Kerrostalon lämmön ja energian talteenotto

piikkiq

Pientaloissa on jo vuosia lämpöpumppujen ja muiden tekniikoiden avulla otettu lämpöä talteen, mutta en ole juurikaan kuullut kerrostalojen tekniikoista.

Myt esitettiin että pitäisi laittaa jokaiseen asuntoon oma lämminvesimittari jotta lämpimän veden kulutus laskisi: eli asumismukavuudesta tinkimällä; kun käyt lämpimässä suihkussa vain kerran viikossa teet ekoteon. ;-)

Mutta voisiko saman tavoitteen saada lämmön talteenotolla?

Teoolisuudessa yhden lämpöasteen ero saa laskutikkumiehet laskemaan kannattaako lämmöntalteenottaminen.

Kylmä vesi tulee 4-8 asteisena sisään ja suihkussa sekoitetaan 55-65 asteiseen lämpimään veteen... ja suihkussa nautitaan 30-45 asteisena.... eli sadan asukkaan päivittäiset suihkuvedet mnee viemäriin 30 asteisena ja ero on siis 22-26 astetta.

Miten lämmön talteenottaminen olisi teknisesti mahdollista... ja miten paljon sen talteenottaminen saa maksaa jotta se olis kannattavaa... ja tuleeko halvemmaksi kuin huoneistokohtaisten mittareitteen asentaminen?

Toinen lämmön lähde voisi olla biojäte. Maataloudessa puhutaan että sadan sian sikalasta jo kannattaa ottaa biokaasutalteen: miten kannattavaa olisi otta sadan siankaltaisen olennon biokaasu. Keskimäärin jokaisessa kerrostalossa taitaa moinen määrä löytyä.

Äskettäin oli dokkari Kiinasta jossa erään yrityksen työntekijöillä oli velvollisuus luovuttaa äivittäin tarvittava energian lähde yhtiön huussissa.

Myös taloudessa syntyvästä biojäteestä voisi käsittääkseni tuottaa metaania... Kyse on siis kannattavuudesta ja turvallisuudesta... mitä ongelmia on metaanin tuottamisessa... ihan asunnon vieressä ei ilmeisesti palavaa kaasua voi pitää.

Mutta onko järkevää kuljettaa kotitalouden biojätteitä kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä kaatopaikoille tai muihin laitoksiin... jos niiden käsittely voitaisiin toteuttaa lähempänä.

Ja käyttää saatu energia paikallisesti.

32

4526

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllä mm remontoitaviin kohteisiin voidaan asentaa lämmön ja veden kulutusta seuraava mittaus ja lasku tulee sen mukaan. Noissa vanhoissa kerrostaloissa puolestaa nuo putkien liittymät voivat olla niin hankalia, että mittausta ei kannata toteutaa.

      Tuo lämmön talteenotto on minuakin askarruttanut jo piempään, mutta taitaa olla niin, että kerrostaloissa vain yksi sadasta näitä miettii. Tosiasiallisesti lämmön talteenotto taloudellisesti voisi toteutua noin kolmasosaan hintaan ostettavan energian määrästä, mutta laitteet ja toteutushalukkuus voi olla hieman hakusessa. Täyttä asiaa kirjoittelet.

      Noista Kiinalaisista on hyvä vertaius mm Reidar Särestöniemen lausumana ospuilleen, eli "Kun kiinalainen kuskaa jätteensä tikun päässä puutarhaan tuottamaan uutta ruokaa, niin amerikkalainen puolestaan istuu suurien jätekasojensa päällä ja hukkuu omaan paskaan".
      Näin tämä vähitellen olemaan meilläkin ja kun katselee näiden keskustelujen kirjoituksia niin "siitä vain energiat menemään viemäriin ja ilpeillä lumihangesta lisää".

      • piikkiq

        jatkaa asian selvittelyä. Tähän asti ajatus on lähinnä tyrmätty naurettavana.

        No, ensiviikolla on tarkoitus tavata asuntoministeri Jan Vapaavuori, kun hän on tavattavissa vanhalla Yliopistotalolla.

        Omassa taloyhtiössä asiaa on pohdittu ja lähinnä haluttu varmistaa, että mitään ratkaisuja ei tehdä niin että lämmön tai energian talteen otto olisi niiden takia vaikeampaa.

        lassila ja Tikanoja tarjoaa kompostoreita pientaloihin, mutta mitään ei löydy järkevää vaihtoehtoa kerrostalokohtaiselle kompostoinnille... oma komposti kokeilu tuli tehtyä, mutta oli vaan sen verran työllistävä että innostus loppui, mutta uutta ratkaisua on syytä etsiä.

        Omasta kompostimullasta kertyi pihakukkien kaikki multa omastatakaa... mikä on jo satojen eurojen säästö sen lisäksi että oli järkevämpää kompostoida itse. Mutta kun asukaat vaihtui niin moiseen ylimääräiseen vaivaan ei ollut lähtijöitä.

