Jumalan laki nähdään nykyään niin pahana asiana että on pitkään väitetty että se naulittiin ristille. Vaikka se on sitä varten että se varjelisi ja siunaisi meitä kaikelta pahuudelta ja vääryydeltä eli se kertoo meille Jumalan tahdosta miten meidän olisi turvallista elää ja vaeltaa rakastavan Jumalan neuvojen mukaan. Lakihan ei meitä pelasta vaan tuomitsee ja herättää meissä synnin tunnon joka johdattaa meidät Golgatan ristin juurelle ja sovituksen kautta saamaan osakseen armon ja pelastuksen.

    Äänestä

  • tässä ratkaisevasti kirjoitti:

    Voin lohduttaa sinua siinä että jokainen lukutaitoinen osaa löytää Raamatusta kymmenen käskyä ja ihan omassa ja oikeassa järjestyksessään. Raamatussa niitä on järjestyksessään tasan kymmenen, ei yhtään vähempää eikä enempää. Ketekismuksen käskyjärjestys on hieman erilainen siksi, että kirkko sanoo muuttaneensa sen järjestyksen omalla arvovallallaan eli poistanut toisen käskyn kokonaan ja jakanut himoitsemista koskevan käskyn kahtia niin että lukumäärä säilyisi. Poistamalla toisen käskyn kirkkovalta aloitti kuvin palvonnan jonka toinen käsky olisi kieltänyt, siksi voimme nytkin vielä nähdä ja kuulla miten se tapahtuu ja mihin se on johtanut.

    Jumalan laki eli kymmenen käskyä on aina ollut olemassa osoittamassa synnin, mutta kirjaimellisen muodon ne saivat Siinailla kun Jumala itse kirjoitti ne sanat kahteen kivitauluun omalla sormellaan, ei erehtyväinen ihminen niitä kirjoittanut, ettei kenelläkään ole todellisuudessa perusteluja väittää etteivätkö ne kymmenen käskyä ole Jumalan laki. Jeesus vielä varmisti sanoessaan ettei laista katoa ainoakaan piirto ennen kuin maa ja taivas katoavat. Jos siis tunnet maata vielä jalkojesi alla voit olla varma että Jumalan lakikin on voimassa ja olemassa.

    Tämän asian ovat tunnustaneet aikanaan kaikki kristilliset kirkkokunnat heidän lausuntonsa ovat historian kirjoissa vielä säilyneet ja ovat luettavissa. Mutta nyt on alkaneet puhaltamaan laittomuuden tuulet jonka Jeesus ennusti tapahtuvan ja se on varmin ja selvin merkki meille kristityille siitä, että ennustukset tulevat täyttymään kirjaimellisesti. Jumalan laki nähdään nykyään niin pahana asiana että on pitkään väitetty että se naulittiin ristille. Vaikka se on sitä varten että se varjelisi ja siunaisi meitä kaikelta pahuudelta ja vääryydeltä eli se kertoo meille Jumalan tahdosta miten meidän olisi turvallista elää ja vaeltaa rakastavan Jumalan neuvojen mukaan. Lakihan ei meitä pelasta vaan tuomitsee ja herättää meissä synnin tunnon joka johdattaa meidät Golgatan ristin juurelle ja sovituksen kautta saamaan osakseen armon ja pelastuksen.

    ## Jumalan laki eli kymmenen käskyä ##

    Voisitko ystävällisesti osoittaa raamatusta sen kohdan, missä sanotaan, että jumalan laki on yhtä kuin "kymmenen käskyä".

    Äänestä

  • tässä ratkaisevasti kirjoitti:

    Voin lohduttaa sinua siinä että jokainen lukutaitoinen osaa löytää Raamatusta kymmenen käskyä ja ihan omassa ja oikeassa järjestyksessään. Raamatussa niitä on järjestyksessään tasan kymmenen, ei yhtään vähempää eikä enempää. Ketekismuksen käskyjärjestys on hieman erilainen siksi, että kirkko sanoo muuttaneensa sen järjestyksen omalla arvovallallaan eli poistanut toisen käskyn kokonaan ja jakanut himoitsemista koskevan käskyn kahtia niin että lukumäärä säilyisi. Poistamalla toisen käskyn kirkkovalta aloitti kuvin palvonnan jonka toinen käsky olisi kieltänyt, siksi voimme nytkin vielä nähdä ja kuulla miten se tapahtuu ja mihin se on johtanut.

    Jumalan laki eli kymmenen käskyä on aina ollut olemassa osoittamassa synnin, mutta kirjaimellisen muodon ne saivat Siinailla kun Jumala itse kirjoitti ne sanat kahteen kivitauluun omalla sormellaan, ei erehtyväinen ihminen niitä kirjoittanut, ettei kenelläkään ole todellisuudessa perusteluja väittää etteivätkö ne kymmenen käskyä ole Jumalan laki. Jeesus vielä varmisti sanoessaan ettei laista katoa ainoakaan piirto ennen kuin maa ja taivas katoavat. Jos siis tunnet maata vielä jalkojesi alla voit olla varma että Jumalan lakikin on voimassa ja olemassa.

    Tämän asian ovat tunnustaneet aikanaan kaikki kristilliset kirkkokunnat heidän lausuntonsa ovat historian kirjoissa vielä säilyneet ja ovat luettavissa. Mutta nyt on alkaneet puhaltamaan laittomuuden tuulet jonka Jeesus ennusti tapahtuvan ja se on varmin ja selvin merkki meille kristityille siitä, että ennustukset tulevat täyttymään kirjaimellisesti. Jumalan laki nähdään nykyään niin pahana asiana että on pitkään väitetty että se naulittiin ristille. Vaikka se on sitä varten että se varjelisi ja siunaisi meitä kaikelta pahuudelta ja vääryydeltä eli se kertoo meille Jumalan tahdosta miten meidän olisi turvallista elää ja vaeltaa rakastavan Jumalan neuvojen mukaan. Lakihan ei meitä pelasta vaan tuomitsee ja herättää meissä synnin tunnon joka johdattaa meidät Golgatan ristin juurelle ja sovituksen kautta saamaan osakseen armon ja pelastuksen.

    Miten selität, että Jumalan laki oli kirjassa ja sitä luettiin kappale kappaleelta?

    Nehemia:
    8:8   Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin.

    8:18   Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja KAHDEKSANTENA PÄIVÄNÄ pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

    Äänestä

  • selität? kirjoitti:

    Miten selität, että Jumalan laki oli kirjassa ja sitä luettiin kappale kappaleelta?

    Nehemia:
    8:8   Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin.

    8:18   Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja KAHDEKSANTENA PÄIVÄNÄ pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

    Heillä ei ollut käytettävissä Lutherín katekismusta.

    Äänestä

  • jos kirjoitti:

    ## Jumalan laki eli kymmenen käskyä ##

    Voisitko ystävällisesti osoittaa raamatusta sen kohdan, missä sanotaan, että jumalan laki on yhtä kuin "kymmenen käskyä".

    5. Moos. 4:13 Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.

    Äänestä

  • tässä kohtaa. kirjoitti:

    5. Moos. 4:13 Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.

    Aivan totta, nämä ovat ne kymmenen käskysanaa, jotka kirjoitettiin tauluihin. Mutta tämä liitto onkin vain jumalan ja isrelilaisten välinen liitto.

    2.Mooseksen kirja:
    34:1   Ja Herra sanoi Moosekselle: "Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, niin minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, jotka sinä murskasit.
    34:2   Ole siis huomenaamuksi valmis; ja nouse huomenaamuna Siinain vuorelle ja seiso siellä minua vastassa vuoren huipulla.
    34:3   Mutta älköön kukaan nousko sinne sinun kanssasi, älköönkä ketään näkykö koko vuorella; lampaitakaan ja karjaa älköön käykö laitumella vuoren vaiheilla."
    34:4   Ja Mooses veisti kaksi kivitaulua, entisten kaltaista. Ja varhain seuraavana aamuna Mooses nousi Siinain vuorelle, niinkuin Herra oli häntä käskenyt, ja otti ne kaksi kivitaulua käteensä.
    34:5   Niin Herra astui alas pilvessä, ja Mooses asettui siellä hänen läheisyyteensä ja huusi Herran nimeä.
    34:6   Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,
    34:7   joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen."
    34:8   Niin Mooses kumartui nopeasti maahan ja rukoili ja sanoi:
    34:9   "Herra, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin käyköön Herra meidän keskellämme. Sillä tämä on tosin niskurikansa, mutta anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi."
    34:10   Hän vastasi: "Katso, minä teen liiton, minä teen kaiken sinun kansasi nähden ihmeellisiä tekoja, joiden kaltaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa, ei minkään kansan keskuudessa. Niin koko kansa, jonka keskellä sinä olet, on näkevä Herran teot, sillä peljättävää on se, mitä minä sinulle teen.
    34:11   Noudata, mitä minä tänä päivänä käsken sinun noudattaa. Katso, minä karkoitan sinun tieltäsi amorilaiset, kanaanilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.
    34:12   Kavahda, ettet tee liittoa sen maan asukasten kanssa, johon tulet, etteivät he tulisi teidän keskuudessanne ansaksi;
    34:13   vaan kukistakaa heidän alttarinsa ja murskatkaa heidän patsaansa ja hakatkaa maahan heidän asera-karsikkonsa.
    34:14   Älä kumarra muuta jumalaa; sillä Herra on nimeltänsä Kiivas, hän on kiivas Jumala.
    34:15   Älä siis tee liittoa maan asukasten kanssa, ettet, kun he kulkevat haureudessa jumaliensa jäljessä ja uhraavat jumalillensa ja kutsuvat sinua, sinä söisi heidän uhristaan,
    34:16   ja etteivät heidän tyttärensä, kun sinä otat heitä pojillesi vaimoiksi ja kun he kulkevat haureudessa jumaliensa jäljessä, viettelisi sinun poikiasikin haureudessa kulkemaan heidän jumaliensa jäljessä.
    34:17   Älä tee itsellesi valettuja jumalankuvia.
    34:18   Vietä happamattoman leivän juhlaa: seitsemänä päivänä syö happamatonta leipää, niinkuin minä olen sinua käskenyt, määrättynä aikana, aabib-kuussa, sillä aabib-kuussa sinä olet lähtenyt Egyptistä.
    34:19   Kaikki, mikä avaa äidinkohdun, on minun; samoin myös kaikki sinun karjasi urospuolet, raavaittesi ja lampaittesi ensiksisynnyttämät.
    34:20   Mutta aasin ensiksisynnyttämä lunasta lampaalla, mutta jos et sitä lunasta, niin taita siltä niska. Jokainen esikoinen pojistasi lunasta. Ja tyhjin käsin älköön tultako minun kasvojeni eteen.
    34:21   Kuusi päivää tee työtä, mutta lepää seitsemäs päivä; kyntö- ja elonleikkuuaikanakin sinun on levättävä.
    34:22   Ja vietä viikkojuhla, kun leikkaat nisusi uutisen, ja korjuujuhla vuoden vaihteessa.
    34:23   Kolme kertaa vuodessa kaikki sinun miesväkesi tulkoon Herran, sinun Herrasi, Israelin Jumalan, kasvojen eteen.
    34:24   Sillä minä karkoitan kansat sinun tieltäsi ja laajennan sinun alueesi; eikä kukaan ole himoitseva sinun maatasi, kun sinä kolme kertaa vuodessa vaellat tullaksesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen.
    34:25   Älä uhraa minun teurasuhrini verta happamen leivän ohella. Ja pääsiäisjuhlan uhrista älköön mitään jääkö yli yön seuraavaan aamuun.
    34:26   Parhaat maasi uutisesta tuo Herran, sinun Jumalasi, huoneeseen. Älä keitä vohlaa emänsä maidossa."
    34:27   Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa."
    34:28   Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.

