En ole uskovainen mutta uskon Jumalaan.
Jokainen meistä ihmisista tullaan joskus laittamaan Jumalan eteen kaikista maidän rikkomuksistamme joita emme ole sovittaneet täällä maan päällä. Ei auta rukoilut täällä maallisessa paikassa vaan sitten kun on aika lähtetä ikuisuuteen niin siellä luetaan jokaiselle meistä tuomiot, mitä olemme elämässämme tehneet toinen toista vastaan. Silloin tulee sovituksen aika. Uskovaiset tekee syntiä jatkuvasti toinen toisiansa vastaan ja sitten ne rukoilee Jumalalta anteeksi synteja ja taas jälleen kerran tämä sama ruljanssi pyörii koko heidän elämänsä ajan. Eikö olisi parempi kun yrittäisit tehdä pieniä hyviä tekoja toisille, pieni hymy, pieni asia; sellaisia, mitä toivoisit itsellesikin tehtävän.
Jokainen meistä ihmisista tullaan joskus laittamaan Jumalan eteen kaikista maidän rikkomuksistamme joita emme ole sovittaneet täällä maan päällä. Ei auta rukoilut täällä maallisessa paikassa vaan sitten kun on aika lähtetä ikuisuuteen niin siellä luetaan jokaiselle meistä tuomiot, mitä olemme elämässämme tehneet toinen toista vastaan. Silloin tulee sovituksen aika. Uskovaiset tekee syntiä jatkuvasti toinen toisiansa vastaan ja sitten ne rukoilee Jumalalta anteeksi synteja ja taas jälleen kerran tämä sama ruljanssi pyörii koko heidän elämänsä ajan. Eikö olisi parempi kun yrittäisit tehdä pieniä hyviä tekoja toisille, pieni hymy, pieni asia; sellaisia, mitä toivoisit itsellesikin tehtävän.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole ateisti, mutta en usko jumalaan. ;)
Mitä eroa on uskovaisella ja ihmisellä joka uskoo Jumalaan?
Eikös tuo ole sama asia.
Uskovainen voi uskoa vaikkapa metsän henkeen ja hän on uskovainen.
Siis tarkoitit varmaankin että et ole minkään lahkon jäsen vaan omien polkujesi kulkija, jolla on oma käsitys Jumalasta ja uskot omalla tavallasi Jumalaan.
Siis olet uskovainen.
Tuo mitä sanot teoista ja niistä vastaamisesta Jumalan edessä on hyvin totta.
Ei se, että kuulut johonkin "lahkoon"/"liikkeeseen" tee sinusta taivaskelpoista vaan se miten toteutat elämääsi.
Moni ihminen vaan on päässyt ns. "pahasta" minästään pois Jeesuksen avulla eikä siinä ole milestäni mitään väärää,
vaan päinvastoin on hienoa, että ihminen alkaa toteuttaa sitä hyvää mitä Raamattu opettaa.
Mutta liiallisuus on aina liiallisuutta; itseltään saa vaatia, mutta muiden täytyy antaa elää ja olla niinkuin he elävät.
Itse toteutat tuota Jeesuksen sanomaa;"Rakasta lähimmäistä kuten itseäsi" ja se on hieno asia.
Siunattua jatkoa (*o*) !!!!!
Ajatellaanpa asiaa näin:
a)Jos Jumala, Taivas, Helvetti jne. on olemassa enkä usko niihin, käynee minun hullusti.
b)Jos Jumala, Taivas, Helvetti jne. ei ole olemassa, mutta uskon niihin, en ainakaan häviä mitään.
c)Jos Jumala, Taivas, Helvetti jne. ei ole olemassa enkä usko niihin, en silloinkaan häviä mitään.
d)Jos Jumala, Taivas, Helvetti jne. on olemassa ja uskon niihin, olen "voittaja".
Siis vain valitselmalla vaihtoehdoista 1) uskon 2)en usko vaihtoehdon 1 voitan varmasti. Vaihtoehdossa 2 on suuret riskit.
(niin ja tää ei ollut mun omaa juttua vaan vähän mukaillen Blaise Pascal -nimiseltä matemaatikolta ja filosofilta).