        Mutta kiitos kannustuksesta; nyt riittää uskoa ministerin kovisteluun... joten ehkä sitä saadaan vastauksiakin.


    • ei vedestä

      > Kylmä vesi tulee 4-8 asteisena sisään ja suihkussa sekoitetaan 55-65 asteiseen lämpimään veteen... ja suihkussa nautitaan 30-45 asteisena.... eli sadan asukkaan päivittäiset suihkuvedet mnee viemäriin 30 asteisena ja ero on siis 22-26 astetta.

      Juuei, koska vettä käytetään muuallakin kuin suikuissa. Esim. vessasta menee alas keskimäärin 30 litraa per nuppi per päivä. Joten eivät ne jätevedet niin kauhean lämpimiä ole. Lämmöntalteenotto olisi myös aika hankalaa tai ainakin huoltoa vaativaa lämmönsiirtimien väistämättömän likaantumisen seurauksena. Lisäksi biologinen puhdistus vaatii lämpöä toimiakseen - puhdistamot olisivat vaikeuksissa, jos jätevedet jäähdytettäisiin liki nollaan, jolloin pöpöille ei enää ruoka maistuisi entiseen malliin.

      Mutta on noita sokeita pisteitä muuallakin... Pahaa tekee katsoa, miten putkirempoissa laitetaan vaan poistopuhaltimet uusiksi ja jatketaan entiseen malliin eli katolla on talon koosta riippuen 1-4 puhallinta, joista jokainen mättää 0,6-1,2 kuutiota sekunnissa n. 22°C ilmaa harakoille. Kun vuoden keskilämpötila on 4°C, niin keskimäärin hukkaan menee (0,9 m³/s ilmavirralla) 19 kW lämpövirta per puhallin, mikä tekee vuoden mittaan 10 omakotitalon lämmöntarvetta vastaavan energiamäärän!

      Pientaloissa poistoilmalämpöpumput ovat POP, mutta kerrostaloihin näitä ei edes harkita. Ei kyllä taida olla markkinoillakaan valmiita paketteja ... siis tämä muna vai kana -ilmiö (ei markkinoita, kun ei ole tuotteita ja ei tuotteita, koska ei ole markkinoita)

      • piikkiq

        mainos jossa kehoitetaan alentamaan huoneiden lämpöä ei ole se ihan oikea kohta säästää; jos poisto ilmasta ei oteta lämpöä talteen.

        Mutta tosta jätevedestä.

        Nythän se kulkee jätevesiputkea pitkin kunnan puhdistamoon... eli asukkaiden "pitää" päästää kiinteistöstä lämpöä jotta jäte kulkee...

        Mutta entä jos myös osa jätevedestä puhdistettaisiin jo kiinteistössä. Talousvettä kuluu vaikkapa kadun pesuun ja tarvitseeko vessanpytyn veden olla juomavettä.

        Se tarkoittaa lisää putkia, kun olisi "puolipuhdas" vesi ja puhdas talous vesi.

        Maataloudessa eläinten jätökset otetaan talteen ja ainakin olen käsittänyt niin että vesi suodatetaan uudelleen kiertoon.

        En oleta että uusia ideoita otettaisiin lähi vuosina käyttöön, mutta joskushan tulee kuntien vedenpuhdistamoidenkin käyttöikä täyteen...eli 2-30 vuoden sisällä voisi homman ajatella ihan uusiksi.

        paljon on tietysti kiinni miten laskutus talousvedestä ja jätevedestä maksetaan.

        Jotenkin vain asuntokohataiset mittarit tai huoneistojen lämpötilan laskeminen ei kuulosta kestäviltä ratkaisuilta nekään.


      • systeemi toimii jo
        piikkiq kirjoitti:

        mainos jossa kehoitetaan alentamaan huoneiden lämpöä ei ole se ihan oikea kohta säästää; jos poisto ilmasta ei oteta lämpöä talteen.

        Mutta tosta jätevedestä.

        Nythän se kulkee jätevesiputkea pitkin kunnan puhdistamoon... eli asukkaiden "pitää" päästää kiinteistöstä lämpöä jotta jäte kulkee...

        Mutta entä jos myös osa jätevedestä puhdistettaisiin jo kiinteistössä. Talousvettä kuluu vaikkapa kadun pesuun ja tarvitseeko vessanpytyn veden olla juomavettä.

        Se tarkoittaa lisää putkia, kun olisi "puolipuhdas" vesi ja puhdas talous vesi.

        Maataloudessa eläinten jätökset otetaan talteen ja ainakin olen käsittänyt niin että vesi suodatetaan uudelleen kiertoon.