    Äänestä

  • selität? kirjoitti:

    Miten selität, että Jumalan laki oli kirjassa ja sitä luettiin kappale kappaleelta?

    Nehemia:
    8:8   Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin.

    8:18   Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja KAHDEKSANTENA PÄIVÄNÄ pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

    Kohdat jotka poimit kertovat myös Jumalan laista joka Jumalan palvelus seremonioineen ja säädöksineen kuvasivat Kristusta ja hänen sovitustyötään. Raamattu kertoo niistä hyvin laajasti. Nämä säädökset tulivat Jumalalta Mooseksen kautta, niitä ei siis Jumala kirjoittanut omalla sormellaan, ne tulivat Jumalalta Mooseksen kautta ja ne olivat väliaikaiset ja ne lakkasivat olemasta voimassa kun elävä uhri Jeesus Kristus oli annettu Golgatan ristillä, siihen loppuivat uhraamiset ja seremoniat. joihin kuului myös monenlaisia juhlapäiviä, pyhäpäiviä eli sapatteja. Kymmenen käskyä säilytettiin liiton arkin sisällä ja seremonia säädökset säilytettiin liiton arkin sivulla.

    Nykykristityt hyvin laajalti yhdistävät nämä yhdeksi Jumalan laiksi ja siitä se soppa on syntynyt jota he innolla hämmentävät, mutta omapa on ongelmansa jos ei heitä kiinnosta ottaa selvää asioista niin sitten vaan sekoittelemaan soppaa.

    Äänestä

  • tässäkin kirjoitti:

    Kohdat jotka poimit kertovat myös Jumalan laista joka Jumalan palvelus seremonioineen ja säädöksineen kuvasivat Kristusta ja hänen sovitustyötään. Raamattu kertoo niistä hyvin laajasti. Nämä säädökset tulivat Jumalalta Mooseksen kautta, niitä ei siis Jumala kirjoittanut omalla sormellaan, ne tulivat Jumalalta Mooseksen kautta ja ne olivat väliaikaiset ja ne lakkasivat olemasta voimassa kun elävä uhri Jeesus Kristus oli annettu Golgatan ristillä, siihen loppuivat uhraamiset ja seremoniat. joihin kuului myös monenlaisia juhlapäiviä, pyhäpäiviä eli sapatteja. Kymmenen käskyä säilytettiin liiton arkin sisällä ja seremonia säädökset säilytettiin liiton arkin sivulla.

    Nykykristityt hyvin laajalti yhdistävät nämä yhdeksi Jumalan laiksi ja siitä se soppa on syntynyt jota he innolla hämmentävät, mutta omapa on ongelmansa jos ei heitä kiinnosta ottaa selvää asioista niin sitten vaan sekoittelemaan soppaa.

    Raamatussa ei ole mitään jaettua lakia.

    Äänestä

Apostolitkin kokoontuivat viikon ensimmäisenä päivänä!

Oliko heilläkin sitten muka pedon merkki?

T.adventisti myös

Äänestä
  • ja pedon merkillä?
    Ajatteletko, että jos kokoonut kenties maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, että tämän perusteella muodostuu pedon merkki?
    Eli uskallatko kokoontua ollenkaan?

    Pedon merkki on Jumalan merkin vastakohta!

    Äänestä

  • jossa paria Raamatun jaetta kieroon väännetään, omaksi kadotukseksi.

    Äänestä

  • ei se tee sunnuntaista pyhäpäivää. Ihmisellä ei ole oikeutta sitä määritellä ollenkaan. Jos ihminen sitä yrittää, hän yrittää suistaa Jumalan valtaistuimeltaan ja liittyy siten Saatanan puolelle sotaan Jumalaa vastaan. Jumala on kaikkivaltias kuningas, jolla on yksinoikeus ja valta määrätä pyhäpäivistä. Kaikki muut auktoriteetit ovat antikristuksia.

    Äänestä

ole mitään tekemistä sapatin kanssa, joka annettiin Paratiisissa.
Jeesus lepäsi sapatin haudassaan, ja niin lepäsivät opetuslapsetkin kodeissaan hiljaisuudessaan lain käskyn mukaan.
Sapatin mentyä koitti viikon ensimmäinen päivä, eikä viikon ensimmäinen päivä syrjäytä sapattia, vaan Suomalaisten osalta sunnuntai muutettiin vääristellysti viikon seitsemänneksi päiväksi 1973 Piispa Wikströmin johdolla.

Kyllä Pyhä Henki täytti jo Salomonin temppelin. Jeesuksen aikaisesta temppelistä sanottiin, että myöhemmän temppelin kunnia olisi suurempi kuin ensimmäisen. Eikä Shekinah Jumalan kirkkauden säteily peittänyt temppeliä, sillä Jeesus itse oli kirkkauden lähde, joka viikon ensimmäisen päivän iltana vuodatettiin opetuslasten ylle.

Herran päivä on se päivä jona sankarit haikeasti valittavat, sillä se on tuomion ja hävityksen päivä, josta Ilmestyskirja kertoo, siinä näyssä jonka Johannes näki Patmoksen saarella lopunajan tapahtumista.

Pedon merkki on vastakkainen Jumalan merkille, ja kummastakin merkistä ja sen vastustamisesta luetaan kuoleman tuomio Ilmestyskirjan mukaan.

Pedon antama tuomio on ajallinen, mutta Jumalan antama tuomio on ikuinen niiden kohdalla jotka petoa kumartavat.
Moos.2. 31:12-18 kysymyksessä on Jumalan merkki joka on sapatti, ja rangaistuksena on kuolemantuomio, niinkuin Ilmestyskirjassakin.

Katoliset sanovat, että sunnuntai on valtamme merkki, ja se on pedon aikaan saama, jonka kumartamatta jättämisestä seuraa kuolemantuomio samalla tavalla kuin Jumalan merkistäkin vastakkaisella tavalla.
Tämä on Ilmestyskirjan sanoma kahdesta vallan merkistä, ja niistä koskevista rangaistuksista.

Äänestä
  • Minusta tuo "mielettömyyden" kohdistus itse adventismia kohtaan oli ihan osuvaa ja paikallaan olevaa. Ei ole kenellekään epäselvää adventismissa esiintyvä jatkuva sunnuntain demonisointi.

    Äänestä

  • Sinä käytät kummallista retoriikkaa.
    Adventiti vertaa itseään muihin kirkkokuntiin.
    Tuollainen vertaaminen ei kuitenkaan liity mitenkään Raamatulliseen kristillisyydestä puhumiseen.
    Adventistit ovat asioiden hämmentäjiä .
    Sinun perustelusi ovat irvokkaita!

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Minusta tuo "mielettömyyden" kohdistus itse adventismia kohtaan oli ihan osuvaa ja paikallaan olevaa. Ei ole kenellekään epäselvää adventismissa esiintyvä jatkuva sunnuntain demonisointi.

    Luterilainen:
    "Sanovat (katoliset), että sabbatti on sunnuntaipäiväksi muutettu vastoin kymmentä käskyä, niinkuin näkyy.
    Eikä yhtään esimerkkiä enemmän kehuta kuin sabbatin muuttamista.
    Väittävät seurakunnan valtaa varsin suureksi, koska se kymmenestä käskystäkin on vapauttanut." - Augsburgin tunnustus, s.59.
    " Alussa vietettiin lepopäivänä juutalaisten sapattia (Raamattu kutsuu sitä 'Herran sapatiksi') rinnan sunnuntain kanssa, joka oli ilopäivä. Vähän kerrassaan sai sunnuntai sapatin luonteen, joten sitä ei enää vietetty." - Natanael Beskow: "Hvilodagen", traktaatti.

    " Jos teemme yhteenvedon siitä, mitä historia opettaa sunnuntain alkuperästä ja sunnuntaiopin kehityksestä, on tuloksena tämä: Eivät apostolit eivätkä ensimmäiset kristityt, eivät myöskään vanhimmat kirkon neuvottelukokoukset ole antaneet sunnuntaille sapatin nimeä ja leimaa, vaan sen ovat tehneet keskiajan kirkko ja skolastiikan opettajat." - Piispa Grimelund: 'Söndagens Historia' s.37.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Minusta tuo "mielettömyyden" kohdistus itse adventismia kohtaan oli ihan osuvaa ja paikallaan olevaa. Ei ole kenellekään epäselvää adventismissa esiintyvä jatkuva sunnuntain demonisointi.

    te tappalette Jeesusta vastaan hylkäämällä sapatin. Olette tehneet itsenne Jumalan vihollisiksi.

    Äänestä

Adventistit eivät erityisesti pidä katolilaisista, eikä sunnuntain puolustamisesta. Osui silmiini katolilaisten kirjoituksia. Huomasin, että katolisten perustelut sunnuntain pitämiselle eivät ole mitenkään huonoja, esim. vaikka tästä näköalasta katsottuna.

http://hyviauutisia.wordpress.com/ei-katoliset-uskot/kristilliset/adventismi/

"Katekismus selittää, että koska sunnuntai on ”sapattia seuraava ’kahdeksas päivä’, se merkitsee uutta luomista, jonka alku on Kristuksen ylösnousemus. Siitä on tullut kristityille kaikista päivistä ensimmäinen, ’Herran päivä’.” (KKK 2174) Johannes opetti kirjoituksissaan Kristuksen mystisesti luoneen maailman uusiksi lunastustyöllään. Täten voidaan ajatella, että yksi ikuisuus (johon kuului sapatin ”ikuinen liitto”) päättyi Kristuksen kuolemaan, kun taas toinen sai alkunsa hänen ylösnousemuksestaan. Tätä uuden ikuisuuden alkua juhlitaan siten aivan oikein Herran päivänä."

Onko tuohon näkemykseen yhtyminen jotenkin kristityn arvon vastaista?

Ei mielestäni!

Mitenkähän adventistit vastaisivat esim. tuohon kohtaan, jossa kysytään katolilaisten puolelta näin:

"Adventtikirkkon 19. opinkohdan selityksessään virallisesti väittää seuraavaa: ”Ei ole olemassa mitään todistetta kristittyjen viikoittaisesta sunnuntainvietosta ennen toista vuosisataa…” Olisi mielenkiintoista nähdä todisteet siitä, että ensimmäisen vuosisadan kristityt viettivät ehtoollista adventistien tavoin lauantaina neljästi vuodessa ?

Olisi mielenkiintoista tietää.