Ja jos siis olen valinnut vaihtoehdon yksi(1), voin edelleen tehdä niitä samoja pieniä hyviä tekoja, kuin jos olisin valinnut 2.
Mutta joo, on kuitenkin niin, että ne pienet hyvät teot ei ketään pelasta, kun ne ei tee tekemättömäksi sitä kaikkea pahaa mitä me tehdään ja ajatellaan. Voi niitä silti tehdä, mutta ei niistä paljon ole näyttämistä sitten kerran kun Jumalan edessä seistään. Siellä on vain yksi asia joka voi auttaa: se, onko sinut pesty Karitsan (Jeesuksen) verellä vai ei. Vain veri puhdistaa.
Vaikka lopputulos olisikin se että on kannattavaa todennäköisyyden kannalta uskoa, niin silti kaavassa on korjattavaa.
Kohta B ei pidä paikkansa
Jos Jumalaa ei ole olemassa ja uskon siihen, niin kyllä minä silloin häviän vähän. Jos uskon Jumalaan elän elämäni niin kuin kuvittelen Jumalan haluavan ja silloin olen tehnyt turhaa työtä jos Jumalaa ei kuitenkaan ole olemassa. Olisin voinut elää jonkin muun opin mukaisesti joka olisi voinut olla oikeampi ja vähemmän aikaa vievä.
Juuri tästä on kysymys koko keskustelussa uskonto vs. ei uskonto. Toinen sanoo että joudut helvettiin kun et usko ja toinen sanoo, että tuhlaat aikaasi uskomalla Jumalaan.
Jos sinä uskot Jumalaan !,mutta et Hänen Poikaansa Jeesukseen, niin silloin Raamatun mukaan sinulla ei ole "Isääkään" =(Jumalaa)!!
Mutta jos sinulla on "usko" Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, niin silloin sinulla on myös "Isä" =(Jumala)!
>>1.Joh. 2:23
Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.>Joh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä"; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.Sanot-
>Uskovaiset tekee syntiä jatkuvasti toinen toisiansa vastaan ja sitten ne rukoilee Jumalalta anteeksi synteja ja taas jälleen kerran tämä sama ruljanssi pyörii koko heidän elämänsä ajan.<
//Vastaan-
//Kenties teemmekin syntiä milloin minkäkin laista ja rukoilemme niitä anteeksi!
Mutta niinhän sen tuleekin tapahtua! Meidän on tunnustettava virheemme ja tehtävä joka hetki virheistämme parannus!:=) Ja meidän ON myös ANNETTAVA! anteeksi muillekin ja toisillemmekin.
Jos emme anna anteeksi ,niin meillekään Jumala ei anteeksi anna,vaan elämme "synnissämme" edelleen ja Jumalan yhteys katkeaa omahyväisyyteemme ja anteeksiantamattomuuteemme.
Uskovatkin ovat syntisiä ihmisiä, MUTTA! uskovaiset ovat "armahdettuja syntisiä"! uskon kautta Jeesuksen Golgatalla tehdyn sovitustyön kautta!
Eivät uskovat tahallaan kenellekään pahaa tee! mutta jos näin tapahtuu, niin hän on velvollinen pyytämään anteeksi ja tekemään parannusta tehdystä virheellisestä teostaan oikein rukouksen kanssa Jeesuksen edessä ja hänen nimessään!
>sanot-
>Eikö olisi parempi kun yrittäisit tehdä pieniä hyviä tekoja toisille, pieni hymy, pieni asia; sellaisia, mitä toivoisit itsellesikin tehtävän.<
//Vastaan Jeesuksen sanoin-
// Matt. 7:12
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.
//Matt. 24:46
Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!//
Siunausta Jeesuksessa! :=)
Raamatun mukaan ihminen ei voi itse sovittaa yhtäkään syntiään. Mikään anteeksipyytäminen, katumus, lupaus tehdä jatkossa toisin, pyrkimys hyvittää paha tekonsa tms. ei vie ihmistä yhtään lähemmäksi Jumalaa.
Raamatun mukaan ihminen on synnin vallassa, synnin orja. Jokainen ihminen.