        En oleta että uusia ideoita otettaisiin lähi vuosina käyttöön, mutta joskushan tulee kuntien vedenpuhdistamoidenkin käyttöikä täyteen...eli 2-30 vuoden sisällä voisi homman ajatella ihan uusiksi.

        paljon on tietysti kiinni miten laskutus talousvedestä ja jätevedestä maksetaan.

        Jotenkin vain asuntokohataiset mittarit tai huoneistojen lämpötilan laskeminen ei kuulosta kestäviltä ratkaisuilta nekään.

        "mainos jossa kehoitetaan alentamaan huoneiden lämpöä ei ole se ihan oikea kohta säästää; jos poisto ilmasta ei oteta lämpöä talteen."

        Miten niin? Suurempi säästöhän lämpötilan laskusta tulee, jos ei ole edes talteenottoa. Asteen lasku tekee noin 5% säästön.

        "Mutta entä jos myös osa jätevedestä puhdistettaisiin jo kiinteistössä. Talousvettä kuluu vaikkapa kadun pesuun ja tarvitseeko vessanpytyn veden olla juomavettä."

        Nokialla tuota puhdistettua teknistä vettä kokeiltiin hieman sekoittaa juomaveden sekaan, seuraukset lienee kaikkien tiedossa.

        On totta että on aika hullua huuhdella vessaa juomavedellä, mutta meillä suomessa vettä riittää ja hinta on niin kohtuullinen että kaksiputkijärjestelmä ei kannata.

        Keskitetty jätteenkäsittely on toimiva tehokas ratkaisu. On ihan saletti että talokohtaisilla järjestelmillä ei päästä lähellekkään samaa tulosta.


      • Kerrankin joku puuttuu tähän,tietääkö kukaan onko suomessa firmoja jotka olisivat perehtyneet kerrostalojen lämmöntalteenottoon?.


      • Sama mielessä

    • mitä juttuja

      Voi tsiisus mitä väitteitä.

      Se on totta että kerrostaloissa on aina menty siitä ali, mistä aina on korkein... Lämpötalous on tasan niin huono mitä laki sallii... siis paperilla, käytännössä tietysti mennään vähän sen ali.

      Miten asumismukavuus muka huononee, jos veden kulutus mitataan? Minusta se paranee, kun minun ei tarvi maksaa naapurin lämmintä vettä siltä ajalta kun hän istuu saunassa, eikä viitsi sulkea siksi aikaa hanaa.

      Jäteveden lämmön talteenotto on ehkä hieman monimutkaistakin. Pökälevesi ei ehkä ilman pumppua suostuisi kiertelemään lämmönvaihtimessa.

      Vaikka veden lämmön talteenoton hyötysuhde olisi 100%, niin edelleen kuluksi jäisi se itse vesi, joten on fiksumpaa vähentää veden kulutusta.

      • piikkiq

        Miten mittari lisää säästöä; tai ainakaan selaista säästöä mitä ei syntyisi muutoin?

        Eli säästö syntyy jos tinkii lämmityksestä tai käy harvemmin suihkussa... kun innostutan hetkeksi säästämään.

        Säästöjä syntyy jos lämpö otetaan talteen vaikkapa huippuimurista tai jos suihkussa käytetään vähemmän vettä kuluttavaa suutinta... mutta mittari ei tuota säästöä.

        Mutta mittari tuottaa syyllistämistä kun joku käyttää naapuria enemmän??? vettä.

        Hetkellinen hyöty vaikkapa patterien lämmityksen alentamisesta tuo näennäisen säästön, voi jättää vaikkapa kylppärin patterin kiinni ja aiheuttaa homeongelman... kun kylppäri jää aina vähän kosteaksi.

        Tai jos huoneen lämpötilan täytyy olla "lakisääteinen" alle 20 asteta. Mitä muistaakseni 1970 luvun energiakriisin aikana yritettiin... asukas sai palella kun hän olikin vastuullinen energian tuhlaamisesta.

        vasta pikkuhiljaa huomattiin että kohtuulliset muutokset itse rakentamiseen tuo enemmän säästöjä.

        Mittarin asentaminen ei säästä; se on vain kustannus.Säästö syntyy toimenpiteistä jotka vähentävät energian tuhlaamista.


      • kieroliero
        piikkiq kirjoitti:

        Miten mittari lisää säästöä; tai ainakaan selaista säästöä mitä ei syntyisi muutoin?

        Eli säästö syntyy jos tinkii lämmityksestä tai käy harvemmin suihkussa... kun innostutan hetkeksi säästämään.

        Säästöjä syntyy jos lämpö otetaan talteen vaikkapa huippuimurista tai jos suihkussa käytetään vähemmän vettä kuluttavaa suutinta... mutta mittari ei tuota säästöä.

        Mutta mittari tuottaa syyllistämistä kun joku käyttää naapuria enemmän??? vettä.

        Hetkellinen hyöty vaikkapa patterien lämmityksen alentamisesta tuo näennäisen säästön, voi jättää vaikkapa kylppärin patterin kiinni ja aiheuttaa homeongelman... kun kylppäri jää aina vähän kosteaksi.