Äänestä
  • nauramaan, keksi vielä lisää huvittavia lausuntoja.

    Äänestä

  • sinapinsiemenenkään verran uskoa, niin älä viitsi vääristellä selvää Raamatun sanaa sapatista, sinun ei tarvitse hakea puolustukseksi mitään kirjoituksia raamatun ulkopuolelta, kun ethän sinä usko jos adventistit tuovat muuta tietoa, niin hetihän sinä turvaudut silloin raamattuun, tee se nytkin.

    Ja mitä katolilaisten pitämiseen tulee niin minulla ei ole mitään ihmisiä vastaan, sehän olisi jo tyhmyyttä vihata ihmisiä teetkö sinä niin?
    Minä vain en hyväksy katolilaista oppia, mutta sillä ei ole ihmisten kanssa mitään tekoa, minulla on nytkin katolilaiset naapurit ja aivan ihania ihmisiä, käyvät meillä ja me heillä, samoin kun olin työssä oli katolilainen työkaveri ja me olimme aivan sovussa, emme koskaan loukattu toisiamme, ja hän sanoikin että hän pitää minusta enempi kuin omasta siskostaan.

    Minä ymmärrän niin että oltiinpa mitä uskontoa tahansa niin ihmiskunnioitus pitää olla eikä olla kuin koira haukkumassa jos usko ei ole sama, samaa Herraahan me palvelemme kumminkin, ja Hän on jokaisen meidän tuomarimme, niin minun kuin sinunkin.

    Äänestä

  • ylifariseus kirjoitti:

    nauramaan, keksi vielä lisää huvittavia lausuntoja.

    Eiköhän noita Utulilan lausuntoja olla saatu jo tarpeeksi lukea!
    Ikävää vääristelyä tuossakin artikkelissa paikka paikoin. Ja ei-adventisteihin se uppoaa aivan täydestä, ikävä kyllä.
    Täytyy vain rukoilla, että Pyhä Henki antaisi silmävoidetta niin Utulilan kun muidenkin kriitikoiden silmiin.

    Äänestä

  • Kysyit
    "Adventtikirkkon 19. opinkohdan selityksessään virallisesti väittää seuraavaa: ”Ei ole olemassa mitään todistetta kristittyjen viikoittaisesta sunnuntainvietosta ennen toista vuosisataa…” Olisi mielenkiintoista nähdä todisteet siitä, että ensimmäisen vuosisadan kristityt viettivät ehtoollista adventistien tavoin lauantaina neljästi vuodessa ?

    Olisi mielenkiintoista tietää."

    Adventisteille ei ole minkäänlaisia ongelmia tietää esittämistäsi asioista. Heidän monissa kirjoissaan mainitaan myös historian varrelta koottua (ei adventistien) lähdekirjallisuutta, niin paljon että varmasti riittää, olen yli 30 vuotta niitä lueskellut ja kokemukseni mukaan ne vain varmistavat ja lujittavat adventistien uskoa siihen mitä he uskovat.

    Ei ole kenellekään muullakaan tarvitse olla minkäänlaista epäselvyyttä siitä miten pitkään sapattia on vietetty, eikä myöskään sunnuntaista. Kun tiedetään tarkkaan miten ja missä ja miten kauan sapattia on vietetty, samoin tiedetään mistä lähtien sunnuntaisin on pidetty jumalanpalveluksia ja milloin sunnuntaita alettiin viettämään lepopäivänä sapatin sijaan jne. Mitään ongelmia ei siinä suhteessa tarvitse olla. Mutta se hämmästyttää ja kummastuttaa kun sunnuntaita aletaan puolustaa lepopäivänä Raamattuun vedoten josta ei todellisuudessa ole ainuttakaan tukea sille ajatukselle. Pitkän jo hyvin tunnetun luettelon verran monet nykyajan ”teologit” esittävät sunnuntain tueksi muka sellaisia tekstejä Raamatusta.

    Monet tunnetut jumaluusoppineet niin katolisesta, kuin luterilaisesta kirkosta ja kaikista Protestanttien ryhmistä osoittavat selvästi lukuisten ”nykyteologien” keittämää sekaisen ”sopan” olevan pahasti väärässä ko. asiassa. Ei siihen hätään välttämättä tarvita yhtään adventistipastoriakaan todistamaan tietojen oikeellisuutta. Mutta moni ei arvaakaan kuinka sekaista soppaa se pirulainen osaakin keittää.

    Ehkä se on hyvä etten kovin usein ehdi tällä sivulla vierailemaan. Mutta kehotan jokaista lujemmin ottamaan itse selvää asioista eikä tyytymään pelkästään joidenkin ”viisaiden” selityksiin.

    Äänestä

  • old_profile_43276 kirjoitti:

    Eiköhän noita Utulilan lausuntoja olla saatu jo tarpeeksi lukea!
    Ikävää vääristelyä tuossakin artikkelissa paikka paikoin. Ja ei-adventisteihin se uppoaa aivan täydestä, ikävä kyllä.
    Täytyy vain rukoilla, että Pyhä Henki antaisi silmävoidetta niin Utulilan kun muidenkin kriitikoiden silmiin.

    Silmä voidetta tarvii minun lisäkseni hyvin paljon myös adventistit, jotta näkisivät Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen merkityksen. Josta onkin tullut kristityille kaikista päivistä se ensimmäinen, "Herran päivä". Eikös Jeesus olekkaan teille rakas?
    Eikös huomionne kiinnitty ollenkaan siihen, että sapatinpäivää ei monikaan edes viitsi väittää sunnuntaiksi. Lauantaiksihan se nähdään monen taholta. Mutta sunnuntai päivänä tapahtui jotain merkittävää, koska sen tiimoilta alkoivat alkukristytkin kokoontumaan. Huomioikaa myös sekin seikka, että sapatti annettiin Israelin kansalle, eikä sitä ole koskaan meille pakanoille määrätty.

    Toivottavasti kirjoitukseni sai hieman sapattikiihkoilunne laantumaan? Sehän tietäisi teidän adventistien siirtyneen uuteen liittoon muitten kristittyjen tapaan:) Iloitsen aivan varmasti yhdessä totuuden kanssa puolestanne:)

    Äänestä

  • Vastaan kirjoitti:

    Kysyit
    "Adventtikirkkon 19. opinkohdan selityksessään virallisesti väittää seuraavaa: ”Ei ole olemassa mitään todistetta kristittyjen viikoittaisesta sunnuntainvietosta ennen toista vuosisataa…” Olisi mielenkiintoista nähdä todisteet siitä, että ensimmäisen vuosisadan kristityt viettivät ehtoollista adventistien tavoin lauantaina neljästi vuodessa ?

    Olisi mielenkiintoista tietää."

    Adventisteille ei ole minkäänlaisia ongelmia tietää esittämistäsi asioista. Heidän monissa kirjoissaan mainitaan myös historian varrelta koottua (ei adventistien) lähdekirjallisuutta, niin paljon että varmasti riittää, olen yli 30 vuotta niitä lueskellut ja kokemukseni mukaan ne vain varmistavat ja lujittavat adventistien uskoa siihen mitä he uskovat.

    Ei ole kenellekään muullakaan tarvitse olla minkäänlaista epäselvyyttä siitä miten pitkään sapattia on vietetty, eikä myöskään sunnuntaista. Kun tiedetään tarkkaan miten ja missä ja miten kauan sapattia on vietetty, samoin tiedetään mistä lähtien sunnuntaisin on pidetty jumalanpalveluksia ja milloin sunnuntaita alettiin viettämään lepopäivänä sapatin sijaan jne. Mitään ongelmia ei siinä suhteessa tarvitse olla. Mutta se hämmästyttää ja kummastuttaa kun sunnuntaita aletaan puolustaa lepopäivänä Raamattuun vedoten josta ei todellisuudessa ole ainuttakaan tukea sille ajatukselle. Pitkän jo hyvin tunnetun luettelon verran monet nykyajan ”teologit” esittävät sunnuntain tueksi muka sellaisia tekstejä Raamatusta.

    Monet tunnetut jumaluusoppineet niin katolisesta, kuin luterilaisesta kirkosta ja kaikista Protestanttien ryhmistä osoittavat selvästi lukuisten ”nykyteologien” keittämää sekaisen ”sopan” olevan pahasti väärässä ko. asiassa. Ei siihen hätään välttämättä tarvita yhtään adventistipastoriakaan todistamaan tietojen oikeellisuutta. Mutta moni ei arvaakaan kuinka sekaista soppaa se pirulainen osaakin keittää.

    Ehkä se on hyvä etten kovin usein ehdi tällä sivulla vierailemaan. Mutta kehotan jokaista lujemmin ottamaan itse selvää asioista eikä tyytymään pelkästään joidenkin ”viisaiden” selityksiin.

    No, nyt sitten tiedämme mitä adventisti vastasi tuohon katolilaisten esittämään kysymykseen.

    Kiitos, kun vaivauduit vastaamaan!

    Äänestä

  • ylifariseus kirjoitti:

    nauramaan, keksi vielä lisää huvittavia lausuntoja.

    Adventismilla on yhtäpaljon yhteistä kristinuskon kanssa kuin pussihyppelyllä!

    Äänestä


  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Silmä voidetta tarvii minun lisäkseni hyvin paljon myös adventistit, jotta näkisivät Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen merkityksen. Josta onkin tullut kristityille kaikista päivistä se ensimmäinen, "Herran päivä". Eikös Jeesus olekkaan teille rakas?
    Eikös huomionne kiinnitty ollenkaan siihen, että sapatinpäivää ei monikaan edes viitsi väittää sunnuntaiksi. Lauantaiksihan se nähdään monen taholta. Mutta sunnuntai päivänä tapahtui jotain merkittävää, koska sen tiimoilta alkoivat alkukristytkin kokoontumaan. Huomioikaa myös sekin seikka, että sapatti annettiin Israelin kansalle, eikä sitä ole koskaan meille pakanoille määrätty.

    Toivottavasti kirjoitukseni sai hieman sapattikiihkoilunne laantumaan? Sehän tietäisi teidän adventistien siirtyneen uuteen liittoon muitten kristittyjen tapaan:) Iloitsen aivan varmasti yhdessä totuuden kanssa puolestanne:)

    Pyhän Hengen silmävoidetta tarvitsevat kaikki. Aamen!

    Sanotaanko näin, että adventisteille Jeesus on niin rakas, että olemme hänen kaikille käskyilleen kuuliaisia. "Joka minua rakastaa, se pitää minun käskyni".

    Turha väittää, että uudessa liitossa on vain silvotut käskyt voimassa. Se on koko paketti tai ei mitään! Lepopäiväkäsky on lisäksi kymmenestä käskystä pisin. Ja Jeesuksen mukaan "Laista ei katoa piirtoakaan", saati että kokonainen käsky.

    Sunnuntailepopäivä on ihmiskäsky, sitä ei Jumalan, Jeesuksen tai apostolien asettamaksi lepopäiväksi saa muutettua vaikka miten vääntäisi Sanaa kieroon. Tosin sunnuntaita alettiin ajamaan jo toisella vuosisadalla lepopäiväksi, mutta siinä puuhassa ei alkuseurakunnan apostolit/opetuslapset olleet mukana.