Siksi Jeesuksen piti tulla. Hän, Jumalan Poika, tuli ihmisten veljeksi, ottamaan syntimme harteilleen ja kantamaan ne ristin puulle. Siellä sovitettiin yhdellä uhrilla jokaisen ihmisen synnit, ja koko syntiturmelus. Kyse ei nimittäin ole vain yksittäisistä synneistä, joita teemme, vaan siitä, että ihmisen sydän on syvälle juurtunut pahuuteen. Meistä ei ollut auttamaan itseämme, mutta meille syntyi Vapahtaja synneistämme.
Nyt jokainen, joka häneen uskoo, pelastuu. Kun laitat turvasi siihen, että Jeesus on sovittanut syntisi ristillä, sinä olet Jumalan lapsi sellaisena kuin siinä olet. Itseäsi et voi puhdistaa, vain Jeesus voi tehdä sen.
Sen jälkeen, kun risti on tullut rakkaaksi, ja Jeesus asettunut sydämeesi uskon kautta asumaan, itse Jeesus alkaa vaikuttaa sinussa niitä hyviä tekoja - hymyjä, ystävällisiä sanoja, armeliaisuutta, lempeyttä, hyviä tekoja - joilla et osta etkä sovita mitään, mutta jotka pulppuavat siitä, että olet armosta pelastettu.
"Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." Room. 5:6
"Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan" 2. Kor. 5:19
"Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto." Ef. 1:7
Omassa varassaan ei kukaan kestä kerran Jumalan tuomiolla, Hänen oikeudenmukaisen pyhyytensä edessä. Vain Kristuksen puhtaudessa = Hänen ristintyöhönsä turvautuen, ihminen kestää tuomiolla.
Tuo nyt oli taas niitten ns. "uskovaisten" juttuja. Te olette muka niin uskovaisia ja koko ajan olette yhtä syntisiä ihmisiä kuin muutkin ihmiset. Et sinä silloin kun uskoon tuut, niin ala niitä hyviä tekoja tekemään vaan sulla on se pahuus koko ajan sisälläsi, ei se sieltä mihinkään poistu. Yksiä piruja olette kaikki ns. "uskovaiset". Puhuttu niin hyvää muka toisistanne ja selän takana olette samanlaisia piruja kuin muutkin ihmiset ja jopa monesti olette pahempia. Olen ollut paljon eri uskovaisten kanssa tekemisissä ja olen todella todennut sen, että USKOVAISET ovat niitä kaikkein pahimpia ihmisiä tuomitsemaan toisia ja jopa omassa yhdyskunnassaan tappelevat toinen toistaan vastaan. Sovussa ei vaan pystytä olemaan. Kyllä mä olen jotenkin todennut sen, että ihmisluonteesta se kaikki on ihan kiinni, toiset ovat paljon kiltimpiä luonteeltaan kuin toiset. Oli se uskovainen tai ei uskovainen. Joillakin ihmisillä on ainainen paha sisällään ja se vaan ei tuu sieltä koskaan ulos.
Synnintunto eli syyllinen olotila on
peritty ominaisuus eikä siitä nor-
maali ihminen pääse eroon kuin pyytämällä
anteeksi niiltä joita vastaan on rikkonut
eli tehnyt laittoman teon tai kovettamalla
sisinpänsä , Rikkomukset joista ihminen potee syyllisyyyttä on lueteltu erinäisissä Lähdeteoksissa josta paras Teos on (Raamattu) "Uskovaisen Lähdeteos"
muut teokset on Suomen laki osa 1 ja osa 2 sekä
niinnsanotut järjestyssäännöt , vielä yksi
keskeinen tekijä on etiikka ja yleinen moraali ,
ja jotta ihminen pääsisi eroon synnintunnosta
on syytä opetella "Isä meidän" Rukous ja hank-
kia tietämystä taivaan Isästä ,(Luoja) tai
(Jumala) toisille , joka antaa sitten ihmiselle
taakan joka on hyvin kevyt kantaa ja keinon
millä välttää synnin teon , tämä on se tie
mitä pitkin tiedon ja uskon varassa oleva
ihminen kulkee läpi elämän mutta ei se kenes-
täkään tee virheetöntä ja erehtymätöntä , että
tällä lailla voi edetä tässä asiassa .
ps. minä olen ihminen en piru, syytöksiä
seuraa vain vastasyytökset, opiskele ja tiedä ?