        Tai jos huoneen lämpötilan täytyy olla "lakisääteinen" alle 20 asteta. Mitä muistaakseni 1970 luvun energiakriisin aikana yritettiin... asukas sai palella kun hän olikin vastuullinen energian tuhlaamisesta.

        vasta pikkuhiljaa huomattiin että kohtuulliset muutokset itse rakentamiseen tuo enemmän säästöjä.

        Mittarin asentaminen ei säästä; se on vain kustannus.Säästö syntyy toimenpiteistä jotka vähentävät energian tuhlaamista.

        Kummasti vaan niissä asunnoissa joissa on vesimittaus vähenee kulutus 30% verrattuna mittaamattomaan, vaikkei mittari mitään säästäkään. Monilla asukkailla tuntuu olevan mielipiteenä ettei kannata säästää kun se ei ole itseltä pois. Taloyhtiön kustannukset tuntuvat jonkun toisen kustannuksilta.

        Huoneistokohtainen lämmönkulutuksen mittaus voisi myös olla hyvä, mutta vaikea toteuttaa. Sattui hassu tapaus tässä taannoin kun olin kyläilemässä erään naisihmisen rivitaloasunnossa. Asunnossa oli hieman lämmintä ja alkoi tuntua tukalalta, vaikka ulkona oli pakkasta. Emäntä laittoi ikkunan auki, jotta vähän viilenee. Alla oleva patteri tietenkin oli tulikuumana ja termostaatti kaakossa. Kun kysyin että eikö kannattaisi laittaa patteria pienemmälle sen sijaa että avaa ikkunan. Vastaus oli että ei kun sitten tulee kylmä. Tämän kyseisen asunnon lämmönsäätö tapahtuu ympäri vuoden tuuletusikkunan asentoa muuttammalla. Taloyhtiön lämpölaskua voi varmaan ihmetellä.


    • Samuli Rinne

      Jäteveden lämmöntalteenotto on ainakin (vanhahkon) kirjallisuuden mukaan kannattamaton toimenpide. Vaatisi aika mutkikkaat systeemit. Lämpöä voisi ehkä siirtää välinesteen ja jonkinlaisen tasaustankin avulla lämmönvaihtimelle menevään kylmään veteen, mutta ei liene juurikaan käytössä tällainen ratkaisu. Lieneekö viisaammilla tietoa nykytilanteesta?

      IV-LTO:n rakentaminen vanhaan taloon tietää karkeasti 5-10 vuoden korotonta takaisinmaksuaikaa (ja tietenkin suuresti tapauksesta riippuen). Ei mikään huipputuottoinvestointi siis, mutta ei nyt aivan kannattamatonkaan. Remontin yhteydessä kannattaisi kyllä miettiä, ihan asumismukavuus- ja -terveyssyistäkin.

      PILP kerrostalossa, joka on kaukolämmössä, on ainakin energiataseen kannalta plusmiinusnolla vaikutukseltaan, jos kaukolämpö tulee sähköntuotannon ohessa. Hieman yksinkertaistaen, PILPin käyttämän sähkön jätelämpö tuupataan mereen, kun nollavaihtoehdossa jätelämpö menee ensin kaukolämpönä taloon, josta jäteilman mukana taivaalle. Ei ole siis PILPistä paljon iloa kaukolämpötalossa. Rahallisesti voi käyttäjälle olla hiukan, mutta kansantalouden kannalta hukkainvestointi.

      • Tässä nyt kyllä mennään toiseen äärilaitaan kun väitetään, ettei suuremmasta yksiköstä kannata lämpöä talteen ottaa, sehän on vain laitteista ja ajattelusta kiinni kun jo onnistuu.
        Siinä sitten kaikki "suurella rintaäänellä" markkinoi, miten lämpöpumpuilla "ILPILLÄ" sähköllä pakkasesta lämpöä tehdään vieläpä parhaat 15-20 miinusastella. Maalämmössä puhutaan 3 -5 asteen lämpötilasta ja vielä ylistetään. Eli on tuo kummaa ajttelua, ettei viemäristä lämpöä löydy, eikä kannata talteen ottaa kun puhutaan 20-30 lämpötiloista. Ei tuo nyt voi olla kummoista teknikkaa kun poistoputkeen laitetaan lauhdutinosa, kompressorit ja varaaja perään kellariin tai jonnekkin muualle. Tietysti jätteen virtaus pitää varmistaa, ettei putket tukkeennu, mutta kyllä keinot varmasti löytyy.