    Uudessa liitossa tässä ollaan oltu koko ajan, sillä erolla vain, että ei kumarreta ihmiskäskyjä ja perinnäissääntöjä.

    Tekisi varmaan hyvää myös veli Utulilalle :)

    Äänestä

  • old_profile_43276 kirjoitti:

    Pyhän Hengen silmävoidetta tarvitsevat kaikki. Aamen!

    Sanotaanko näin, että adventisteille Jeesus on niin rakas, että olemme hänen kaikille käskyilleen kuuliaisia. "Joka minua rakastaa, se pitää minun käskyni".

    Turha väittää, että uudessa liitossa on vain silvotut käskyt voimassa. Se on koko paketti tai ei mitään! Lepopäiväkäsky on lisäksi kymmenestä käskystä pisin. Ja Jeesuksen mukaan "Laista ei katoa piirtoakaan", saati että kokonainen käsky.

    Sunnuntailepopäivä on ihmiskäsky, sitä ei Jumalan, Jeesuksen tai apostolien asettamaksi lepopäiväksi saa muutettua vaikka miten vääntäisi Sanaa kieroon. Tosin sunnuntaita alettiin ajamaan jo toisella vuosisadalla lepopäiväksi, mutta siinä puuhassa ei alkuseurakunnan apostolit/opetuslapset olleet mukana.

    Uudessa liitossa tässä ollaan oltu koko ajan, sillä erolla vain, että ei kumarreta ihmiskäskyjä ja perinnäissääntöjä.

    Tekisi varmaan hyvää myös veli Utulilalle :)

    En minä ole ottamassa pois sapatin viettoanne. Se on jokaisen henkilökohtainen asia minä päivänä lepää ja hiljentyy Jumalan palveluksiin. Sapattia saa jokainen haluava pitää. Mutta sunnuntaitakin saa jokainen pitää ilman että aletaan pedonmerkillä pelottelemaan. Tämä adventistien sunnuntain demonisointihan tässä enemmän huolettaa, eikä niinkään tämä päivien valitseminen.

    Ja kun apostolitkin kieltää tuomitsemasta päivien mukaan, miksi niin kuitenkin jatkuvasti opissanne teette?

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    En minä ole ottamassa pois sapatin viettoanne. Se on jokaisen henkilökohtainen asia minä päivänä lepää ja hiljentyy Jumalan palveluksiin. Sapattia saa jokainen haluava pitää. Mutta sunnuntaitakin saa jokainen pitää ilman että aletaan pedonmerkillä pelottelemaan. Tämä adventistien sunnuntain demonisointihan tässä enemmän huolettaa, eikä niinkään tämä päivien valitseminen.

    Ja kun apostolitkin kieltää tuomitsemasta päivien mukaan, miksi niin kuitenkin jatkuvasti opissanne teette?

    kolahtaa.

    Jaa, kuka niitä tuomioita jakaa. Tuomiot tulee aikanaan. Onhan sitä Utulillakin vielä aikaa kääntyä!

    Äänestä

  • jos sinun omatunto kirjoitti:

    kolahtaa.

    Jaa, kuka niitä tuomioita jakaa. Tuomiot tulee aikanaan. Onhan sitä Utulillakin vielä aikaa kääntyä!

    Jossain olen kuullutkin mainittavan. Että uskoon tuleminen on hyvä ensimmäinen vaihe. Mutta se ei vielä riittä, vaan pitää vielä ottaa EGW profetallisesta sanasta vaarin päästäkseen valittujen joukkoon.

    Tätäkö kääntymistä tarkoitat? Tultiinko nyt (?X?) hetkeen?

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Jossain olen kuullutkin mainittavan. Että uskoon tuleminen on hyvä ensimmäinen vaihe. Mutta se ei vielä riittä, vaan pitää vielä ottaa EGW profetallisesta sanasta vaarin päästäkseen valittujen joukkoon.

    Tätäkö kääntymistä tarkoitat? Tultiinko nyt (?X?) hetkeen?

    ymmärrä uskosta mitään!

    Kääntymys tarkoittaa oman minän hylkäämistä ja lähtemistä Mestarin jalan jäljille.
    Antaa kunnia Jumalalle!

    Ehkä sinun kannattaisi lukea Suuri Taistelu, kun ei Raamatun Sana oikein aukea sinulle.

    Äänestä

  • että et kirjoitti:

    ymmärrä uskosta mitään!

    Kääntymys tarkoittaa oman minän hylkäämistä ja lähtemistä Mestarin jalan jäljille.
    Antaa kunnia Jumalalle!

    Ehkä sinun kannattaisi lukea Suuri Taistelu, kun ei Raamatun Sana oikein aukea sinulle.

    Mistä löydämme ne sunnuntainviettäjät, jotka alentuisivat vainoamaan Ellenin seuraajia "neljännen käskyn sapatin" vuoksi?

    Äänestä

  • että et kirjoitti:

    ymmärrä uskosta mitään!

    Kääntymys tarkoittaa oman minän hylkäämistä ja lähtemistä Mestarin jalan jäljille.
    Antaa kunnia Jumalalle!

    Ehkä sinun kannattaisi lukea Suuri Taistelu, kun ei Raamatun Sana oikein aukea sinulle.

    Tullaan Raamattu kädessä ja takataskussa toinen kirja.

    Mainitsitkin Raamatun. Mutta sitä selittämään mielestäsi tarvitaan suuri taistelu kirjaa.
    Koska mielestäsi en muuten ymmärrä mitään oikeasta uskosta.

    ..nämä teidän pyrkimykset tulikin minulle selväksi;(

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Tullaan Raamattu kädessä ja takataskussa toinen kirja.

    Mainitsitkin Raamatun. Mutta sitä selittämään mielestäsi tarvitaan suuri taistelu kirjaa.
    Koska mielestäsi en muuten ymmärrä mitään oikeasta uskosta.

    ..nämä teidän pyrkimykset tulikin minulle selväksi;(

    "Suuri Taistelu" kirjan, niin sinulle selvenee, sekä Adventistien, että muidenkin suuntien virheet.

    Kyllä Ellen G. White myöntää omankin virheensä Jeesuksen tulemisen odotuksessa, ja merkityksessä, mutta ei hän ollut ainoa erehtyjä, vaan selvittää näitä erehdyksiä mitä on kaikissa muissakin seurakunnissa.
    Tämän vuoksi on hyvä nähdä omat ja toistenkin virheet, eikä hakea virheitä vain toisten opetuksista olematta varma omistakaan opetuksista, ja niiden luotettavuudesta.

    1844 vuoden opille ei ole löytynyt selkeämpää selitystä kuin se, minkä kirja "Suuri Taistelu" antaa.
    Kuitenkin olipa vuosi oikea taikka väärä johtaa se ajatukset tutkimaan vanhan-liiton pyhäkön ja taivaallisen pyhäkön vertauskuvallisuutta toisiinsa, mikä sinältänsä on oikein.
    Ei ole väärin tutkia asioita, vaikka niille löytyisi toinenkin selitys.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    En minä ole ottamassa pois sapatin viettoanne. Se on jokaisen henkilökohtainen asia minä päivänä lepää ja hiljentyy Jumalan palveluksiin. Sapattia saa jokainen haluava pitää. Mutta sunnuntaitakin saa jokainen pitää ilman että aletaan pedonmerkillä pelottelemaan. Tämä adventistien sunnuntain demonisointihan tässä enemmän huolettaa, eikä niinkään tämä päivien valitseminen.

    Ja kun apostolitkin kieltää tuomitsemasta päivien mukaan, miksi niin kuitenkin jatkuvasti opissanne teette?

    Ja kun apostolitkin kieltää tuomitsemasta päivien mukaan, miksi niin kuitenkin jatkuvasti opissanne teette?

    En tiedä tarkalleen, miten seurakunnassasi (lähinnä kai Novum-kirjat, niitä ainakin näin koko sarjan paikallisella pastoriperheellä olevan)opetetaan kirkkohistoriaa, mitä on tapahtunut alkuseurakunnan ajoilta tähän päivään asti?

    Apostolien aikana osa kristityistä oli vielä kiinni seremonialaissa ja sen juhlissa, niistä päivistä sai jo irrottautua uudessa liitossa. Samoin oli paastopäivissä, joita vielä alkuseurakunnan aikana oli käytössä. (Olen veli Utulilalle näistä useamman kerran maininnut, näköjään täysin tuloksetta. Sama tulos kun hakkaisi päätä seinään). Näistä päivistä luonnollisesti ei saa tuomita.

    Lepopäiväkäsky kuuluu kymmeneen käskyyn eikä sitä sieltä saa irti revittyä, vaikka vapaat suunnat sitä miten hanakasti sieltä sitä kiskoisi irti. Raamattu ei anna kristityille oikeutta valita lepopäivää. Jumala on lepopäivänsä säätänyt ja se on lauantai. Mutta ainakin sinun kohdalla pitäisi ensin pastorisi saada asiasta vakuutetuksi, ehkä sen jälkeen myös veli Utulilalle asia kirkastuisi ja rakkaudesta Jeesukseen alkaisit ilolla viettämään sapattia? Laki ei pelasta, Jeesus ainoastaan. Mutta uudestisyntynyt tahtoo rakkaudesta Jumalaan totella Häntä kaikessa. Onko se nyt niin vaikea käsittää? Ehkä joillekin...

    Minun puolestani saat pyhittää vaikka keskiviikon, ei se minua häiritse, mutta Jumala on siunannut ja pyhittänyt lepopäiväksi vain yhden päivän ja se on sapatti.

    Lopuksi M. Markkasen puheesta loppusanat:

    "Meidän on valmistuttava sitä aikaa varten, jolloin tästä asiasta tulee maailmanlaajuinen kiistakysymys. Nyt meidän on astuttava totuuden puolelle. On valittava Jumala tai ihminen, Jumalan käsky tai ihmisen käsky, ihmisen käskyn rikkominen tai Jumalan käskyn rikkominen. Ei ole kysymyksessä pelkkä päivä. On kysymyksessä samalla, ketä me palvelemme, ketä me tottelemme, ketä me kumarramme, kenet me hyväksymme. On kysymyksessä, annammeko Jumalan sanan vai ihmisen käskyn määrätä elämämme suunnan. Jeesus ei anna oikeutta Jumalan sanan muuttamiseen. Hän on kuollut synnin tähden. Jumalan käskyn rikkominen on synti. Voimmeko vielä tahallamme tehdä syntiä, kun tiedämme, mikä on totuus ja kun Jeesus on antanut elämänsä meidän tähtemme, ja pyytää meitä seuraamaan häntä? Seuratkaamme Jeesusta ja turvatkaamme Hänen armoonsa!"

    Äänestä

  • old_profile_43276 kirjoitti:

    Ja kun apostolitkin kieltää tuomitsemasta päivien mukaan, miksi niin kuitenkin jatkuvasti opissanne teette?

    En tiedä tarkalleen, miten seurakunnassasi (lähinnä kai Novum-kirjat, niitä ainakin näin koko sarjan paikallisella pastoriperheellä olevan)opetetaan kirkkohistoriaa, mitä on tapahtunut alkuseurakunnan ajoilta tähän päivään asti?

    Apostolien aikana osa kristityistä oli vielä kiinni seremonialaissa ja sen juhlissa, niistä päivistä sai jo irrottautua uudessa liitossa. Samoin oli paastopäivissä, joita vielä alkuseurakunnan aikana oli käytössä. (Olen veli Utulilalle näistä useamman kerran maininnut, näköjään täysin tuloksetta. Sama tulos kun hakkaisi päätä seinään). Näistä päivistä luonnollisesti ei saa tuomita.

    Lepopäiväkäsky kuuluu kymmeneen käskyyn eikä sitä sieltä saa irti revittyä, vaikka vapaat suunnat sitä miten hanakasti sieltä sitä kiskoisi irti. Raamattu ei anna kristityille oikeutta valita lepopäivää. Jumala on lepopäivänsä säätänyt ja se on lauantai. Mutta ainakin sinun kohdalla pitäisi ensin pastorisi saada asiasta vakuutetuksi, ehkä sen jälkeen myös veli Utulilalle asia kirkastuisi ja rakkaudesta Jeesukseen alkaisit ilolla viettämään sapattia? Laki ei pelasta, Jeesus ainoastaan. Mutta uudestisyntynyt tahtoo rakkaudesta Jumalaan totella Häntä kaikessa. Onko se nyt niin vaikea käsittää? Ehkä joillekin...

    Minun puolestani saat pyhittää vaikka keskiviikon, ei se minua häiritse, mutta Jumala on siunannut ja pyhittänyt lepopäiväksi vain yhden päivän ja se on sapatti.

    Lopuksi M. Markkasen puheesta loppusanat:

    "Meidän on valmistuttava sitä aikaa varten, jolloin tästä asiasta tulee maailmanlaajuinen kiistakysymys. Nyt meidän on astuttava totuuden puolelle. On valittava Jumala tai ihminen, Jumalan käsky tai ihmisen käsky, ihmisen käskyn rikkominen tai Jumalan käskyn rikkominen. Ei ole kysymyksessä pelkkä päivä. On kysymyksessä samalla, ketä me palvelemme, ketä me tottelemme, ketä me kumarramme, kenet me hyväksymme. On kysymyksessä, annammeko Jumalan sanan vai ihmisen käskyn määrätä elämämme suunnan. Jeesus ei anna oikeutta Jumalan sanan muuttamiseen. Hän on kuollut synnin tähden. Jumalan käskyn rikkominen on synti. Voimmeko vielä tahallamme tehdä syntiä, kun tiedämme, mikä on totuus ja kun Jeesus on antanut elämänsä meidän tähtemme, ja pyytää meitä seuraamaan häntä? Seuratkaamme Jeesusta ja turvatkaamme Hänen armoonsa!"

    En oikein ymmärrä vieläkään tuota teidän logiikkaa. Miksi pidätte vääränä sitä, jos joku lepää ja pitää Jumalan palveluspäivänään sunnuntaita? Eihän Raamattu tuomitse missään kohden sunnuntain vietäjiä. Vaan te teette sitä pahan asian. Tästähän Paavalikin nimenomaa mainitsee. "ei tule ketään tuomita päivien perusteella". Ja kuitenkin teette sitä vieläpä pedonmerkin uhalla.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    En oikein ymmärrä vieläkään tuota teidän logiikkaa. Miksi pidätte vääränä sitä, jos joku lepää ja pitää Jumalan palveluspäivänään sunnuntaita? Eihän Raamattu tuomitse missään kohden sunnuntain vietäjiä. Vaan te teette sitä pahan asian. Tästähän Paavalikin nimenomaa mainitsee. "ei tule ketään tuomita päivien perusteella". Ja kuitenkin teette sitä vieläpä pedonmerkin uhalla.

    viettäjien? Että ettekö muita päiviä vietäkään, vaan hyppäätte yli?

    Äänestä

  • sunnuntain kirjoitti:

    viettäjien? Että ettekö muita päiviä vietäkään, vaan hyppäätte yli?

    Annan olla! Jos minä olen sokea teidän opillenne. Niin olette tekin kyllä aikamoisia kiermurteljoita. Onneksi en ole lajitoverinne. Majailen eri planeetalla näköjään. Kun menee jotain kriittisoimaan, on heti mielestänne "höpöhöpö" linjalla.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    En oikein ymmärrä vieläkään tuota teidän logiikkaa. Miksi pidätte vääränä sitä, jos joku lepää ja pitää Jumalan palveluspäivänään sunnuntaita? Eihän Raamattu tuomitse missään kohden sunnuntain vietäjiä. Vaan te teette sitä pahan asian. Tästähän Paavalikin nimenomaa mainitsee. "ei tule ketään tuomita päivien perusteella". Ja kuitenkin teette sitä vieläpä pedonmerkin uhalla.

    Miksi pidätte vääränä sitä, jos joku lepää ja pitää Jumalan palveluspäivänään sunnuntaita?

    Yritetäänpä vastata... Jumalaa saa ja pitääkin palvella joka päivä 24h/7p/vko. Mutta jos Jumala on asettanut jo luomisessa lepopäiväksi sapatin, jota eivät Jeesus tai apostolit kumonneet, miksi ihmeessä se ei kelpaa? Siksikö koska sinun kirkkosi opettaa eri "liitoista"? Kyllä sinäkin olet vahvasti sidoksissa kirkkosi opetuksiin, sitä on turha sinun kieltää... Keksitään vaikka mitä verukkeita, ettei vain tarvitsisi totella Jumalaa oikeasti ja joutua lain alle toisten kristittyjen silmissä, jos viettää "juutalaista sapattia". Tosin sapatti oli jo olemassa 2500 vuotta ennen juutalaisia...

    "Tästähän Paavalikin nimenomaa mainitsee. "ei tule ketään tuomita päivien perusteella".

    Sinulla on siis dementia... juuri äskenhän selitin tuon kohdan... niinpä niin... Pitää ymmärtää mitä päiviä kristitty saa valita, mitä ei. Lepopäivän on Jumala valinnut ja se on sapatti. Saahan kirkoissa olla hengellisiä tilaisuuksia vaikka joka päivä, mutta pitää erottaa arki ja pyhä toisistaan...

    Maailmanlaajuista sunnuntailakia ei ole vielä annettu. Ei kenelläkään ole vielä pedonmerkkiä.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Annan olla! Jos minä olen sokea teidän opillenne. Niin olette tekin kyllä aikamoisia kiermurteljoita. Onneksi en ole lajitoverinne. Majailen eri planeetalla näköjään. Kun menee jotain kriittisoimaan, on heti mielestänne "höpöhöpö" linjalla.

    Mistä tiedät ketkä vastaajista ovat adventisteja? Ainakaan jos kirjoittaja ei ole rekisteröitynyt?
    No olihan tuo ihan hauska kysymys, joka sinulle esitettiin :)

    Millä planeetalla sinä sitten majailet?

    Äänestä

  • sunnuntain kirjoitti:

    viettäjien? Että ettekö muita päiviä vietäkään, vaan hyppäätte yli?

    Mitä ovat SAPATINviettäjät? Meneehän se sapatti ilman viettämistäkin!

    Äänestä

  • ylifariseus kirjoitti:

    "Suuri Taistelu" kirjan, niin sinulle selvenee, sekä Adventistien, että muidenkin suuntien virheet.

    Kyllä Ellen G. White myöntää omankin virheensä Jeesuksen tulemisen odotuksessa, ja merkityksessä, mutta ei hän ollut ainoa erehtyjä, vaan selvittää näitä erehdyksiä mitä on kaikissa muissakin seurakunnissa.
    Tämän vuoksi on hyvä nähdä omat ja toistenkin virheet, eikä hakea virheitä vain toisten opetuksista olematta varma omistakaan opetuksista, ja niiden luotettavuudesta.

    1844 vuoden opille ei ole löytynyt selkeämpää selitystä kuin se, minkä kirja "Suuri Taistelu" antaa.
    Kuitenkin olipa vuosi oikea taikka väärä johtaa se ajatukset tutkimaan vanhan-liiton pyhäkön ja taivaallisen pyhäkön vertauskuvallisuutta toisiinsa, mikä sinältänsä on oikein.
    Ei ole väärin tutkia asioita, vaikka niille löytyisi toinenkin selitys.

    Ellenin opetukset ovat täyttä turhuutta.
    Hänen opetuksiullaan ei ole mitään arvoa.
    Kaikki kristinuskoon liittyvät asiat ovat kirjoitettuina Uudessa Testamentissa eikä EGWhiten kirjoitukset kuulu kristinuskoon.
    Meillä ei ole sen suurempaa tarvetta lukea adventtikirkon kirjoja kuin on lukea mormoonien tai islaminkaan kirjoituksia.
    Adventistit pitävät omaa oppiaan pöyristyttävässä asemassa.
    Sellaiseen asenteeseen ei Raamattu anna mitään suosittelua. Päinvastoin varoittaa kaikesta vastaavasta kuin se, joka on ilmeistä adventismissa.

    Äänestä

  • old_profile_43276 kirjoitti:

    Pyhän Hengen silmävoidetta tarvitsevat kaikki. Aamen!

    Sanotaanko näin, että adventisteille Jeesus on niin rakas, että olemme hänen kaikille käskyilleen kuuliaisia. "Joka minua rakastaa, se pitää minun käskyni".

    Turha väittää, että uudessa liitossa on vain silvotut käskyt voimassa. Se on koko paketti tai ei mitään! Lepopäiväkäsky on lisäksi kymmenestä käskystä pisin. Ja Jeesuksen mukaan "Laista ei katoa piirtoakaan", saati että kokonainen käsky.

    Sunnuntailepopäivä on ihmiskäsky, sitä ei Jumalan, Jeesuksen tai apostolien asettamaksi lepopäiväksi saa muutettua vaikka miten vääntäisi Sanaa kieroon. Tosin sunnuntaita alettiin ajamaan jo toisella vuosisadalla lepopäiväksi, mutta siinä puuhassa ei alkuseurakunnan apostolit/opetuslapset olleet mukana.

    Uudessa liitossa tässä ollaan oltu koko ajan, sillä erolla vain, että ei kumarreta ihmiskäskyjä ja perinnäissääntöjä.

    Tekisi varmaan hyvää myös veli Utulilalle :)

    Ap. t. 16:13
    Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.

    sinun
    Jeesus Kristus

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    Annan olla! Jos minä olen sokea teidän opillenne. Niin olette tekin kyllä aikamoisia kiermurteljoita. Onneksi en ole lajitoverinne. Majailen eri planeetalla näköjään. Kun menee jotain kriittisoimaan, on heti mielestänne "höpöhöpö" linjalla.

    Hei, Utulila!
    Mielenkiintoista ja vakuuttavaa sinun kirjoittelusi!

    Sapattia tietysti voi välillä pitää, sen mukaan,
    miltä tuntuu. Mutta lopettaa emme varmaankaan voi.
    Minulla on useasti ollut tahto lopettaa tyystin
    yksinpuhelu adventistien kanssa, mutta ei ole voimaa
    lopettamiseen.