      • Samuli Rinne
        uusajattelija kirjoitti:

        Tässä nyt kyllä mennään toiseen äärilaitaan kun väitetään, ettei suuremmasta yksiköstä kannata lämpöä talteen ottaa, sehän on vain laitteista ja ajattelusta kiinni kun jo onnistuu.
        Siinä sitten kaikki "suurella rintaäänellä" markkinoi, miten lämpöpumpuilla "ILPILLÄ" sähköllä pakkasesta lämpöä tehdään vieläpä parhaat 15-20 miinusastella. Maalämmössä puhutaan 3 -5 asteen lämpötilasta ja vielä ylistetään. Eli on tuo kummaa ajttelua, ettei viemäristä lämpöä löydy, eikä kannata talteen ottaa kun puhutaan 20-30 lämpötiloista. Ei tuo nyt voi olla kummoista teknikkaa kun poistoputkeen laitetaan lauhdutinosa, kompressorit ja varaaja perään kellariin tai jonnekkin muualle. Tietysti jätteen virtaus pitää varmistaa, ettei putket tukkeennu, mutta kyllä keinot varmasti löytyy.

        Ilmalämpöpumppuja tehdään sarjavalmistuksena (ja halvalla työvoimalla), jolloin yksikköhinta saadaan alas. Hyvin karkeana nyrkkisääntönä on esitetty mm. että valmistussarjan kaksinkertaistuessa hinnat laskevat 20%.

        Viemärin LTO lienee ainakin toistaiseksi räätälintyötä, joka maksaa maltaita. Yksikköhinta (esim. e/kW) voidaan saada sellaisessa tapauksessa alas yksikön koon kasvattamisella hyvin suureksi.


    • Joppejiii

      Ei kannata talokohtaisesti, mutta vielä isommassa ympäristössä saattaa kannattaa.

      Jonkin verran on näitä jätevedenpuhdistuslaitoksille rakennettuja lämpöpumppusysteemejä ja esim. Helsingisä tekevät siitä vielä kaukolämpöäkin.

    • Asiantuntija

      Ensimmäisenä on mietittävä mistä haluat lämpöä talteen. Käytetty lämminvesihän valuu viemäriin ja jotta se sieltä saataisiin eroteltua talteenottoon niin vaatisi oman viemäröinnin ja tässäkin tapauksessa hyötysuhde pienenee, koska ihmiset käyväy myös haaleassa suihkussa. Jotta LTO: rakentaminen kannattaisi on sen hyötysuhteen noustava 50 % nykypäiväisten säännösten ja laskennallisien hyötyjen mukaan. Laskentakaavoja on useita, mutta helpoin olisi tulevan veden ja poistuvan veden ja lämmön talteen saannin laskenta kaavalla.

      Nykyisillä vaihtimilla ei saada lämpöä talteen riittävästi, esim erotellusta viemärivedestä, jotta se kannattaisi ja jatkuvasti putkistoissa kiertävä lämminvesi on tavallaan jo LTO:käytössä, koska kaikista taloista löytyy lämpimän veden kierto. Joten yleisesti ottaen jos haluat suihkuvedestä säästöjä tulee varmaan kannattavammaksi rakentaa puhdistuspiste ja ajaa samaa vettä talossa uudestaan eikä miettiä millä saat lämpimästä vedestä vielä lisää lämpöä talteen. Yksi tapa säästää on rajoittaa vanhoissa taloissa rättipatterien kiertoa ja tällä saada kaukolämmön kulutusta pienemmälle.

      Hinta koostuu käytetyn kaukolämpöveden virtaamasta ja lämpötila erosta. Vähentämällä rättipattereita saadaan lämpötila-eroa pienemmäksi ja virtaamaa, koska lämmön haihtuminen pienenee.

      Lämpimän veden ja lämmityksen laskut ovat yksi ja sama lasku ja kannattaa ehkä ennemmin kiinnittää huomiota asukkaiden pattereiden termostaattien asentoihin ja esisäätöihin kuin lämpimään käyttöveteen. Ihminen joka palelee kotonaan irroittaa helposti termostaatin kokonaan ja tästä koituu suuri lasku taloyhtiöle, koska jälkiseurauksia ei ajatella. Pidemmän päälle tulee halvemmaksi vaihtaa patteri uuteen ja pitää termostaatti paikoillaan.

    • sulla...

      " lämpimän veden kulutus laskisi: eli asumismukavuudesta tinkimällä "

      Typerä väite. Ei tuhlaaminen paranna asumismukavuutta. Opiskellessa tuli vietettyä eräskin saunailta ja huomasin että joillakin oli tapana jättää suihku valumaan jopa löylyyn menon ajaksi. Se oli omakotalossa asuneelle pojalle kamala järkytys.

      Miksi pidät kulutuksessa säästämistä ja lämmöntalteenottoa vaihtoehtoina? Molempi parempi. Tietysti ensin kannattaa lähteä siitä että ei tuhlata ja vasta sen jälkeen miettiä talteenottoa.

      "eli sadan asukkaan päivittäiset suihkuvedet mnee viemäriin 30 asteisena ja ero on siis 22-26 astetta."

      No ei se nyt ihan noin mene. Suihkuvesi on noin 35-40 asteista, mutta talouksissa käytettään selävästi enemmän kylmää kuin lämmintä vettä.

      Suikussakin vesi putoaa lattialle ja luovuttaa siihen lämpöään, samoin talon sisäisessä viemärissä lämpö siityy rakenteisiin. Loppujen lopuksi talteen otettavissa on melko pieni energiamäärä. Jäteveteen pitääkin jäädä lämpöä, ettei jouduta talvella lämmittämään viemäreitä.

      Yleensä toiminta on tehokkaampaa suurissa yksiköissä. Yksi suuri puhdistamo tuottaa paremman tuloksen kuin kymmenentuhatta pientä. Tästä johtuen haja-asutusalueiden 20% asuntokanta tuottaa 80% jätekuormasta.

    • siitä lähdetään

      Nelihenkisen perheen lämpimän käyttöveden lämmitys vie noin 3000kWh vuodessa, 10c/kWh hinnalla tuo on siis 300€, se on siis maksimi mitä jätevedestä on saatavissa per talous. 50% talteenotolla siis 150€/vuodessa.

    • Aijä kerrostalosta

      Lämmityskuluissä säästäminen on ensimmäinen tavoite. Parhaiten sekä edullisemmin tämä tavoite saavutetaan tiivistämällä kiinteistön rakenneliitokset sekä ulko- ja ikkunat ja ovet.
      Hyvällä ilmapitävyydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkusluokkaa energiatodistuksessa.
      Käyttämätön energia on halvinta energiaa.
      Tiivistämisen muita hyötyjä:
      - energiakulutus vähenee 5-20% ja päästöt pienevät.
      - vedontunne poistuu ja oleskeluviihtyvyys paranee
      - huoneen lämpötilaa voidaan laskea 2-3 astetta asumisviihtyvyyden kärsimättä
      - ilmansaasteiden pääsy huonetilaan estyy
      - sisäilma on puhtaampaa ja terveellisempää
      - ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti
      - kosteus- ja homevaurioita syntyy vähemmän
      - kiinteistön huoltotarpeet vähenevät
      - ikkuna- ja ovirakenteiden elinkaari pitenee jne
      Vähäisillä kustannuksilla, paljon hyötyjä

      • Vetoisa talo

        ilman kalliita laitehankintoja tai investointeja lienee usein käsittämätön asia.
        Yritysten myynti- ja tuote-esitteet ovat uskottavampia, kuin tosiasiat kiinteistön rakennetiiveyden hyödyistä.


      • Risto45
        Vetoisa talo kirjoitti:

        ilman kalliita laitehankintoja tai investointeja lienee usein käsittämätön asia.
        Yritysten myynti- ja tuote-esitteet ovat uskottavampia, kuin tosiasiat kiinteistön rakennetiiveyden hyödyistä.

        Näköjään on vihdoinkin ilmentynyt markkinoille laite joilla voi poistoilmasta ottaa lämpöä talteen ja siirtää sitä käyttöveteen ja koko talon lämmitykseen...ihme ettei aiemmin ole ketään moista markkinoille tuonut, pitänee ottaa hieman enemmän selvää kyseisestä järjestelmästä.
        Therecon(?) tuotteita ja yritys RS Partners Oy, sivut www.rspartners.fi


      • tehokkuudesta
        Vetoisa talo kirjoitti:

        ilman kalliita laitehankintoja tai investointeja lienee usein käsittämätön asia.
        Yritysten myynti- ja tuote-esitteet ovat uskottavampia, kuin tosiasiat kiinteistön rakennetiiveyden hyödyistä.

        Vuoden 2010 taloyhtiöteko-kilpailun voittaneessa As Oy Allinnan Helmessä on parannettu energiatehokkuutta hyödyntämällä aurinkoenergiaa käyttöveden esilämmityksessä sekä ottamalla led- ja energiansäästölamput käyttöön taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kerroskohtaisessa valaistuksessa on hyödynnetty liikeilmaisimia ja hämäräkytkimiä.
        http://www.teeparannus.fi/kilpailut/kotitalotkuntoon/allinnanhelmi/default.aspx

        Yksi tapa on aina mutista ja spekuloida. Toinen tapa on seurata kehitystä...


      • Instoi
        tehokkuudesta kirjoitti:

        Vuoden 2010 taloyhtiöteko-kilpailun voittaneessa As Oy Allinnan Helmessä on parannettu energiatehokkuutta hyödyntämällä aurinkoenergiaa käyttöveden esilämmityksessä sekä ottamalla led- ja energiansäästölamput käyttöön taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kerroskohtaisessa valaistuksessa on hyödynnetty liikeilmaisimia ja hämäräkytkimiä.
        http://www.teeparannus.fi/kilpailut/kotitalotkuntoon/allinnanhelmi/default.aspx

        Yksi tapa on aina mutista ja spekuloida. Toinen tapa on seurata kehitystä...