    2. Kor. 5:14
    Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;

    1. Kor. 9:23
    Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi.

    1. Kor. 9:16
    Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!

    Siunaten

    Äänestä

  • katoliset ovat harhaoppisia ja heidän perustelunsa Raamatun sanan hylkäävää ihmisoppia. Niin on teidänkin oppinne.

    Äänestä

  • antti_kantola kirjoitti:

    Ap. t. 16:13
    Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.

    sinun
    Jeesus Kristus

    Lepopäivää pitää viettää "kaupungissasi" käskyn mukaan.

    Äänestä

  • old_profile_39738 kirjoitti:

    No, nyt sitten tiedämme mitä adventisti vastasi tuohon katolilaisten esittämään kysymykseen.

    Kiitos, kun vaivauduit vastaamaan!

    Rauhaa veli!
    Kiitos että olet näin kärsivällisesti jaksanut adventistien kanssa kirjoitella.Ymmärrän sinua,ettäadventistien kanssa ei ole aina helppoa keskustella.Monilla adventisteilla on semmoinen ylimielinen asenne muihin uskoviin.Tunnen heidät hyvin,koska itsekin olen adventisti.

    Eräältä vanhalta adventistiveljeltä kysyttiin kerran:mikä on adventtisanoma?
    Hän vastasi:vain yksin Jeesus,vain yksin Jeesus!
    Tähän minunkin sydämeni yhtyy.Meitä adventistejakin on moneen junaan,valitettavasti vähemmän on niitä joiden sydämellä on sanat:vain yksin Jeesus.

    Eikö Lutherkin sanonut,että uskovainen ihminen on harvinainen lintu.

    Minulla itselläni on ystäviä monissa uskonsuunnissa.Helluntaiveljiä ja sisaria on useampia,joiden kanssa olemme säännöllisesti yhteydessä.Meillä ei ole koskaan tullut riitaa uskonasioista ja oppikysymyksistä,vaan me siunaamme toisiamme.

    Olimme ystävieni kanssa tänään Lojan adventtikirkolla kuuntelemassa lääkäri >Pekka Reinikaista.Hän luennoi aiheesta;Luoja vai sattuma.

    Minä haluan siunata siuna rakas veljeni Jeesuksessa Kristuksessa.

    Äänestä

  • Eräs veli kirjoitti:

    Rauhaa veli!
    Kiitos että olet näin kärsivällisesti jaksanut adventistien kanssa kirjoitella.Ymmärrän sinua,ettäadventistien kanssa ei ole aina helppoa keskustella.Monilla adventisteilla on semmoinen ylimielinen asenne muihin uskoviin.Tunnen heidät hyvin,koska itsekin olen adventisti.

    Eräältä vanhalta adventistiveljeltä kysyttiin kerran:mikä on adventtisanoma?
    Hän vastasi:vain yksin Jeesus,vain yksin Jeesus!
    Tähän minunkin sydämeni yhtyy.Meitä adventistejakin on moneen junaan,valitettavasti vähemmän on niitä joiden sydämellä on sanat:vain yksin Jeesus.

    Eikö Lutherkin sanonut,että uskovainen ihminen on harvinainen lintu.

    Minulla itselläni on ystäviä monissa uskonsuunnissa.Helluntaiveljiä ja sisaria on useampia,joiden kanssa olemme säännöllisesti yhteydessä.Meillä ei ole koskaan tullut riitaa uskonasioista ja oppikysymyksistä,vaan me siunaamme toisiamme.

    Olimme ystävieni kanssa tänään Lojan adventtikirkolla kuuntelemassa lääkäri >Pekka Reinikaista.Hän luennoi aiheesta;Luoja vai sattuma.

    Minä haluan siunata siuna rakas veljeni Jeesuksessa Kristuksessa.

    yksi pyhä adventisti, ettei ole niinkuin nuo muut, niinhän se fariseuskin löi rintaansa ja oli hurskas omasta mielestään, mutta minä raukka kuulun puplikaani porukkaan en tohdi nostaa edes katsettani, kun fariseus on lähellä.

    Äänestä

PYHÄPÄIVÄN PYHYYS - RAAMATUN PERUSTEET SILLE eli:

7 PERUSTETTA S U N N U N T A I N KUNNIOITTAMISEEN - 7 askelta kuuliaisuuden iloon sunnuntain suhteen

1.
Apostolit muistivat uuden liiton luojaa ylösnousemuspäivänä, "viikon ensimmäisenä",
sunnuntaina - jopa iltamyöhään asti. Yhteys ja toinen toisensa hoitaminen oli keskeistä.

Ap. t. 20:7    
Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.    

2.
Ei sapattikouluna ja sapattikokous-päivänä, kuten juutalaisuudessa lauantaita vietettiin.
VAAN ehtoolliskokous otettiin tavaksi uuden liiton luojan muistamiseksi. "YHTEYSateria".

3.
Jumalanpalvelus ei ollut lain kirjan lukemista, kuten oli juutalaisuudessa sapattina.
VAAN Jeesuksen korottamista Herrana ja Jumalana. Annettiin Jumalan palvella.

Mitä tulee edelliseen vapaapäivään, lauantaihin - silloin mentiin kauas sapattipaikasta
ja harrastettiin yhteyttä sekä tietysti evankeliumin julistamista. Ei ehtoolliskokousta.

Apt 16:13
Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa
arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.   

4.
Sunnuntai pyhitettiin myös antamiselle ja jakamiselle - "lahjaksi olette saaneet, LAHJAKSI antakaa". "Menestyksensä mukaan" kehotetaan
antamaan, mutta ei tehdä siitä kymmenysoppia:

1. Kor. 16:2    

Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.    

5.
Tietysti sunnuntai joka viikko muistuttaa myös siitä 7. sunnuntaista (50. pv, helluntaipäivä),
jolloin opetuslasten joukosta tuli helluntaiseurakunta.
Pyhä Henki vuodatettiin.
Yksimielinen rukous ja yhteyden harrastaminen on siksi mahdollista ja toivottavaa.

Apt 4:32-33
32
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.   
33
Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla   

6.
Luonnollisesti lepopäivänä muistetaan kiittää siitä, että Herra vapautti Israelin Egyptistä.
Samalla kiitetään siitä, että itse on saatu vapautua synnin yöstä, omasta egyptistämme.
Israelin siunaaminen on seurakunnalle tärkeä velvollisuus.

5. Moos 5:15
Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.   

1. Moos. 27:29    
Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua.
Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."    

7.
Päällimmäisenä kiitollisuuden aiheena ylösnousemuspäivästä ja 7. sunnuntaista, helluntaista -
on ikuinen sapatinlepo ja rauha sisimmässä.
Meillä on tulevaisuus ja toivo, Herrassamme.

Hepr 4:8-10
8
Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.   
9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.   
10
Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.   

Rauhaa ja lepoa Herrassa!

Yliarmahdettu

Äänestä
  • Sunnuntain vietto ensimmäisinä vuosisatoina
    ”Arkkipiispa Kaila sanoo: ”Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty.” (Tietosanakirja, hakusana sunnuntai.)
    On tehtävä selvä ero lepopäivän ja jumalanpalveluspäivän välillä. Toiselta vuosisadalta lähtien vietettiin sunnuntaita monissa paikoin jumalanpalveluspäivänä, mutta ei lepopäivänä. Harvat ovat kiinnittäneet huomiota tähän hyvin tärkeään seikkaan.
    Jeesus ja apostolit pyhittivät sapatin. Sunnuntai oli heille työ- ja arkipäivä. Epäilemättä perjantai ja sunnuntai säilyivät apostolien muistoissa erikoisena päivänä Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen takia. Mutta heidän mieleensä ei olisi tullut asettaa niitä juhlapäiviksi. Mutta heidän kuolemansa jälkeen havaitaan kristillisen seurakunnan keskuudessa perjantain kunnioittamista ja sunnuntaina jumalanpalveluksen viettoa. Mutta siitä huolimatta pidettiin sunnuntaita työpäivänä.
    Prof. Th. Zahn sanoo: ”Sunnuntain viettämisellä ei alussa ymmärretty mitään muuta kuin kirkon jumalanpalvelusta.”
    Prof. Smith sanoo: ”Emme ole löytäneet sellaista ilmoitusta, että ennen Konstantinuksen kääntymistä työnteko tai askartelu olisi ollut kielletty viikon ensimmäisenä päivänä.” Bible Dictionary.
    Sunnuntaina pidettiin jumalanpalvelus, mutta työntekoa ei ollut kielletty. Tästä on monia todistuksia. Pastori Aarne Salo sanoo: ”Viikon ensimmäisen päivän, Herran päivän viettäminen varsinaisena seurakuntakokousten päivänä oli ensimmäisille kristityille itsestään selvä asia, mutta työntekoon nähden se oli vielä pitkän aikaa arkipäivien kaltainen … Vähitellen kristillinen kirkko alkoi teroittaa mieliin että sunnuntain jumalanpalveluksen vuoksi on työt jätettävä.” Aamulehti, 12.5. -46. Kursiivi meidän.
    Sunnuntai oli pitkän aikaa arkipäivän kaltainen siitä huolimatta, että silloin vietettiin jumalanpalvelusta. Sunnuntai jumalanpalveluspäivänä ei vielä merkinnyt pyhäpäivää, sillä kokouksen ohella kristityt tekivät työtä sinä päivänä. Me korostamme tätä seikkaa voimakkaasti osoittaaksemme, että sunnuntaita ei pidetty pyhäpäivänä alkuaikana, vaikka se mainitaan kokouspäivänä ja ylösnousemuksen muistopäivänä. Huolellinen perehtyminen varhaisten kirkkoisien lausuntoihin osoittaa tämän selvästi. He eivät käsitä sunnuntaita lepopäiväksi tai sapatiksi.
    Tri Domville sanoo: ”Kesti vuosisatoja, ennen kuin sunnuntaita pyhitettiin sapattina.
    Historia ei anna meille ainoatakaan todistusta eikä sisällä viittausta siihen, että sitä olisi milloinkaan ennen Konstantinuksen sunnuntaiasetusta sellaisena pidetty.” Examination of the six texts, s. 291.
    Miten voimakkaasti tämä todistaa sunnuntailepopäiväkäsitystä vastaan. Sunnuntaita ei käsitetty sapatiksi eli lepopäiväksi, kuten nykyään koetetaan todistella. Kirkkoisillä voidaan todistaa, että sunnuntaita kunnioitettiin toiselta vuosisadalta lähtien ylösnousemuksen muisto- ja kokouspäivänä, mutta ei, että sitä olisi pidetty pyhäpäivänä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sapattia olisi samanaikaisesti pidetty pyhäpäivänä monissa paikoin.
    Konstantinuksen kuuluisa sunnuntailaki merkitsi käännettä sunnuntain kehittymisessä lepopäiväksi, mutta vasta sen jälkeen pidetyissä kirkolliskokouksissa sunnuntaille lopullisesti annettiin sapatin asema.”
    Lainaus kirjasta Kristityn lepopäivä, s. 34-36

    Äänestä

  • sapattipoika kirjoitti:

    Sunnuntain vietto ensimmäisinä vuosisatoina
    ”Arkkipiispa Kaila sanoo: ”Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty.” (Tietosanakirja, hakusana sunnuntai.)
    On tehtävä selvä ero lepopäivän ja jumalanpalveluspäivän välillä. Toiselta vuosisadalta lähtien vietettiin sunnuntaita monissa paikoin jumalanpalveluspäivänä, mutta ei lepopäivänä. Harvat ovat kiinnittäneet huomiota tähän hyvin tärkeään seikkaan.
    Jeesus ja apostolit pyhittivät sapatin. Sunnuntai oli heille työ- ja arkipäivä. Epäilemättä perjantai ja sunnuntai säilyivät apostolien muistoissa erikoisena päivänä Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen takia. Mutta heidän mieleensä ei olisi tullut asettaa niitä juhlapäiviksi. Mutta heidän kuolemansa jälkeen havaitaan kristillisen seurakunnan keskuudessa perjantain kunnioittamista ja sunnuntaina jumalanpalveluksen viettoa. Mutta siitä huolimatta pidettiin sunnuntaita työpäivänä.
    Prof. Th. Zahn sanoo: ”Sunnuntain viettämisellä ei alussa ymmärretty mitään muuta kuin kirkon jumalanpalvelusta.”
    Prof. Smith sanoo: ”Emme ole löytäneet sellaista ilmoitusta, että ennen Konstantinuksen kääntymistä työnteko tai askartelu olisi ollut kielletty viikon ensimmäisenä päivänä.” Bible Dictionary.
    Sunnuntaina pidettiin jumalanpalvelus, mutta työntekoa ei ollut kielletty. Tästä on monia todistuksia. Pastori Aarne Salo sanoo: ”Viikon ensimmäisen päivän, Herran päivän viettäminen varsinaisena seurakuntakokousten päivänä oli ensimmäisille kristityille itsestään selvä asia, mutta työntekoon nähden se oli vielä pitkän aikaa arkipäivien kaltainen … Vähitellen kristillinen kirkko alkoi teroittaa mieliin että sunnuntain jumalanpalveluksen vuoksi on työt jätettävä.” Aamulehti, 12.5. -46. Kursiivi meidän.
    Sunnuntai oli pitkän aikaa arkipäivän kaltainen siitä huolimatta, että silloin vietettiin jumalanpalvelusta. Sunnuntai jumalanpalveluspäivänä ei vielä merkinnyt pyhäpäivää, sillä kokouksen ohella kristityt tekivät työtä sinä päivänä. Me korostamme tätä seikkaa voimakkaasti osoittaaksemme, että sunnuntaita ei pidetty pyhäpäivänä alkuaikana, vaikka se mainitaan kokouspäivänä ja ylösnousemuksen muistopäivänä. Huolellinen perehtyminen varhaisten kirkkoisien lausuntoihin osoittaa tämän selvästi. He eivät käsitä sunnuntaita lepopäiväksi tai sapatiksi.
    Tri Domville sanoo: ”Kesti vuosisatoja, ennen kuin sunnuntaita pyhitettiin sapattina.
    Historia ei anna meille ainoatakaan todistusta eikä sisällä viittausta siihen, että sitä olisi milloinkaan ennen Konstantinuksen sunnuntaiasetusta sellaisena pidetty.” Examination of the six texts, s. 291.
    Miten voimakkaasti tämä todistaa sunnuntailepopäiväkäsitystä vastaan. Sunnuntaita ei käsitetty sapatiksi eli lepopäiväksi, kuten nykyään koetetaan todistella. Kirkkoisillä voidaan todistaa, että sunnuntaita kunnioitettiin toiselta vuosisadalta lähtien ylösnousemuksen muisto- ja kokouspäivänä, mutta ei, että sitä olisi pidetty pyhäpäivänä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sapattia olisi samanaikaisesti pidetty pyhäpäivänä monissa paikoin.
    Konstantinuksen kuuluisa sunnuntailaki merkitsi käännettä sunnuntain kehittymisessä lepopäiväksi, mutta vasta sen jälkeen pidetyissä kirkolliskokouksissa sunnuntaille lopullisesti annettiin sapatin asema.”
    Lainaus kirjasta Kristityn lepopäivä, s. 34-36

    ------Stork - U.T. puhuu sapatista!
    Kirjoittanut: AnttiVKantola 9.3.2008 klo 20.13
    Ap. t. 16:13
    Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
    sinun
    Jeesus Kristus-----


    -----Sunnuntain vietosta
    Kirjoittanut: sapattipoika 9.3.2008 klo 20.38-
    Sunnuntain vietto ensimmäisinä vuosisatoina
    ”Arkkipiispa Kaila sanoo: ”Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty.” (Tietosanakirja, hakusana sunnuntai.)
    On tehtävä selvä ero lepopäivän ja jumalanpalveluspäivän välillä.-----

    Osoitinhan, Apt 16:13, etteivät alkukristityt
    menneet sapatin suuntaan vaan poispäin siitä.
    Mutta jotkut kaivavat itselleen kuoppaa - mikä tahansa teksti kelpaa, kunhan se ei ole
    Meidän Herrame Jeesuksen Kristuksen Uudesta Testamentista.

    Mutta kyllä Apostolien teot jatkuu ... yhä mennään lauantaina muualle kuin
    sapattihuoneeseen.

    Ja yhä sunnuntaina levätään palkkatyöstä ja mennään
    sensijaan jumalanpalvelukseen, ehtoolliskokoukseenkin.
    Arkkipiispa voi kailattaa, mitä lystää ja te adventistit saatte kernaasti
    juosta vaikkapa nykyistenkin arkkipiispojemme perässä.

    Kirjoitat pitkässä uskottelussasi mm:

    ### Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sapattia olisi samanaikaisesti pidetty pyhäpäivänä monissa paikoin.###

    Mutta KUKAAN ei kiellä sinua pitämästä lauantaita pyhäpäivänä pyhäpäivän sijaan.
    Kyse on siitä, että lauantain pyhittäjät tuomitsevat sunnuntain hyväksyjät helvettiin.
    (Kts. adventtiuskottelun kulmakiven kolmannes, kolmannen enkelin sanoma, Ilm 14:9-11).

    Ja sellainen tuomitseminen on hengellistä väkivaltaa pahimmillaan.
    Että pyhittämisestä tuomitaan ikuiseen tuleen ja rikinkatkuun!

    piispa kantola

    Äänestä

  • antti_kantola kirjoitti:

    ------Stork - U.T. puhuu sapatista!
    Kirjoittanut: AnttiVKantola 9.3.2008 klo 20.13
    Ap. t. 16:13
    Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
    sinun
    Jeesus Kristus-----


    -----Sunnuntain vietosta
    Kirjoittanut: sapattipoika 9.3.2008 klo 20.38-
    Sunnuntain vietto ensimmäisinä vuosisatoina
    ”Arkkipiispa Kaila sanoo: ”Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty.” (Tietosanakirja, hakusana sunnuntai.)
    On tehtävä selvä ero lepopäivän ja jumalanpalveluspäivän välillä.-----

    Osoitinhan, Apt 16:13, etteivät alkukristityt
    menneet sapatin suuntaan vaan poispäin siitä.
    Mutta jotkut kaivavat itselleen kuoppaa - mikä tahansa teksti kelpaa, kunhan se ei ole
    Meidän Herrame Jeesuksen Kristuksen Uudesta Testamentista.

    Mutta kyllä Apostolien teot jatkuu ... yhä mennään lauantaina muualle kuin
    sapattihuoneeseen.

    Ja yhä sunnuntaina levätään palkkatyöstä ja mennään
    sensijaan jumalanpalvelukseen, ehtoolliskokoukseenkin.
    Arkkipiispa voi kailattaa, mitä lystää ja te adventistit saatte kernaasti
    juosta vaikkapa nykyistenkin arkkipiispojemme perässä.

    Kirjoitat pitkässä uskottelussasi mm:

    ### Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sapattia olisi samanaikaisesti pidetty pyhäpäivänä monissa paikoin.###

    Mutta KUKAAN ei kiellä sinua pitämästä lauantaita pyhäpäivänä pyhäpäivän sijaan.
    Kyse on siitä, että lauantain pyhittäjät tuomitsevat sunnuntain hyväksyjät helvettiin.
    (Kts. adventtiuskottelun kulmakiven kolmannes, kolmannen enkelin sanoma, Ilm 14:9-11).

    Ja sellainen tuomitseminen on hengellistä väkivaltaa pahimmillaan.
    Että pyhittämisestä tuomitaan ikuiseen tuleen ja rikinkatkuun!

    piispa kantola

    joka hylkää Jumalan pelastuksen ja siitä joutuu helvetin tuleen. Itse olet irvokas.

    Äänestä

  • antti_kantola kirjoitti:

    ------Stork - U.T. puhuu sapatista!
    Kirjoittanut: AnttiVKantola 9.3.2008 klo 20.13
    Ap. t. 16:13
    Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
    sinun
    Jeesus Kristus-----


    -----Sunnuntain vietosta
    Kirjoittanut: sapattipoika 9.3.2008 klo 20.38-
    Sunnuntain vietto ensimmäisinä vuosisatoina
    ”Arkkipiispa Kaila sanoo: ”Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty.” (Tietosanakirja, hakusana sunnuntai.)
    On tehtävä selvä ero lepopäivän ja jumalanpalveluspäivän välillä.-----

    Osoitinhan, Apt 16:13, etteivät alkukristityt
    menneet sapatin suuntaan vaan poispäin siitä.
    Mutta jotkut kaivavat itselleen kuoppaa - mikä tahansa teksti kelpaa, kunhan se ei ole
    Meidän Herrame Jeesuksen Kristuksen Uudesta Testamentista.

    Mutta kyllä Apostolien teot jatkuu ... yhä mennään lauantaina muualle kuin
    sapattihuoneeseen.

    Ja yhä sunnuntaina levätään palkkatyöstä ja mennään
    sensijaan jumalanpalvelukseen, ehtoolliskokoukseenkin.
    Arkkipiispa voi kailattaa, mitä lystää ja te adventistit saatte kernaasti
    juosta vaikkapa nykyistenkin arkkipiispojemme perässä.

    Kirjoitat pitkässä uskottelussasi mm:

    ### Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sapattia olisi samanaikaisesti pidetty pyhäpäivänä monissa paikoin.###

    Mutta KUKAAN ei kiellä sinua pitämästä lauantaita pyhäpäivänä pyhäpäivän sijaan.
    Kyse on siitä, että lauantain pyhittäjät tuomitsevat sunnuntain hyväksyjät helvettiin.
    (Kts. adventtiuskottelun kulmakiven kolmannes, kolmannen enkelin sanoma, Ilm 14:9-11).