        Ei kyllä kovinkaan pitkälle pötkitä pelkällä käyttöveden lämmittämisellä ja ledilamppuihin vaihtamisella. Kyllä ne suurimmat syöpöt on juuri ilmanvaihto ja lämmitys. Liputan vahvasti noiden RS Partnersin laitteiden (Thereco) tai muiden vastaavien laitteiden puolesta. VTT :kin on aika tarkkaan tutkinut mihin sitä energiaa kerrostaloissa hukataan, tässä linkki siihen...eipä ole esim valaistuksen osuus mikään huima.

        http://parocfi.virtual35.nebula.fi/innova/assets/pdf/Innova_tietopaketti.pdf


      • M.H.S
        Instoi kirjoitti:

        Ei kyllä kovinkaan pitkälle pötkitä pelkällä käyttöveden lämmittämisellä ja ledilamppuihin vaihtamisella. Kyllä ne suurimmat syöpöt on juuri ilmanvaihto ja lämmitys. Liputan vahvasti noiden RS Partnersin laitteiden (Thereco) tai muiden vastaavien laitteiden puolesta. VTT :kin on aika tarkkaan tutkinut mihin sitä energiaa kerrostaloissa hukataan, tässä linkki siihen...eipä ole esim valaistuksen osuus mikään huima.

        http://parocfi.virtual35.nebula.fi/innova/assets/pdf/Innova_tietopaketti.pdf

        Käväisin myös tuolla Therecon sivuilla ( www.rspartners.fi ) , vaikuttaisi siltä että tosiaankin joku on miettinyt näitä asioita...on näitä kerrostalojen ongelmia jo ihmeteltykin sen verran monta vuotta että ihmettelinkin eikö ketään haista tässä mitään markkinarakoa. Koitin kyseisiä laitteita edellisen työnantajan leivissä ollessani oikein tosissani etsiä huonolla menestyksellä. Näillä laitteilla voisi olla kova kiinnostus myös muualla kuin Suomessa?


      • Fyllinkitäti
        M.H.S kirjoitti:

        Käväisin myös tuolla Therecon sivuilla ( www.rspartners.fi ) , vaikuttaisi siltä että tosiaankin joku on miettinyt näitä asioita...on näitä kerrostalojen ongelmia jo ihmeteltykin sen verran monta vuotta että ihmettelinkin eikö ketään haista tässä mitään markkinarakoa. Koitin kyseisiä laitteita edellisen työnantajan leivissä ollessani oikein tosissani etsiä huonolla menestyksellä. Näillä laitteilla voisi olla kova kiinnostus myös muualla kuin Suomessa?

        Kun on kunnolla eristettu kerrostalo, jossa on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, ei taloa tarvitse liittää kaukolömpöön lainkaa. Asuntokohtaiset ilmastointiin liitetyt sähkö lämmittimet; hinta arvio 300€ riittäisi. Miltäs kuulostaa? Valaistuskin voitaisiin rakentaa mukavimmalla tavalla. Ainakaan kaukolämmön myyjät tulee vastustamaan raivokkaasti.


      • Hjyllitäti
        Fyllinkitäti kirjoitti:

        Kun on kunnolla eristettu kerrostalo, jossa on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, ei taloa tarvitse liittää kaukolömpöön lainkaa. Asuntokohtaiset ilmastointiin liitetyt sähkö lämmittimet; hinta arvio 300€ riittäisi. Miltäs kuulostaa? Valaistuskin voitaisiin rakentaa mukavimmalla tavalla. Ainakaan kaukolämmön myyjät tulee vastustamaan raivokkaasti.

        Ja lämmin käyttövesi voitaisiin tehdä huoneistokohtaisilla sähkövaraajilla.
        Todella ekologista...


    • ljhasdljhasdflh
      • Hemppari123

        Meille tehtiin nelisen vuotta sitten huippariremontti mikä maksoi muistaaksi luokkaa 6000 euroa. Ilmoittivat että maksaa kyllä itsensä aika pikaisesti takaisin. No olihan myyntimies, kulutus tippui kyllä mutta säästö suurinpiirtein luokkaa 200 euroa vuodessa. Ja nyt näyttää siltä että on olemassa sellaisiakin laitteita mitkä oikeasti säästävät sen verran että on jo jotain järkeäkin. Uutisissa oli juuri poistoilmasta talteen ottava lämpöpumppu millä siirretään lämpöä talon sekä käyttöveden lämmitykseen,harmi että ei ollut mitään mainosta siihen perään mistä niistä voisi kysellä. Pikaisella googlettamisella ei valmistajia/myyjiä ainakaan läjäpäin löytynyt, ainoastaan löytyi tuo mistä tässä ketjussa oli aiemminkin juttua, www.rspartners.fi

        Pitänee tutkailla olisiko järkeä..


      • OPPONAUTTI
        Hemppari123 kirjoitti:

        Meille tehtiin nelisen vuotta sitten huippariremontti mikä maksoi muistaaksi luokkaa 6000 euroa. Ilmoittivat että maksaa kyllä itsensä aika pikaisesti takaisin. No olihan myyntimies, kulutus tippui kyllä mutta säästö suurinpiirtein luokkaa 200 euroa vuodessa. Ja nyt näyttää siltä että on olemassa sellaisiakin laitteita mitkä oikeasti säästävät sen verran että on jo jotain järkeäkin. Uutisissa oli juuri poistoilmasta talteen ottava lämpöpumppu millä siirretään lämpöä talon sekä käyttöveden lämmitykseen,harmi että ei ollut mitään mainosta siihen perään mistä niistä voisi kysellä. Pikaisella googlettamisella ei valmistajia/myyjiä ainakaan läjäpäin löytynyt, ainoastaan löytyi tuo mistä tässä ketjussa oli aiemminkin juttua, www.rspartners.fi

        Pitänee tutkailla olisiko järkeä..

        Näyttäisi ainakin tuo Partners päässeen lehteenkin tuollaisella värkillään. Noh, kai noita alkaa sitten tippuilemaan tasaiseen tahtiin parin vuoden sisällä, ajatushan on mielestäni aika järkevä, puhaltaahan nuo kerrostalot hippasen paljon energiaa taivaalle. Kai siitä nyt säästöä tulee aika paljon kun kerran omakotitalossakin sitä säästöä tulee jo ihan mukavasti kun edes jonkin verran ottaa lämpöä talteen..


    • eljii

      Espoossa tehtiin menneinä vuosikymmeninä pari tornitalon poistoilmalämpöpumppua. Takaisinmaksuaika oli silloisilla kaukolämmön ja sähkön hintasuhteilla 2-3 vuotta, sittemmin hinat muuttuivat huonoon suuntaan ja laitteiden huoltotarve alkoi kasvaa.

      Goodwilliä hankkeelle tuli kerran kesällä pitkän kaukolämpökatkoksen aikana. Lämpöpumpputaloissapa tuli siitä huolimatta lämmintä vettä hanasta

      Muutin seudulta pois, tietääkseni laitteet eivät enää ole käytössä

    • toissaviikon Tekniikka ja Talous -lehti tarjosi pikkuartikkelin otsikolla "Patteriton talo myyntihitti"
      on kuulemma jokin pienempi rakennusfirma jo rakentanut 200 kpl kerrostaloasuntoa hyvin eristettyinä, ainoa lämmönlähde 1,8 kW:n sähkövastus tuloilmakanavassa

      :-) menee kerrostalossa lämmönkin kulutus asukkaan omaan mittariin !

      kuulemma 70 prosenttia keskimääräistä vähemmän lämmönkulutusta näissä

    • sähköllä lämpiää

      > hyvin eristettyinä, ainoa lämmönlähde 1,8 kW:n sähkövastus tuloilmakanavassa

      Kannattaa myös muistaa, että tavanomaisiakin kerrostaloja lämmitetään pitkälti sähköllä. Kylppäreissä on sähköinen lattialämmitys ja huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneetkin (uusissa taloissa) on melkein poikkeuksetta varustettu sähköisellä jälkilämmityksellä. Omassa kämpässäni tehot ovat 0,9 0,5 kW, joten ei ole hirveästi kummallisemmat tuon ilmanvaihtolämmityksellä varustetun sähkötehot.

      Eli sähköä kulunee vuodessa muutaman kympin edestä enemmän kuin normitalossa, mutta kaukolämpöenergiaa reilusti vähemmän (pelkästään käyttöveden lämmitykseen).

      Oli jo korkea aikakin.... seuraavaksi tarttis sitten tehdä jotain näille vanhoille taloille, missä pidetään 25 sisälämpötiloja (kun kylmä korvausilma aiheuttaa vetoa ja mammat valittaa) ja mätetään poistoilma sellaisenaan harakoiden iloksi.

    • eljii

      > tarttis sitten tehdä jotain näille vanhoille taloille, missä pidetään 25
      > sisälämpötiloja (kun kylmä korvausilma aiheuttaa vetoa ja mammat valittaa

      sit' vaan jokainen maksamaan lämmityksestään !

      tuo sähkövastus tuloilmassa on helppo ja kyllä vuosikymmenten ajan Saksassa on kerrostaloissa mitattu asunnon lämmönkulutusta(/tuhlausta)

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      97
      1837
    2. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      234
      1494
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      254
      1018
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      78
      915
    5. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      805
    6. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      64
      751
    7. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      10
      745
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      27
      717
    9. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      55
      704
    10. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      699
    Aihe