    Ja sellainen tuomitseminen on hengellistä väkivaltaa pahimmillaan.
    Että pyhittämisestä tuomitaan ikuiseen tuleen ja rikinkatkuun!

    piispa kantola

    Eivät adventistit ketään tuomitse ainakaan tässä ajassa, heillä ei ole täällä tuomiovaltaa. Sana tuomitsee. Ole huoleti. Meille on esitetty Ihmisjärjellä myös näin, että me adventistit olemme syntisempiä koska meidät havaitaan rikkoneen kaikkia kymmentä käskyä vastaan. Kaikki muut ovat rikkoneet vain yhdeksää käskyä, joten ei ihme kun sitä sunnuntaita niin kovasti yritetään pitää lepopäivänä kun sitä vastaa rikkovaa lakia ei ole.
    Raamatussa muuten ei ole ainuttakaan tekstiä joka osoittaisi että Jeesus, apostolit tai alkuseurakuntakaan olisivat millään tavalla osoittaneet pitäneen sunnuntaita pyhänä ja lepopäivänä eli korvanneet sillä sapatin. Iso luettelo muka sellaisia tekstejä on lukemattomia kertoja esitetty mutta lähempi tarkastelu osoittaa päinvastaista. Vähän väliä on julkisuudessakin moni henkilö luvannut tarjota suuria summia rahaa jos sellaisen tekstin Raamatusta löytää, ja aina he ovat saaneet Rahansa pitää. Huom. Eniten ovat tarjonneet katolilaiset. Siinä olisi nyt hieno "Bisnes". No ehkäpä Antti VKantola tietää? Mutta tässä taas pieni juttu:

    ”Herran päivä”
    ”Tässä yhteydessä on meidän tarkasteltava Ilm.1:10. 10. ”Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen.” Jotkut ajattelevat Herran päivän tarkoittavan sunnuntaita. Voimme olla varmoja evankeliumien yhdenmukaisen todistuksen perusteella, että näin ei ole asianlaita.
    Sama Johannes on kirjoittanut evankeliumin. Olemme juuri nähneet, että hän mainitsee sunnuntain tavallisella arkipäivän nimellä ”viikon ensimmäinen päivä”. Jos Johannes olisi tahtonut osoittaa sunnuntain olevan ”Herran päivän”, missä hän olisi voinut tehdä sen tehokkaammin ja vakuuttavammin kuin ylösnousemuskertomuksen yhteydessä. Ei Johannes eikä kukaan Uuden testamentin kirjoittajista käytä ensimmäisestä päivästä nimitystä ”Herran päivä”.
    Jumaluusopin tri Bullinger esittää seuraavat voimakkaat perustelut, ettei tässä mainittu päivä ole sunnuntai. Hän mainitsee monien kristittyjen kuulleen sunnuntaita nimitettävän Herran päiväksi ja arvelevan Ilm. 1:10 puhuvan siitä. Tri Bullinger sanoo: ”Uudessa testamentissa nimitetään tätä päivää aina ”viikon ensimmäiseksi päiväksi”. Eikö ole merkillistä, että joku voi ruveta ajattelemaan, että tämän ainoan säkeistön aivan toisella ilmaisulla voitaisiin tarkoittaa samaa päivää? Ei ole minkäänlaista todistusta siitä, että ”ensimmäinen viikonpäivä” koskaan nimitettäisiin ”Herran päiväksi”, ennen kuin Ilmestyskirja kirjoitettiin. Että sitä jälkeenpäin niin nimitettiin, on helppo ymmärtää ja on melkein varmaa, että tämä tapa syntyi seurauksena näiden Ilm. 1:10 sanojen väärintulkitsemisesta.” Apokalypsen, s. 36.
    Hän mainitsee edelleen, että muinaiset pakanakansat kutsuivat aurinkoa Herraksi. ”Roomalaiset omistivat pakanallisen nimen ’dies dominica’, herran (auringon) päivä, viikon ensimmäiselle päivälle. Muutamat kristityt pitävät kiinni edelleen siitä, että sunnuntaita on kutsuttava Herran päiväksi, mutta se on todellisuudessa roomalaisen nimen elossapitämistä, vaikkakin uudella merkityksellä, joka juontuu Ilm. 1:9-10 väärinkäsittämisestä.” Apokalypsen, s. 38.
    Johanneksen aikana nimittivät pakanat sunnuntaita auringon kunniaksi herran päiväksi. On sentähden mahdotonta, että juutalaiskristitty, joka kauhistui pakanuutta ja piti koko Rooman uskontoa syvyyden hengen tuotteena, olisi yhtynyt pakanoiden mukaan nimittämään sunnuntaita herran päiväksi.
    On mahdollista, että Johannes tarkoittaa Herran päivällä Jeesuksen uudistamaa sapattia, jota profeetat ja Raamattu kutsuvat nimellä ”Herran sapatti”, ”Herran pyhäpäivä”. Jeesus kutsuu itseään sapatin Herraksi, joten sapatti on ”Herran sapatti”.
    Eräs taitava sapatin vastustaja sanookin ”Herran päivän” tekstistä Ilm. 1:10. ”Jos tavallinen päivä on kysymyksessä, ainoa päivä, joka omaa tämän määritelmän sekä Uudessa että Vanhassa testamentissa, on lauantai, seitsemäs viikonpäivä.” W. P. Taylor, Obligation of the Sabbath, s. 296.
    Viikon ensimmäisen päivän kokous mainitaan Apt. 20:7. ”Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kassaan ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.”
    Tämä kokous pidettiin viikon ensimmäisenä päivänä. Toiset jumaluusoppineet ajattelevat sen olleen sunnuntai-iltana, ja toiset puolustavat lauantai-iltaa. Itse asiassa on vähämerkityksistä, kumpana iltana kokous pidettiin. Tätä pidetään yhtenä sunnuntain puolustusketjun tärkeimpänä tekstinä.
    Niille, jotka ajattelevat kokouksen olleen sunnuntai-iltana, viittaamme kertomuksen tapahtumakulkuun. Seurakunta oli kokoontunut leivänmurtokokoukseen. Paavali oli viipynyt Trooaassa seitsemän päivää. On hyvin mahdollista, että he pitivät kokouksia joka päivä ja mursivat leipää alkuseurakunnan tavan mukaan. Apt. 2:42. Paavali pitkittää puhettaan puoliyöhön saakka. Silloin tapahtuu onnettomuus, nukkuva nuorukainen putoaa ikkunasta maahan ja Paavalin rukousten kautta hänet herätetään. Puoliyön jälkeen tapahtuu leivänmurto ja kokous kesti aamunkoittoon asti.
    Tämä Merkitsee sitä, että kokous alkoi sunnuntai-illalla, sunnuntaipyhän jälkeen, jonka kirkkokin laskee päättyvän klo 18. Mikä epätyydyttävä todistus sunnuntaipyhän hyväksi. Leivänmurto tapahtui maanantain puolella puoliyön jälkeen. Mikä tämän tekstin yhteydessä puhuisi sunnuntailepopäivän puolesta? Jos sapattia pyhittävät henkilöt joutuisivat puolustamaan lepopäiväasiaansa tällaisilla raamatunpaikoilla, heitä varmaan nimitettäisiin pahoilla nimityksillä. Sanaakaan ei mainita tämän päivän pyhyydestä.
    Mutta jos joku sunnuntainpuolustaja haluaa valita tämän kokouksen lauantai-illan, niin siinäkin tapauksessa on tulos yhtä laiha. Jos kokous alkoi lauantai-illalla, joka on viikon ensimmäistä päivää, niin sen mukaan Paavali lähti matkalle sunnuntaiaamuna. Niin vähän hän kunnioitti sitä lepopäivää.
    Tässä mainitaan viikon ensimmäinen päivä arkipäivän nimellä. Jos yhden kokouksen pitäminen tekee tämän lepopäiväksi, mitä on sanottava sapatista, jolloin Paavalin kerrotaan pitäneen monia kokouksia? Lehtori Waldenström sanoo: ”Kaikkein vähiten voidaan Apt. 20:7:n avulla todistaa, että alkukristityt sovelsivat moosekselaista sapattikäskyä sunnuntaihin.”
    Viimeinen viikon ensimmäisen päivän teksti on 1. Kor. 16:2. Keskustelimme lepopäiväkysymyksestä erään pappishenkilön kanssa. Tämä mainitsi sunnuntain tueksi, että Raamattu mainitsee kristittyjen koonneen kokouksissa viikon ensimmäisenä varoja. Pyysin edellä mainittua lukemaan sellaisen tekstin. Kun hän ei sitä tekstiä löytänyt viittasin 1. Kor. 16:2. ”Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.” Asia oli siis aivan toisin. Ei puhuta mitään kokouksista sinä päivänä, vaan varojen erottamisesta määrättyä tarkoitusta varten. Kysymyksessä eivät ole kokousuhrilahjat.
    On mahdollista, että Paavali, joka ei halunnut heidän ryhtyvän laskemaan tulojaan viikon työn päätyttyä sapattina, antaa heille kehotuksen suorittaa laskeminen ja arviointi työviikon alkaessa viikon ensimmäisenä päivänä.
    Näin Jumalan innoittama sana osoittaa, että sunnuntaita ei ole Jeesuksen tai apostolien toimesta määrätty lepopäiväksi eikä ylösnousemuksen muistopäiväksi. Ei ole mitään todistusta siitä, että Jeesuksen ylösnousemus olisi muuttanut sunnuntain lepopäiväksi. Uusi testamentti tuntee vain yhden lepopäivän, seitsemännen päivän, sapatin, lain käskyn mukaan.” (Arvo Arasola Kristityn lepopäivä s. 26-29.)

    Äänestä

on siinä, että hän vastustaa Jumalan totuutta.

Äänestä
  • totuus ei riipu ihmisten hyväksynnästä. Thorell ei ole Jumalaa suurempi auktoriteetti, jolla olisi oikein määrätä mikä on ja mikä ei ole totuutta.

    Äänestä

  • Jumalan kirjoitti:

    totuus ei riipu ihmisten hyväksynnästä. Thorell ei ole Jumalaa suurempi auktoriteetti, jolla olisi oikein määrätä mikä on ja mikä ei ole totuutta.

    Mutta Ellu on jumalaa suurempi auktoriteetti, jolla on oikeus määrätä millaista on adventtitotuus.

    Kenenkään ei tarvitse hyväksyä ellun totuuksia :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ylienkeli kirjoitti:

Adventistien oppi ontuu melko arvelluttavasti. Eivät millään hyväksyttävällä syyllä he voi todistaa, että sunnuntain pyhittäminen olisi "pedonmerkki". Sunnuntai on niin kaukana pedon merkistä, että sitä nimitetään Herran päiväksi, Ilm.1:10, sillä sinä päivänä Kristus nousi kuolleista, sinä päivänä hän myöskin ilmestyi omilleen elävänä, samana päivänä vuodatettiin pyhä Henki, silloin myöskin kokoontuivat ensimmäiset kristityt Herran ehtoolliselle jne.
Mahdettiinkohan tämä kaikki tehdä pedon merkin suojissa vai tapahtuiko kenties kuolleista nousseen Vapahtajan nimessä ylösnousemuselämän ihanissa merkeissä??
Adventtisaarnaajat eivät varmaankaan saata olla tietämättömiä tämän oppinsa järjettömyydessä.

Folke Thorellin eräästä kirjasta 1954 -Totuus sapatista

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu